2. Sotalaitoksen laajentuminen; moderni verotusvaltio
• Armeijojen koon laajeneminen ja moninkertaistuminen 1500-luvulta 1600-luvulle.
Kolmikymmenvuotinen sota käännekohtana. Palkkasotilaslaitos.
• Belle se ipsum alet; sota elättäköön itsensä. Ryöstösaalis ja taistelukentän siviiliväestö
sodan kustannusten kattajana.
• Armeijoiden kasvava koko edellyttää verotuksen ja sitä myöten valtionhallinnon jatkuvaa
kehittämistä sodan ylläpitämiseksi. Michael Robertsin teesi siitä, miten sodankäynnin
vallankumous ja sen kustannukset1500-1600-luvulla synnyttävät ”fiskaalis-sotilaallisen
valtion” (fiscal-military state).
• Resurssi- ja väestököyhässä Ruotsissa 1600-luvun sodat laukaisevat keskitetyn
valtiohallinnon ja verotusjärjestelmän kehittämisen. Ruotsiin syntyy maailman
ensimmäinen valtion keskuspankki 1668; Bank of England perustetaan 1694.
3. Elävä voima ja valtion valta
• Aiempi mielivaltainen väenotto korvataan 1600-luvulta alkaen Euroopan eri maissa
järjestelmällisellä sotilaslaitoksella. Pakkovärväys säilyttää kaikkialla roolinsa etenkin
alempien sosiaaliluokkien kontrollissa.
• Britannia säilyttää palkkasoturilaitoksen; vielä Espanjan perimyssodassa 1700-luvun
alussa yli puolet brittiarmeijasta koostuu mannermaisista palkkasotureista. Ranskassa
luodaan vakinainen armeija provinsiaalisen nostoväen pohjalta. Ruotsi ottaa 1680-
luvulta alkaen käyttöön ruotujakolaitoksen, jossa maanviljelysyhteisöt kustantavat
vuokratilallisena olevan sotilaan ylläpidon.
• Preussissa luodaan 1733 kantonijärjestelmä, jossa maakuntien nuori miesväestö
sijoitetaan suoraan paikallisiin rykmentteihin. Venäjällä armeija koostuu 25 vuodeksi
palvelukseen otetuista kruunun maaorjista.
4. Linnoitusvarustukset ja logistiikka valtionhallinnon
välikappaleina
• Linnoitustekniikan ja insinööritaidon kehittyminen 1600-luvulla
Alankomaissa ja Ranskassa; Menno van Coehoorn ja markiisi de Vauban
aikansa johtavina sotilasinsinööreinä. Piiritykset alituisena haasteena
1600- ja 1700-luvun armeijojen huollolle.
• Makasiinien vakiintuminen kolmikymmenvuotisen sodan jälkeisessä
tilanteessa. Ranska edelläkävijänä; Michel le Tellier ja Louvois’n markiisi
uudelleenorganisoivat Ludvig XIV:n kuninkaallisen armeijan huolto- ja
muonitusjärjestelmän.
• Ranskan kenttäarmeijan vahvuus nousee 1700-luvulle tultaessa
neljäänsataantuhanteen mieheen. Linnoitetut strategisesti merkittävät
tukikohdat ovat usein myös taloudellisesti merkittäviä kaupunkiyhteisöjä.
5. Eurooppalaiset laivastot, merisodankäynti ja globalisaatio
• Sotalaivaston varustamisen edellyttämä pääoma ja resurssit. Itämeren alueen
laivastotavarat keskiössä aina 1600-luvun lopulle asti; Liivinmaan pellava,
Preussin ja Puolan hamppu, Viron ja Suomen terva, Ruotsin rautavarat,
Pohjolan kuusimetsien mastopuut. Vasta 1700-luvun alussa Amerikan
siirtomaiden luonnonvarat alkavat syrjäyttää Itämeren raaka-aineita.
• Telakat ja laivanveistämöt teollisuuden ja insinööritaidon keskuksina;
Portsmouth ja Chatham Britanniassa, Zaandam Alankomaissa, Holmen
Tanskassa, Karlskrona Ruotsissa. Laivastojen merkitys siirtomaiden ja
kauppareittien turvaajana 1700-luvulta alkaen.
