1. Talonpoikaismarssi Helsingissä 7.7.1930
Talonpoikaismarssista muodostui __________(1) liikkeen suuri voimannäytös. Marssia komensi
_____________________(2). Marssi sujui rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä. Marssijoita
osallistui noin 12000 miestä. Marssijoiden määrää rajoitettiin, koska tulijoita olisi ollut enemmänkin.
Marssi muodostui suunnitellusti ____________________(3) ja ___________________(4) näyttäväksi
kädenpuristukseksi.
Marssijat oli jaettu maakunnittain rykmentteihin. Marssijat järjestäytyivät maakunnittain
Pallokentälle. Tarkoituksena oli antaa mielikuva, että kommunismin __________________(5) oli
koko Suomen tinkimätön vaatimus. Kello 13 alkoi marssi Senaatintorille kahdessa rivistössä. Kärjessä
kulki Kosola itse perässään Lapuan liikkeen vastavalittu valtuuskunta. Marssin esikuntana ja
kärkirykmenttinä toimi ________________________(6). Yleisenä tunnuksenaan marssijat kantoivat
vasemmassa käsivarressaan heränneen kansan perinteisten värien mukaista sinimustaa
_________________(7), johon oli painettu Lapuan vaakuna. Marssia oli kerääntynyt seuraamaan
runsaasti katsojia. Marssijat ryhmittyivät Senaatintorille jälleen maakunnittain.
Suurkirkon Portailla Kosola tervehti pääministeri Svinhufvudia ja hänen hallitustaan. Myös
________________(8) saapui paikalle, mikä herättikin marssijoissa hyväksyviä huutoja. Viimeisenä
paikalle saapui presidentti _________________(9). Seuraavana ohjelmassa oli virsien laulantaa ja
hartaus. Tämän jälkeen Kosola piti elämänsä puheen, jossa hän kiteytti kansanliikkeen
______________(10) ja arvosteli vastustajiaan. Kosolan jälkeen puheenvuoron sai presidentti
Relander, joka antoi __________(11) kansanliikkeelle. Tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.