1. YHTEISKUNTAOPPI 9lk
AIHE: Bruttokansantuote
AIKA: 4.2.2009
OPPITUNNIN PITÄJÄ: Liisa Itäniva
POHJATUNTI:
Pohjatunnilla käsiteltiin:
ALOITUS: (5 min)
Esittelen itseni ja tarkastetaan kotitehtävä.
Kertaavat kysymykset edelliseen kappaleeseen liittyen:
1. Tietyn maan taloudelliset toimijat (yritykset, pankit, kotitaloudet jne.) muodostavat kokonaisuuden.
Mitä termiä tästä kokonaisuudesta käytetään?
a) Euroopan Unioni
b) globaalitalous
c) kansantalous
2. Onko Suomen kansantalous avoin vai suljettu?
3. Kerro omin sanoin mitä tarkoittaa markkinatalous?
4. Millainen talousjärjestelmä oli Neuvostoliitossa?
5. Miksi monopoliasemassa olevan yrityksen ei tarvitse välittää hintakilpailusta?
6. Nimeä tuotteita tai palveluja, joiden hinnat vaihtelevat vuodenajan mukaan.
MOTIVOINTI: (5 min)
Motivointi, jonka jälkeen kerron mitä tunnilla tehdään.
TEHTÄVÄNANTO (20 min)
1. Kirjoitetaan vihkoon, mitä BKT tarkoittaa.
2. Käydään yhdessä läpi taulukkoa BKT toimialoittain.
3. Oppilaat tekevät tehtävämonisteen liittyen taloussanomien artikkeliin. Tehtävä käydään yhdessä
läpi.
4. BKT ja teollisuustuotanto –taulukon tarkastelua ja pohdintaa.
KOTITEHTÄVÄ:
1. Selvitä mikä on HDI?
2. Mihin sitä tarvitaan?
3. Miksi sitä sanotaan BKT:ta paremmaksi?

2. KRITIIKKI:
Bruttokansantuotteeseen ei sisälly tuotantorajojen ulkopuolelle määritelty kotityö.
Harmaa ja laiton talous sisältyvät BKT:seen, joskin niiden mittaamisessa saattaa olla
vaikeuksia. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina, vaikka se itse
asiassa mittaa vain yhtä elintason osatekijää.[1]
Bruttokansantuotteen käyttämistä elintason mittarina on kritisoitu, koska se ei ota
huomioon esimerkiksi luonnonvarojen kulumista tai saastumista. BKT:n ulkopuolelle jää
myös markkinoiden ulkopuolella tapahtuva kotityö. Lisäksi BKT:ta saattaa kasvattaa
sellainenkin tuotanto, joka ei ehkä suoranaisesti tue kansalaisten hyvinvointia. Tällaista
ovat muiden muassa aseteollisuus ja terveydenhuolto; se, että terveydenhuollon budjetti
on suuri, ei välttämättä tarkoita korkeampaa hyvinvointia. Toisaalta myös luontaistalous,
rikollisuus, korruptio ja kansalaisten subjektiivinen onnellisuus jäävät huomioimatta BKT-
mittauksissa. BKT-mittarin perusmuodosta on kehitetty myös näitä tekijöitä huomioon
ottavia vaihtoehtoja, mutta muun muassa luonnon saastumisen kustannusvaikutusta on
hyvin vaikea arvioida. Vakavana puutteena pidetään myös sitä, ettei tulonjakoa oteta
huomioon: BKT henkilöä kohti mittaa keskimääräisiä tuloja, ei sitä, kuinka ne ovat
jakautuneet. [1]
Bruttokansantuote itsessään ei ota huomioon, että valuuttakurssien vaihtelut muuttavat talouksien
suhteellista kokoa, eikä se myöskään huomioi eri hintatasoa eri maissa.