3. JÄRVENPÄÄN LUKIO
Yleislinja, kuvataide-, koripallo- ja musiik-
kilinja
J
ärvenpään lukio on yksi Suomen suurimmista lukioista. Sen ansiosta laaja ja monipuolinen kurssitarjonta kaikissa oppiaineissa kattaa monen pienemmän erikoislukion tarjoamat
mahdollisuudet. Opiskelija voi koota opinto-ohjelmansa yli tuhannesta opetusryhmästä ja painottaa opintojaan haluamiinsa oppiaineisiin.
Kieliopintoja seitsemässä vieraassa kieles-
sä: englanti, espanja, kiina, latina, ranska,
saksa ja venäjä
Laaja kurssivalikoima taide- ja taitoaineissa
Suuntautumismahdollisuus luonnontietei-
siin tai yrittäjyyteen ja talouteen
Valmennusryhmät jalkapallossa, jääurhei-
lussa ja voimistelussa
Lukiodiplomit: teatteri, kuvataide, mu-
siikki, liikunta, media, käsityö, tanssi ja ko-
titalous
YKSI LUKIO – MONTA MAHDOLLISUUTTA
V
PINTO-OHJELMASI LUKION OMIS
TA YL
OTA O
I 3 00 E
T KO
OI
RI
KIELET JA
KULTTUURI
MATEMATIIKKA
JA LUONNONTIETEET
OP
PIL
MUIDEN OPPILAITOSTEN KURSSIT
TARJONNAS
TA
OPINTO–OHJELMA VÄHINTÄÄN
75 KURSSIA
EK Ä M
UIDE
N
N
STE
TO
AI
HUMANISTISET JA
YHTEISKUNTATIETEELLISET AINEET
KURSS
ISTA S
TAITO-JA TAIDE–AINEET
3
4. Sisällys
6
OPINTOJEN SUUNNITTELU
8 ARVIOINTI
10 YLIOPPILASTUTKINTO
15 OPPIAINEET
15 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
15 ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
16 DRAAMA
17 KIELET JA KULTTUURIT
18 EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)
20 RU: TOINEN KOTIMAINEN,
RUOTSI (A- ja B-kieli)
21 SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)
21 SAKSA A-KIELENÄ
22 SAKSA B-KIELENÄ
24 RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)
24 RANSKA A-KIELENÄ
25 RANSKA B-KIELENÄ
27 VB: VENÄJÄ (B3-kieli)
28 EB: ESPANJA (B3-KIELI)
29 LB: LATINA (B3-kieli)
30 KI: KIINA
31 MATEMATIIKKA JA
LUONNONTIETEET
35 MA/MB: MATEMATIIKKA
35 MA: MATEMATIIKAN
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
37 MB: MATEMATIIKAN
LYHYT OPPIMÄÄRÄ
39 FY: FYSIIKKA
4
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
41
42
44
45
KE: KEMIA
BI: BIOLOGIA
GE: MAANTIEDE
HUMANISTISET JA
YHTEISKUNNALLISET AINEET
46 UE/UO/ET: USKONTO ja
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
46 UE: EVANKELIS-LUTERILAINEN
USKONTO
47 UO: ORTODOKSINEN USKONTO
47 ET: ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
48 FI: FILOSOFIA
49 PS: PSYKOLOGIA
51 HI: HISTORIA
52 YH: YHTEISKUNTAOPPI
56 TE: TERVEYSTIETO
57 TAITO- JA TAIDEAINEET
58 LI: LIIKUNTA
60 URHEILUVALMENNUS
62 MU: MUSIIKKI
65 MUL: MUSIIKKILINJA
66 KU: KUVATAIDE
70 KT: KUVATAIDELINJA
71 OPINTO-OHJAUS
71 OP: OPINTO-OHJAUS
72 SOVELTAVAT KURSSIT
72 TI: TIETOTEKNIIKKA
72 YTK: YHTEISTYÖKURSSIT
75 DI: LUKIODIPLOMIKURSSIT
5. JÄRVENPÄÄN LUKIO
Nykyaikainen oppimisympäristö
Oppiaineiden opetustilat ryhmittyvät ”tiedekunniksi”
Rakennuksen keskellä ovat vapaa-ajan ja
itsenäisen työskentelyn tilat, ruokala ja kirjasto
Käytössä on ajanmukainen tieto- ja viestintätekniikka
Ammattitaitoinen henkilöstö
Kannustava, kehittämiseen panostava ja
vuorovaikutusta korostava opettajakunta
Opettajat organisoivat yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisia tapahtumia lukuvuoden aikana
Yksilölliset opintomahdollisuudet
Aito valinnanvapaus omien kiinnostusten,
harrastusten ja urasuunnitelmien mukaan
Itsenäinen opiskelu ja verkkokurssit täydentävät kurssitarjontaa
Mahdollisuus yksilölliseen opintojen ja
ylioppilastutkinnon suoritusaikatauluun
Ylioppilaskirjoitusvalmennusta on kaikissa aineissa keväällä ja syksyllä
Koulussa toimii iltaisin lukion aikuislinja,
jonka kursseja voi myös valita
Toimivat opiskelun tukipalvelut
Oppilaitoksella on kokonaisvaltainen ohjauksen ja opiskelijahuollon toimintamalli
Opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaaja,
aineenopettajat, opinto-ohjaaja, erityisopet-
pähkinän kuoressa
taja, terveydenhoitajat, psykologi, lukiosihteerit, apulaisrehtori ja rehtori
Ainekohtaiset koordinaattorit tukevat
opiskelijaa äidinkielen, englannin, ruotsin ja
matematiikan opinnoissa
Opiskelija-tutorit ohjaavat uusia opiskelijoita lukiotyöskentelyyn ja antavat opintopiiriohjausta
Aktiivinen oppilaskunta
Elämyksiä ja uusia ystäviä opiskelijamyönteisessä ja suvaitsevassa opiskelijakunnassa
Opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia
Runsaasti kansainvälistä toimintaa
Projekteja eri oppiaineissa
Vaihto-opiskelijoita eri maista
Ulkomaalaisia vierailijoita
Laaja yhteistyöverkosto
Muut lukiot, ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot
Järvenpään Opisto, Järvenpään Kuvataidekoulu, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto ja paikalliset urheiluseurat
Yritysyhteistyö
Toiminnan tuloksellisuus
Opintojen keskeyttäminen ja ylioppilaskirjoituksissa hylkääminen ovat Järvenpäässä vertailukuntien alhaisempia. Jatko-opintoihin sijoittumisen nopeus oli Uudenmaan
kuntien parhaimpia.
5
6. OPINTOJEN SUUNNITTELU
Lukion oppimäärä
Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia,
joista pakollisten kurssien osuus on 47 lyhyen matematiikan ja 51 pitkän matematiikan opiskelijoille. Tästä oppaassa on perustiedot kaikista kursseista, joita Järvenpään lukiossa on tarjolla yli 300.
Niiden keskeinen sisältö ja muut ohjeet näkyvät
oppiaineiden esittelyssä.
Kurssit jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia tai koulukohtaisia, ja niillä syvennetään pakollisilla kursseilla hankittuja tietoja ja
taitoja. Syventäviä kursseja pitää olla opinto-ohjelmassa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat useamman oppiaineen aineksia sisältäviä tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Tuntijakotaulukossa on esitetty eri oppiaineiden pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien määrä.
Lukio-opinnot voi suorittaa 2 – 4 vuodessa.
Yleisin vaihtoehto on kolmen vuoden opinto-ohjelma, ja sitä suositellaan opintojen suunnittelun
lähtökohdaksi. Opiskeluaikaa voi kuitenkin muuttaa lukio-opintojen aikana. Lukuvuosi on jaettu
viiteen jaksoon, jolloin kolmen vuoden opintoohjelmassa suositeltavat vähimmäiskurssimäärät
eri opintovuosille ovat:
. opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon,
yhteensä noin 30 kurssisuoritusta
. opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon,
yhteensä noin 30 kurssisuoritusta
. opiskeluvuosi: 4 – 7 kurssivalintaa jaksoon,
yhteensä noin 15 kurssisuoritust
1
2
3
Yleiset ohjeet
Oppiaineen pakolliset kurssit pitää suorittaa numerojärjestyksessä, ellei oppiaineen yhteydessä toisin kerrota.
Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen
kotimainen kieli ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä.
Matematiikasta on valittava joko laaja tai
lyhyt oppimäärä.
Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen
6
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
seurakuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat opiskelijat osallistuvat joko evankelis-luterilaisen
uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen.
Taideaineissa on kolme pakollista kurssia: KU01, MU01 ja kolmannen pakollisen
kurssin voi valita joko kuvataiteesta tai musiikista.
Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään oppiaineen pakolliset kurssit. Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään kolmen kurssin suorittamista. Kokeiden tehtävät perustuvat pakollisten
kurssien lisäksi valtakunnallisiin syventäviin kursseihin ja ne kannattaakin valita aineista, jotka aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
Kurssien suoritusaikatauluun vaikuttaa se, mitä aineita aikoo kirjoittaa ylioppilastutkinnossa ja
miten ajoittaa kirjoitukset. Syksyn ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit edellisen kevään viidennen jakson loppuun mennessä ja kevään tutkintoon osallistuvan kolmannen jakson loppuun
mennessä.
Opinto-ohjelman tekeminen ja
kurssien valinta
Opinto-ohjelma on opiskelijan oma suunnitelma siitä, mitä kursseja hän aikoo sisällyttää tutkintoonsa ja minä opintovuonna hän ne opiskelee. Opinto-ohjelma on tehtävä ennen kurssivalintojen tekemistä. Suunnittelussa pitää ottaa
huomioon edellisessä luvussa olleet yleiset ohjeet ja lukion tuntijako. Kaikki halutut kurssit eivät myöskään välttämättä mahdu opinto-ohjelmaan eikä kaikkia kursseja tarjota joka lukuvuosi. Tällaisia ovat erityisesti koulukohtaiset kurssit.
Tarkemmat ohjeet opinto-ohjelman laadinnasta
annetaan lukio-opintojen aikana.
Kurssitarjottimeen on merkitty lukuvuonna
tarjottavat kurssit ja milloin ne tarjotaan. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu huhti-
7. Järvenpään lukion kiertotuntikaavio lukuvuonna 2014 – 2015
klo
torstai
perjantai
8.15 - 9.30
maanantai
1
1
tiistai
3
1
7
9.45 - 11.00
2
2
4
6
5
11.10 - 12.55
3
4
5
2
6
13.05 - 14.20
6
5
7
3
4
14.35 - 15.50
7
8
8
8
kuussa ja sen voi tulostaa koulun internet-sivuilta. Siihen merkitään opintosuunnitelman mukaisesti ne kurssit, jotka opiskelija on valinnut kyseisenä lukuvuonna suoritettavaksi.
Kiertotuntikaaviosta näkee oppituntien ajat.
Tietyn kurssin tunnit pidetään aina saman numeron eli kiertotunnin mukaisena aikana. Samasta
kiertotunnista voi valita vain yhden kurssin, ja yhdessä jaksossa voi osallistua korkeintaan kahdeksan kurssin oppitunneille.
keskiviikko
Opiskelija syöttää tekemänsä valinnat koulun WILMA-kurssivalintaohjelmaan. Henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen saa, kun on vahvistanut
ottavansa lukiopaikan vastaan. Kurssivalintojen
tekemisestä WILMAAN annetaan erilliset ohjeet
ainevalintainfoissa. Opinto-ohjelmaa voi tarkistaa
lukuvuoden alussa ja sen aikana työjärjestyksen
ja ryhmäkokojen sallimissa rajoissa. Jaksoa koskevat muutokset on kuitenkin tehtävä viimeistään
viisi päivää ennen kurssin alkamista.
7
8. ARVIOINTI
Arvioinnin perusteet
Arvioinnin tehtävä on antaa palautetta oppimistuloksista. Jokaisen kurssin alussa selvitetään arvostelun perusteet. Ne perustuvat paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen
havainnointiin, opiskelijan tuotosten ja kokeellisen työskentelyn arviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada perustelut oman suorituksen arvostelusta.
Oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 – 10.
