J Ä R V E N P Ä Ä N

LUKIO

OPINTO-OPAS

2014-2015
JÄRVENPÄÄN LUKIO
Yhteystiedot
Lukionkatu 1, 04410 Järvenpää
telefax: 09 2719 2412
lukion kotisivu: www.jarvenpaanlukio.fi
...
JÄRVENPÄÄN LUKIO
Yleislinja, kuvataide-, koripallo- ja musiik-	
	kilinja

J

ärvenpään lukio on yksi Suomen suurimmista lu...
Sisällys

	

	
	
	

6	
OPINTOJEN SUUNNITTELU
8	ARVIOINTI
10	YLIOPPILASTUTKINTO
15	OPPIAINEET
15	 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUU...
JÄRVENPÄÄN LUKIO

Nykyaikainen oppimisympäristö
Oppiaineiden opetustilat ryhmittyvät ”tiedekunniksi”
Rakennuksen keskellä ...
OPINTOJEN SUUNNITTELU
Lukion oppimäärä
Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia,
joista pakollisten kurssien osuus o...
Järvenpään lukion kiertotuntikaavio lukuvuonna 2014 – 2015
klo

torstai

perjantai

8.15 - 9.30

maanantai

1

1

tiistai
...
ARVIOINTI
Arvioinnin perusteet
Arvioinnin tehtävä on antaa palautetta oppimistuloksista. Jokaisen kurssin alussa selvitetä...
Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja

joista voi olla hylättyjä kurssi-arvosanoja enintään

1 - ...
YLIOPPILASTUTKINTO
Tutkinnon rakenne
Tutkintoon tulee kuulua vähintään neljä pakollista koetta. Lisäksi voi olla yksi tai ...
le tutkintokerralle ja viimeisellä tutkintokerralla tulee hylätty arvosana, voi tutkinnon suorittaminen ulottua kokeiden u...
JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO
OPPIAINEET

LYHENNE

KURSSIT
PAKOLLISET

VALTAKUNNALLISET

KOULUKOHTAISET

syventävät

syventä...
JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO lukuvuonna 2014 - 2015
Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia,
joista pakollisia on 47...
14
Opinto-opas 2014–2015

Järvenpään LUKIO
OPPIAINEET
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄI: ÄIDINKIELI JA
KIRJALLISUUS

Ä

idinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen kesk...
vitsevat lisäharjoitusta ja tukea kirjoitustaitonsa kehittämisessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

ÄI14 Lukupiiri...
KIELET JA KULTTUURIT

17
EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)

H

yvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on välttämätön yhä useammilla aloilla...
ryhmäkeskustelujen johtaminen. Edellytämme säännöllistä läsnäoloa, sanavalmiutta, aktiivisuutta osallistua keskusteluihin ...
RU: TOINEN KOTIMAINEN,
RUOTSI (A- ja B-kieli)

R

uotsi on yhteispohjoismainen kieli, jota käytetään yhteistyössä yrityste...
SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)

M

iksi opiskelisit saksaa? Jonkin kielen taito ei ole vain arvo sinänsä,
vaan sen avulla on...
SA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ym-	
	
märtämisen kurssi
Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään
vaativampia kuun...
vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja
kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista
arkipäivän viestintätilantei...
RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)

R

anska on todellinen maailmankieli. Sitä puhuu tai ymmärtää noin 300 miljoonaa ihmistä Eu...
joille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme
ensimmäistä B-kielen kurssia.

RA10 Helppo keskustelukurssi
Keskustelukurs...
RB04 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyy...
VB: VENÄJÄ (B3-kieli)

V

enäjä on yksi maailman suurista kielistä. EU:n myötä Suomen Venäjäosaaminen on tullut entistä tä...
EB: ESPANJA (B3-KIELI)

E

spanja on maailmankieli, jota puhuu
äidinkielenään noin puoli miljardia ihmistä Espanjassa ja L...
LB: LATINA (B3-kieli)

L

atinan opiskelu tukee muiden kielten
sanaston ja kieliopin oppimista, syventää yleistä kielitaju...
KI: KIINA

K

iina on tänä päivänä syntyperäisillä puhujilla mitattuna maailman puhutuin kieli. Kiinan taloudellisen nousu...
MATEMATIIKKA JA
LUONNONTIETEET

31
LUONNONTIETEELLINEN
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
– tutkivaa oppimista
Opiskelu

J

ärvenpään lukion luonnontieteellinen suuntaut...
Matemaattis-luonnontieteellinen
painotus

K

aikki tämän painotuksen valinneet
opiskelevat pitkää matematiikkaa. Lisäksi v...
Biotieteellinen painotus

V

altakunnallisista syventävistä kursseista BI03 - BI05, FY02 - FY08, KE02 KE05, GE03 - GE04, M...
MA/MB: MATEMATIIKKA
MA: MATEMATIIKAN
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

M

atematiikan pitkän oppimäärän
opiskelun tavoitteena on antaa
opis...
Pakolliset kurssit
MA01 Funktiot ja yhtälöt
MA02 Polynomifunktiot
MA03 Geometria
MA04 Analyyttinen geometria
MA05 Vektorit...
ratkaisemisessa. Ratkotaan monipuolisesti erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Kurssi on tarkoitettu luonnontieteellisen suu...
Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät
sellaisenaan korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Halutessaan op...
FY: FYSIIKKA

F

ysiikka on empiirinen luonnontiede,
jossa luonnon perusrakennetta ja ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja sel...
Koulukohtaiset syventävät kurssit
FY09 Fysiikan työkurssi
Kurssia suositellaan erityisesti niille, jotka
suunnittelevat ja...
KE: KEMIA

K

emian opetuksen tarkoituksena on
tukea opiskelijan luonnontieteellisen
ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuv...
tuvat kulutushyödykkeiksi. Lisäksi tarkastellaan teollisuuden, asutuksen ja maatalouden
ympäristövaikutuksia. Kurssi sisäl...
BI07 Biologian laboratoriokurssi
Kurssi perehdyttää opiskelijat kokeellisen laboratoriotyöskentelyn perusteisiin. Kurssill...
GE: MAANTIEDE

listen lähdeaineistojen perusteella opiskelija
tuottaa tutkielman itse valitsemastaan alueesta. Kurssi jaka...
HUMANISTISET JA
YHTEISKUNNALLISET AINEET

45
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015

7,979 views

Published on

Järvenpään lukion kurssitarjonta 2014-2015

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
7,979
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3,916
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015

