1. TUNTISUUNNITELMA
Harjoittelija: Annina Hämäläinen Ryhmä: 7A Ajankohta: 7.11.
Tunnin aihe: Tehdaskaupungin elämää (kpl 15)
Tunnin päätavoite: Tavoitteena on oppia kuinka teollistuminen (tehtaat) vaikuttivat ihmisten elämään
ja arkeen - eli tehdaskaupungin elämää
Millä keinoin herätän oppilaiden tai opiskelijoiden mielenkiinnon? Näytän tunnin aluksi muutaman
kuvan lapsityöläisistä ja kiinnitän oppilaiden huomion aiheeseen. Koitan saada oppilaat ajattelemaan,
että tehdastyössä käyneet lapset ovat olleet heidän ikäisiä tai jopa nuorempia.
Tunnin jaksot Jakson aihe Tavoite Työtapa ja
oppimateriaali
n. 2 min
Esittelen itseni sekä
kerään
istumajärjestyksen ja
kertaan hiukan edellistä
tuntia ja kerron tämän
päivän aiheen.
Puhuminen
n. 10 min
Kuvaus Lontoon
työläiskorttelista 1840-
luvulta
Tavoitteena herättää
oppilaita aiheeseen -
ääneen lukemisella
pysyvät mukana
Ääneen lukeminen
n. 15 min
Kuvia
tehdaskaupungeista:
kadut, ahtaus, likaisuus,
juopottelu.
Tekstipätkän
täyttäminen kirjan
avulla sekä jo tunnin
aikana käytyjen
asioiden avulla
Tavoitteena saada
oppilaat huomaamaan
muutos kuvien ja ajan
välillä. Tavoitteena
saada oppilaat
jäsentämään
ajatuksiaan
Kuvat ja keskustelu
Moniste ja monisteen
tarkistus
Tampere suomalaisena
esimerkkinä
Saada oppilaat
yhdistämään, että
Power point

2. n. 15 min teollistumisen
vaikutuksista
samaa tapahtui myös
Suomessa
n. 1min Kotitehtävä: Kerro
kuvan ja kirjan avulla,
miksi lapsia käytettiin
paljon työvoimana?
Tavoitteena saada
oppilaat käyttämään
kuvia ajattelun apuna
Ohjeiden antaminen
puhumalla ja
kirjallisesti
- höyrykone, lennätin, auto, puhelin -> vaikutus tehtaiden kehittymiseen ja tehostumiseen
- ympäristöongelmat: vesihuolto puutteellista, ilma saastunutta, raskas pöly, koleraepidemiat ja sukupuolitaudit
levisi räjähdysmäisesti
- TAMPERE: juopotteluongelmia oli etenkin palkanmaksupäivinä sekä markkinoiden aikaan - kadut kuravelliä
ja kesällä pölysivät kovasta - todella ahdasta asua - alttiita taudeille ja tulipaloille
Asunnot pieniä, pimeitä ja kosteita - ei ollut jätehuoltoa - roskakasoja ympäriinsä ja eläimet tonki niitä kaduilla
- koneita hajotettiin, koska ne veivät ihmisiltä työt
Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1865 asetuksen, joka kielsi viinan kotipolton. Tämä "laki uus" astui
voimaan seuraavana vuonna ja merkitsi uudenlaisen alkoholikulttuurin syntyä. Tampereella lain
toteuttaminen ei aiheuttanut ongelmia, sillä viinan kotipoltto oli vähentynyt huomattavasti jo 1830-40-
luvuilla. Kaupungin alueella myytävä paloviina tuotiin pääasiassa maaseudulta.
Laki ei vielä tässä vaiheessa puuttunut tislaukseen tai oluen, sahdin ja viinin myyntiin. Paloviinan
käyttö kylläkin väheni lain seurauksena, mutta tislattujen juomien (konjakki, rommi, punssi, likööri,
arrakki) ja oluen menekki kasvoi niiden helpon saatavuuden vuoksi. Tamperelainen erikoisuus oli
"holipompeli", jolla tarkoitettiin erilaisia viinasekoituksia.
Paloviinalain tarkoitus oli ohjata ihmiset käyttämään rahansa viinan sijasta ruokaan. Erityisesti
maaseudulla ongelmana oli, että ruokavilja poltettiin myyntitulojen toivossa viinaksi. Lain uskottiin
myös vähentävän alkoholin käyttöä ja raitistavan kansaa, mutta todellisuudessa käyttö pikemminkin
lisääntyi. Juopottelun lisääntymisestä valitettiin Tampereen Sanomissa useaan otteeseen.
Vuonna 1869 eräs työmies kirjoitti: "Ja jos tahdot maistaa meidän "kisperiä" taikka "waarinkaljaa", niin
näitä saadaksesi ei sinun ollenkaan tarvitse aikaa valita, ei; sillä vaikka lähtisit sunnuntaina kirkosta
keskellä saarnanaikaa, hakemaan olutta, minä vakuutan, ettei sinun tarvitse turhaan itseäsi vaivata, eikä
liioin tarvitse olutpuodissa yksinäsi istua, kyllä siellä kumppania on, joiden kanssa saat lasia kolistaa."