Kesken oleva kurssisuoritus merkitään kirjaimella A ja keskeytetty kirjaimella K. Arvosanoja H, A
ja K ei lasketa kurssisuorituksiksi.
Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan numeroin tai niistä annetaan arvosana joko S (suoritettu) tai H (hylätty). Arvostelutavasta ilmoitetaan opinto-oppaassa ja kurssien alussa. Koulukohtaiset hylätyt arvosanat (4)
muutetaan päättötodistusvaiheessa H:ksi ja niitä
ei lasketa kurssisuorituksiksi.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi luki- tai kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielivaikeudet tai
muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että
opiskelijalla on mahdollisuus omasta pyynnöstä
muuhun kuin kirjalliseen näyttöön.
Poissaolot ja arvostelu
Opiskelijan tulee osallistua täsmällisesti ja aktiivisesti opiskeluun opintosuunnitelmansa mukaisesti. Hänen tulee huolehtia itse vaadittujen suoritusten tekemisestä ohjeiden mukaisesti ja läsnäolovelvollisuuden täyttymisestä. Kurssi arvostellaan vain, jos opiskelija on ollut läsnä kurssin
tavoitteiden mukaisesti, hoitanut kaikki kurssiin
kuuluvat suoritukset ja osallistunut kurssikokeeseen.
Poissaoloista tulee antaa luotettava selvitys
kuten lääkärintodistus. Mikäli kokonaiselta kurssilta opiskelijalla on yli kolme poissaoloa ja puolikkaalta kurssilta yli kaksi poissaoloa ilman hyväksyttävää syytä, katsotaan kurssi keskeytyneek-
8
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
si. Kurssi, joka perustuu lähiopetuksessa annettaviin näyttöihin kuten suulliset kurssit, opettaja antaa tarkemmat poissaolo-ohjeet. Lisäksi jos
opettaja arvioi, että opiskelija ei voi poissaolojensa vuoksi saavuttaa kurssin tavoitteita, todetaan
kurssi keskeytyneeksi (K). Tällöin kurssin suoritus
on aloitettava uudelleen.
Avoimet suoritukset
Jos kurssin suorittamista haittaa sairaus tai jokin
muu pätevä syy, opettaja voi jättää kurssin arvostelun avoimeksi (A). Opiskelija voi saada mahdollisuuden lisänäyttöön erikseen sovittavalla tavalla
tai osallistua kurssin uusintakuulusteluun.
Avoimet suoritukset tulee täydentää kahden
seuraavan jakson aikana. Erityisestä syystä kuten
sairauden vuoksi rehtori voi myöntää suoritusajan pidennyksen. Sovitun ajankohdan jälkeen
opettaja antaa kurssista joko hyväksytyn, hylätyn tai keskeytetyn arvostelumerkinnän.
Uusintakuulusteluoikeus
Jos kurssisuoritus on hylätty (arvosana 4), opiskelijalla on oikeus osallistua kurssin uusintakuulusteluun yhden kerran. Jos opiskelija hyväksytyn
syyn vuoksi osallistuu uusintakuulustelussa kokeeseen ensimmäisen kerran ja saa hylätyn arvosanan, hänelle jää vielä uusintakoemahdollisuus.
Hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa uusintakuulustelussa.
Uusintakokeeseen ilmoittautuminen on sitova. Ellei ilmoita sairaudesta johtuvaa poissaoloa
ennen varsinaista kurssikoetta tai selvitä poissaolon syytä välittömästi kokeen jälkeen, ei saa
osallistua kyseessä olevan kurssin uusintakuulusteluun. Hylätyn kokeen uusintakoeoikeus ei vanhene.
Kurssin suorittaminen uudelleen
Kurssin voi suorittaa uudelleen saadusta arvosanasta riippumatta. Arvosanaksi merkitään kyseisistä suorituksista parempi. Hyväksytyn kurssin
saa yleensä suorittaa myös itsenäisesti.
9. Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja
joista voi olla hylättyjä kurssi-arvosanoja enintään
1 - 2 kurssia
0
3 - 5 kurssia
1
6 - 8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
Ongelmat opintojen etenemisessä
Oppiaineen päättöarvosana
Siinä tapauksessa, että opiskelija saa saman aineen kahdesta kurssista hylätyn arvosanan, opintosuunnitelmaa tarkistetaan. Asiantuntija-apua
antavat kyseisen aineen vastuuopettaja, opintoohjaaja ja erityisopettaja. Tilanteesta riippuen järjestetään erityistä tukea ja/tai ohjelmaan sisällytetään lisäkursseja. Mikäli opiskelija kokee tarvitsevansa lisätukea, hänen toivotaan myös itse hakevan sitä aktiivisesti.
Oppiaineen päättöarvosana on pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen
aritmeettinen, lähimpään kokonaislukuun pyöristyvä keskiarvo. Sitä voidaan opettajan harkinnan
mukaan korottaa. Korottamiseen voivat vaikuttaa
mm. viimeisten kurssien suoritukset sekä koulukohtaisten kurssien suoritukset.
Oppiaineen päättöarvosanaa voi korottaa ylioppilastutkinnon yhteydessä syksyllä ja keväällä järjestettävissä koko oppimäärää koskevissa
kuulusteluissa eli tenteissä. Tentteihin ilmoittaudutaan tammi- ja toukokuussa.
Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Pyydettäessä annetun arvosanan määräytyminen perustellaan.
Oppiaineen oppimäärän
suorittaminen
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki
arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät
kurssit. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista sekä itsenäisesti suoritetuista kursseista luetaan aineen oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit.
Oppiaineessa saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Jos oppiaineessa on
liian paljon hylättyjä arvosanoja, tarvittava määrä kursseista pitää käydä uudestaan, ellei arvosanoja saa korotetuksi uusintakuulustelussa. Mitään
pakollisen tai valtakunnallisen syventävän kurssin
arvosanaa ei saa poistaa.
Esimerkkejä: Opiskelija lopettaa fysiikan opiskelun tehtyään kaksi fysiikan kurssia, joista pakollisen kurssin arvosana on hyväksytty ja syventävän kurssin arvosana 4: Fysiikan päättöarvosanan
saa vasta, kun hylätyn arvosanan on korottanut
vähintään arvosanaksi 5 tai suorittanut kolmannen fysiikan kurssin ja saanut siitä vähintään arvosanan 5.
Opiskelija on ottanut opinto-ohjelmaan valinnaisen saksan kielen 1. kurssin, saa siitä hylätyn arvosanan eikä halua jatkaa saksan opiskelua:
Kurssista pitää saada uusintakuulustelussa hyväksytty arvosana, vähintään 5. Muussa tapauksessa
se pitää käydä uudestaan hyväksytysti.
Suoritusmerkintä päättöarvosanana
Oppiaineen päättöarvosanaksi voi halutessaan saada vain suoritusmerkinnän:
liikunnasta
pakollisista aineista, joista on suoritettu
vain yksi kurssi (FI, FY, TE, KE, KU, MU, PS)
valinnaisesta vieraasta kielestä, mikäli siitä on suoritettu enintään kaksi kurssia
Yksittäistä kurssiarvosanaa ei voi muuttaa
suoritusmerkinnäksi.
Jos opiskelija haluaa päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän, hänen pitää tulostaa
jaksotodistus, merkitä oppiaineen kohdalle
S sekä palauttaa allekirjoitettu jaksotodistus
lukiosihteerille ohjeiden mukaisina aikoina
ennen päättötodistuksen saamista.
Arvioinnin uusinta ja oikaisu
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää opinnoissa etenemistä koskevan
päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Tähän ratkaisuun tyytymätön voi pyytää arviointiin
oikaisua aluehallintovirastolta.
9
10. YLIOPPILASTUTKINTO
Tutkinnon rakenne
Tutkintoon tulee kuulua vähintään neljä pakollista koetta. Lisäksi voi olla yksi tai useampia ylimääräisiä kokeita opiskelijan opinto-ohjelman
laajuuden mukaan.
Kaikille pakollinen koe:
äidinkieli
Kolme koetta seuraavista:
toisen kotimaisen kielen koe, ruotsi
matematiikan koe
yksi vieraan kielen koe
yksi reaaliaineen koe
Ylimääräiset kokeet:
toisen kotimaisen kielen koe
matematiikan koe
yksi tai useampi vieraan kielen koe
yksi tai useampi reaaliaineen koe
Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa tulee olla vaativamman tason koe. Vaativamman tason
kokeita ovat matematiikassa pitkän matematiikan koe ja kielissä koe, joka perustuu A-oppimäärään. Tason saa valita riippumatta siitä, minkä tasoisena aineen oppimäärän on opiskellut.
Tutkinnon suorittamisen ajallinen
hajauttaminen
Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään
kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Opiskelija suunnittelee itse, milloin suorittaa valitsemiensa aineiden ylioppilaskokeet. Ylioppilastutkinnon kokeiden suorittaminen on mahdollista
jakaa enintään kolmelle tutkintokerralle, esimerkiksi 3. lukiovuoden syksy, 3. lukiovuoden kevät
ja 4. lukiovuoden syksy. Mahdollista on myös kirjoittaa kaikki kokeet yhdellä kerralla.
Kullakin tutkintokerralla järjestetään kaksi
reaaliaineen koepäivää. Samana päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Reaaliaineet on ryhmitelty seuraavasti kahdelle päivälle:
psykologia, filosofia, historia, fysiikka,
biologia
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto
10
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
Mikäli opiskelija haluaa kirjoittaa reaaliaineet, jotka ovat samana koepäivänä, tulee opiskelijan kirjoittaa toinen syksyllä ja toinen keväällä.
Huomattavaa on, että ylimääräiset kokeet
voivat auttaa ylioppilaaksi pääsyssä, jos jokin pakollinen koe tulee hylättynä (ns. kompensaatio).
Ylimääräiset kokeet on kuitenkin suoritettava viimeistään samalla tutkintokerralla kuin viimeinen
pakollinen koe. Ylimääräistä kokeesta saatua hylättyä arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Kun opiskelija suunnittelee ylioppilastutkinnon suoritusajankohtaa ja lukio-opintojen kurssivalintoja, on hyvä ottaa huomioon, että ylioppilastutkinto perustuu kaikissa aineissa pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeuden ylioppilaskokeeseen saavuttaa, kun on suorittanut oppiaineen pakolliset kurssit ennen kirjallisia kokeita. Syksyn
ylioppilaskirjoitukset ovat 1. jakson aikana. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuttaessa pakollisia kursseja ei ehdi suorittaa ensimmäisessä jaksossa, vaan pakollisille kursseille on osallistuttava
edellisen kevään viidennessä jaksossa tai suoritettava kesän aikana esim. kesälukiossa. Syksyn ensimmäisessä uusintakuulustelussa ehtii vielä suorittaa puuttuvan koesuorituksen.
Kevään kirjoitukset ovat 4. jaksossa. Kevään
kirjoituksiin osallistuttaessa puuttuvalle pakolliselle kurssille tulee osallistua viimeistään kolmannessa jaksossa.
Vähintään 2½-vuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi osallistua ylioppilastutkintoon ilman lisäopintoja. 2-vuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneelta edellytetään
lisäopintoja.
Kokeiden uusiminen ja tutkinnon
täydentäminen
Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa
tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Esimerkiksi, jos olet
hajauttanut tutkinnon suorittamisen kolmel-
11. le tutkintokerralle ja viimeisellä tutkintokerralla tulee hylätty arvosana, voi tutkinnon suorittaminen ulottua kokeiden uusintojen seurauksena
jopa kuudelle tutkintokerralle.
Hylätyn pakollisen kokeen tason saa vaihtaa koetta uusittaessa edellyttäen, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy vähintään yksi vaativamman tason koe.
Ylimääräisen hylätyn kokeen voi uusia
kaksi kertaa ilman aikarajaa.
Pakollisen ja ylimääräisen hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajaa.
Hyväksytysti suoritetun tutkinnon jälkeen voit
ilman aikarajaa täydentää tutkintoa uudella aineella tai suorittaa jo kirjoittamastasi aineesta
eri tason kokeen.
Ilmoittautuminen ja tutkintomaksut
Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan lukion toimistoon. Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova.
Ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi koekerraksi, vaikka jättäisit saapumatta kokeeseen. Lukuvuosikalenteriin on merkitty ilmoittautumisinfojen ajankohdat ja ylioppilaskirjoituspäivät.
Jokaiselta tutkintokerralta peritään ilmoittautumistietojen perusteella perusmaksu 14 euroa ja
kustakin kokeesta koekohtainen maksu 28 euroa
(vuonna 2012). Maksut tilitetään ylioppilastutkintolautakunnalle.
Erityisjärjestelyt
Ylioppilastutkintolautakunta voi myöntää tutkinnossa suoritettaviin kokeisiin erityisjärjestelyjä. Niitä voivat hakea opiskelijat, joilla on lukivaikeus, kuulo-, näkö- tai muu vamma tai sairaus. Hakemukset pitää hankkia hyvissä ajoin ennen tutkinnon aloittamista, mutta viimeistään silloin kun ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkintoon. Mikäli epäilet, että tarvitset erityisjärjestelyjä, ota välittömästi yhteys opintosihteeriin lisäohjeiden saamiseksi.
Arvosanat
Ylioppilaskokeista annetaan seuraavat arvosanat: laudatur (L), eximia cum laude approbatur
(E), magna cum laude approbatur (M), cum laude
approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I)
Lisätietoja
Lisätietoja saa ylioppilastutkintolautakunnasta
(www.ylioppilastutkinto.fi) ja vuosittain ilmestyvästä Järvenpään lukion ylioppilastutkinto-oppaasta.
11
12. JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO
OPPIAINEET
LYHENNE
KURSSIT
PAKOLLISET
VALTAKUNNALLISET
KOULUKOHTAISET
syventävät
syventävät ja
soveltavat
3
6
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
äidinkieli ja kirjallisuus
ÄI
6
draama
4
KIELET JA KULTTUURIT (A-kieli: alakoulussa alkanut
kieli; B-kieli: yläkoulussa alkanut
kieli)
englanti
A-kieli
EN
6
2
9
5
2
9
RU
5
2
4
A-kieli
SA
6
2
4
B-kieli
SB
8
4
2
4
B-kieli
ruotsi (B-kieli)
saksa
ranska
A-kieli
RA
6
B-kieli
RB
8
3
venäjä
VB
8
1
espanja
EB
8
2
latina
LB
8
1
kiina
KI
3
MATEMATIIKKA JA
LUONNONTIETEET
matematiikka
pitkä oppimäärä
MA
10
3
9
lyhyt oppimäärä
MB
6
2
3
fysiikka
FY
1
7
8
kemia
KE
1
4
4
biologia
BI
2
3
6
maantiede
GE
2
2
3
12
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
13. JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO lukuvuonna 2014 - 2015
Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia,
joista pakollisia on 47 tai 51 ja valtakunnallisia syventäviä vähintään 10.
OPPIAINEET
LYHENNE
KURSSIT
PAKOLLISET
VALTAKUNNALLISET
KOULUKOHTAISET
syventävät
syventävät ja
soveltavat
HUMANISTISET JA
YHTEISKUNTATIETEELLISET AINEET
uskonto ja elämänkatsomustieto
evankelis-luterilainen uskonto
UE
3
2
2
ortodoksinen
uskonto
UO
3
2
elämänkatsomustieto
ET
3
2
1
filosofia
FI
1
3
1
psykologia
PS
1
4
3
historia
HI
4
2
5
yhteiskuntaoppi
YH
2
2
11
terveystieto
TE
1
2
2
liikunta
LI
2
3
16
musiikki
MU
1 – 2*
3
20
kuvataide
KU
1 – 2*
3
6
OPINTO-OHJAUS
OP
1
1
TAITO- ja TAIDEAINEET (*musiikin tai
kuvataiteen toinen
pakollinen kurssi
jommastakummasta aineesta)
SOVELTAVAT
KURSSIT
tietotekniikka
TI
4
yhteistyökurssit
YTK
22
lukiodiplomit
DI
8
Lisäksi urheiluvalmennukset ja musiikki- ja kuvataidelinjojen kurssit.
13
15. OPPIAINEET
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄI: ÄIDINKIELI JA
KIRJALLISUUS
Ä
idinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen tieto-, kulttuuri- ja
taitoaine. Sen kursseilla vahvistetaan kielen, kirjallisuuden ja viestinnän perustietoja erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Draaman kurssit äidinkielen ja kirjallisuuden
kurssiesittelyjen jälkeen.
Suoritusjärjestys ja muita ohjeita
Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on prosessiluonteista. Siksi sen pakolliset kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Kielen rakenteen ja
oikeakielisyyden kurssia ÄI10 suositellaan pohjakurssiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaan
aloittavalle.
Mediasta kiinnostunut opiskelija voi suorittaa kurssit YTK06 Koulun oma lehti ja YTK08 Mediatekstit puntarissa – kohti mediadiplomia sekä
Mediadiplomin (DI04). Lisätietoja: Marjaana Svala. Puheviestinnästä kiinnostunut opiskelija voi
osallistua valtakunnalliseen puheviestinnän kokeeseen (PUHVI). Lisätietoja: Asta Pippola.
Marjaana Svala vastaa suomi toisena kielenä
–oppimäärään ja -ylioppilaskokeeseen liittyviin
kysymyksiin.
(ÄIP) Äidinkielen ja kirjallisuuden paja
Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä puuttuvia kurssitöitä ohjatusti. Pajalle ilmoittaudutaan
opinto-ohjaajan ja kurssin opettajan kautta.
Pakolliset kurssit
ÄI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
ÄI02 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
ÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
ÄI04 Tekstit ja vaikuttaminen
ÄI05 Tekstit, tyyli ja konteksti
ÄI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Valtakunnalliset syventävät kurssit
ÄI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen
Harjoitellaan esiintymistä ja ryhmäviestintätaitoja.
ÄI08 Tekstitaitojen syventäminen
Tekstitaidon kokeen abikurssi. Syvennetään ja
monipuolistetaan taitoa analysoida ja tuottaa
sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyitä ja
johdonmukaisia tekstejä. Kurssi on suunnattu
yo-kirjoituksiin valmistautuvalle opiskelijalle.
ÄI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
Esseekokeen abikurssi. Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median
ajankohtaisaiheisiin sekä nykykirjallisuuteen.
Kurssi on suunnattu yo-kirjoituksiin valmistautuvalle opiskelijalle.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
ÄI10 Kielen rakenteen ja oikeakielisyyden
kurssi
Kerrataan keskeiset kielen tarkastelussa ja kieliopinnoissa tarvittavat käsitteet. Vahvistetaan
oikeakielisyyskäytänteiden hallintaa. Kurssia
suositellaan suoritettavaksi ennen pakollisia äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja.
ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssi
Pyritään kehittämään omaa ilmaisua ja syvennetään kerronnan perusrakenteiden tuntemusta. Lisäksi vahvistetaan tekstityyppien ja -lajien
tuntemusta. Kurssia ei voi sitä voi suorittaa itsenäisesti.
ÄI12 Luovan kirjoittamisen jatkokurssi
Pyritään tuottamaan ilmaisuvoimaisia, hiottuja ja korkeatasoisia tekstejä. Kurssille vaaditaan
ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssin suorittaminen tai vastaava näyttö valmiuksista. Kurssia ei
voi suorittaa itsenäisesti.
ÄI13 Kirjoittamisen tukikurssi
Kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja ratkotaan niiden
rakentamisessa syntyviä kielellisiä sekä rakenteellisia ongelmia. Kurssi on suunnattu lähinnä niille toisen vuoden opiskelijoille, jotka tar-
15
16. vitsevat lisäharjoitusta ja tukea kirjoitustaitonsa kehittämisessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
ÄI14 Lukupiiri verkossa
Verkkokurssi. Tutustutaan monenlaiseen kaunokirjallisuuteen. Luetusta keskustellaan verkossa ja kirjoitetaan verkkotekstejä. Kurssi kestää 2 – 3 jaksoa. Kurssista antaa lisätietoja Kristiina Kangas.
ÄI15 Suomi toisena kielenä
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskirjoituksiin
valmentava kurssi. Kurssista antaa lisätietoja
Marjaana Svala.
DRAAMA
D
raama on taideaine, jonka keskeisinä
tavoitteina ovat opiskelijan itseilmaisun taitojen, vuorovaikutustaitojen sekä
näyttämöllisen ajattelun kehittäminen.
Draaman opiskelu virittää ja ylläpitää
opiskelijan luovuutta. Tiivis, yhteisöllinen
työskentely tarjoaa oivalluksia ryhmästä
sekä itsestä sen jäsenenä. Draaman opiskelu on varsinkin ensimmäisellä kurssilla
käytännönläheistä ja painottuu erilaisiin
ilmaisuharjoituksiin. Opiskelusta voi olla
hyötyä sekä esiintymistä jännittäville että
sitä rakastaville.
Suoritusjärjestys ja muita ohjeita
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Draamasta on mahdollista suorittaa myös teatterin lukiodiplomi. Lisätietoja: Ilona Hokkanen.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
ÄI20 Draaman alkeet
Vahvistetaan ja kehitetään omaa ilmaisua. Tehdään muun muassa keskittymis-, kontakti-, liike- ja ääniharjoituksia. Tutustutaan oppiaineen
työtapoihin.
ÄI21 Draaman jatkokurssi
Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään jo opittuja taitoja. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan teatterissa. Harjoitellaan käsikirjoittamista
ja voidaan valmistaa draamaesitys.
ÄI22 Teatteritietous
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija
teatteriesityksen valmistumisprosessiin. Kurssilla tutustutaan esitykseen vaikuttavien ammattiryhmien toimenkuvaan: näyttelijän, dramaturgin, ohjaajan, lavastajan, pukusuunnittelijan, valosuunnittelijan, äänisuunnittelijan, maskeeraajan ja tarpeistosuunnittelijan. Kurssin aikana vieraillaan ammattiteatterissa, myös kulissien takana. Kurssilla valmistetaan demoesitys.
Kurssi valmistaa opiskelijaa teatterin lukiodiplomin suorittamiseen.
ÄI23 Teatteriproduktio
Kurssilla valmistellaan esitys mahdollisena
poikkitaiteellisena yhteistyönä. Kurssin laajuus voi olla 2 – 4 kurssia produktion laajuudesta riippuen. Osallistuminen edellyttää kurssien
ÄI20 – ÄI22 suoritusta.
16
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
18. EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)
H
yvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on välttämätön yhä useammilla aloilla sekä opiskelu- että työelämässä. Koulumme laaja kurssivalikoima
tarjoaa sinulle mahdollisuuden vahvistaa
ja kehittää kielitaitoasi monipuolisesti sekä ylioppilaskoetta että opintoja ja työelämää varten.
Suoritusjärjestys ja muita ohjeita
Pakolliset kurssit EN01 – EN04 suoritetaan
numerojärjestyksessä. Kurssit EN05 ja EN06
voit suorittaa haluamassasi järjestyksessä
kurssin EN04 jälkeen. Kuitenkaan kahta pakollista kurssia ei voi suorittaa samanaikaisesti. Syventäviä kursseja EN07 – EN17 voit
tehdä samanaikaisesti pakollisten kurssien
kanssa.
Syventävien kurssien suoritusjärjestys on
vapaa lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:
Tukikurssi EN09 on suoritettava heti opintojen alussa, ennen pakollisia kursseja. Sitä ei voi valita enää ensimmäisen pakollisen
kurssin suorittamisen jälkeen.
Suullisen kielitaidon harjoittelukursseja EN10 ja EN08 ei voi suorittaa samanaikaisesti.
EN12 Abikurssin voi suorittaa vasta, kun
pakolliset kurssit on suoritettu.
Englannin B-oppimäärässä pakollisia kursseja
ovat EN01, EN02, EN03, EN05 ja EN06. Näiden lisäksi voit valita vapaasti muita tarjolla olevia kursseja.
(ENP) Englannin pajakurssit
Pajakurssit on suunnattu opiskelijoille, jotka
ovat saaneet englannin kursseista hylättyjä arvosanoja tai joiden tiedetään hyötyvän pienestä ryhmästä. ENP1 on 4. jaksossa ja siellä voi
suorittaa joko kurssia EN01 tai EN02. ENP2 on
2. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurssin
EN03 tai EN04.