  1. 1. J Ä R V E N P Ä Ä N LUKIO OPINTO-OPAS 2014-2015
  2. 2. JÄRVENPÄÄN LUKIO Yhteystiedot Lukionkatu 1, 04410 Järvenpää telefax: 09 2719 2412 lukion kotisivu: www.jarvenpaanlukio.fi rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi, puh. 040 315 2308, marja-liisa.lehtiniemi@jarvenpaa.fi apulaisrehtori Jukka Ottelin, puh. 040 315 2525, jukka.ottelin@jarvenpaa.fi aikuislinjan apulaisrehtori Päivi Järvinen, puh. 040 315 2509, paivi.jarvinen@jarvenpaa.fi lukiosihteeri Arja Mäkelä, puh. 040 315 2562, arja.makela@jarvenpaa.fi lukiosihteeri Nina Elomaa, puh. 040 315 2306, nina.elomaa@jarvenpaa.fi Opinto-ohjaajat Sanna Alanko, puh. 040 315 2391, sanna.alanko@jarvenpaa.fi Sanna Mäkinen, puh. 040 315 2868, sanna.makinen@jarvenpaa.fi Katariina Talvensaari, puh. 040 315 2340, katariina.talvensaari@jarvenpaa.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 2 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  3. 3. JÄRVENPÄÄN LUKIO Yleislinja, kuvataide-, koripallo- ja musiik- kilinja J ärvenpään lukio on yksi Suomen suurimmista lukioista. Sen ansiosta laaja ja monipuolinen kurssitarjonta kaikissa oppiaineissa kattaa monen pienemmän erikoislukion tarjoamat mahdollisuudet. Opiskelija voi koota opinto-ohjelmansa yli tuhannesta opetusryhmästä ja painottaa opintojaan haluamiinsa oppiaineisiin. Kieliopintoja seitsemässä vieraassa kieles- sä: englanti, espanja, kiina, latina, ranska, saksa ja venäjä Laaja kurssivalikoima taide- ja taitoaineissa Suuntautumismahdollisuus luonnontietei- siin tai yrittäjyyteen ja talouteen Valmennusryhmät jalkapallossa, jääurhei- lussa ja voimistelussa Lukiodiplomit: teatteri, kuvataide, mu- siikki, liikunta, media, käsityö, tanssi ja ko- titalous YKSI LUKIO – MONTA MAHDOLLISUUTTA V PINTO-OHJELMASI LUKION OMIS TA YL OTA O I 3 00 E T KO OI RI KIELET JA KULTTUURI MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET OP PIL MUIDEN OPPILAITOSTEN KURSSIT TARJONNAS TA OPINTO–OHJELMA VÄHINTÄÄN 75 KURSSIA EK Ä M UIDE N N STE TO AI HUMANISTISET JA YHTEISKUNTATIETEELLISET AINEET KURSS ISTA S TAITO-JA TAIDE–AINEET 3
  4. 4. Sisällys 6 OPINTOJEN SUUNNITTELU 8 ARVIOINTI 10 YLIOPPILASTUTKINTO 15 OPPIAINEET 15 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 15 ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 16 DRAAMA 17 KIELET JA KULTTUURIT 18 EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI) 20 RU: TOINEN KOTIMAINEN, RUOTSI (A- ja B-kieli) 21 SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli) 21 SAKSA A-KIELENÄ 22 SAKSA B-KIELENÄ 24 RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli) 24 RANSKA A-KIELENÄ 25 RANSKA B-KIELENÄ 27 VB: VENÄJÄ (B3-kieli) 28 EB: ESPANJA (B3-KIELI) 29 LB: LATINA (B3-kieli) 30 KI: KIINA 31 MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET 35 MA/MB: MATEMATIIKKA 35 MA: MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 37 MB: MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ 39 FY: FYSIIKKA 4 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO 41 42 44 45 KE: KEMIA BI: BIOLOGIA GE: MAANTIEDE HUMANISTISET JA YHTEISKUNNALLISET AINEET 46 UE/UO/ET: USKONTO ja ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 46 UE: EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO 47 UO: ORTODOKSINEN USKONTO 47 ET: ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 48 FI: FILOSOFIA 49 PS: PSYKOLOGIA 51 HI: HISTORIA 52 YH: YHTEISKUNTAOPPI 56 TE: TERVEYSTIETO 57 TAITO- JA TAIDEAINEET 58 LI: LIIKUNTA 60 URHEILUVALMENNUS 62 MU: MUSIIKKI 65 MUL: MUSIIKKILINJA 66 KU: KUVATAIDE 70 KT: KUVATAIDELINJA 71 OPINTO-OHJAUS 71 OP: OPINTO-OHJAUS 72 SOVELTAVAT KURSSIT 72 TI: TIETOTEKNIIKKA 72 YTK: YHTEISTYÖKURSSIT 75 DI: LUKIODIPLOMIKURSSIT
  5. 5. JÄRVENPÄÄN LUKIO Nykyaikainen oppimisympäristö Oppiaineiden opetustilat ryhmittyvät ”tiedekunniksi” Rakennuksen keskellä ovat vapaa-ajan ja itsenäisen työskentelyn tilat, ruokala ja kirjasto Käytössä on ajanmukainen tieto- ja viestintätekniikka Ammattitaitoinen henkilöstö Kannustava, kehittämiseen panostava ja vuorovaikutusta korostava opettajakunta Opettajat organisoivat yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisia tapahtumia lukuvuoden aikana Yksilölliset opintomahdollisuudet Aito valinnanvapaus omien kiinnostusten, harrastusten ja urasuunnitelmien mukaan Itsenäinen opiskelu ja verkkokurssit täydentävät kurssitarjontaa Mahdollisuus yksilölliseen opintojen ja ylioppilastutkinnon suoritusaikatauluun Ylioppilaskirjoitusvalmennusta on kaikissa aineissa keväällä ja syksyllä Koulussa toimii iltaisin lukion aikuislinja, jonka kursseja voi myös valita Toimivat opiskelun tukipalvelut Oppilaitoksella on kokonaisvaltainen ohjauksen ja opiskelijahuollon toimintamalli Opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaaja, aineenopettajat, opinto-ohjaaja, erityisopet- pähkinän kuoressa taja, terveydenhoitajat, psykologi, lukiosihteerit, apulaisrehtori ja rehtori Ainekohtaiset koordinaattorit tukevat opiskelijaa äidinkielen, englannin, ruotsin ja matematiikan opinnoissa Opiskelija-tutorit ohjaavat uusia opiskelijoita lukiotyöskentelyyn ja antavat opintopiiriohjausta Aktiivinen oppilaskunta Elämyksiä ja uusia ystäviä opiskelijamyönteisessä ja suvaitsevassa opiskelijakunnassa Opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia Runsaasti kansainvälistä toimintaa Projekteja eri oppiaineissa Vaihto-opiskelijoita eri maista Ulkomaalaisia vierailijoita Laaja yhteistyöverkosto Muut lukiot, ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot Järvenpään Opisto, Järvenpään Kuvataidekoulu, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto ja paikalliset urheiluseurat Yritysyhteistyö Toiminnan tuloksellisuus Opintojen keskeyttäminen ja ylioppilaskirjoituksissa hylkääminen ovat Järvenpäässä vertailukuntien alhaisempia. Jatko-opintoihin sijoittumisen nopeus oli Uudenmaan kuntien parhaimpia. 5
  6. 6. OPINTOJEN SUUNNITTELU Lukion oppimäärä Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, joista pakollisten kurssien osuus on 47 lyhyen matematiikan ja 51 pitkän matematiikan opiskelijoille. Tästä oppaassa on perustiedot kaikista kursseista, joita Järvenpään lukiossa on tarjolla yli 300. Niiden keskeinen sisältö ja muut ohjeet näkyvät oppiaineiden esittelyssä. Kurssit jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia tai koulukohtaisia, ja niillä syvennetään pakollisilla kursseilla hankittuja tietoja ja taitoja. Syventäviä kursseja pitää olla opinto-ohjelmassa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat useamman oppiaineen aineksia sisältäviä tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Tuntijakotaulukossa on esitetty eri oppiaineiden pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien määrä. Lukio-opinnot voi suorittaa 2 – 4 vuodessa. Yleisin vaihtoehto on kolmen vuoden opinto-ohjelma, ja sitä suositellaan opintojen suunnittelun lähtökohdaksi. Opiskeluaikaa voi kuitenkin muuttaa lukio-opintojen aikana. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jolloin kolmen vuoden opintoohjelmassa suositeltavat vähimmäiskurssimäärät eri opintovuosille ovat: . opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta . opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta . opiskeluvuosi: 4 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 15 kurssisuoritust 1 2 3 Yleiset ohjeet Oppiaineen pakolliset kurssit pitää suorittaa numerojärjestyksessä, ellei oppiaineen yhteydessä toisin kerrota. Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä. Matematiikasta on valittava joko laaja tai lyhyt oppimäärä. Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen 6 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO seurakuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat opiskelijat osallistuvat joko evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Taideaineissa on kolme pakollista kurssia: KU01, MU01 ja kolmannen pakollisen kurssin voi valita joko kuvataiteesta tai musiikista. Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään oppiaineen pakolliset kurssit. Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään kolmen kurssin suorittamista. Kokeiden tehtävät perustuvat pakollisten kurssien lisäksi valtakunnallisiin syventäviin kursseihin ja ne kannattaakin valita aineista, jotka aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Kurssien suoritusaikatauluun vaikuttaa se, mitä aineita aikoo kirjoittaa ylioppilastutkinnossa ja miten ajoittaa kirjoitukset. Syksyn ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit edellisen kevään viidennen jakson loppuun mennessä ja kevään tutkintoon osallistuvan kolmannen jakson loppuun mennessä. Opinto-ohjelman tekeminen ja kurssien valinta Opinto-ohjelma on opiskelijan oma suunnitelma siitä, mitä kursseja hän aikoo sisällyttää tutkintoonsa ja minä opintovuonna hän ne opiskelee. Opinto-ohjelma on tehtävä ennen kurssivalintojen tekemistä. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon edellisessä luvussa olleet yleiset ohjeet ja lukion tuntijako. Kaikki halutut kurssit eivät myöskään välttämättä mahdu opinto-ohjelmaan eikä kaikkia kursseja tarjota joka lukuvuosi. Tällaisia ovat erityisesti koulukohtaiset kurssit. Tarkemmat ohjeet opinto-ohjelman laadinnasta annetaan lukio-opintojen aikana. Kurssitarjottimeen on merkitty lukuvuonna tarjottavat kurssit ja milloin ne tarjotaan. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu huhti-
  7. 7. Järvenpään lukion kiertotuntikaavio lukuvuonna 2014 – 2015 klo torstai perjantai 8.15 - 9.30 maanantai 1 1 tiistai 3 1 7 9.45 - 11.00 2 2 4 6 5 11.10 - 12.55 3 4 5 2 6 13.05 - 14.20 6 5 7 3 4 14.35 - 15.50   7 8 8 8 kuussa ja sen voi tulostaa koulun internet-sivuilta. Siihen merkitään opintosuunnitelman mukaisesti ne kurssit, jotka opiskelija on valinnut kyseisenä lukuvuonna suoritettavaksi. Kiertotuntikaaviosta näkee oppituntien ajat. Tietyn kurssin tunnit pidetään aina saman numeron eli kiertotunnin mukaisena aikana. Samasta kiertotunnista voi valita vain yhden kurssin, ja yhdessä jaksossa voi osallistua korkeintaan kahdeksan kurssin oppitunneille. keskiviikko Opiskelija syöttää tekemänsä valinnat koulun WILMA-kurssivalintaohjelmaan. Henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen saa, kun on vahvistanut ottavansa lukiopaikan vastaan. Kurssivalintojen tekemisestä WILMAAN annetaan erilliset ohjeet ainevalintainfoissa. Opinto-ohjelmaa voi tarkistaa lukuvuoden alussa ja sen aikana työjärjestyksen ja ryhmäkokojen sallimissa rajoissa. Jaksoa koskevat muutokset on kuitenkin tehtävä viimeistään viisi päivää ennen kurssin alkamista. 7
  8. 8. ARVIOINTI Arvioinnin perusteet Arvioinnin tehtävä on antaa palautetta oppimistuloksista. Jokaisen kurssin alussa selvitetään arvostelun perusteet. Ne perustuvat paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen havainnointiin, opiskelijan tuotosten ja kokeellisen työskentelyn arviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada perustelut oman suorituksen arvostelusta. Oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 – 10. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään kirjaimella A ja keskeytetty kirjaimella K. Arvosanoja H, A ja K ei lasketa kurssisuorituksiksi. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan numeroin tai niistä annetaan arvosana joko S (suoritettu) tai H (hylätty). Arvostelutavasta ilmoitetaan opinto-oppaassa ja kurssien alussa. Koulukohtaiset hylätyt arvosanat (4) muutetaan päättötodistusvaiheessa H:ksi ja niitä ei lasketa kurssisuorituksiksi. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi luki- tai kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielivaikeudet tai muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus omasta pyynnöstä muuhun kuin kirjalliseen näyttöön. Poissaolot ja arvostelu Opiskelijan tulee osallistua täsmällisesti ja aktiivisesti opiskeluun opintosuunnitelmansa mukaisesti. Hänen tulee huolehtia itse vaadittujen suoritusten tekemisestä ohjeiden mukaisesti ja läsnäolovelvollisuuden täyttymisestä. Kurssi arvostellaan vain, jos opiskelija on ollut läsnä kurssin tavoitteiden mukaisesti, hoitanut kaikki kurssiin kuuluvat suoritukset ja osallistunut kurssikokeeseen. Poissaoloista tulee antaa luotettava selvitys kuten lääkärintodistus. Mikäli kokonaiselta kurssilta opiskelijalla on yli kolme poissaoloa ja puolikkaalta kurssilta yli kaksi poissaoloa ilman hyväksyttävää syytä, katsotaan kurssi keskeytyneek- 8 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO si. Kurssi, joka perustuu lähiopetuksessa annettaviin näyttöihin kuten suulliset kurssit, opettaja antaa tarkemmat poissaolo-ohjeet. Lisäksi jos opettaja arvioi, että opiskelija ei voi poissaolojensa vuoksi saavuttaa kurssin tavoitteita, todetaan kurssi keskeytyneeksi (K). Tällöin kurssin suoritus on aloitettava uudelleen. Avoimet suoritukset Jos kurssin suorittamista haittaa sairaus tai jokin muu pätevä syy, opettaja voi jättää kurssin arvostelun avoimeksi (A). Opiskelija voi saada mahdollisuuden lisänäyttöön erikseen sovittavalla tavalla tai osallistua kurssin uusintakuulusteluun. Avoimet suoritukset tulee täydentää kahden seuraavan jakson aikana. Erityisestä syystä kuten sairauden vuoksi rehtori voi myöntää suoritusajan pidennyksen. Sovitun ajankohdan jälkeen opettaja antaa kurssista joko hyväksytyn, hylätyn tai keskeytetyn arvostelumerkinnän. Uusintakuulusteluoikeus Jos kurssisuoritus on hylätty (arvosana 4), opiskelijalla on oikeus osallistua kurssin uusintakuulusteluun yhden kerran. Jos opiskelija hyväksytyn syyn vuoksi osallistuu uusintakuulustelussa kokeeseen ensimmäisen kerran ja saa hylätyn arvosanan, hänelle jää vielä uusintakoemahdollisuus. Hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa uusintakuulustelussa. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen on sitova. Ellei ilmoita sairaudesta johtuvaa poissaoloa ennen varsinaista kurssikoetta tai selvitä poissaolon syytä välittömästi kokeen jälkeen, ei saa osallistua kyseessä olevan kurssin uusintakuulusteluun. Hylätyn kokeen uusintakoeoikeus ei vanhene. Kurssin suorittaminen uudelleen Kurssin voi suorittaa uudelleen saadusta arvosanasta riippumatta. Arvosanaksi merkitään kyseisistä suorituksista parempi. Hyväksytyn kurssin saa yleensä suorittaa myös itsenäisesti.
