1. Talonpoikaismarssi Helsingissä 7.7.1930
Talonpoikaismarssista muodostui __________(1) liikkeen suuri voimannäytös. Marssia komensi
_____________________(2). Marssi sujui rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä. Marssijoita
osallistui noin 12000 miestä. Marssijoiden määrää rajoitettiin, koska tulijoita olisi ollut
enemmänkin. Marssi muodostui suunnitellusti ____________________(3) ja
___________________(4) näyttäväksi kädenpuristukseksi.
Marssijat oli jaettu maakunnittain rykmentteihin. Marssijat järjestäytyivät maakunnittain
Pallokentälle. Tarkoituksena oli antaa mielikuva, että kommunismin __________________(5) oli
koko Suomen tinkimätön vaatimus. Kello 13 alkoi marssi Senaatintorille kahdessa rivistössä.
Kärjessä kulki Kosola itse perässään Lapuan liikkeen vastavalittu valtuuskunta. Marssin esikuntana
ja kärkirykmenttinä toimi ________________________(6). Yleisenä tunnuksenaan marssijat
kantoivat vasemmassa käsivarressaan heränneen kansan perinteisten värien mukaista sinimustaa
_________________(7), johon oli painettu Lapuan vaakuna. Marssia oli kerääntynyt seuraamaan
runsaasti katsojia. Marssijat ryhmittyivät Senaatintorille jälleen maakunnittain.
Suurkirkon Portailla Kosola tervehti pääministeri Svinhufvudia ja hänen hallitustaan. Myös
________________(8) saapui paikalle, mikä herättikin marssijoissa hyväksyviä huutoja.
Viimeisenä paikalle saapui presidentti _________________(9). Seuraavana ohjelmassa oli virsien
laulantaa ja hartaus. Tämän jälkeen Kosola piti elämänsä puheen, jossa hän kiteytti kansanliikkeen
______________(10) ja arvosteli vastustajiaan. Kosolan jälkeen puheenvuoron sai presidentti
Relander, joka antoi __________(11) kansanliikkeelle. Tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.