18
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
Pakolliset kurssit
EN01 Nuori ja hänen maailmansa
EN02 Viestintä ja vapaa-aika
EN03 Opiskelu ja työ
EN04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
EN05 Kulttuuri
EN06 Tiede, talous ja tekniikka
Valtakunnalliset syventävät kurssit
EN07 Luonto ja kestävä kehitys
Laajenna sanavarastoasi! Kurssi antaa valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi aikaisintaan kurssin EN04 jälkeen.
EN08 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan suullista kielenkäyttöä eri
tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista
harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
Lisäksi vahvistetaan ylioppilaskokeen kuullunymmärtämiskokeessa tarvittavia taitoja. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun
arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
EN09 Perussanastoa ja -rakenteita lukiota
aloittaville
Kurssi on suoritettava ennen pakollisia kursseja. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun englannin oppimäärää kiitettävin arvosanoin, tai esimerkiksi B-englannin
lukijoille. Kurssilla vahvistat kielen rakenteiden
ja sanaston hallintaa sekä totuttelet lukion työtapoihin ja omaan vastuuseen opinnoista.
EN10 Keskustelukurssi edistyneille
Kurssilla keskustellaan ajankohtaisista, vaativista teemoista, seuraten maailman uutisvirtaa englanninkielisistä lähteistä. Kurssi on tarkoitettu lähinnä jatko-opintoihin ja työelämään
valmistautuville. Puhumisen tyylilajeista ensisijaisia ovat argumentatiivinen keskustelu ja
väittely, esitelmöinti ja puheen pito sekä pien-
19. ryhmäkeskustelujen johtaminen. Edellytämme säännöllistä läsnäoloa, sanavalmiutta, aktiivisuutta osallistua keskusteluihin ja materiaalin
kokoamiseen.
EN11 Virtuaalimatka englanninkieliseen
maahan
Verkkokurssi. Kurssilla tutustut muun muassa verkkomateriaaleja hyödyntäen valitsemasi
englanninkielisen maan historiaan, yhteiskuntaan, tiedotusvälineisiin ja arkipäivän kulttuuriin. Teet erilaisia lyhyempiä kirjoitustehtäviä ja
valmistat laajahkon englanninkielisen esitelmän, jonka esität myös suullisesti.
EN12 Englannin abikurssi
Abikurssilla kertaat ja valmentaudut ylioppilastutkintoon. Harjoittelemme erilaisia yo-kokeiden tehtävätyyppejä. Kurssin voi suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen.
EN13 Kieliopin kertauskurssi I
Tällä kielioppikurssilla käymme läpi ”helpompia” kieliopin asioita: aikamuotoja, substantiivin
yksikköä ja monikkoa, artikkeleita, genetiiviä,
adjektiiveja, adverbejä ja lukusanoja. Teemme
runsaasti kielioppiharjoituksia. Suosittelemme
kurssia suoritettavaksi vasta EN02:n jälkeen.
EN14 Kieliopin kertauskurssi II
verbejä, sanajärjestystä sekä konjunktioita.
Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia.
EN15 Tekstin ymmärtämisen kurssi edisty
neille
Kurssi on tarkoitettu yo-tutkintoon ja/tai jatkoopintoihin valmistautuville. Se antaa myös valmiuksia seurata oman opiskelu- tai ammattialan kehittymistä englanninkielisistä tietolähteistä. Kurssi lisää valmiuksia ymmärtää vaativia, aihepiireiltään erilaisia tekstejä. Kurssiin
kuuluu luetun ymmärtämistä harjoittavia tehtäviä, tiivistelmiä, kirjoitelmia ja kuullunymmärrysharjoituksia.
EN16 Englanninkielinen kirjallisuus
Verkkokurssi. Kurssin tavoite on tutustua englanninkieliseen kulttuuriin kirjallisuuden avulla.
Kurssin aikana luet ainakin yhden englanninkielisen romaanin, tutustut Shakespearen käyttämään englannin kieleen, kirjoitat novellin ja
pidät päiväkirjaa. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi toisena opiskeluvuotena.
EN17 Luovan kirjoittamisen kurssi
Verkkokurssi. Kurssi harjoittaa erilaisten tekstien kirjoittamista, tutustuttaa tyylikeinojen ja
kielikuvien käyttöön sekä harjoituttaa lauserakenteita.
Tämä kielioppikurssi kertaa ”vaikeampia” kieliopin asioita: pronomineja, epäsuoraa esitystä,
prepositioita, infinitiiviä ja -ing-muotoa, apu-
19
20. RU: TOINEN KOTIMAINEN,
RUOTSI (A- ja B-kieli)
R
uotsi on yhteispohjoismainen kieli, jota käytetään yhteistyössä yritysten ja
valtioiden välillä koko Pohjolassa. Ruotsin
kielen hyvä hallinta avaa monia mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä lukion jälkeen. Ruotsin opiskelu tarjoaa sinulle monipuoliset viestinnän taidot.
Opit ymmärtämään pohjoismaista yhteiskuntaa, kulttuuria sekä Suomea kaksikielisenä maana. Ruotsin kieli oppiaineena
onkin taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Suoritusjärjestys ja muita ohjeita
Pakolliset kurssit RU01 – RU03 suoritetaan numerojärjestyksessä 1 – 3. Tämän jälkeen voit valita
pakollisten kurssien suoritusjärjestyksen. Valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan pakollisten kurssien RU01 – RU05 jälkeen, ja niiden suoritusjärjestys on vapaa. Peruskoulun oppimäärän
kertaava kurssi RU09 suoritetaan ennen pakollisia
kursseja. Suosittelemme suorittamaan kielioppikurssin RU10 kahden pakollisen kurssin jälkeen.
Kaikkien pakollisten kurssien jälkeen suosittelemme kurssia RU11.
Jos haluat lukea ruotsin A-oppimäärää vastaavan laajuuden, voit suorittaa sen itsenäisesti opiskellen. B-ruotsin pakollisia kursseja ei pääsääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti.
(RUP) Ruotsin paja
Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa mikä tahansa ruotsin pakollinen kurssi, josta hänellä on hylätty arvosana. Kurssille ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta.
Pakolliset kurssit
RU01 Koulu ja vapaa-aika
RU02 Arkielämää Pohjoismaissa
RU03 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
RU04 Elämää yhdessä ja erikseen
RU05 Elinympäristömme
20
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
Valtakunnalliset syventävät kurssit
RU06 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoittelet ja kehität suullisen kielen käyttöä monipuolisesti. Kurssilla suoritetaan suullisen kielitaidon koe. Kurssi valmentaa myös tehokkaasti ylioppilaskokeen viestinnällisiin tehtäviin ja kuullun ymmärtämisen kokeeseen.
RU07 Yhteinen maailma ja kansainvälisty-
minen
Kurssilla käsittelemme maailmanlaajuisia ilmiöitä sekä kansainvälistä vaikuttamista. Vahvistat kuullun ja luetun ymmärtämistäsi monipuolisen sanaston avulla
Koulukohtaiset syventävät kurssit
RU09 Avaimet ruotsin kieleen
Kurssilla vahvistat ruotsin kielen taitojasi. Löydät oman oppimistyylisi, opit ottamaan vastuuta omasta opiskelustasi, arvioimaan omaa edistymistäsi ja asettamaan uusia tavoitteita. Kurssin aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämääsi. Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa, eikä sitä voi enää suorittaa kahden ensimmäisen
pakollisen kurssin jälkeen.
RU10 Kertaus on opintojen äiti
Tehokertaus substantiiveista, adjektiiveista, adverbeista sekä sanajärjestyksestä. Vankennat
myös kurssien RU01 – 3 aihepiirien osaamistasi.
RU11 Harjoitus tekee mestarin
Saat varmuutta verbioppiin, pronomineihin,
prepositioihin sekä kurssien RU04 ja RU05 hallintaan.
RU12 Ruotsin abikurssi
Harjoittelet ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Kertaamme
kurssilla ripeästi myös kieliopin.
21. SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)
M
iksi opiskelisit saksaa? Jonkin kielen taito ei ole vain arvo sinänsä,
vaan sen avulla on mahdollisuus ymmärtää vieraita kulttuureja ja erilaisia ihmisiä. Sen avulla pystyy itse toimimaan erilaisissa tilanteissa ja vaikuttamaan asioihin olematta passiivinen sivustakatsoja.
Saksalla on merkittävä asema Euroopan
unionissa, ja se on tärkeimpiä kauppakumppaneitamme. Hyvästä saksan kielen taidosta on sekä etua työmarkkinoilla että iloa matkailun ja kulttuurin alueella.
Saksan kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankohta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mittainen tauko.
Pakolliset kurssit
SA01 Nuori ja hänen maailmansa
SA02 Viestintä ja vapaa-aika
SA03 Opiskelu ja työ
SA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
SA05 Kulttuuri
SA06 Tiede, talous ja tekniikka
Valtakunnalliset syventävät kurssit
SA07 Luonto ja kestävä kehitys
Tällä kurssilla tähtäämme kielitaitosi monipuoliseen kehittämiseen ja sanavarastosi laajentamiseen. Saat valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihepiirin
puitteissa on oivalliset mahdollisuudet hyödyntää ajankohtaista autenttista materiaalia. Kurssi
tarjoaa virikkeitä ja antaa tukea sekä yo-kirjoituksiin että matkalla maailmalle.
SA08 Puhu ja ymmärrä paremmin
SAKSA A-KIELENÄ
O
piskelija, joka on aloittanut saksan
opinnot peruskoulun 3. luokalla (A1kieli) tai 5. luokalla (A2-kieli), jatkaa saksan opintojaan lukiossa A-kielenä tavoitteenaan pitkän oppimäärän suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa. Opintojen
aluksi on tarjolla kertauskurssi (SA10), jolla on mahdollisuus kerrata peruskoulussa
opittuja asioita.
Oheisessa taulukossa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille.
A-kieli
1. vuosi SA10
SA01
SA02
SA03
2. vuosi SA04
SA05
SA06
SA12
3. vuosi SA07
SA08
SA09
SA11
Haluatko saada lisää rohkeutta saksan puhumiseen ja kehittyä siinä? Aihepiirit ja sanasto ovat
sinulle osittain ennestään tuttuja, ja lisäksi opit
paljon uutta ja hyödyllistä myös ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Kurssilla kerrataan ja
harjoitellaan myös saksan ääntämistä ja saksalle tyypillisiä puheviestinnän strategioita. Kurssin lopuksi osallistut Opetushallituksen laatimaan suullisen kielitaidon kokeeseen.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
SA09 Pitkän saksan abikurssi
Kurssi niille opiskelijoille, jotka tähtäävät pitkän
oppimäärän yo-kokeeseen. Kurssilla kerrataan
kielioppia, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan
kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin.
SA10 Helpompi kieliopin ja sanaston ker-
tauskurssi
Kurssi niille opiskelijoille, joilla on tarvetta peruskoulussa opitun kertaamiseen ennen varsinaisten lukio-opintojen alkua. Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja opetellaan vastuun
ottamista omista opinnoista. Ryhmässä pääsee
tutustumaan muihin saksan kielen opiskelijoihin, mikä auttaa turvallisen ja motivoivan opiskeluympäristön luomisessa.
21
22. SA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ym-
märtämisen kurssi
Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään
vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityöskentely on niin tehokasta, että läksyjä ei juuri tule! Erittäin suositeltava kurssi A-saksan yo-kokeeseen tähtääville. Niille opiskelijoille, jotka
kirjoittavat saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa
abikurssin.
SA12 Helppo keskustelukurssi
Kurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja
puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja
opetella arkipäivän tilanteissa selviytymistä.
Kurssin voi valita jo toisena opiskeluvuotena,
mutta se sopii hyvin myös harjoitteluksi ennen
valtakunnallista syventävää keskustelukurssia
(SA08). Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija
voi halutessaan saada kurssista suoritusmerkinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjotaan
joka toinen vuosi.