  9. 9. Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssi-arvosanoja enintään 1 - 2 kurssia 0 3 - 5 kurssia 1 6 - 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Ongelmat opintojen etenemisessä Oppiaineen päättöarvosana Siinä tapauksessa, että opiskelija saa saman aineen kahdesta kurssista hylätyn arvosanan, opintosuunnitelmaa tarkistetaan. Asiantuntija-apua antavat kyseisen aineen vastuuopettaja, opintoohjaaja ja erityisopettaja. Tilanteesta riippuen järjestetään erityistä tukea ja/tai ohjelmaan sisällytetään lisäkursseja. Mikäli opiskelija kokee tarvitsevansa lisätukea, hänen toivotaan myös itse hakevan sitä aktiivisesti. Oppiaineen päättöarvosana on pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettinen, lähimpään kokonaislukuun pyöristyvä keskiarvo. Sitä voidaan opettajan harkinnan mukaan korottaa. Korottamiseen voivat vaikuttaa mm. viimeisten kurssien suoritukset sekä koulukohtaisten kurssien suoritukset. Oppiaineen päättöarvosanaa voi korottaa ylioppilastutkinnon yhteydessä syksyllä ja keväällä järjestettävissä koko oppimäärää koskevissa kuulusteluissa eli tenteissä. Tentteihin ilmoittaudutaan tammi- ja toukokuussa. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Pyydettäessä annetun arvosanan määräytyminen perustellaan. Oppiaineen oppimäärän suorittaminen Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista sekä itsenäisesti suoritetuista kursseista luetaan aineen oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Oppiaineessa saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Jos oppiaineessa on liian paljon hylättyjä arvosanoja, tarvittava määrä kursseista pitää käydä uudestaan, ellei arvosanoja saa korotetuksi uusintakuulustelussa. Mitään pakollisen tai valtakunnallisen syventävän kurssin arvosanaa ei saa poistaa. Esimerkkejä: Opiskelija lopettaa fysiikan opiskelun tehtyään kaksi fysiikan kurssia, joista pakollisen kurssin arvosana on hyväksytty ja syventävän kurssin arvosana 4: Fysiikan päättöarvosanan saa vasta, kun hylätyn arvosanan on korottanut vähintään arvosanaksi 5 tai suorittanut kolmannen fysiikan kurssin ja saanut siitä vähintään arvosanan 5. Opiskelija on ottanut opinto-ohjelmaan valinnaisen saksan kielen 1. kurssin, saa siitä hylätyn arvosanan eikä halua jatkaa saksan opiskelua: Kurssista pitää saada uusintakuulustelussa hyväksytty arvosana, vähintään 5. Muussa tapauksessa se pitää käydä uudestaan hyväksytysti. Suoritusmerkintä päättöarvosanana Oppiaineen päättöarvosanaksi voi halutessaan saada vain suoritusmerkinnän: liikunnasta pakollisista aineista, joista on suoritettu vain yksi kurssi (FI, FY, TE, KE, KU, MU, PS) valinnaisesta vieraasta kielestä, mikäli siitä on suoritettu enintään kaksi kurssia Yksittäistä kurssiarvosanaa ei voi muuttaa suoritusmerkinnäksi. Jos opiskelija haluaa päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän, hänen pitää tulostaa jaksotodistus, merkitä oppiaineen kohdalle S sekä palauttaa allekirjoitettu jaksotodistus lukiosihteerille ohjeiden mukaisina aikoina ennen päättötodistuksen saamista. Arvioinnin uusinta ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Tähän ratkaisuun tyytymätön voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. 9
  10. 10. YLIOPPILASTUTKINTO Tutkinnon rakenne Tutkintoon tulee kuulua vähintään neljä pakollista koetta. Lisäksi voi olla yksi tai useampia ylimääräisiä kokeita opiskelijan opinto-ohjelman laajuuden mukaan. Kaikille pakollinen koe: äidinkieli Kolme koetta seuraavista: toisen kotimaisen kielen koe, ruotsi matematiikan koe yksi vieraan kielen koe yksi reaaliaineen koe Ylimääräiset kokeet: toisen kotimaisen kielen koe matematiikan koe yksi tai useampi vieraan kielen koe yksi tai useampi reaaliaineen koe Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa tulee olla vaativamman tason koe. Vaativamman tason kokeita ovat matematiikassa pitkän matematiikan koe ja kielissä koe, joka perustuu A-oppimäärään. Tason saa valita riippumatta siitä, minkä tasoisena aineen oppimäärän on opiskellut. Tutkinnon suorittamisen ajallinen hajauttaminen Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Opiskelija suunnittelee itse, milloin suorittaa valitsemiensa aineiden ylioppilaskokeet. Ylioppilastutkinnon kokeiden suorittaminen on mahdollista jakaa enintään kolmelle tutkintokerralle, esimerkiksi 3. lukiovuoden syksy, 3. lukiovuoden kevät ja 4. lukiovuoden syksy. Mahdollista on myös kirjoittaa kaikki kokeet yhdellä kerralla. Kullakin tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineen koepäivää. Samana päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Reaaliaineet on ryhmitelty seuraavasti kahdelle päivälle: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto 10 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO Mikäli opiskelija haluaa kirjoittaa reaaliaineet, jotka ovat samana koepäivänä, tulee opiskelijan kirjoittaa toinen syksyllä ja toinen keväällä. Huomattavaa on, että ylimääräiset kokeet voivat auttaa ylioppilaaksi pääsyssä, jos jokin pakollinen koe tulee hylättynä (ns. kompensaatio). Ylimääräiset kokeet on kuitenkin suoritettava viimeistään samalla tutkintokerralla kuin viimeinen pakollinen koe. Ylimääräistä kokeesta saatua hylättyä arvosanaa ei merkitä todistukseen. Kun opiskelija suunnittelee ylioppilastutkinnon suoritusajankohtaa ja lukio-opintojen kurssivalintoja, on hyvä ottaa huomioon, että ylioppilastutkinto perustuu kaikissa aineissa pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Osallistumisoikeus Osallistumisoikeuden ylioppilaskokeeseen saavuttaa, kun on suorittanut oppiaineen pakolliset kurssit ennen kirjallisia kokeita. Syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat 1. jakson aikana. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuttaessa pakollisia kursseja ei ehdi suorittaa ensimmäisessä jaksossa, vaan pakollisille kursseille on osallistuttava edellisen kevään viidennessä jaksossa tai suoritettava kesän aikana esim. kesälukiossa. Syksyn ensimmäisessä uusintakuulustelussa ehtii vielä suorittaa puuttuvan koesuorituksen. Kevään kirjoitukset ovat 4. jaksossa. Kevään kirjoituksiin osallistuttaessa puuttuvalle pakolliselle kurssille tulee osallistua viimeistään kolmannessa jaksossa. Vähintään 2½-vuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi osallistua ylioppilastutkintoon ilman lisäopintoja. 2-vuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneelta edellytetään lisäopintoja. Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminen Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Esimerkiksi, jos olet hajauttanut tutkinnon suorittamisen kolmel-
  11. 11. le tutkintokerralle ja viimeisellä tutkintokerralla tulee hylätty arvosana, voi tutkinnon suorittaminen ulottua kokeiden uusintojen seurauksena jopa kuudelle tutkintokerralle. Hylätyn pakollisen kokeen tason saa vaihtaa koetta uusittaessa edellyttäen, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy vähintään yksi vaativamman tason koe. Ylimääräisen hylätyn kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Pakollisen ja ylimääräisen hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajaa. Hyväksytysti suoritetun tutkinnon jälkeen voit ilman aikarajaa täydentää tutkintoa uudella aineella tai suorittaa jo kirjoittamastasi aineesta eri tason kokeen. Ilmoittautuminen ja tutkintomaksut Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan lukion toimistoon. Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi koekerraksi, vaikka jättäisit saapumatta kokeeseen. Lukuvuosikalenteriin on merkitty ilmoittautumisinfojen ajankohdat ja ylioppilaskirjoituspäivät. Jokaiselta tutkintokerralta peritään ilmoittautumistietojen perusteella perusmaksu 14 euroa ja kustakin kokeesta koekohtainen maksu 28 euroa (vuonna 2012). Maksut tilitetään ylioppilastutkintolautakunnalle. Erityisjärjestelyt Ylioppilastutkintolautakunta voi myöntää tutkinnossa suoritettaviin kokeisiin erityisjärjestelyjä. Niitä voivat hakea opiskelijat, joilla on lukivaikeus, kuulo-, näkö- tai muu vamma tai sairaus. Hakemukset pitää hankkia hyvissä ajoin ennen tutkinnon aloittamista, mutta viimeistään silloin kun ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkintoon. Mikäli epäilet, että tarvitset erityisjärjestelyjä, ota välittömästi yhteys opintosihteeriin lisäohjeiden saamiseksi. Arvosanat Ylioppilaskokeista annetaan seuraavat arvosanat: laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I) Lisätietoja Lisätietoja saa ylioppilastutkintolautakunnasta (www.ylioppilastutkinto.fi) ja vuosittain ilmestyvästä Järvenpään lukion ylioppilastutkinto-oppaasta. 11
  12. 12. JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO OPPIAINEET LYHENNE KURSSIT PAKOLLISET VALTAKUNNALLISET KOULUKOHTAISET syventävät syventävät ja soveltavat 3 6 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 6 draama 4 KIELET JA KULTTUURIT (A-kieli: alakoulussa alkanut kieli; B-kieli: yläkoulussa alkanut kieli) englanti A-kieli EN 6 2 9 5 2 9 RU 5 2 4 A-kieli SA 6 2 4 B-kieli SB 8 4 2 4 B-kieli ruotsi (B-kieli) saksa ranska A-kieli RA 6 B-kieli RB 8 3 venäjä VB 8 1 espanja EB 8 2 latina LB 8 1 kiina KI 3 MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET matematiikka pitkä oppimäärä MA 10 3 9 lyhyt oppimäärä MB 6 2 3 fysiikka FY 1 7 8 kemia KE 1 4 4 biologia BI 2 3 6 maantiede GE 2 2 3 12 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  13. 13. JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO lukuvuonna 2014 - 2015 Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47 tai 51 ja valtakunnallisia syventäviä vähintään 10. OPPIAINEET LYHENNE KURSSIT PAKOLLISET VALTAKUNNALLISET KOULUKOHTAISET syventävät syventävät ja soveltavat HUMANISTISET JA YHTEISKUNTATIETEELLISET AINEET uskonto ja elämänkatsomustieto evankelis-luterilainen uskonto UE 3 2 2 ortodoksinen uskonto UO 3 2 elämänkatsomustieto ET 3 2 1 filosofia FI 1 3 1 psykologia PS 1 4 3 historia HI 4 2 5 yhteiskuntaoppi YH 2 2 11 terveystieto TE 1 2 2 liikunta LI 2 3 16 musiikki MU 1 – 2* 3 20 kuvataide KU 1 – 2* 3 6 OPINTO-OHJAUS OP 1 1 TAITO- ja TAIDEAINEET (*musiikin tai kuvataiteen toinen pakollinen kurssi jommastakummasta aineesta) SOVELTAVAT KURSSIT tietotekniikka TI 4 yhteistyökurssit YTK 22 lukiodiplomit DI 8 Lisäksi urheiluvalmennukset ja musiikki- ja kuvataidelinjojen kurssit. 13