• Guerre d’escadre laivastosodan taistelutaktiikkana; linjalaivojen käymät
lähitaistelut ratkaistaan lukumäärällä ja ylivoimalla. Materiaalitaistelut
vaativat raaka-aineita, telakkakapasiteettia ja rahaa.
6. Arsenaalit, tykkivalimot, asetehtaat
• Rautaruukkien ja valimoiden merkitys valtion sotavoimille
aseteollisuuden aihioina. Mustaruutiaseiden aikana maatalous
ja karjankasvatus avainasemassa räjähteiden vaatimien
nitraattien tuotannossa.
• Venäjän aseteollisuus 1700-luvun alussa; Suomen tuntumassa
esimerkkeinä Pietari Suuren perustama Aleksanterin
tykkitehdas Petroskoissa sekä arsenaali Siestarjoella Karjalan
Kannaksella.
7. Sodankäynnin ja kansalaisyhteiskunnan murros:
asevelvollisuusarmeijat, nationalismi ja vapausaatteet
• Ranskan vallankumouksen poliittinen mullistus merkitsee myös sotilaallista uudistusta; vuodesta
1794 Ranskassa astuu voimaan Lazare Carnot’n julistama yleinen asevelvollisuus, jonka turvin
tasavalta saa aseisiin puolitoista miljoonaa miestä. Sodankäynnin luonne muuttuu massa-armeijojen
myötä entistä totaalisemmaksi.
• Vapaaehtoiset kansanarmeijat ja asevelvollisarmeijat nationalismin uutena ihanteena 1800-luvun
aikana. Unelma isänmaallisuuden elähdyttämästä vapaiden kansalaisten sotajoukosta. Ajatus
yhteiskuntasopimuksesta, jossa asevelvollisuus ja kansalaisoikeudet kytkeytyvät toisiinsa. Suomessa
Johan Vilhelm Snellman näkee yleisen asevelvollisuuden moraalisena, kansallisena instituutiona.
• Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa suuren reservin, mutta edellyttää myös yhteiskunnallisia
uudistuksia. Venäjällä maaorjuuden lakkauttaminen 1861 on kytköksessä sotilasreformiin ja
asevelvollisarmeijan luomiseen.
• Nousevan kansansivistyksen myötä sodasta palaavilla veteraaneilla on entistä painavampi rooli
kansalaisyhteiskunnassa; sotaan osallistuneet yksilöt tiedostavat roolinsa historian tekijöinä.
Napoleonin sotien brittiveteraanit osallistuvat kamppailuun parlamenttiuudistuksesta, ja
Yhdysvalloissa afrikkalaisperäinen väestö näkee sisällissodan aikana asepalveluksen Unionin
joukoissa keinona vapautensa saavuttamiseksi.
8. Sotalaitoksen, valtiovallan ja siviilihallinnon kolmiyhteys 1800-
luvulla
• Uudistettu sotalaitos valtionhallinnon hierarkian ja virastolaitosten esikuvana Napoleonin
Ranskassa, Nikolai I:n Venäjällä ja Saksan toisessa keisarikunnassa. ”Kasarmivaltio”.
Ansioituneet upseerit luovat monesti kelpo uran myös valtionhallinnossa.
• Sotalaitoksen tehtävät vaihtelevat eri maissa. Nikolai I:n valtakaudella sotilastuomioistuinten
valta ulottuu myös venäläiseen siviiliyhteiskuntaan. Lääkintähallinnon ja kansanterveyden
osalta Venäjän armeija valvoo karanteenivyöhykkeitä 1820- ja 1830-luvun koleraepidemian
aikana. Sotalaitoksen ohella kehittyy myös muu turvallisuuskoneisto; santarmit, poliisit,
salainen poliisi. Sotalakien ja sotilasohjesääntöjen harmonisointi.