SAKSA B-KIELENÄ
B
2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut saksaa peruskoulun 8. – 9. luokilla, valitsee lukiossa ensimmäiseksi kertauskurssin (SB10) ja jatkaa sen jälkeen
numerojärjestyksessä kursseilla SB03 –
SB09. Jos on tarvetta kerrata perusteellisemmin aiemmin opittua, voi opiskelun
aloittaa myös kurssista SB02. Näiden lisäksi on suositeltavaa valita vaativampi
kieliopin kertauskurssi SB11. Tavoitteena
on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.
3-kieli: Lukiossa alkava oppimäärä
opiskelijoille, joilla ei ole aiempia saksan opintoja. Kurssit SB01 – SB08 ovat
pohjana saksan kielen lyhyen oppimärän
ylioppilaskokeessa. Erittäin suositeltavia
lyhyen kielen yo-kokeeseen tähtääville
ovat lisäksi kurssit SB09 ja SB11.
B
Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille
B2-kieli
1. vuosi SB10
(SB02)
SB03
2. vuosi SB04
SB05
SB06
SB07
3. vuosi SB08
SB09
SB11
SB12
1. vuosi SB01
SB02
SB03
2. vuosi SB04
SB05
SB06
SB07
3. vuosi SB08
SB09
SB11
SB12
B3-kieli
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
SB01 Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen
liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä
ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden
kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysymistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit katta-
22
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
23. vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja
kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista
arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
SB02 Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut
ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan sitä, miten selviydytään
erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitusja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
SB03 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin sekä niiden
yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista,
ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
SB04 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden
hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
SB05 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla
painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
SB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja
suunnitelmien kuvailua.
SB07 Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
SB08 Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja
kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
SB09 Lyhyen saksan abikurssi
Kurssilla kerrataan kielioppia, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. Tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa saksan kielen rakenteiden ja sanaston
hallintaa sekä rohkaista opiskelijaa hyödyntämään hallitsemiaan ilmaisukeinoja monipuolisesti tuotoksissa.
SB10 Helpompi kieliopin ja sanaston
kertauskurssi
Kurssi sopii ensimmäiseksi kurssiksi niille, jotka
ovat opiskelleet saksaa peruskoulun 8. luokalta alkaen (B2-kielenä). Myös lukiossa opintonsa
aloittaneille kurssi sopii kertauskurssiksi ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.
SB11 Vaativampi kieliopin ja kuullun
ymmärtämisen kurssi
Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään
vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityöskentely on niin tehokasta, että läksyjä ei juuri tule!
Erittäin suositeltava kurssi yo-kokeeseen tähtääville. Niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat
saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa abikurssin.
SB12 Helppo keskustelukurssi
Kurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja
puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja
opetella selviytymistä arkipäivän tilanteissa. Samalla oppii paljon uutta ja hyödyllistä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen! Kurssi kannattaa
valita kolmantena opiskeluvuotena. Lopuksi on
suullinen koe, ja opiskelija voi halutessaan saada kurssista suoritusmerkinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjotaan joka toinen vuosi.
23
24. RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)
R
anska on todellinen maailmankieli. Sitä puhuu tai ymmärtää noin 300 miljoonaa ihmistä Euroopassa, Kanadassa, Afrikassa, Aasiassa... Suomen aktiivinen jäsenyys Euroopan unionissa on synnyttänyt maahamme ranskan kielen taitajien kasvavan tarpeen. Työmarkkinoilla
tarvitaan kielen ammattilaisten (tulkkien,
kääntäjien, opettajien) lisäksi eri ammattialojen asiantuntijoita, jotka oman alansa lisäksi hallitsevat ranskan kieltä. Ranska tunnetaan Suomessakin muodin, matkailun ja herkuttelun maana, mutta Ranska kuuluu myös maailman johtaviin maihin monella muulla talouselämän, tekniikan ja taiteen alalla.
Ranskan kukin kurssi on tarjolla vain kerran
lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankohta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mittainen tauko.
Pakolliset kurssit
RA01 Nuori ja hänen maailmansa
RA02 Viestintä ja vapaa-aika
RA03 Opiskelu ja työ
RA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
RA05 Kulttuuri
RA06 Tiede, talous ja tekniikka
RANSKA A-KIELENÄ
O
piskelija, joka on aloittanut ranskan
kielen opinnot peruskoulun ala-asteella joko 3. tai 5. luokalla, jatkaa ranskan opintojaan A-kielenä tavoitteena pitkän oppimäärän suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa. Opintojen aluksi on tarjolla kertauskurssi (RA09), jolla on mahdollisuus kerrata peruskoulussa opittuja asioita
Oheisessa taulukossa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille
A-kieli
1. vuosi RA09
RA01
RA02
2. vuosi RA04
RA05
RA06
3. vuosi RA10
RA11
RA07
RA03
RA08
RA12
Valtakunnalliset syventävät kurssit
RA07 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää
ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
RA08 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla opitaan keskustelemaan monipuolisesti ranskaksi, hiotaan ääntämystä sekä saadaan valmiuksia ylioppilaskokeen kommunikatiivisuutta painottaviin tehtäviin. Keskustelua viritellään mm. televisiouutisten, videoiden tai vaativienkin tekstien avulla. Puhumisen
harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssin lopussa on valtakunnallinen suullinen koe.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
RA09 Helpompi kieliopin ja sanaston
kertauskurssi
Kertauskurssi niille opiskelijoille, jotka haluavat kerrata peruskoulussa opittua ennen kuin
valitsevat A-ranskan ensimmäisen pakollisen
kurssin. Kurssi sopii myös B-ranskan opiskeli-
24
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
25. joille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme
ensimmäistä B-kielen kurssia.
RA10 Helppo keskustelukurssi
Keskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opitaan selviytymään arkipäivän tilanteissa ranskan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille,
jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai
B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suullinen. Tarjotaan joka toinen vuosi.
RA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun
ymmärtämisen kurssi
Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään
vaativampia kuuntelutehtäviä. Erittäin suositeltava kurssi A-ranskan yo-tutkintoon tähtääville.
RA12 Pitkän ranskan abikurssi
Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tähtäävät ranskan kielen A-oppimäärän ylioppilaskokeen suorittamiseen. Kurssilla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun
ja luetun ymmärtämistä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin.
RANSKA B-KIELENÄ
Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille.
B2-kieli
1. vuosi RA09
RB03
2. vuosi RB04
RB05
RB06
3. vuosi RA10
RB08
RB09
RB02
RB03
RB07
B3-kieli
1. vuosi RB01
2. vuosi RB04
RB05
RB06
3. vuosi RA10
RB08
RB09
RB07
Valtakunnalliset syventävät kurssit
RB01 Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen
liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä
ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden
kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysymistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja
kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista
arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
RB02 Näin asiat hoituvat
B
2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut
ranskaa peruskoulun 8. – 9. luokilla,
valitsee lukiossa B-ranskan kurssin RB03
ja jatkaa sen jälkeen numerojärjestyksessä kursseilla RB04 – RB09. Tavoitteena on
lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.
3-kieli: Opiskelija, joka aloittaa ranskan kielen opinnot lukiossa, valitsee
ensimmäisenä opiskeluvuotena kurssit
RB01 – RB03 ja seuraavina opiskeluvuosina loput kurssit numerojärjestyksessä.
Ranskan kielen kurssit RB01 – RB09 tähtäävät ranskan kielen lyhyen oppimäärän
suorittamiseen ylioppilaskirjoituksissa.
B
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut
ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa
jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-,
posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
RB03 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
25
26. RB04 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden
hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
RB05 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla
painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
RB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja
suunnitelmien kuvailua.
RB07 Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
RB08 Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja
kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan se-
26
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
kä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
RB09 Lyhyen ranskan abikurssi
Kurssi valmentaa opiskelijaa ranskan kielen lyhyen, B-oppimäärän ylioppilaskokeeseen. Kurssilla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan aineita sekä harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin.
RB10/RA10 Helppo keskustelukurssi
Keskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opitaan selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa ranskan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan
opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet A-kielen
kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin
loppukoe on suullinen.
RB11/RA09 Helppo kieliopin ja sanaston
kertauskurssi
Tämä A-ranskan kurssi sopii myös B-ranskan
opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään
kolme ensimmäistä B-kielen kurssia.
27. VB: VENÄJÄ (B3-kieli)
V
enäjä on yksi maailman suurista kielistä. EU:n myötä Suomen Venäjäosaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, onhan itärajamme samalla myös EU:n
ja Venäjän välinen raja. Kielitaito on olennaista maan todelliselle tuntemiselle, venäjää osaavia eri alojen ammattilaisia tarvitaan. Venäjän kieli on myös avain maan
valtavaan kulttuuritarjontaan.
Kukin kurssi järjestetään vain kerran vuodessa, joten valitse kurssi heti, kun se on tarjolla.
Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille.
1. vuosi VB01
VB02
VB03
2. vuosi VB04
VB05
VB06
3. vuosi VB07
VB08
VB09
Valtakunnalliset syventävät kurssit
VB01 Hyvää päivää, hauska tutustua
Ensimmäisellä kurssilla opit kyrilliset kirjaimet,
tutustut kielen perusrakenteisiin sekä ääntämiseen. Kurssin aihepiirejä ovat tervehtiminen,
esittäytyminen, itsestä, perheestä, ammatista ja
kielitaidosta kertominen.
VB02 Näin asiat hoituvat
Tällä kurssilla harjoitellaan esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista sekä ostostilanteita.
VB03 Vapaa-aika ja harrastukset
Kurssin aihepiirejä ovat harrastukset ja vapaaaika, ruokailu, maat ja kansallisuudet sekä ulkonäkö.
VB04 Meillä ja muualla
Tällä kurssilla tarkastellaan sekä Suomea että
Venäjää. Aiheina ovat kansallisuus- ja luonteenpiirteet, juhlien vietto, lomasuunnitelmat sekä
suomalainen kulttuuri.
VB05 Ennen ja nyt
Kurssin aiheita ovat miehen ja naisen roolit, terveydentila, elämää Venäjällä sekä Moskova ennen ja nyt.
VB06 Opiskelu ja
tulevaisuudensuunnitelmat
Tällä kurssilla opit kertomaan kouluun, opintoihin ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyvistä asioista. Tutustut myös Pietariin ja sen nähtävyyksiin.
VB07 Kulttuuria
Tämän kurssin aikana tutustut monipuolisesti
Venäjän rikkaaseen kulttuuritarjontaan. Aiheena ovat myös nuoriso ja yhteiskunta.
VB08 Yhteinen maapallomme
Viimeisen kurssin aihepiirinä on vaatimattomasti koko maapallomme, sen tila ja yksilön
vaikutusmahdollisuudet. Harjoittelemme myös
ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä.
Koulukohtainen syventävä kurssi
VB09 Venäjän abikurssi
Kurssi on tarkoitettu niille abiturienteille, jotka haluavat syventää ja vankentaa taitojaan venäjän kielessä ja menestyä paremmin ylioppilaskokeessa.
27
28. EB: ESPANJA (B3-KIELI)
E
spanja on maailmankieli, jota puhuu
äidinkielenään noin puoli miljardia ihmistä Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Espanjan osaaminen saattaa siis olla valttikorttisi työelämässä.
Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille.
1. vuosi EB01 EB02 EB03
2. vuosi EB04 EB05 EB05 EB06
EB10
3. vuosi EB07 EB08 EB09 (EB10)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
EB01 Hyvää päivää, hauska tutustua
Tutustutaan espanjankieliseen maailmaan ja
opetellaan ääntämään espanjaa. Opitaan tervehdyksiä, numeroita ja arkielämän selviytymiskieltä.
EB02 Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut
ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla.
EB03 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin.
EB04 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
28
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.
EB05 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi.
EB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin.
EB07 Kulttuuri
Kurssin aihepiirejä ovat esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
teatteri tai urheilu.
EB08 Yhteinen maapallomme
Kurssilla luetaan runsaasti tekstejä, jotka käsittelevät esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaa sekä maapallon
nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä myös
mediatekstejä.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
EB09 Espanjan abikurssi
Valmistaudutaan ylioppilastutkintoon. Harjoitellaan eri tehtävätyyppejä, laajennetaan sanavarastoa, kerrataan kielioppia, kirjoitetaan aineita ja tehdään kuullunymmärtämisharjoituksia.