  14. 14. 14 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  15. 15. OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Ä idinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen tieto-, kulttuuri- ja taitoaine. Sen kursseilla vahvistetaan kielen, kirjallisuuden ja viestinnän perustietoja erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Draaman kurssit äidinkielen ja kirjallisuuden kurssiesittelyjen jälkeen. Suoritusjärjestys ja muita ohjeita Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on prosessiluonteista. Siksi sen pakolliset kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Kielen rakenteen ja oikeakielisyyden kurssia ÄI10 suositellaan pohjakurssiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaan aloittavalle. Mediasta kiinnostunut opiskelija voi suorittaa kurssit YTK06 Koulun oma lehti ja YTK08 Mediatekstit puntarissa – kohti mediadiplomia sekä Mediadiplomin (DI04). Lisätietoja: Marjaana Svala. Puheviestinnästä kiinnostunut opiskelija voi osallistua valtakunnalliseen puheviestinnän kokeeseen (PUHVI). Lisätietoja: Asta Pippola. Marjaana Svala vastaa suomi toisena kielenä –oppimäärään ja -ylioppilaskokeeseen liittyviin kysymyksiin. (ÄIP) Äidinkielen ja kirjallisuuden paja Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä puuttuvia kurssitöitä ohjatusti. Pajalle ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan ja kurssin opettajan kautta. Pakolliset kurssit ÄI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI02 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI04 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI05 Tekstit, tyyli ja konteksti ÄI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen Harjoitellaan esiintymistä ja ryhmäviestintätaitoja. ÄI08 Tekstitaitojen syventäminen Tekstitaidon kokeen abikurssi. Syvennetään ja monipuolistetaan taitoa analysoida ja tuottaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyitä ja johdonmukaisia tekstejä. Kurssi on suunnattu yo-kirjoituksiin valmistautuvalle opiskelijalle. ÄI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Esseekokeen abikurssi. Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin sekä nykykirjallisuuteen. Kurssi on suunnattu yo-kirjoituksiin valmistautuvalle opiskelijalle. Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Kielen rakenteen ja oikeakielisyyden kurssi Kerrataan keskeiset kielen tarkastelussa ja kieliopinnoissa tarvittavat käsitteet. Vahvistetaan oikeakielisyyskäytänteiden hallintaa. Kurssia suositellaan suoritettavaksi ennen pakollisia äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja. ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssi Pyritään kehittämään omaa ilmaisua ja syvennetään kerronnan perusrakenteiden tuntemusta. Lisäksi vahvistetaan tekstityyppien ja -lajien tuntemusta. Kurssia ei voi sitä voi suorittaa itsenäisesti. ÄI12 Luovan kirjoittamisen jatkokurssi Pyritään tuottamaan ilmaisuvoimaisia, hiottuja ja korkeatasoisia tekstejä. Kurssille vaaditaan ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssin suorittaminen tai vastaava näyttö valmiuksista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. ÄI13 Kirjoittamisen tukikurssi Kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja ratkotaan niiden rakentamisessa syntyviä kielellisiä sekä rakenteellisia ongelmia. Kurssi on suunnattu lähinnä niille toisen vuoden opiskelijoille, jotka tar- 15
  16. 16. vitsevat lisäharjoitusta ja tukea kirjoitustaitonsa kehittämisessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. ÄI14 Lukupiiri verkossa Verkkokurssi. Tutustutaan monenlaiseen kaunokirjallisuuteen. Luetusta keskustellaan verkossa ja kirjoitetaan verkkotekstejä. Kurssi kestää 2 – 3 jaksoa. Kurssista antaa lisätietoja Kristiina Kangas. ÄI15 Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä -ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Kurssista antaa lisätietoja Marjaana Svala. DRAAMA D raama on taideaine, jonka keskeisinä tavoitteina ovat opiskelijan itseilmaisun taitojen, vuorovaikutustaitojen sekä näyttämöllisen ajattelun kehittäminen. Draaman opiskelu virittää ja ylläpitää opiskelijan luovuutta. Tiivis, yhteisöllinen työskentely tarjoaa oivalluksia ryhmästä sekä itsestä sen jäsenenä. Draaman opiskelu on varsinkin ensimmäisellä kurssilla käytännönläheistä ja painottuu erilaisiin ilmaisuharjoituksiin. Opiskelusta voi olla hyötyä sekä esiintymistä jännittäville että sitä rakastaville. Suoritusjärjestys ja muita ohjeita Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Draamasta on mahdollista suorittaa myös teatterin lukiodiplomi. Lisätietoja: Ilona Hokkanen. Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI20 Draaman alkeet Vahvistetaan ja kehitetään omaa ilmaisua. Tehdään muun muassa keskittymis-, kontakti-, liike- ja ääniharjoituksia. Tutustutaan oppiaineen työtapoihin. ÄI21 Draaman jatkokurssi Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään jo opittuja taitoja. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan teatterissa. Harjoitellaan käsikirjoittamista ja voidaan valmistaa draamaesitys. ÄI22 Teatteritietous Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija teatteriesityksen valmistumisprosessiin. Kurssilla tutustutaan esitykseen vaikuttavien ammattiryhmien toimenkuvaan: näyttelijän, dramaturgin, ohjaajan, lavastajan, pukusuunnittelijan, valosuunnittelijan, äänisuunnittelijan, maskeeraajan ja tarpeistosuunnittelijan. Kurssin aikana vieraillaan ammattiteatterissa, myös kulissien takana. Kurssilla valmistetaan demoesitys. Kurssi valmistaa opiskelijaa teatterin lukiodiplomin suorittamiseen. ÄI23 Teatteriproduktio Kurssilla valmistellaan esitys mahdollisena poikkitaiteellisena yhteistyönä. Kurssin laajuus voi olla 2 – 4 kurssia produktion laajuudesta riippuen. Osallistuminen edellyttää kurssien ÄI20 – ÄI22 suoritusta. 16 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  17. 17. KIELET JA KULTTUURIT 17
  18. 18. EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI) H yvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on välttämätön yhä useammilla aloilla sekä opiskelu- että työelämässä. Koulumme laaja kurssivalikoima tarjoaa sinulle mahdollisuuden vahvistaa ja kehittää kielitaitoasi monipuolisesti sekä ylioppilaskoetta että opintoja ja työelämää varten. Suoritusjärjestys ja muita ohjeita Pakolliset kurssit EN01 – EN04 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit EN05 ja EN06 voit suorittaa haluamassasi järjestyksessä kurssin EN04 jälkeen. Kuitenkaan kahta pakollista kurssia ei voi suorittaa samanaikaisesti. Syventäviä kursseja EN07 – EN17 voit tehdä samanaikaisesti pakollisten kurssien kanssa. Syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: Tukikurssi EN09 on suoritettava heti opintojen alussa, ennen pakollisia kursseja. Sitä ei voi valita enää ensimmäisen pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen. Suullisen kielitaidon harjoittelukursseja EN10 ja EN08 ei voi suorittaa samanaikaisesti. EN12 Abikurssin voi suorittaa vasta, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Englannin B-oppimäärässä pakollisia kursseja ovat EN01, EN02, EN03, EN05 ja EN06. Näiden lisäksi voit valita vapaasti muita tarjolla olevia kursseja. (ENP) Englannin pajakurssit Pajakurssit on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat saaneet englannin kursseista hylättyjä arvosanoja tai joiden tiedetään hyötyvän pienestä ryhmästä. ENP1 on 4. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurssia EN01 tai EN02. ENP2 on 2. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurssin EN03 tai EN04. 18 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO Pakolliset kurssit EN01 Nuori ja hänen maailmansa EN02 Viestintä ja vapaa-aika EN03 Opiskelu ja työ EN04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma EN05 Kulttuuri EN06 Tiede, talous ja tekniikka Valtakunnalliset syventävät kurssit EN07 Luonto ja kestävä kehitys Laajenna sanavarastoasi! Kurssi antaa valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi aikaisintaan kurssin EN04 jälkeen. EN08 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Lisäksi vahvistetaan ylioppilaskokeen kuullunymmärtämiskokeessa tarvittavia taitoja. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Koulukohtaiset syventävät kurssit EN09 Perussanastoa ja -rakenteita lukiota aloittaville Kurssi on suoritettava ennen pakollisia kursseja. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun englannin oppimäärää kiitettävin arvosanoin, tai esimerkiksi B-englannin lukijoille. Kurssilla vahvistat kielen rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä totuttelet lukion työtapoihin ja omaan vastuuseen opinnoista. EN10 Keskustelukurssi edistyneille Kurssilla keskustellaan ajankohtaisista, vaativista teemoista, seuraten maailman uutisvirtaa englanninkielisistä lähteistä. Kurssi on tarkoitettu lähinnä jatko-opintoihin ja työelämään valmistautuville. Puhumisen tyylilajeista ensisijaisia ovat argumentatiivinen keskustelu ja väittely, esitelmöinti ja puheen pito sekä pien-
  19. 19. ryhmäkeskustelujen johtaminen. Edellytämme säännöllistä läsnäoloa, sanavalmiutta, aktiivisuutta osallistua keskusteluihin ja materiaalin kokoamiseen. EN11 Virtuaalimatka englanninkieliseen maahan Verkkokurssi. Kurssilla tutustut muun muassa verkkomateriaaleja hyödyntäen valitsemasi englanninkielisen maan historiaan, yhteiskuntaan, tiedotusvälineisiin ja arkipäivän kulttuuriin. Teet erilaisia lyhyempiä kirjoitustehtäviä ja valmistat laajahkon englanninkielisen esitelmän, jonka esität myös suullisesti. EN12 Englannin abikurssi Abikurssilla kertaat ja valmentaudut ylioppilastutkintoon. Harjoittelemme erilaisia yo-kokeiden tehtävätyyppejä. Kurssin voi suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen. EN13 Kieliopin kertauskurssi I Tällä kielioppikurssilla käymme läpi ”helpompia” kieliopin asioita: aikamuotoja, substantiivin yksikköä ja monikkoa, artikkeleita, genetiiviä, adjektiiveja, adverbejä ja lukusanoja. Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi vasta EN02:n jälkeen. EN14 Kieliopin kertauskurssi II verbejä, sanajärjestystä sekä konjunktioita. Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia. EN15 Tekstin ymmärtämisen kurssi edisty neille Kurssi on tarkoitettu yo-tutkintoon ja/tai jatkoopintoihin valmistautuville. Se antaa myös valmiuksia seurata oman opiskelu- tai ammattialan kehittymistä englanninkielisistä tietolähteistä. Kurssi lisää valmiuksia ymmärtää vaativia, aihepiireiltään erilaisia tekstejä. Kurssiin kuuluu luetun ymmärtämistä harjoittavia tehtäviä, tiivistelmiä, kirjoitelmia ja kuullunymmärrysharjoituksia. EN16 Englanninkielinen kirjallisuus Verkkokurssi. Kurssin tavoite on tutustua englanninkieliseen kulttuuriin kirjallisuuden avulla. Kurssin aikana luet ainakin yhden englanninkielisen romaanin, tutustut Shakespearen käyttämään englannin kieleen, kirjoitat novellin ja pidät päiväkirjaa. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi toisena opiskeluvuotena. EN17 Luovan kirjoittamisen kurssi Verkkokurssi. Kurssi harjoittaa erilaisten tekstien kirjoittamista, tutustuttaa tyylikeinojen ja kielikuvien käyttöön sekä harjoituttaa lauserakenteita. Tämä kielioppikurssi kertaa ”vaikeampia” kieliopin asioita: pronomineja, epäsuoraa esitystä, prepositioita, infinitiiviä ja -ing-muotoa, apu- 19
  20. 20. RU: TOINEN KOTIMAINEN, RUOTSI (A- ja B-kieli) R uotsi on yhteispohjoismainen kieli, jota käytetään yhteistyössä yritysten ja valtioiden välillä koko Pohjolassa. Ruotsin kielen hyvä hallinta avaa monia mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä lukion jälkeen. Ruotsin opiskelu tarjoaa sinulle monipuoliset viestinnän taidot. Opit ymmärtämään pohjoismaista yhteiskuntaa, kulttuuria sekä Suomea kaksikielisenä maana. Ruotsin kieli oppiaineena onkin taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Suoritusjärjestys ja muita ohjeita Pakolliset kurssit RU01 – RU03 suoritetaan numerojärjestyksessä 1 – 3. Tämän jälkeen voit valita pakollisten kurssien suoritusjärjestyksen. Valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan pakollisten kurssien RU01 – RU05 jälkeen, ja niiden suoritusjärjestys on vapaa. Peruskoulun oppimäärän kertaava kurssi RU09 suoritetaan ennen pakollisia kursseja. Suosittelemme suorittamaan kielioppikurssin RU10 kahden pakollisen kurssin jälkeen. Kaikkien pakollisten kurssien jälkeen suosittelemme kurssia RU11. Jos haluat lukea ruotsin A-oppimäärää vastaavan laajuuden, voit suorittaa sen itsenäisesti opiskellen. B-ruotsin pakollisia kursseja ei pääsääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti. (RUP) Ruotsin paja Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa mikä tahansa ruotsin pakollinen kurssi, josta hänellä on hylätty arvosana. Kurssille ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta. Pakolliset kurssit RU01 Koulu ja vapaa-aika RU02 Arkielämää Pohjoismaissa RU03 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RU04 Elämää yhdessä ja erikseen RU05 Elinympäristömme 20 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO Valtakunnalliset syventävät kurssit RU06 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoittelet ja kehität suullisen kielen käyttöä monipuolisesti. Kurssilla suoritetaan suullisen kielitaidon koe. Kurssi valmentaa myös tehokkaasti ylioppilaskokeen viestinnällisiin tehtäviin ja kuullun ymmärtämisen kokeeseen. RU07 Yhteinen maailma ja kansainvälisty- minen Kurssilla käsittelemme maailmanlaajuisia ilmiöitä sekä kansainvälistä vaikuttamista. Vahvistat kuullun ja luetun ymmärtämistäsi monipuolisen sanaston avulla Koulukohtaiset syventävät kurssit RU09 Avaimet ruotsin kieleen Kurssilla vahvistat ruotsin kielen taitojasi. Löydät oman oppimistyylisi, opit ottamaan vastuuta omasta opiskelustasi, arvioimaan omaa edistymistäsi ja asettamaan uusia tavoitteita. Kurssin aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämääsi. Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa, eikä sitä voi enää suorittaa kahden ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen. RU10 Kertaus on opintojen äiti Tehokertaus substantiiveista, adjektiiveista, adverbeista sekä sanajärjestyksestä. Vankennat myös kurssien RU01 – 3 aihepiirien osaamistasi. RU11 Harjoitus tekee mestarin Saat varmuutta verbioppiin, pronomineihin, prepositioihin sekä kurssien RU04 ja RU05 hallintaan. RU12 Ruotsin abikurssi Harjoittelet ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Kertaamme kurssilla ripeästi myös kieliopin.