• Sotalaitos kansansivistyksen välikappaleena; asevelvollisille annettu perusopetus,
sotilasakatemioiden ja kadettikoulujen vakiintuminen. Suomessa 1700-luvun lopulla
perustettu Haapaniemen kadettikoulu kotimaisen upseeriston kehtona; Venäjän vallan aikana
upseerikoulutus siirtyy Haminaan. Suomalaisilla upseereilla mahdollisuus jatkokoulutukseen
Pietarin paaši- ja kadettikouluissa. Upseerinkoulutus suo tilaisuuden virkauraan sekä Suomen
suuriruhtinaskunnassa että muualla Venäjän imperiumissa.
9. Imperialismin aika; sodankäynti ja kulttuurikohtaamiset
• Napoleonin sodat saattavat Euroopan kansakunnat kosketuksiin laajassa mittakaavassa nationalismin
aikakautena; myöhemmät 1800-luvun sotaretket merentakaisilla alueilla ja Aasiassa merkitsevät uutta
askelta globalisaatiossa imperialismin aikakautena. Suomalaisia sotilaita taistelee 1831 Puolassa, ja
sittemmin Kaukasiassa ja Balkanilla.
• Siirtomaiden alkuperäisasukkaiden sotapalvelus eurooppalaisten imperiumien armeijoissa
kuuliaisuuden ja hallinnon välikappaleena. Sikhit ja gurkhat brittiläisen Intian armeijassa;
senegalilaiset ja indokiinalaiset kiväärimiehet Ranskan joukoissa.
• Sotalaitoksen modernisaatio saa maailmanlaajuiset mittasuhteet. Sotalaitoksen ripeä modernisaatio
Japanissa 1800-luvun lopulla, osaksi eurooppalaisten esikuvien mukaan ja osaksi omiin kansallisiin
perinteisiin nojaten. Osmani-imperiumin ja Kiinan ponnistelu valtiorakenteiden ja sotalaitoksen
reformeissa.
• Eurooppalaiset ammattisotilaat merentakaisten maiden palveluksessa. Tanskalainen Andreas du
Plessis de Richelieu nousee Siamin amiraaliksi; venäläinen kasakkaupseeri Nikolai Leontiev toimii
Etiopian keisarin sotilasneuvonantajana; monia brittiupseereita palvelee Osmani-imperiumin
laivastossa. Suomalainen Reinhold Becker palvelee muun muassa Meksikossa ja Serbiassa.
10. Sotilaallis-teollisen kompleksin synty ja ensimmäiset
modernit mediasodat
• Teollinen vallankumous; teräs ja koneet alkavat mullistaa myös sodankäyntiä. Rautateiden
merkitys maa-armeijan logistiikassa käy ilmeiseksi 1840-luvulta alkaen; samaan aikaan
panssaroidut ja lopulta teräsrunkoiset sotalaivat syrjäyttävät purjealukset. Uudet tuliaseet.
• Teollistuminen, talouselämän rakenteen muutos ja kaupungistuminen edesauttavat osaltaan
siirtymää asevelvollisarmeijoihin.
• Aseteollisuuden merkitys synnyttää pääoman ja sotalaitoksen liiton. Euroopan suurvaltain
armeijoiden takana on omat suuryhtiönsä. Armstrong-Whitworth Britanniassa; Creusot-
Schneider Ranskassa; Krupp AG Saksassa.
• Tiedotusvälineiden vallankumous ja sanomalehdistön läpimurto nostaa viestinnän kokonaan
uuteen rooliin myös sodankäynnissä. Ensimmäiset modernit media- ja informaatiosodat 1800-
luvulla. Napoleon III hyödyntää Ranskan lehdistöä yleisen mielipiteen ohjailussa sotilaallisille
interventioille myötämielisiksi; Venäjällä merkitsee Balkanin-sotaretki päivälehdistön
läpimurtoa; espanjalais-amerikkalaisen sodan aikana sanomalehdet ovat avainasemassa.
• Kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen oikeus: Punainen risti ja Haagin rauhankonferenssit.
11. Valtiovalta, talouselämä, yhteiskunta,
kansakunta; totaalinen sota
Modernin valtion mobilisointikyky, teollisen
yhteiskunnan resurssit ja tuotanto, teknologian
kehitys sekä kansalaisten nationalismi ja valmius
sotia oman kotimaansa puolesta kulminoituvat
ensimmäisessä maailmansodassa.