EB10 Helppo keskustelukurssi
Suullista kielitaitoa kehittävä kurssi, jolla harjoitellaan selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa espanjan kielellä. Kurssilla harjoitellaan myös kuullunymmärtämistä sekä kerrataan ja opitaan lisää tilannekohtaista sanastoa.
Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat
suorittaneet espanjasta vähintään neljä kurssia.
29. LB: LATINA (B3-kieli)
L
atinan opiskelu tukee muiden kielten
sanaston ja kieliopin oppimista, syventää yleistä kielitajua ja yleissivistystä ja on suureksi avuksi monien tieteenalojen, mm. lääketieteen ja oikeustieteen termien ymmärtämisessä. Itse kielen opiskelemisen lisäksi latinan kursseilla tutustutaan antiikin Kreikan ja Rooman
historiaan ja kulttuuriin; latinan opiskelu tukee ennen kaikkea historian opintoja. Vaikka latina on kuollut kieli, se on yhä
eurooppalaisten yhteinen äidinkieli, jota
miljoonat ihmiset osaavat ja opiskelevat.
Vivat lingua Latina!
Latinan ensimmäiset kurssit ovat tavallista lähiopetusta. Kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Neljännestä kurssista lähtien kurssit
suoritetaan verkkokursseina tai itsenäisesti.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
LB01 Ikkunat auki antiikkiin
Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä
lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään latinan kielen vaiheisiin. Kurssilla tutustutaan myös lentäviin lauseisiin, Rooman ja Pompejin kaupunkeihin sekä nykylatinaan.
LB02 Antiikin elämää
Tutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään
sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupungissa. Kurssilla käsitellään lisäksi antiikin ruokakulttuuria ja asumista sekä Pompejin tuhoa.
LB03 Tietoa, taitoa ja taruperintöä
Tutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyn-
tiin sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen tarustoon. Kurssilla käsitellään mm. antiikin jumalia, urheilukilpailuja ja ajanvietetapoja.
LB04 Rooman historian vaiheita
Tutustutaan Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.
LB05 Roomalaisia suurmiehiä
Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.
LB06 Kulttuuriperintömme
Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja
tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme.
LB07 Viestejä menneisyydestä
Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä
tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan,
mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin.
LB08 Latinaa kautta vuosisatojen
Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen
autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina.
Koulukohtainen syventävä kurssi
LB09 Luonnontieteiden latinaa
Opiskellaan matematiikan ja luonnontieteiden
termejä, merkintätapoja ja tieteellisiä nimiä latinan ja kreikan kielten näkökulmasta. Kurssi toteutetaan parillisina vuosina lukuvuodesta
2014 - 2015 alkaen. Se ei edellytä ennakkotietoja latinan kielestä.
29
30. KI: KIINA
K
iina on tänä päivänä syntyperäisillä puhujilla mitattuna maailman puhutuin kieli. Kiinan taloudellisen nousun ja poliittisen avautumisen myötä kiinan opiskelu on viime vuosina räjähdysmäisesti levinnyt ympäri maailman, myös
Suomen kouluihin. Lukion kiinan kursseilla opitaan käyttämään arkipäivän kiinaa, opitaan kielen rakennetta, tutustutaan kiinan kirjoitusmerkkeihin sekä saadaan opetuksen lomassa paljon erilaista
kiinalaiseen kulttuuriin liittyvää tietoa.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
KI01
Kurssilla opitaan kirjoittamaan kiinaa ns.
pinyin–translitteraatiolla (länsimaalaisin kirjaimin), opitaan kiinalaiset äänteet ja sävelkorot
(toonit) sekä opitaan puhumaan yksinkertaisista arkielämään kuuluvista asioista.
KI02
Kurssilla opiskelija oppii keskustelemaan uusista asioita ja laajentamaan sanavarastoaan sekä
kiinatietouttaan. Tämän lisäksi aloitetaan jo kirjoittaa kiinan merkkejä.
KI03
Kurssilla jatketaan merkkien harjoittelua ja kielen syventävää opiskelua.
30
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
32. LUONNONTIETEELLINEN
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
– tutkivaa oppimista
Opiskelu
J
ärvenpään lukion luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto tarjoaa kansainvälisyyttä, kokeellisuutta sekä ainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi painotusta.
Matemaattis-luonnontieteellisessä painotuksessa opiskelu keskittyy matematiikan lisäksi fysiikkaan ja/tai kemiaan. Tämä vaihtoehto sopii esimerkiksi teknillisiin,
luonnontieteellisiin tai lääketieteellisiin yliopisto- tai korkeakouluopintoihin tähtääville. Huomaa, että lääketieteellisen valintakokeet edellyttävät myös lukion biologian valtakunnallisten syventävien kurssien hallintaa. Lisätietoja: Jani Nurmi.
Biotieteellisessä painotuksessa keskitytään biologian, maantieteen ja kemian opintoihin. Biotieteiden tietämystä ja soveltamista tarvitaan esimerkiksi ekologian, biokemian ja ravitsemustieteiden aloilla. Biotieteellisessä painotuksessa opiskelu ei edellytä pitkän matematiikan ja fysiikan opintoja, mutta niitä suositellaan esimerkiksi lääketieteelliseen pyrkiville. Lisätietoja: Joona Svala.
32
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
O
ppiaineiden laaja kurssivalikoima tarjoaa mielenkiintoisia opintoja vaativallekin luonnontieteilijälle. Kurssikuvaukset löytyvät opinto-oppaan oppiainekohtaisista osioista. Opiskelua rikastuttavat myös opetuksen perustuminen kokeelliseen työskentelyyn, vuosittain toteutettavat kansainväliset projektit sekä
korkeakouluihin ja yliopistoihin ja yrityksiin toteutettavat vierailut. Opinto-ohjauksen toisella kurssilla (OP02) opiskelija
voi keskittyä luonnontieteellisen alan jatkokoulutusvaihtoehtojen tarkasteluun.
Kaikkia kursseja ei toteuteta joka lukuvuosi. Tiedot tarjonnasta löytyvät kurssikuvauksista.
Osa opinnoista opiskellaan ensisijaisesti luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille varatuissa opetusryhmissä tai suuntautumisvaihtoehdon erikoiskursseilla. Nämä opetusryhmät ja erikoiskurssit on merkitty L-tunnuksin, esim. BIL0104.L (biologian kurssi 1, ryhmä 4). Suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat voivat osallistua kaikkien luonnontieteellisten oppiaineiden erikoiskursseille.
Vähintään valtakunnalliset pakolliset kurssit
BI01, BI02, GE01, GE02, KE01 ja TE01 opiskellaan
luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon
opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä.
33. Matemaattis-luonnontieteellinen
painotus
K
aikki tämän painotuksen valinneet
opiskelevat pitkää matematiikkaa. Lisäksi valitaan pakolliseksi aineeksi joko
fysiikka tai kemia, mutta jatko-opintojen
kannalta on suositeltavaa opiskella molempia. Fysiikan pakolliseksi aineeksi valinneet suorittavat kurssit FY02 - FY08 ja
FY12. Kemian pakolliseksi aineeksi valinneet suorittavat kurssit KE02 - KE05 ja
KE07.
Pitkän matematiikan opinnot suoritetaan
luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon
opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä, poikkeuksena valtakunnalliset syventävät kurssit MA11,
MA12 ja MA13 sekä abikurssi MA18. Pitkän fysiikan pakolliseksi valinneet käyvät FY01 - FY04
kurssit samassa L-ryhmässä, jossa voi olla muitakin opiskelijoita.
Kaikki taulukon kurssit ovat matemaattis-luonnontieteellisen painotuksen valinneille pakollisia. MAL20.L ja MAL21.L ovat yhden kurssin laajuisia usealle jaksolle hajautettuja kursseja.
Pitkän matematiikan opinnoissa edetään
seuraavan taulukon mukaisesti.
1. vuosi
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
MAL01.L, MAL20.L
MAL02.L, MAL20.L
MAL03.L, MAL20.L
MAL04.L, MAL20.L
MAL05.L, MA11.L
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
MAL06.L, MAL21.L
MAL07.L, MAL21.L
MAL08,.L MAL21.L
MAL09.L, MAL21.L
MAL10.L, MA12.L
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
MAL22
MA13
MA18
2. vuosi
3. vuosi
Lisäksi opiskelija voi halutessaan valita koulukohtaisia pitkän matematiikan syventäviä kursseja MA15, MA16, MA17 ja MA19. Näiden suositeltavat suoritusajankohdat:
1.vuosi
MA19
2.vuosi
MA15,
MA16,
MA17,
MA19
3.vuosi
MA15,
MA16,
MA17,
MA19
33
34. Biotieteellinen painotus
V
altakunnallisista syventävistä kursseista BI03 - BI05, FY02 - FY08, KE02 KE05, GE03 - GE04, MA11 - MA13, MB07 MB08, PS02 - PS05, TE02 - TE03, EN07 valitaan vähintään kahdeksan kurssia.
Kouulkohtaisista kursseista BIL10.L, BIL11.L,
GE05, GE06, FYL14.L, FYL15.L, FYL16.L, KE06,
KEL08.L, KEL09.L, MB10, LB09, HI11, YTK01 valitaan vähintään viisi kurssia. L-kirjaimella varustetut kurssit on ensisijaisesti suunnattu suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.
Biotieteellisen painotuksen valinneet voivat
opiskella pitkää tai lyhyttä matematiikkaa. Pitkän matematiikan valinneet saavat halutessaan
osallistua suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille tarkoitetuille matematiikan L-kursseille ja muiden matematiikan kurssien L-ryhmiin.
34
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
35. MA/MB: MATEMATIIKKA
MA: MATEMATIIKAN
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
M
atematiikan pitkän oppimäärän
opiskelun tavoitteena on antaa
opiskelijalle matemaattiset valmiudet,
joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä
ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään
matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus
pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen
soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Suoritusjärjestys
Kaikkien suositellaan aloittavan opinnot johdantokurssista MA14. Huomaa, että kurssien MA14 ja
MA01 suorittaminen rinnakkain samassa jaksossa on osoittautunut monelle liian raskaaksi urakaksi. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin mainita. Koska pitkän matematiikan kursseja on runsaasti, tee itsellesi suunnitelma niiden jaksottamisesta kolmelle lukuvuodelle.
35
36. Pakolliset kurssit
MA01 Funktiot ja yhtälöt
MA02 Polynomifunktiot
MA03 Geometria
MA04 Analyyttinen geometria
MA05 Vektorit
MA06 Todennäköisyys ja tilastot
MA07 Derivaatta
MA08 Juuri- ja logaritmifunktiot
MA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
MA10 Integraalilaskenta
Valtakunnalliset syventävät kurssit
MA11 Lukuteoria ja logiikka
Tutustutaan logiikkaan ja todistusmenetelmiin. Perehdytään kokonaislukujen ominaisuuksiin ja jaollisuuteen. Suoritusjärjestys: toisen tai kolmannen opiskeluvuoden alussa.
MA12 Numeerisia ja algebrallisia
menetelmiä
Opitaan likiarvolaskennan tarkkuutta koskevat säännöt. Perehdytään likiarvomenetelmien käyttöön yhtälöiden ratkaisuissa. Tutkitaan
polynomien jaollisuutta. Suoritusjärjestys: samanaikaisesti kurssin MA08 kanssa tai sen jälkeen.
MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan
jatkokurssi
Tutkitaan funktion jatkuvuutta ja derivoituvuutta sekä raja-arvoja. Täydennetään integraalilaskennan tietoja. Kurssi edellyttää kurssien MA07 – MA10 tyydyttävää hallintaa. Suoritusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeen.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
MA14 Johdantokurssi lukion pitkään
matematiikkaan ja luonnontieteisiin
Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden opiskelu suositellaan aloitettavaksi tällä kurssilla. Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittua matematiikkaa. Kurssia ei voi
suorittaa itsenäisesti. Suoritusjärjestys: kurssin
MA01 rinnalla tai sitä ennen.