  21. 21. SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli) M iksi opiskelisit saksaa? Jonkin kielen taito ei ole vain arvo sinänsä, vaan sen avulla on mahdollisuus ymmärtää vieraita kulttuureja ja erilaisia ihmisiä. Sen avulla pystyy itse toimimaan erilaisissa tilanteissa ja vaikuttamaan asioihin olematta passiivinen sivustakatsoja. Saksalla on merkittävä asema Euroopan unionissa, ja se on tärkeimpiä kauppakumppaneitamme. Hyvästä saksan kielen taidosta on sekä etua työmarkkinoilla että iloa matkailun ja kulttuurin alueella. Saksan kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankohta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mittainen tauko. Pakolliset kurssit SA01 Nuori ja hänen maailmansa SA02 Viestintä ja vapaa-aika SA03 Opiskelu ja työ SA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma SA05 Kulttuuri SA06 Tiede, talous ja tekniikka Valtakunnalliset syventävät kurssit SA07 Luonto ja kestävä kehitys Tällä kurssilla tähtäämme kielitaitosi monipuoliseen kehittämiseen ja sanavarastosi laajentamiseen. Saat valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihepiirin puitteissa on oivalliset mahdollisuudet hyödyntää ajankohtaista autenttista materiaalia. Kurssi tarjoaa virikkeitä ja antaa tukea sekä yo-kirjoituksiin että matkalla maailmalle. SA08 Puhu ja ymmärrä paremmin SAKSA A-KIELENÄ O piskelija, joka on aloittanut saksan opinnot peruskoulun 3. luokalla (A1kieli) tai 5. luokalla (A2-kieli), jatkaa saksan opintojaan lukiossa A-kielenä tavoitteenaan pitkän oppimäärän suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa. Opintojen aluksi on tarjolla kertauskurssi (SA10), jolla on mahdollisuus kerrata peruskoulussa opittuja asioita. Oheisessa taulukossa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille. A-kieli 1. vuosi SA10 SA01 SA02 SA03 2. vuosi SA04 SA05 SA06 SA12 3. vuosi SA07 SA08 SA09 SA11 Haluatko saada lisää rohkeutta saksan puhumiseen ja kehittyä siinä? Aihepiirit ja sanasto ovat sinulle osittain ennestään tuttuja, ja lisäksi opit paljon uutta ja hyödyllistä myös ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Kurssilla kerrataan ja harjoitellaan myös saksan ääntämistä ja saksalle tyypillisiä puheviestinnän strategioita. Kurssin lopuksi osallistut Opetushallituksen laatimaan suullisen kielitaidon kokeeseen. Koulukohtaiset syventävät kurssit SA09 Pitkän saksan abikurssi Kurssi niille opiskelijoille, jotka tähtäävät pitkän oppimäärän yo-kokeeseen. Kurssilla kerrataan kielioppia, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. SA10 Helpompi kieliopin ja sanaston ker- tauskurssi Kurssi niille opiskelijoille, joilla on tarvetta peruskoulussa opitun kertaamiseen ennen varsinaisten lukio-opintojen alkua. Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja opetellaan vastuun ottamista omista opinnoista. Ryhmässä pääsee tutustumaan muihin saksan kielen opiskelijoihin, mikä auttaa turvallisen ja motivoivan opiskeluympäristön luomisessa. 21
  22. 22. SA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ym- märtämisen kurssi Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityöskentely on niin tehokasta, että läksyjä ei juuri tule! Erittäin suositeltava kurssi A-saksan yo-kokeeseen tähtääville. Niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa abikurssin. SA12 Helppo keskustelukurssi Kurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja opetella arkipäivän tilanteissa selviytymistä. Kurssin voi valita jo toisena opiskeluvuotena, mutta se sopii hyvin myös harjoitteluksi ennen valtakunnallista syventävää keskustelukurssia (SA08). Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija voi halutessaan saada kurssista suoritusmerkinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjotaan joka toinen vuosi. SAKSA B-KIELENÄ B 2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut saksaa peruskoulun 8. – 9. luokilla, valitsee lukiossa ensimmäiseksi kertauskurssin (SB10) ja jatkaa sen jälkeen numerojärjestyksessä kursseilla SB03 – SB09. Jos on tarvetta kerrata perusteellisemmin aiemmin opittua, voi opiskelun aloittaa myös kurssista SB02. Näiden lisäksi on suositeltavaa valita vaativampi kieliopin kertauskurssi SB11. Tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa. 3-kieli: Lukiossa alkava oppimäärä opiskelijoille, joilla ei ole aiempia saksan opintoja. Kurssit SB01 – SB08 ovat pohjana saksan kielen lyhyen oppimärän ylioppilaskokeessa. Erittäin suositeltavia lyhyen kielen yo-kokeeseen tähtääville ovat lisäksi kurssit SB09 ja SB11. B Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille B2-kieli 1. vuosi SB10 (SB02) SB03 2. vuosi SB04 SB05 SB06 SB07 3. vuosi SB08 SB09 SB11 SB12 1. vuosi SB01 SB02 SB03 2. vuosi SB04 SB05 SB06 SB07 3. vuosi SB08 SB09 SB11 SB12 B3-kieli Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Valtakunnalliset syventävät kurssit SB01 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysymistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit katta- 22 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  23. 23. vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SB02 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan sitä, miten selviydytään erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitusja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SB03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SB04 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SB05 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SB07 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SB08 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Koulukohtaiset syventävät kurssit SB09 Lyhyen saksan abikurssi Kurssilla kerrataan kielioppia, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. Tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa saksan kielen rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä rohkaista opiskelijaa hyödyntämään hallitsemiaan ilmaisukeinoja monipuolisesti tuotoksissa. SB10 Helpompi kieliopin ja sanaston kertauskurssi Kurssi sopii ensimmäiseksi kurssiksi niille, jotka ovat opiskelleet saksaa peruskoulun 8. luokalta alkaen (B2-kielenä). Myös lukiossa opintonsa aloittaneille kurssi sopii kertauskurssiksi ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. SB11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityöskentely on niin tehokasta, että läksyjä ei juuri tule! Erittäin suositeltava kurssi yo-kokeeseen tähtääville. Niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa abikurssin. SB12 Helppo keskustelukurssi Kurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja opetella selviytymistä arkipäivän tilanteissa. Samalla oppii paljon uutta ja hyödyllistä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen! Kurssi kannattaa valita kolmantena opiskeluvuotena. Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija voi halutessaan saada kurssista suoritusmerkinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjotaan joka toinen vuosi. 23
  24. 24. RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli) R anska on todellinen maailmankieli. Sitä puhuu tai ymmärtää noin 300 miljoonaa ihmistä Euroopassa, Kanadassa, Afrikassa, Aasiassa... Suomen aktiivinen jäsenyys Euroopan unionissa on synnyttänyt maahamme ranskan kielen taitajien kasvavan tarpeen. Työmarkkinoilla tarvitaan kielen ammattilaisten (tulkkien, kääntäjien, opettajien) lisäksi eri ammattialojen asiantuntijoita, jotka oman alansa lisäksi hallitsevat ranskan kieltä. Ranska tunnetaan Suomessakin muodin, matkailun ja herkuttelun maana, mutta Ranska kuuluu myös maailman johtaviin maihin monella muulla talouselämän, tekniikan ja taiteen alalla. Ranskan kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankohta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mittainen tauko. Pakolliset kurssit RA01 Nuori ja hänen maailmansa RA02 Viestintä ja vapaa-aika RA03 Opiskelu ja työ RA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma RA05 Kulttuuri RA06 Tiede, talous ja tekniikka RANSKA A-KIELENÄ O piskelija, joka on aloittanut ranskan kielen opinnot peruskoulun ala-asteella joko 3. tai 5. luokalla, jatkaa ranskan opintojaan A-kielenä tavoitteena pitkän oppimäärän suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa. Opintojen aluksi on tarjolla kertauskurssi (RA09), jolla on mahdollisuus kerrata peruskoulussa opittuja asioita Oheisessa taulukossa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille A-kieli 1. vuosi RA09 RA01 RA02 2. vuosi RA04 RA05 RA06 3. vuosi RA10 RA11 RA07 RA03 RA08 RA12 Valtakunnalliset syventävät kurssit RA07 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. RA08 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla opitaan keskustelemaan monipuolisesti ranskaksi, hiotaan ääntämystä sekä saadaan valmiuksia ylioppilaskokeen kommunikatiivisuutta painottaviin tehtäviin. Keskustelua viritellään mm. televisiouutisten, videoiden tai vaativienkin tekstien avulla. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssin lopussa on valtakunnallinen suullinen koe. Koulukohtaiset syventävät kurssit RA09 Helpompi kieliopin ja sanaston kertauskurssi Kertauskurssi niille opiskelijoille, jotka haluavat kerrata peruskoulussa opittua ennen kuin valitsevat A-ranskan ensimmäisen pakollisen kurssin. Kurssi sopii myös B-ranskan opiskeli- 24 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  25. 25. joille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme ensimmäistä B-kielen kurssia. RA10 Helppo keskustelukurssi Keskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opitaan selviytymään arkipäivän tilanteissa ranskan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suullinen. Tarjotaan joka toinen vuosi. RA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Erittäin suositeltava kurssi A-ranskan yo-tutkintoon tähtääville. RA12 Pitkän ranskan abikurssi Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tähtäävät ranskan kielen A-oppimäärän ylioppilaskokeen suorittamiseen. Kurssilla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. RANSKA B-KIELENÄ Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille. B2-kieli 1. vuosi RA09 RB03 2. vuosi RB04 RB05 RB06 3. vuosi RA10 RB08 RB09 RB02 RB03 RB07 B3-kieli 1. vuosi RB01 2. vuosi RB04 RB05 RB06 3. vuosi RA10 RB08 RB09 RB07 Valtakunnalliset syventävät kurssit RB01 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysymistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. RB02 Näin asiat hoituvat B 2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut ranskaa peruskoulun 8. – 9. luokilla, valitsee lukiossa B-ranskan kurssin RB03 ja jatkaa sen jälkeen numerojärjestyksessä kursseilla RB04 – RB09. Tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa. 3-kieli: Opiskelija, joka aloittaa ranskan kielen opinnot lukiossa, valitsee ensimmäisenä opiskeluvuotena kurssit RB01 – RB03 ja seuraavina opiskeluvuosina loput kurssit numerojärjestyksessä. Ranskan kielen kurssit RB01 – RB09 tähtäävät ranskan kielen lyhyen oppimäärän suorittamiseen ylioppilaskirjoituksissa. B Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. RB03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 25
