1. Höyryveturi
Höyrykoneen kehittäminen 1700-luvulla nosti esille mahdollisuuden käyttää höyryvoimaa myös
liikuttamaan raskaita kuormia pitkien matkojen päähän. Ensimmäinen höyryveturi rakennettiinkin jo
vuonna 1804. Höyryveturit kehittyivät nopeasti voimakkaammiksi ja vuonna 1830 avattiin
ensimmäinen matkustajarautatielinja Iso-Britannian Liverpoolin ja Manchesterin välille.
Höyryveturin suosio nousi nopeasti ja junaratoja alettiin rakentaa ympäri Eurooppaa. Suomessa
ensimmäinen rautatie avattiin liikenteelle 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. 1800-luvun
loppupuolelle tultaessa Eurooppaan oli jo syntynyt kattava rautatieverkko. Rataverkko nopeutti raaka-
aineiden ja elintarvikkeiden kuljetusta. Pian myös Euroopan valtioiden armeijat kiinnostuivat
rautateistä. Niillä pystyttäisiin kuljettamaan sotilaita helposti ja nopeasti rintamalta toiselle
tarvitsematta marssittamaan joukkoja pitkiä matkoja jalan. Tämä mullisti osaltaan sodankäynnin
1800-luvun lopussa ja höyryveturilla oli suuri merkitys myös ensimmäisessä ja toisessa
maailmansodassa.
Höyryveturin suosio alkoi laskea 1950-luvulla kun höyrykoneen tilalla veturin voimanlähteenä
alettiin suosia diesel-moottoria. Höyrykone tarvitsi toimiakseen kivihiiltä joka aiheutti huomattavasti
enemmän ilmansaasteita kuin diesel. Tämän lisäksi dieselmoottori oli höyrykonetta voimakkaampi.
Suomessa kuten muussakin Euroopassa siirryttiin höyryvetureista dieselvetureihin 1970-luvun aikana.