36
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
MA15 Talousmatematiikka
Kurssi antaa laskennallisen pohjan taloustiedon opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotusja muita laskelmia. Kurssi on yhteinen pitkän
ja lyhyen matematiikan (MB07) opiskelijoille.
Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana.
MA16 Tilastotieteen jatkokurssi
Kurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja käsitellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvitset lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arkielämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa törmätään tilastollisiin menetelmiin. Kurssikokeen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana kurssin MA06 jälkeen.
MA17 Funktioiden ja yhtälöiden jatkokurssi
Kurssi syventää yhtälö- ja funktio-oppia. Kurssi
koostuu kolmesta aihealueesta: kompleksiluvut, kahden muuttujan funktiot ja optimointi.
MA18 Pitkän matematiikan abikurssi
Kurssilla vahvistetaan pakollisissa kursseissa hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentaudutaan pitkän matematiikan ylioppilaskoetta varten.
MA19 Salausmenetelmät
Kurssilla opiskellaan salausmenetelmien perusteita. Tutustutaan mm. seuraaviin menetelmiin: Caesar-salaus, Affiinijärjestelmä, Vigenéren järjestelmä, salakirjoitus matriiseilla, julkisen avaimen salakirjoitus (RSA- menetelmä ja
Selkäreppuongelmajärjestelmä). Kurssi on tarjolla myös englanninkielisenä (Cryptology) ja
se toteutetaan Kiina-projektin yhteydessä.
MAL20 Matemaattinen ongelmanratkaisu
Kurssilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja sekä lukion pitkän matematiikan ensimmäisten kurssien sisältöjä. Kurssi on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.
MAL21 Matriisit ja differentiaaliyhtälöt
Kurssilla käsitellään matriisilaskentaa ja differentiaaliyhtälöitä. Matriisilaskennassa käydään
läpi peruslaskutoimitukset ja –käsitteitä sekä
matriisien hyödyntämistä esim. yhtälöryhmien
37. ratkaisemisessa. Ratkotaan monipuolisesti erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Kurssi on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.
MAL22 Matemaattinen mallintaminen
Esitietovaatimuksena kurssi MAL21. Esitetään
ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä matematiikan kielellä, jolloin niitä voidaan tutkia ja analysoida tarkemmin matematiikan tarjoamilla
työkaluilla. Esimerkkinä kasvin kasvaminen ja
peto-saalis –malli. Mahdollisuuksien mukaan
käytetään apuna matemaattisia ohjelmistoja.
Se on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.
MB: MATEMATIIKAN LYHYT
OPPIMÄÄRÄ
L
yhyt matematiikka suuntautuu painotetusti käytännölliseen matematiikkaan. Kursseilla opiskellaan matematiikan perustaidot ja saadaan riittävä yleissivistävä pohja jatko-opinnoille. Lähes jokainen törmää lukion jälkeisissä opinnoissaan ainakin tilastomatematiikan
kurssiin.
Suoritusjärjestys ja muita ohjeita
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin mainita.
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia:
MA01
MB01
MA03
MB02
MA08
MB03
MA07
MB04
MA06
MB05
MA14
MB09
37
38. Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät
sellaisenaan korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Halutessaan opiskelija voi parantaa arvosanaa osallistumalla lyhyen matematiikan kurssikokeeseen. Jos lyhyessä matematiikassa ei ole korvaavuutta jollekin
hyväksytysti suoritetulle pitkän matematiikan
pakolliselle kurssille, korvautuu kyseinen kurssi soveltavana lyhyen matematiikan kurssina.
(MBP) Lyhyen matematiikan pajakurssi
Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa mikä tahansa lyhyen matematiikan pakollinen kurssi, josta hänellä on hylätty arvosana. Kurssille ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta.
(MBT) Lyhyen matematiikan tukikurssit
Joistakin lyhyen matematiikan kursseista järjestetään myös pienryhmäopetusta.
Pakolliset kurssit
MB01 Lausekkeet ja yhtälöt
Suoritusjärjestys: tukikurssin MB09 rinnalla tai
sen jälkeen.
MB02 Geometria
MB03 Matemaattisia malleja I
MB04 Matemaattinen analyysi
MB05 Tilastot ja todennäköisyys
Suoritusjärjestys: kurssin MB04 tai MB06 jälkeen.
MB06 Matemaattisia malleja II
Valtakunnalliset syventävät kurssit
MB07 Talousmatematiikka
Kurssi antaa laskennallisen pohjan taloustiedon
opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muut laskelmat. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoille.
38
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
MB08 Matemaattisia malleja III
Tutustutaan vektoreihin ja jaksollisia ilmiöitä
kuvaaviin malleihin. Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin. Laajennetaan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta
matematiikasta. Suoritusjärjestys: aikaisintaan
kurssin MB02 jälkeen.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
MB09 Johdantokurssi lukion lyhyeen
matematiikkaan
Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa
opittuja asioita: potenssioppia, polynomilaskentaa ja yksikkömuunnoksia. Lasketaan kokonais- ja murtoluvuilla sekä ratkaistaan 1. asteen yhtälö. Suoritusjärjestys: ennen kurssia
MB01 tai sen rinnalla.
MB10 Tilastotieteen jatkokurssi
Kurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja käsitellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvitset lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arkielämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa törmätään tilastollisiin menetelmiin. Kurssikokeen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan MB05 jälkeen.
MB11 Lyhyen matematiikan abikurssi
Vahvistetaan pakollisilla kursseilla hankittuja
tietoja ja taitoja sekä valmentaudutaan lyhyen
matematiikan ylioppilaskoetta varten.
39. FY: FYSIIKKA
F
ysiikka on empiirinen luonnontiede,
jossa luonnon perusrakennetta ja ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin
menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina
malleina. Fysiikan opetuksessa tehdään
havaintoja ja mittauksia käyttäen mm.
mittaustietokonetta apuvälineenä. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.
Suoritusjärjestys
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, mutta
kurssin FY03 voi suorittaa aikaisemminkin ja kurssin FY08 voi suorittaa jo kurssien FY04 ja FY05 jälkeen. FY09 Työkurssi suositellaan suoritettavaksi
toisena opiskeluvuonna.
Pakollinen kurssi
FY01 Fysiikka luonnontieteenä
Valtakunnalliset syventävät kurssit
FY02 Lämpö
Syvennetään energiaa ja lämpöä koskevien käsitteiden ja periaatteiden osaamista sekä niihin liittyvän teknologian ymmärtämistä. Tarkastellaan aineen termodynaamiseen tilaan liittyviä ilmiöitä sekä lämpöopin pääsääntöjä luonnon prosessien selittäjinä. Syvennetään kokeellisen menetelmän hallintaa.
FY03 Aallot
kä perehdytään niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin.
FY04 Liikkeen lait
Syvennetään mekaniikan eri osa-alueiden hallintaa. Pääpaino on erityisesti etenevän liikkeen kinematiikassa, dynamiikassa sekä statiikassa. Kurssilla tutkitaan kokeellisesti kitkaa,
törmäyksiä ja vuorovaikutuksen voimakkuuden vaikutusta kappaleen liiketilaan.
FY05 Pyöriminen ja gravitaatio
Pääpaino on jäykän kappaleen mekaniikassa.
Kurssilla käsitellään pyörimisliikkeen kinematiikkaa, dynamiikkaa, heittoliikettä ja gravitaatiota. Pyörimisliikkeen tutkimisessa käytetään
apuna tietotekniikkaa, joka mahdollistaa pyörimiseen liittyvien ilmiöiden monipuolisen tarkastelun.
FY06 Sähkö
Syvennetään sähköön liittyvien ilmiöiden, käsitteiden ja tekniikan hallintaa. Tutkitaan erilaisia virtapiirejä, tutustutaan mittaustekniikkaan
ja perehdytään sähköturvallisuuteen. Opitaan
käyttämään yleismittaria ja mittaustietokonetta mm. jännitteen, sähkövirran, resistanssin ja
kapasitanssin mittaamiseen.
FY07 Sähkömagnetismi
Tutkitaan kokeellisesti sähkömagneettisia ilmiöitä (kestomagneetin magneettikenttä, suoran virtajohtimen ja käämin magneettikenttä),
varatun hiukkasen liikettä magneettikentässä,
sähkömagneettista induktiota, vastuksen, käämin ja kondensaattorin ominaisuuksia vaihtovirtapiirissä sekä sähköenergian tuottamista ja
siirtämistä. Syvennetään näihin liittyvän käsitteistön hallintaa.
FY08 Aine ja säteily
Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin, aineen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään
atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Kurssilla tutkitaan säteilyn heikkenemistä eri materiaaleissa ja määritetään radioaktiivisen isotoopin puoliintumisaika sekä Planckin vakio kokeellisesti.
Opiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perusteita tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä, valoa, kuvan muodostumista linsseissä se-
39
40. Koulukohtaiset syventävät kurssit
FY09 Fysiikan työkurssi
Kurssia suositellaan erityisesti niille, jotka
suunnittelevat jatko-opintoja luonnontieteitä
soveltavilla aloilla. Tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta. Suoritetaan mahdollisesti vierailu erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin. Kurssin työt liittyvät keskeisesti
kurssien 2 - 8 aihepiireihin.
FY10 Elektroniikka
Kurssilla tutustutaan omakohtaisesti erilaisten
elektronisten komponenttien toimintaan määrittämällä komponenttien ominaiskäyriä yleismittareiden, oskilloskoopin ja mittatietokoneen avulla. Kurssia voidaan painottaa opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan.
FY11 Tähtitiede
Kurssi on kerhotyyppinen, mahdollisimman lähellä harrastajatasoa. Tehdään tähtitaivaan havaintoja koulun kaukoputkella. Kurssin aikana
ohjataan mahdollisesti internetin välityksellä tietokoneella Chilessä sijaitsevaa teleskooppia, jolla otetaan kuvia avaruudesta.
FY12 Fysiian abikurssi
Kurssilla kootaan yhteen ja kerrataan eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva fysiikasta. Syvennetään fysiikan eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Pyritään antamaan valmiudet ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin. Kurssille voi osallistua, vaikka ei olisi suorittanut kaikkia syventäviä fysiikan kursseja.
FY13 Hiukkaskiihdyttimet ja –ilmaisimet
Kurssilla perehdytään hiukkaskiihdyttimien ja
–ilmaisimien toimintaan sekä niillä tehtäviin
mittauksiin ja havaintoihin. Suoritetaan opintokäynti Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon sekä Jyväskylän syklotronilaboratorioon. Kurssiin liittyy joko tiedeleirimatka Cernin
tutkimuskeskukseen tai Hampurin DESY kiihdyttimelle.
FYL14.L Avaruus ja teknologia
40
Perehdytään satelliittien lähettämiseen kiertoradalle, rakettitekniikkaan sekä avaruusaseman toimintaan. Tutustutaan tähtitieteen tutkimusmenetelmiin ja niillä saataviin tietoihin. Tehdään opintokäyntejä tähtitieteen tut-
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
kimuslaitoksiin. Kurssiin liittyy tiedeleirimatka
observatorioon. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus
päästä kurssille.
FYL15.L Avaruussää
Perehdytään avaruussääilmiöihin ja Maan ionikehän olosuhteisiin sekä syihin, jotka vaikuttavat avaruuden sääilmiöihin. Suoritetaan
opintokäynti Ilmatieteen laitokselle ja Nurmijärven observatorioon. Kurssiin liittyy tiedeleiriopintomatka avaruussäätä tutkivalle asemalle. Hankitaan magnetometri, jolla voidaan seurata Maan magneettikentän muutoksia. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon
opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.
FYL16.L Geofysiikka
Kurssilla opiskellaan maapallon luonnonilmiöiden fysiikkaa. Aiheina ovat mm. maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, veden liikkeet
joissa, pohjavesissä, merivirroissa ja vuorovesissä, ilmakehän ilmiöt ja sään ennustus, magneettikenttä ja revontulet. Huomiota kiinnitetään ennen kaikkea ilmiöiden fysiikkaan.
Ei esitietovaatimuksia. Kurssi soveltuu myös
muille kuin pitkän fysiikan lukijoille. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.