  26. 26. RB04 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RB05 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RB07 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RB08 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan se- 26 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO kä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Koulukohtaiset syventävät kurssit RB09 Lyhyen ranskan abikurssi Kurssi valmentaa opiskelijaa ranskan kielen lyhyen, B-oppimäärän ylioppilaskokeeseen. Kurssilla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan aineita sekä harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. RB10/RA10 Helppo keskustelukurssi Keskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opitaan selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa ranskan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suullinen. RB11/RA09 Helppo kieliopin ja sanaston kertauskurssi Tämä A-ranskan kurssi sopii myös B-ranskan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme ensimmäistä B-kielen kurssia.
  27. 27. VB: VENÄJÄ (B3-kieli) V enäjä on yksi maailman suurista kielistä. EU:n myötä Suomen Venäjäosaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, onhan itärajamme samalla myös EU:n ja Venäjän välinen raja. Kielitaito on olennaista maan todelliselle tuntemiselle, venäjää osaavia eri alojen ammattilaisia tarvitaan. Venäjän kieli on myös avain maan valtavaan kulttuuritarjontaan. Kukin kurssi järjestetään vain kerran vuodessa, joten valitse kurssi heti, kun se on tarjolla. Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille. 1. vuosi VB01 VB02 VB03 2. vuosi VB04 VB05 VB06 3. vuosi VB07 VB08 VB09 Valtakunnalliset syventävät kurssit VB01 Hyvää päivää, hauska tutustua Ensimmäisellä kurssilla opit kyrilliset kirjaimet, tutustut kielen perusrakenteisiin sekä ääntämiseen. Kurssin aihepiirejä ovat tervehtiminen, esittäytyminen, itsestä, perheestä, ammatista ja kielitaidosta kertominen. VB02 Näin asiat hoituvat Tällä kurssilla harjoitellaan esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista sekä ostostilanteita. VB03 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssin aihepiirejä ovat harrastukset ja vapaaaika, ruokailu, maat ja kansallisuudet sekä ulkonäkö. VB04 Meillä ja muualla Tällä kurssilla tarkastellaan sekä Suomea että Venäjää. Aiheina ovat kansallisuus- ja luonteenpiirteet, juhlien vietto, lomasuunnitelmat sekä suomalainen kulttuuri. VB05 Ennen ja nyt Kurssin aiheita ovat miehen ja naisen roolit, terveydentila, elämää Venäjällä sekä Moskova ennen ja nyt. VB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Tällä kurssilla opit kertomaan kouluun, opintoihin ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyvistä asioista. Tutustut myös Pietariin ja sen nähtävyyksiin. VB07 Kulttuuria Tämän kurssin aikana tutustut monipuolisesti Venäjän rikkaaseen kulttuuritarjontaan. Aiheena ovat myös nuoriso ja yhteiskunta. VB08 Yhteinen maapallomme Viimeisen kurssin aihepiirinä on vaatimattomasti koko maapallomme, sen tila ja yksilön vaikutusmahdollisuudet. Harjoittelemme myös ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Koulukohtainen syventävä kurssi VB09 Venäjän abikurssi Kurssi on tarkoitettu niille abiturienteille, jotka haluavat syventää ja vankentaa taitojaan venäjän kielessä ja menestyä paremmin ylioppilaskokeessa. 27
  28. 28. EB: ESPANJA (B3-KIELI) E spanja on maailmankieli, jota puhuu äidinkielenään noin puoli miljardia ihmistä Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Espanjan osaaminen saattaa siis olla valttikorttisi työelämässä. Oheisissa taulukoissa on kurssien sijoittuminen eri opintovuosille. 1. vuosi EB01 EB02 EB03 2. vuosi EB04 EB05 EB05 EB06 EB10 3. vuosi EB07 EB08 EB09 (EB10) Valtakunnalliset syventävät kurssit EB01 Hyvää päivää, hauska tutustua Tutustutaan espanjankieliseen maailmaan ja opetellaan ääntämään espanjaa. Opitaan tervehdyksiä, numeroita ja arkielämän selviytymiskieltä. EB02 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla. EB03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. EB04 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, 28 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. EB05 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. EB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. EB07 Kulttuuri Kurssin aihepiirejä ovat esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. EB08 Yhteinen maapallomme Kurssilla luetaan runsaasti tekstejä, jotka käsittelevät esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaa sekä maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä myös mediatekstejä. Koulukohtaiset syventävät kurssit EB09 Espanjan abikurssi Valmistaudutaan ylioppilastutkintoon. Harjoitellaan eri tehtävätyyppejä, laajennetaan sanavarastoa, kerrataan kielioppia, kirjoitetaan aineita ja tehdään kuullunymmärtämisharjoituksia. EB10 Helppo keskustelukurssi Suullista kielitaitoa kehittävä kurssi, jolla harjoitellaan selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa espanjan kielellä. Kurssilla harjoitellaan myös kuullunymmärtämistä sekä kerrataan ja opitaan lisää tilannekohtaista sanastoa. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet espanjasta vähintään neljä kurssia.
  29. 29. LB: LATINA (B3-kieli) L atinan opiskelu tukee muiden kielten sanaston ja kieliopin oppimista, syventää yleistä kielitajua ja yleissivistystä ja on suureksi avuksi monien tieteenalojen, mm. lääketieteen ja oikeustieteen termien ymmärtämisessä. Itse kielen opiskelemisen lisäksi latinan kursseilla tutustutaan antiikin Kreikan ja Rooman historiaan ja kulttuuriin; latinan opiskelu tukee ennen kaikkea historian opintoja. Vaikka latina on kuollut kieli, se on yhä eurooppalaisten yhteinen äidinkieli, jota miljoonat ihmiset osaavat ja opiskelevat. Vivat lingua Latina! Latinan ensimmäiset kurssit ovat tavallista lähiopetusta. Kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Neljännestä kurssista lähtien kurssit suoritetaan verkkokursseina tai itsenäisesti. Valtakunnalliset syventävät kurssit LB01 Ikkunat auki antiikkiin Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään latinan kielen vaiheisiin. Kurssilla tutustutaan myös lentäviin lauseisiin, Rooman ja Pompejin kaupunkeihin sekä nykylatinaan. LB02 Antiikin elämää Tutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupungissa. Kurssilla käsitellään lisäksi antiikin ruokakulttuuria ja asumista sekä Pompejin tuhoa. LB03 Tietoa, taitoa ja taruperintöä Tutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyn- tiin sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen tarustoon. Kurssilla käsitellään mm. antiikin jumalia, urheilukilpailuja ja ajanvietetapoja. LB04 Rooman historian vaiheita Tutustutaan Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi. LB05 Roomalaisia suurmiehiä Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin. LB06 Kulttuuriperintömme Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme. LB07 Viestejä menneisyydestä Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin. LB08 Latinaa kautta vuosisatojen Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina. Koulukohtainen syventävä kurssi LB09 Luonnontieteiden latinaa Opiskellaan matematiikan ja luonnontieteiden termejä, merkintätapoja ja tieteellisiä nimiä latinan ja kreikan kielten näkökulmasta. Kurssi toteutetaan parillisina vuosina lukuvuodesta 2014 - 2015 alkaen. Se ei edellytä ennakkotietoja latinan kielestä. 29
  30. 30. KI: KIINA K iina on tänä päivänä syntyperäisillä puhujilla mitattuna maailman puhutuin kieli. Kiinan taloudellisen nousun ja poliittisen avautumisen myötä kiinan opiskelu on viime vuosina räjähdysmäisesti levinnyt ympäri maailman, myös Suomen kouluihin. Lukion kiinan kursseilla opitaan käyttämään arkipäivän kiinaa, opitaan kielen rakennetta, tutustutaan kiinan kirjoitusmerkkeihin sekä saadaan opetuksen lomassa paljon erilaista kiinalaiseen kulttuuriin liittyvää tietoa. Koulukohtaiset syventävät kurssit KI01 Kurssilla opitaan kirjoittamaan kiinaa ns. pinyin–translitteraatiolla (länsimaalaisin kirjaimin), opitaan kiinalaiset äänteet ja sävelkorot (toonit) sekä opitaan puhumaan yksinkertaisista arkielämään kuuluvista asioista. KI02 Kurssilla opiskelija oppii keskustelemaan uusista asioita ja laajentamaan sanavarastoaan sekä kiinatietouttaan. Tämän lisäksi aloitetaan jo kirjoittaa kiinan merkkejä. KI03 Kurssilla jatketaan merkkien harjoittelua ja kielen syventävää opiskelua. 30 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  31. 31. MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET 31
  32. 32. LUONNONTIETEELLINEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO – tutkivaa oppimista Opiskelu J ärvenpään lukion luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto tarjoaa kansainvälisyyttä, kokeellisuutta sekä ainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi painotusta. Matemaattis-luonnontieteellisessä painotuksessa opiskelu keskittyy matematiikan lisäksi fysiikkaan ja/tai kemiaan. Tämä vaihtoehto sopii esimerkiksi teknillisiin, luonnontieteellisiin tai lääketieteellisiin yliopisto- tai korkeakouluopintoihin tähtääville. Huomaa, että lääketieteellisen valintakokeet edellyttävät myös lukion biologian valtakunnallisten syventävien kurssien hallintaa. Lisätietoja: Jani Nurmi. Biotieteellisessä painotuksessa keskitytään biologian, maantieteen ja kemian opintoihin. Biotieteiden tietämystä ja soveltamista tarvitaan esimerkiksi ekologian, biokemian ja ravitsemustieteiden aloilla. Biotieteellisessä painotuksessa opiskelu ei edellytä pitkän matematiikan ja fysiikan opintoja, mutta niitä suositellaan esimerkiksi lääketieteelliseen pyrkiville. Lisätietoja: Joona Svala. 32 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO O ppiaineiden laaja kurssivalikoima tarjoaa mielenkiintoisia opintoja vaativallekin luonnontieteilijälle. Kurssikuvaukset löytyvät opinto-oppaan oppiainekohtaisista osioista. Opiskelua rikastuttavat myös opetuksen perustuminen kokeelliseen työskentelyyn, vuosittain toteutettavat kansainväliset projektit sekä korkeakouluihin ja yliopistoihin ja yrityksiin toteutettavat vierailut. Opinto-ohjauksen toisella kurssilla (OP02) opiskelija voi keskittyä luonnontieteellisen alan jatkokoulutusvaihtoehtojen tarkasteluun. Kaikkia kursseja ei toteuteta joka lukuvuosi. Tiedot tarjonnasta löytyvät kurssikuvauksista. Osa opinnoista opiskellaan ensisijaisesti luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille varatuissa opetusryhmissä tai suuntautumisvaihtoehdon erikoiskursseilla. Nämä opetusryhmät ja erikoiskurssit on merkitty L-tunnuksin, esim. BIL0104.L (biologian kurssi 1, ryhmä 4). Suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat voivat osallistua kaikkien luonnontieteellisten oppiaineiden erikoiskursseille. Vähintään valtakunnalliset pakolliset kurssit BI01, BI02, GE01, GE02, KE01 ja TE01 opiskellaan luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä.
  33. 33. Matemaattis-luonnontieteellinen painotus K aikki tämän painotuksen valinneet opiskelevat pitkää matematiikkaa. Lisäksi valitaan pakolliseksi aineeksi joko fysiikka tai kemia, mutta jatko-opintojen kannalta on suositeltavaa opiskella molempia. Fysiikan pakolliseksi aineeksi valinneet suorittavat kurssit FY02 - FY08 ja FY12. Kemian pakolliseksi aineeksi valinneet suorittavat kurssit KE02 - KE05 ja KE07. Pitkän matematiikan opinnot suoritetaan luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä, poikkeuksena valtakunnalliset syventävät kurssit MA11, MA12 ja MA13 sekä abikurssi MA18. Pitkän fysiikan pakolliseksi valinneet käyvät FY01 - FY04 kurssit samassa L-ryhmässä, jossa voi olla muitakin opiskelijoita. Kaikki taulukon kurssit ovat matemaattis-luonnontieteellisen painotuksen valinneille pakollisia. MAL20.L ja MAL21.L ovat yhden kurssin laajuisia usealle jaksolle hajautettuja kursseja. Pitkän matematiikan opinnoissa edetään seuraavan taulukon mukaisesti. 1. vuosi 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso MAL01.L, MAL20.L MAL02.L, MAL20.L MAL03.L, MAL20.L MAL04.L, MAL20.L MAL05.L, MA11.L 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso MAL06.L, MAL21.L MAL07.L, MAL21.L MAL08,.L MAL21.L MAL09.L, MAL21.L MAL10.L, MA12.L 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso MAL22 MA13 MA18 2. vuosi 3. vuosi Lisäksi opiskelija voi halutessaan valita koulukohtaisia pitkän matematiikan syventäviä kursseja MA15, MA16, MA17 ja MA19. Näiden suositeltavat suoritusajankohdat: 1.vuosi MA19 2.vuosi MA15, MA16, MA17, MA19 3.vuosi MA15, MA16, MA17, MA19 33