Yliopistoyhteistyö
Fysiikan opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua
Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen fysiikan opetukseen jo lukio-opintojen aikana. Lukioaikana on mahdollista suorittaa approbatur- tai cum laude -opintoja. Approbatur-arvosanan lukioaikana suorittanut ylioppilas saa opiskelupaikan suoraan Helsingin yliopistosta (approbatur = 25 opintopistettä). Jos olet valinnut nopeamman vaihtoehdon eli suoritat fysiikan ylioppilaskokeen kolmannen vuoden syksyllä, sinulla on mahdollisuus halutessasi aloittaa fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa kolmantena
lukiovuotena, mikäli muut lukio-opintosi antavat
siihen mahdollisuuden.
41. KE: KEMIA
K
emian opetuksen tarkoituksena on
tukea opiskelijan luonnontieteellisen
ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan
kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa esiintuomalla kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille. Laajaa kemian tietämystä edellytetään mm. seuraavilla koulutusaloilla: maa- ja metsätaloustieteet, lääke- ja eläinlääketieteet sekä farmasian, terveyden- ja kauneudenhoidon, ravitsemustieteiden, kemian, biokemian ja tekniikan alat yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Pakollinen kurssi
KE01 Ihmisen ja elinympäristön kemia
Valtakunnalliset syventävät kurssit
KE02 Kemian mikromaailma
Opitaan tuntemaan aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä käyttämällä kokeellisia menetelmiä, erilaisia malleja ja taulukoita. Keskeisiä sisältöjä ovat alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, atomin rakenne, kemialliset sidokset, yhdisteiden kaavan määrittäminen sekä orgaanisten yhdisteiden avaruusrakenne ja isomeria.
KE03 Reaktiot ja energia
Tutkitaan kemialliseen reaktioon vaikuttavia
tekijöitä, energianmuutoksia ja reaktionopeuksia sekä opitaan tuntemaan niiden merkitys
elinympäristössä. Perehdytään kemiallisen reaktioyhtälön kirjoittamiseen ja sen matemaattiseen tarkasteluun.
KE04 Metallit ja materiaalit
Tutkitaan hapettumis-pelkistymisreaktioita ja
niiden käytännön sovelluksia. Tarkastellaan
biologisesti tärkeitä ja teollisten jalostusprosessien kannalta merkittäviä alkuaineita. Tutustutaan bio- ja synteettisiin polymeereihin
sekä komposiitteihin.
KE05 Reaktiot ja tasapaino
Tarkastellaan kemiallisen reaktion tasapainotilaa ja sen merkitystä teollisuuden prosesseissa
ja luonnossa. Selvitetään kokeellisesti ja matemaattisesti tarkastellen kaasu-, happo-emäsja liuostasapainojen muodostumista ja niihin
vaikuttamista.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
KE06 Orgaanisten yhdisteiden
tutkimusmenetelmät
Perehdytään monipuolisesti orgaanisten yhdisteiden tutkimusmenetelmiin sekä mittausautomaation käyttöön tekemällä erilaisia analyysejä ja synteesejä. Tutustutaan tietokoneavusteiseen molekyylimallinnukseen, yhdisteiden rakenteen määrityksissä käytettäviin
spektroskooppisiin menetelmiin ja mahdollisuuksien mukaan teollisuus- tai tutkimuslaitoksen laboratorioon. KE01 – KE03 on suoritettava ennen kurssia. Ei numeroarvostelua.
KE07 Kemian abikurssi
Muodostetaan kokonaiskuva kemian eri osaalueista. Kerrataan keskeisiä oppisisältöjä ja
vahvistetaan laskennallisia taitoja. Harjoitellaan kemian reaalikokeeseen vastaamista.
KEL08.L Arkipäivän kemiaa
Kurssilla tutustutaan arkipäivän kemian ilmiöihin, kuten ruoanvalmistuksen, kosmetiikan,
lääke- ja puhdistusaineiden kemiaan. Kurssi sisältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmien tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan
vierailukäynnin jossakin tuotantolaitoksessa.
Ei numeroarvostelua. Kurssi sopii myös muille
kuin kemian lukijoille. Luonnontieteiden suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.
KEL09.L Teollisuuden ja ympäristön kemiaa
Kurssilla tutustutaan erilaisiin teollisuusprosesseihin, joissa luonnon raaka-aineet muun-
41
42. tuvat kulutushyödykkeiksi. Lisäksi tarkastellaan teollisuuden, asutuksen ja maatalouden
ympäristövaikutuksia. Kurssi sisältää teoriaa,
laboratoriokokeita, tutkielmien tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin
jossakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvostelua. Luonnontieteiden suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.
BI: BIOLOGIA
B
iologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, jota Järvenpään lukiossa erityisesti painotetaan. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää
opiskelijan luonnon monimuotoisuutta
säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.
Pakolliset kurssit
BI04 Ihmisen biologia
Kurssilla tarkastellaan ihmisen rakennetta ja
toimintaa alkaen solusta aina kokonaisten elimistöjen tasolle asti. Lajikehitys, elimistön toimintojen säätely, sairaudet ja elimistön puolustusmekanismit sekä ympäristön ja ravinnon
merkitys terveydelle ovat keskeisiä aiheita.
BI05 Bioteknologia
Syvennetään solun eri osien toiminnan tuntemusta. Keskeisiä aiheita ovat geenien rakenne
ja toiminta sekä toiminnan säätely, mikrobiologia, geeni- ja biotekniikka. Tärkeitä kysymyksiä ovat geenitekniikan luomat mahdollisuudet sekä tekniikkaan liittyvät eettiset ongelmat arkielämän ratkaisujen kannalta. Kurssia
ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
BI01 Eliömaailma
BI02 Solu ja perinnöllisyys
Koulukohtaiset syventävät kurssit
Valtakunnalliset syventävät kurssit
BI06 Syventävä bioteknologian ja ihmisen
biologian kurssi
BI03 Ympäristöekologia
Syvennetään ekologian perustietoja ja -taitoja. Erityisesti korostetaan ihmisen vaikutusta luontoon ja vastuuta ympäristöstään. Biodiversiteetti, ympäristöongelmien syyt ja seuraukset, erityisesti suomalaisissa ekosysteemeissä, ja kestävä kehitys ovat keskeisiä aihealueita.
42
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
Jatketaan ja syvennetään BIO4- ja BI05-kurssien aiheita. Kurssilla käsitellään mm. immunologiaa, ihmisen lisääntymistä ja elämänkaarta. Bioteknologian osalta kurssi syventää BIO5kurssin tietoja ja antaa tietoa mm. kasvi- ja
eläinjalostuksesta, ihmisen perinnöllisistä taudeista, geenimuuntelusta sekä alan viimeisistä
saavutuksista. Kurssin voi suorittaa vasta BI04ja BI05-kurssien jälkeen.
43. BI07 Biologian laboratoriokurssi
Kurssi perehdyttää opiskelijat kokeellisen laboratoriotyöskentelyn perusteisiin. Kurssilla
opitaan kasvattamaan ja käsittelemään erilaisia elollisia materiaaleja sekä tutkimaan eliöiden anatomista rakennetta ja toimintaa. Kurssin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tuntiaktiivisuuteen ja laborointitaitoihin.
Kurssiin liittyy lisäksi kirjallisten raporttien kirjoittamista. Kurssista saa suoritusmerkinnän.
BI08 Maapallon ja Suomen
ekosysteemit – jäätiköiltä sademetsiin
Kurssilla syvennetään maapallon ja Suomen
erilaisten ekosysteemien tuntemusta. Aiheita lähestytään sekä biologisesta että maantieteellisestä näkökulmasta. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia suositellaan myös kaikille maantieteestä kiinnostuneille.
BI09 Biologian abikurssi
Kurssilla luodaan yleiskuva biologiasta ja liitetään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laajaa kokonaisuutta. Kerrataan biologian pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeiset sisällöt sekä harjoitellaan biologian reaalikokeen erilaisiin kysymyksiin vastaamista.
BIL10.L Ekologian jatkokurssi
Kurssilla syvennetään BI01- ja BI03-kurssien
tietoja ekologiasta ja ympäristöteknologiasta
sekä tehdään ympäristöekologisia tutkimuksia. Kurssilla perehdytään ekologian tutkimukseen mm. metapopulaatioteorian sekä tutkimuslaitosten avulla. Kurssiin sisältyy yksi tai
useampi tutustumiskäynti ekologisesti merkittävään kohteeseen esimerkiksi kosteikolle. Kurssi toteutetaan parillisina vuosina alkaen lukuvuonna 2014 - 2015. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla
on etuoikeus päästä kurssille.
BIL11 Mikrobiologia
Kurssilla syvennetään BIO5-kurssin tietoja
mm. taudinaiheuttaja- ja hyötymikrobeista sekä tehdään mikrobiologian laboratoriotöitä.
Kurssilla perehdytään myös mikrobien merkitykseen elintarvikkeiden tuotannon ja käytön
näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käsitellään ravitsemuksen terveysvaikutuksia. Kurssi toteutetaan parittomina vuosina alkaen lukuvuonna 2015 - 2016. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus
päästä kurssille.
43
44. GE: MAANTIEDE
listen lähdeaineistojen perusteella opiskelija
tuottaa tutkielman itse valitsemastaan alueesta. Kurssi jakautuu teoriaosioon, maastotyöskentelyyn sekä oman aluetutkimuksen tekemiseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
M
aantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta
ja toimintaa. Oppiaineena maantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen
tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy
selkeä kuva maapallon globaaleista, alueellisista ja paikallisista ilmiöistä ja ongelmista sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista kestävän kehityksen periaatteen
mukaisesti. Maantieteellisen tiedon avulla opiskelija oppii havaitsemaan muuttuvan maailman ilmiöitä, ottamaan niihin
kantaa ja toimimaan aktiivisesti luonnon
ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pakolliset kurssit
GE01 Sininen planeetta
GE02 Yhteinen maailma
Valtakunnalliset syventävät kurssit
GE03 Riskien maailma
Kurssilla perehdytään luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen liittyviin uhkiin ja
riskeihin. Opiskelija tutustuu riskien alueelliseen esiintymiseen maapallolla ja oppii arvioimaan alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta sekä mahdollisuuksia ennakoida ja varautua näihin riskeihin.
GE04 Aluetutkimus
Opiskelija oppii kurssilla kartografian perusteita, maantieteellisen tutkimuksen perusmenetelmiä sekä paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia. Maantieteel-
44
Opinto-opas 2014–2015
Järvenpään LUKIO
GE05 Maailman kehittyneisyyserot
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija
erilaisiin tapoihin jakaa maailmaa, globalisaatioon, kehittyneisyyden eroihin, kehitysmaiden erityisongelmiin, niiden ratkaisumahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen maantieteellisestä näkökulmasta. Aihepiirit vaihtelevat vuosittain. Kurssilla ei ole koetta vaan se suoritetaan
kurssityöllä/töillä. Kurssista voi pyytää myös
suoritusmerkinnän.
GE06 Terveysmaantieteen kurssi
Kurssilla tutkitaan terveyttä ja sairautta ensisijaisesti maantieteellisestä ja biologisesta näkökulmasta. Keskeisiä aihealueita ovat terveyden ja sairauden alueelliset piirteet Suomessa ja maailmalla, epidemiat ja pandemiat ennen ja nyt sekä trooppiset taudit. Kurssi on
hyödyllinen maantieteen, biologian, terveystiedon ja historian opiskelun kannalta. Kurssilla ei ole koetta vaan kurssin alussa sovitaan
suoritukseen vaadittavat työt. Voidaan toteuttaa myös verkkokurssina. Kurssista saa suoritusmerkinnän.
GE07 Maantieteen abikurssi
Kurssilla kerrataan ja syvennetään pakollisten
kurssien keskeisiä aihepiirejä. Lisäksi nivelletään muiden maantieteen kurssien aihepiirejä pakollisten kurssien tietoainekseen ja harjoitellaan esseevastausten kirjoittamista. Tulkitaan erilaisia karttoja, diagrammeja ja tilastollista aineistoa valmistautuen näin maantieteen reaalikokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa
itsenäisesti.