  34. 34. Biotieteellinen painotus V altakunnallisista syventävistä kursseista BI03 - BI05, FY02 - FY08, KE02 KE05, GE03 - GE04, MA11 - MA13, MB07 MB08, PS02 - PS05, TE02 - TE03, EN07 valitaan vähintään kahdeksan kurssia. Kouulkohtaisista kursseista BIL10.L, BIL11.L, GE05, GE06, FYL14.L, FYL15.L, FYL16.L, KE06, KEL08.L, KEL09.L, MB10, LB09, HI11, YTK01 valitaan vähintään viisi kurssia. L-kirjaimella varustetut kurssit on ensisijaisesti suunnattu suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille. Biotieteellisen painotuksen valinneet voivat opiskella pitkää tai lyhyttä matematiikkaa. Pitkän matematiikan valinneet saavat halutessaan osallistua suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille tarkoitetuille matematiikan L-kursseille ja muiden matematiikan kurssien L-ryhmiin. 34 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO
  35. 35. MA/MB: MATEMATIIKKA MA: MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ M atematiikan pitkän oppimäärän opiskelun tavoitteena on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Suoritusjärjestys Kaikkien suositellaan aloittavan opinnot johdantokurssista MA14. Huomaa, että kurssien MA14 ja MA01 suorittaminen rinnakkain samassa jaksossa on osoittautunut monelle liian raskaaksi urakaksi. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin mainita. Koska pitkän matematiikan kursseja on runsaasti, tee itsellesi suunnitelma niiden jaksottamisesta kolmelle lukuvuodelle. 35
  36. 36. Pakolliset kurssit MA01 Funktiot ja yhtälöt MA02 Polynomifunktiot MA03 Geometria MA04 Analyyttinen geometria MA05 Vektorit MA06 Todennäköisyys ja tilastot MA07 Derivaatta MA08 Juuri- ja logaritmifunktiot MA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MA10 Integraalilaskenta Valtakunnalliset syventävät kurssit MA11 Lukuteoria ja logiikka Tutustutaan logiikkaan ja todistusmenetelmiin. Perehdytään kokonaislukujen ominaisuuksiin ja jaollisuuteen. Suoritusjärjestys: toisen tai kolmannen opiskeluvuoden alussa. MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Opitaan likiarvolaskennan tarkkuutta koskevat säännöt. Perehdytään likiarvomenetelmien käyttöön yhtälöiden ratkaisuissa. Tutkitaan polynomien jaollisuutta. Suoritusjärjestys: samanaikaisesti kurssin MA08 kanssa tai sen jälkeen. MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Tutkitaan funktion jatkuvuutta ja derivoituvuutta sekä raja-arvoja. Täydennetään integraalilaskennan tietoja. Kurssi edellyttää kurssien MA07 – MA10 tyydyttävää hallintaa. Suoritusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeen. Koulukohtaiset syventävät kurssit MA14 Johdantokurssi lukion pitkään matematiikkaan ja luonnontieteisiin Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden opiskelu suositellaan aloitettavaksi tällä kurssilla. Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittua matematiikkaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Suoritusjärjestys: kurssin MA01 rinnalla tai sitä ennen. 36 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO MA15 Talousmatematiikka Kurssi antaa laskennallisen pohjan taloustiedon opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotusja muita laskelmia. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen matematiikan (MB07) opiskelijoille. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. MA16 Tilastotieteen jatkokurssi Kurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja käsitellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvitset lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arkielämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa törmätään tilastollisiin menetelmiin. Kurssikokeen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana kurssin MA06 jälkeen. MA17 Funktioiden ja yhtälöiden jatkokurssi Kurssi syventää yhtälö- ja funktio-oppia. Kurssi koostuu kolmesta aihealueesta: kompleksiluvut, kahden muuttujan funktiot ja optimointi. MA18 Pitkän matematiikan abikurssi Kurssilla vahvistetaan pakollisissa kursseissa hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentaudutaan pitkän matematiikan ylioppilaskoetta varten. MA19 Salausmenetelmät Kurssilla opiskellaan salausmenetelmien perusteita. Tutustutaan mm. seuraaviin menetelmiin: Caesar-salaus, Affiinijärjestelmä, Vigenéren järjestelmä, salakirjoitus matriiseilla, julkisen avaimen salakirjoitus (RSA- menetelmä ja Selkäreppuongelmajärjestelmä). Kurssi on tarjolla myös englanninkielisenä (Cryptology) ja se toteutetaan Kiina-projektin yhteydessä. MAL20 Matemaattinen ongelmanratkaisu Kurssilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja sekä lukion pitkän matematiikan ensimmäisten kurssien sisältöjä. Kurssi on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille. MAL21 Matriisit ja differentiaaliyhtälöt Kurssilla käsitellään matriisilaskentaa ja differentiaaliyhtälöitä. Matriisilaskennassa käydään läpi peruslaskutoimitukset ja –käsitteitä sekä matriisien hyödyntämistä esim. yhtälöryhmien
  37. 37. ratkaisemisessa. Ratkotaan monipuolisesti erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Kurssi on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille. MAL22 Matemaattinen mallintaminen Esitietovaatimuksena kurssi MAL21. Esitetään ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä matematiikan kielellä, jolloin niitä voidaan tutkia ja analysoida tarkemmin matematiikan tarjoamilla työkaluilla. Esimerkkinä kasvin kasvaminen ja peto-saalis –malli. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna matemaattisia ohjelmistoja. Se on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille. MB: MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ L yhyt matematiikka suuntautuu painotetusti käytännölliseen matematiikkaan. Kursseilla opiskellaan matematiikan perustaidot ja saadaan riittävä yleissivistävä pohja jatko-opinnoille. Lähes jokainen törmää lukion jälkeisissä opinnoissaan ainakin tilastomatematiikan kurssiin. Suoritusjärjestys ja muita ohjeita Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin mainita. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MA01 MB01 MA03 MB02 MA08 MB03 MA07 MB04 MA06 MB05 MA14 MB09 37
  38. 38. Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät sellaisenaan korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Halutessaan opiskelija voi parantaa arvosanaa osallistumalla lyhyen matematiikan kurssikokeeseen. Jos lyhyessä matematiikassa ei ole korvaavuutta jollekin hyväksytysti suoritetulle pitkän matematiikan pakolliselle kurssille, korvautuu kyseinen kurssi soveltavana lyhyen matematiikan kurssina. (MBP) Lyhyen matematiikan pajakurssi Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa mikä tahansa lyhyen matematiikan pakollinen kurssi, josta hänellä on hylätty arvosana. Kurssille ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta. (MBT) Lyhyen matematiikan tukikurssit Joistakin lyhyen matematiikan kursseista järjestetään myös pienryhmäopetusta. Pakolliset kurssit MB01 Lausekkeet ja yhtälöt Suoritusjärjestys: tukikurssin MB09 rinnalla tai sen jälkeen. MB02 Geometria MB03 Matemaattisia malleja I MB04 Matemaattinen analyysi MB05 Tilastot ja todennäköisyys Suoritusjärjestys: kurssin MB04 tai MB06 jälkeen. MB06 Matemaattisia malleja II Valtakunnalliset syventävät kurssit MB07 Talousmatematiikka Kurssi antaa laskennallisen pohjan taloustiedon opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muut laskelmat. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoille. 38 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO MB08 Matemaattisia malleja III Tutustutaan vektoreihin ja jaksollisia ilmiöitä kuvaaviin malleihin. Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin. Laajennetaan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Suoritusjärjestys: aikaisintaan kurssin MB02 jälkeen. Koulukohtaiset syventävät kurssit MB09 Johdantokurssi lukion lyhyeen matematiikkaan Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita: potenssioppia, polynomilaskentaa ja yksikkömuunnoksia. Lasketaan kokonais- ja murtoluvuilla sekä ratkaistaan 1. asteen yhtälö. Suoritusjärjestys: ennen kurssia MB01 tai sen rinnalla. MB10 Tilastotieteen jatkokurssi Kurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja käsitellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvitset lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arkielämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa törmätään tilastollisiin menetelmiin. Kurssikokeen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan MB05 jälkeen. MB11 Lyhyen matematiikan abikurssi Vahvistetaan pakollisilla kursseilla hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentaudutaan lyhyen matematiikan ylioppilaskoetta varten.
  39. 39. FY: FYSIIKKA F ysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opetuksessa tehdään havaintoja ja mittauksia käyttäen mm. mittaustietokonetta apuvälineenä. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, mutta kurssin FY03 voi suorittaa aikaisemminkin ja kurssin FY08 voi suorittaa jo kurssien FY04 ja FY05 jälkeen. FY09 Työkurssi suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Pakollinen kurssi FY01 Fysiikka luonnontieteenä Valtakunnalliset syventävät kurssit FY02 Lämpö Syvennetään energiaa ja lämpöä koskevien käsitteiden ja periaatteiden osaamista sekä niihin liittyvän teknologian ymmärtämistä. Tarkastellaan aineen termodynaamiseen tilaan liittyviä ilmiöitä sekä lämpöopin pääsääntöjä luonnon prosessien selittäjinä. Syvennetään kokeellisen menetelmän hallintaa. FY03 Aallot kä perehdytään niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin. FY04 Liikkeen lait Syvennetään mekaniikan eri osa-alueiden hallintaa. Pääpaino on erityisesti etenevän liikkeen kinematiikassa, dynamiikassa sekä statiikassa. Kurssilla tutkitaan kokeellisesti kitkaa, törmäyksiä ja vuorovaikutuksen voimakkuuden vaikutusta kappaleen liiketilaan. FY05 Pyöriminen ja gravitaatio Pääpaino on jäykän kappaleen mekaniikassa. Kurssilla käsitellään pyörimisliikkeen kinematiikkaa, dynamiikkaa, heittoliikettä ja gravitaatiota. Pyörimisliikkeen tutkimisessa käytetään apuna tietotekniikkaa, joka mahdollistaa pyörimiseen liittyvien ilmiöiden monipuolisen tarkastelun. FY06 Sähkö Syvennetään sähköön liittyvien ilmiöiden, käsitteiden ja tekniikan hallintaa. Tutkitaan erilaisia virtapiirejä, tutustutaan mittaustekniikkaan ja perehdytään sähköturvallisuuteen. Opitaan käyttämään yleismittaria ja mittaustietokonetta mm. jännitteen, sähkövirran, resistanssin ja kapasitanssin mittaamiseen. FY07 Sähkömagnetismi Tutkitaan kokeellisesti sähkömagneettisia ilmiöitä (kestomagneetin magneettikenttä, suoran virtajohtimen ja käämin magneettikenttä), varatun hiukkasen liikettä magneettikentässä, sähkömagneettista induktiota, vastuksen, käämin ja kondensaattorin ominaisuuksia vaihtovirtapiirissä sekä sähköenergian tuottamista ja siirtämistä. Syvennetään näihin liittyvän käsitteistön hallintaa. FY08 Aine ja säteily Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin, aineen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Kurssilla tutkitaan säteilyn heikkenemistä eri materiaaleissa ja määritetään radioaktiivisen isotoopin puoliintumisaika sekä Planckin vakio kokeellisesti. Opiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perusteita tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä, valoa, kuvan muodostumista linsseissä se- 39
  40. 40. Koulukohtaiset syventävät kurssit FY09 Fysiikan työkurssi Kurssia suositellaan erityisesti niille, jotka suunnittelevat jatko-opintoja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta. Suoritetaan mahdollisesti vierailu erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin. Kurssin työt liittyvät keskeisesti kurssien 2 - 8 aihepiireihin. FY10 Elektroniikka Kurssilla tutustutaan omakohtaisesti erilaisten elektronisten komponenttien toimintaan määrittämällä komponenttien ominaiskäyriä yleismittareiden, oskilloskoopin ja mittatietokoneen avulla. Kurssia voidaan painottaa opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. FY11 Tähtitiede Kurssi on kerhotyyppinen, mahdollisimman lähellä harrastajatasoa. Tehdään tähtitaivaan havaintoja koulun kaukoputkella. Kurssin aikana ohjataan mahdollisesti internetin välityksellä tietokoneella Chilessä sijaitsevaa teleskooppia, jolla otetaan kuvia avaruudesta. FY12 Fysiian abikurssi Kurssilla kootaan yhteen ja kerrataan eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva fysiikasta. Syvennetään fysiikan eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Pyritään antamaan valmiudet ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin. Kurssille voi osallistua, vaikka ei olisi suorittanut kaikkia syventäviä fysiikan kursseja. FY13 Hiukkaskiihdyttimet ja –ilmaisimet Kurssilla perehdytään hiukkaskiihdyttimien ja –ilmaisimien toimintaan sekä niillä tehtäviin mittauksiin ja havaintoihin. Suoritetaan opintokäynti Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon sekä Jyväskylän syklotronilaboratorioon. Kurssiin liittyy joko tiedeleirimatka Cernin tutkimuskeskukseen tai Hampurin DESY kiihdyttimelle. FYL14.L Avaruus ja teknologia 40 Perehdytään satelliittien lähettämiseen kiertoradalle, rakettitekniikkaan sekä avaruusaseman toimintaan. Tutustutaan tähtitieteen tutkimusmenetelmiin ja niillä saataviin tietoihin. Tehdään opintokäyntejä tähtitieteen tut- Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO kimuslaitoksiin. Kurssiin liittyy tiedeleirimatka observatorioon. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. FYL15.L Avaruussää Perehdytään avaruussääilmiöihin ja Maan ionikehän olosuhteisiin sekä syihin, jotka vaikuttavat avaruuden sääilmiöihin. Suoritetaan opintokäynti Ilmatieteen laitokselle ja Nurmijärven observatorioon. Kurssiin liittyy tiedeleiriopintomatka avaruussäätä tutkivalle asemalle. Hankitaan magnetometri, jolla voidaan seurata Maan magneettikentän muutoksia. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. FYL16.L Geofysiikka Kurssilla opiskellaan maapallon luonnonilmiöiden fysiikkaa. Aiheina ovat mm. maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, veden liikkeet joissa, pohjavesissä, merivirroissa ja vuorovesissä, ilmakehän ilmiöt ja sään ennustus, magneettikenttä ja revontulet. Huomiota kiinnitetään ennen kaikkea ilmiöiden fysiikkaan. Ei esitietovaatimuksia. Kurssi soveltuu myös muille kuin pitkän fysiikan lukijoille. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. Yliopistoyhteistyö Fysiikan opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen fysiikan opetukseen jo lukio-opintojen aikana. Lukioaikana on mahdollista suorittaa approbatur- tai cum laude -opintoja. Approbatur-arvosanan lukioaikana suorittanut ylioppilas saa opiskelupaikan suoraan Helsingin yliopistosta (approbatur = 25 opintopistettä). Jos olet valinnut nopeamman vaihtoehdon eli suoritat fysiikan ylioppilaskokeen kolmannen vuoden syksyllä, sinulla on mahdollisuus halutessasi aloittaa fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa kolmantena lukiovuotena, mikäli muut lukio-opintosi antavat siihen mahdollisuuden.
  41. 41. KE: KEMIA K emian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa esiintuomalla kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille. Laajaa kemian tietämystä edellytetään mm. seuraavilla koulutusaloilla: maa- ja metsätaloustieteet, lääke- ja eläinlääketieteet sekä farmasian, terveyden- ja kauneudenhoidon, ravitsemustieteiden, kemian, biokemian ja tekniikan alat yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Pakollinen kurssi KE01 Ihmisen ja elinympäristön kemia Valtakunnalliset syventävät kurssit KE02 Kemian mikromaailma Opitaan tuntemaan aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä käyttämällä kokeellisia menetelmiä, erilaisia malleja ja taulukoita. Keskeisiä sisältöjä ovat alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, atomin rakenne, kemialliset sidokset, yhdisteiden kaavan määrittäminen sekä orgaanisten yhdisteiden avaruusrakenne ja isomeria. KE03 Reaktiot ja energia Tutkitaan kemialliseen reaktioon vaikuttavia tekijöitä, energianmuutoksia ja reaktionopeuksia sekä opitaan tuntemaan niiden merkitys elinympäristössä. Perehdytään kemiallisen reaktioyhtälön kirjoittamiseen ja sen matemaattiseen tarkasteluun. KE04 Metallit ja materiaalit Tutkitaan hapettumis-pelkistymisreaktioita ja niiden käytännön sovelluksia. Tarkastellaan biologisesti tärkeitä ja teollisten jalostusprosessien kannalta merkittäviä alkuaineita. Tutustutaan bio- ja synteettisiin polymeereihin sekä komposiitteihin. KE05 Reaktiot ja tasapaino Tarkastellaan kemiallisen reaktion tasapainotilaa ja sen merkitystä teollisuuden prosesseissa ja luonnossa. Selvitetään kokeellisesti ja matemaattisesti tarkastellen kaasu-, happo-emäsja liuostasapainojen muodostumista ja niihin vaikuttamista. Koulukohtaiset syventävät kurssit KE06 Orgaanisten yhdisteiden tutkimusmenetelmät Perehdytään monipuolisesti orgaanisten yhdisteiden tutkimusmenetelmiin sekä mittausautomaation käyttöön tekemällä erilaisia analyysejä ja synteesejä. Tutustutaan tietokoneavusteiseen molekyylimallinnukseen, yhdisteiden rakenteen määrityksissä käytettäviin spektroskooppisiin menetelmiin ja mahdollisuuksien mukaan teollisuus- tai tutkimuslaitoksen laboratorioon. KE01 – KE03 on suoritettava ennen kurssia. Ei numeroarvostelua. KE07 Kemian abikurssi Muodostetaan kokonaiskuva kemian eri osaalueista. Kerrataan keskeisiä oppisisältöjä ja vahvistetaan laskennallisia taitoja. Harjoitellaan kemian reaalikokeeseen vastaamista. KEL08.L Arkipäivän kemiaa Kurssilla tutustutaan arkipäivän kemian ilmiöihin, kuten ruoanvalmistuksen, kosmetiikan, lääke- ja puhdistusaineiden kemiaan. Kurssi sisältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmien tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin jossakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvostelua. Kurssi sopii myös muille kuin kemian lukijoille. Luonnontieteiden suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. KEL09.L Teollisuuden ja ympäristön kemiaa Kurssilla tutustutaan erilaisiin teollisuusprosesseihin, joissa luonnon raaka-aineet muun- 41
  42. 42. tuvat kulutushyödykkeiksi. Lisäksi tarkastellaan teollisuuden, asutuksen ja maatalouden ympäristövaikutuksia. Kurssi sisältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmien tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin jossakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvostelua. Luonnontieteiden suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. BI: BIOLOGIA B iologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, jota Järvenpään lukiossa erityisesti painotetaan. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Pakolliset kurssit BI04 Ihmisen biologia Kurssilla tarkastellaan ihmisen rakennetta ja toimintaa alkaen solusta aina kokonaisten elimistöjen tasolle asti. Lajikehitys, elimistön toimintojen säätely, sairaudet ja elimistön puolustusmekanismit sekä ympäristön ja ravinnon merkitys terveydelle ovat keskeisiä aiheita. BI05 Bioteknologia Syvennetään solun eri osien toiminnan tuntemusta. Keskeisiä aiheita ovat geenien rakenne ja toiminta sekä toiminnan säätely, mikrobiologia, geeni- ja biotekniikka. Tärkeitä kysymyksiä ovat geenitekniikan luomat mahdollisuudet sekä tekniikkaan liittyvät eettiset ongelmat arkielämän ratkaisujen kannalta. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. BI01 Eliömaailma BI02 Solu ja perinnöllisyys Koulukohtaiset syventävät kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit BI06 Syventävä bioteknologian ja ihmisen biologian kurssi BI03 Ympäristöekologia Syvennetään ekologian perustietoja ja -taitoja. Erityisesti korostetaan ihmisen vaikutusta luontoon ja vastuuta ympäristöstään. Biodiversiteetti, ympäristöongelmien syyt ja seuraukset, erityisesti suomalaisissa ekosysteemeissä, ja kestävä kehitys ovat keskeisiä aihealueita. 42 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO Jatketaan ja syvennetään BIO4- ja BI05-kurssien aiheita. Kurssilla käsitellään mm. immunologiaa, ihmisen lisääntymistä ja elämänkaarta. Bioteknologian osalta kurssi syventää BIO5kurssin tietoja ja antaa tietoa mm. kasvi- ja eläinjalostuksesta, ihmisen perinnöllisistä taudeista, geenimuuntelusta sekä alan viimeisistä saavutuksista. Kurssin voi suorittaa vasta BI04ja BI05-kurssien jälkeen.
  43. 43. BI07 Biologian laboratoriokurssi Kurssi perehdyttää opiskelijat kokeellisen laboratoriotyöskentelyn perusteisiin. Kurssilla opitaan kasvattamaan ja käsittelemään erilaisia elollisia materiaaleja sekä tutkimaan eliöiden anatomista rakennetta ja toimintaa. Kurssin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tuntiaktiivisuuteen ja laborointitaitoihin. Kurssiin liittyy lisäksi kirjallisten raporttien kirjoittamista. Kurssista saa suoritusmerkinnän. BI08 Maapallon ja Suomen ekosysteemit – jäätiköiltä sademetsiin Kurssilla syvennetään maapallon ja Suomen erilaisten ekosysteemien tuntemusta. Aiheita lähestytään sekä biologisesta että maantieteellisestä näkökulmasta. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia suositellaan myös kaikille maantieteestä kiinnostuneille. BI09 Biologian abikurssi Kurssilla luodaan yleiskuva biologiasta ja liitetään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laajaa kokonaisuutta. Kerrataan biologian pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeiset sisällöt sekä harjoitellaan biologian reaalikokeen erilaisiin kysymyksiin vastaamista. BIL10.L Ekologian jatkokurssi Kurssilla syvennetään BI01- ja BI03-kurssien tietoja ekologiasta ja ympäristöteknologiasta sekä tehdään ympäristöekologisia tutkimuksia. Kurssilla perehdytään ekologian tutkimukseen mm. metapopulaatioteorian sekä tutkimuslaitosten avulla. Kurssiin sisältyy yksi tai useampi tutustumiskäynti ekologisesti merkittävään kohteeseen esimerkiksi kosteikolle. Kurssi toteutetaan parillisina vuosina alkaen lukuvuonna 2014 - 2015. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. BIL11 Mikrobiologia Kurssilla syvennetään BIO5-kurssin tietoja mm. taudinaiheuttaja- ja hyötymikrobeista sekä tehdään mikrobiologian laboratoriotöitä. Kurssilla perehdytään myös mikrobien merkitykseen elintarvikkeiden tuotannon ja käytön näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käsitellään ravitsemuksen terveysvaikutuksia. Kurssi toteutetaan parittomina vuosina alkaen lukuvuonna 2015 - 2016. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille. 43
  44. 44. GE: MAANTIEDE listen lähdeaineistojen perusteella opiskelija tuottaa tutkielman itse valitsemastaan alueesta. Kurssi jakautuu teoriaosioon, maastotyöskentelyyn sekä oman aluetutkimuksen tekemiseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Koulukohtaiset syventävät kurssit M aantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Oppiaineena maantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy selkeä kuva maapallon globaaleista, alueellisista ja paikallisista ilmiöistä ja ongelmista sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Maantieteellisen tiedon avulla opiskelija oppii havaitsemaan muuttuvan maailman ilmiöitä, ottamaan niihin kantaa ja toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Pakolliset kurssit GE01 Sininen planeetta GE02 Yhteinen maailma Valtakunnalliset syventävät kurssit GE03 Riskien maailma Kurssilla perehdytään luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen liittyviin uhkiin ja riskeihin. Opiskelija tutustuu riskien alueelliseen esiintymiseen maapallolla ja oppii arvioimaan alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta sekä mahdollisuuksia ennakoida ja varautua näihin riskeihin. GE04 Aluetutkimus Opiskelija oppii kurssilla kartografian perusteita, maantieteellisen tutkimuksen perusmenetelmiä sekä paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia. Maantieteel- 44 Opinto-opas 2014–2015 Järvenpään LUKIO GE05 Maailman kehittyneisyyserot Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisiin tapoihin jakaa maailmaa, globalisaatioon, kehittyneisyyden eroihin, kehitysmaiden erityisongelmiin, niiden ratkaisumahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen maantieteellisestä näkökulmasta. Aihepiirit vaihtelevat vuosittain. Kurssilla ei ole koetta vaan se suoritetaan kurssityöllä/töillä. Kurssista voi pyytää myös suoritusmerkinnän. GE06 Terveysmaantieteen kurssi Kurssilla tutkitaan terveyttä ja sairautta ensisijaisesti maantieteellisestä ja biologisesta näkökulmasta. Keskeisiä aihealueita ovat terveyden ja sairauden alueelliset piirteet Suomessa ja maailmalla, epidemiat ja pandemiat ennen ja nyt sekä trooppiset taudit. Kurssi on hyödyllinen maantieteen, biologian, terveystiedon ja historian opiskelun kannalta. Kurssilla ei ole koetta vaan kurssin alussa sovitaan suoritukseen vaadittavat työt. Voidaan toteuttaa myös verkkokurssina. Kurssista saa suoritusmerkinnän. GE07 Maantieteen abikurssi Kurssilla kerrataan ja syvennetään pakollisten kurssien keskeisiä aihepiirejä. Lisäksi nivelletään muiden maantieteen kurssien aihepiirejä pakollisten kurssien tietoainekseen ja harjoitellaan esseevastausten kirjoittamista. Tulkitaan erilaisia karttoja, diagrammeja ja tilastollista aineistoa valmistautuen näin maantieteen reaalikokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
  45. 45. HUMANISTISET JA YHTEISKUNNALLISET AINEET 45

×