“Mootiin Gibxii ammoo Yoseefiin, "Kunoo, ani guutummaa biyya Gibxii irratti aboo siif kenneera" jedhe.” — Uma. 41:41

1. Barnoota 12ffaa. Waxabajjii 18, 2022

2. Yooseef, mootii Gibxii. Uumamaa 41:37-57
Yoseef obboloota isaa qormaata keessa galcha:
Qormaata gaabbii(Yooseef Obboloota isaa arge). Uma 42.
Qormaata hinaaffaa(Yooseeffi Biiniyaam). Uma 43.
Qormaata murtaa’aa(Xoofoo Hoodaa). Uma 44.
Ani Yooseef Obboleessa Keessani. Uumamaa 45
Yoseef biyya Gibxii keessatti bulchaa hunda caalaa barbaachisaa taʼee
muudame. Achiis, wanti Waaqayyo abjuudhaan isa argisiise hundi
dhugoome: obboloonni isaa kabajaan isa duratti jilbeenfatan.
Yoseef maal gochuu qaba? Waan obboloonnisaa isarratti raawwatan
haaloo baʼuu qabaa? Moo dhiifama isaaniif godhee waan darbe dhiisee
deemuu qaba?
Yoseef Waaqayyoon waan jaallatuuf, dhiifama gochuu qofatu karaa
isaaf ta’e. Haa ta’u malee, gochi suukaneessaan isaanii lammata akka
hin raawwatamne mirkaneessuu barbaade.

3. Yoseef abjuu Fara’oon hiikuu bira darbee, Gibxiin waggaa torban beela raajii
ta’eef qophii akka taatu karoora yaada dhiheesse (Uma. 41:32-36).
Faraʼoon Waaqayyo Yoseefiif ogummaa akka kenneef beekamtii kenneera.
Yoseefis vizier Gibxii godhee muudee haadha manaa isaaf kenne (Uma. 41:39-
44).
Waggoota torban baay’inaan jiraatan keessatti,
“Yooseef midhaan baay’ee akka cirracha galaanaa
walitti qabe” (Uumamaa 41:49). Akkasumas ilmaan
lama: Minaasee [“irraanfachuu”] fi Efreem [“firii
godhate]] qabaachuudhaan eebbifameera.
Waaqayyo waan hamaa (garbicha ta'uu) gara waan
gaariitti (mootummaa Gibxii ta'uu) jijjiiree ture .

4. “Lubbuun isaa isa keessatti dhiphachuu isaa otuma arginuu, utuma
inni un kadhatuus isa dhaga’uu dinne; kanaaf dhiphinni kun nutti
dhufe.’” (Uumama 42:21).
Waggoonni beela yeroo jalqaban Yoseef mana
kuusaa banee warra Gibxii fi ormaaf dhiyeessii
(Uma. 41:56-57). Yaaqoob ilmaan isaa gara
Gibxiitti erge-Biniyaamin irraa kan hafe-
qamadii bitachuuf (Uma. 42:1-4).
Yoseef obboloota isaa beekee isaan qoruuf
murteesse (Uma. 42:8-9, 17). Qormaanni kun
bu'a qabeessa ture. Yoseef isaan hubachuu akka
danda’u waan hin beekneef (Uma. 42:23), isaan
gidduutti bilisaan haasa’u turan. Yeroo kanaa fi
yeroo dhumaaf Yoseef isaan arge gidduu wal
fakkeenyi tokko tokko jira.
waggaa 20
dura
“waliin jedhan” .
(Uma. 37:19) .
“Dhiiga hin
dhangalaasinaa”
(Uma. 37:22)
“isa [Yooseef] mana
hidhaa keessa
galchi” (Uma.
39:20) .
Yommuus
“waliin jedhan” .
(Uma. 42:21) .
“dhiigni isaa amma nurraa
barbaadamaa jira”
(Uma. 42:22) .
“hunduma isaanii mana
hidhaatti galche” (Uma.
42:17)

5. Yoseef Simi’oon mana hidhaa keessa galche, warri kaan
immoo Biniyaamiin wajjin deebi’uuf yoo waadaa galan gara
Kana’aan akka deebi’an godhe (Uma. 42:19-20, 24).
Yoseef Biniyaamiin yommuu argu miirri isaa ni ka’e (Uma.
43:30). Innis jaalalaan isa haasofsiise (Uma. 43:29)
akkasumas addatti isa ilaale, akkuma abbaan isaanii isa
ilaale (Uma. 43:34; 37:3).
Yeroo kanatti, obboloonni Yoseef
Biiniyaamiin hin hinaafne malee,
“isatti gammadanii turan.” Isaan
keessatti wanti tokko jijjiirameera.
Kana booda waaʼee loogii hin
yaaddofne.

6. “Ammas ani garbichi kee iddoo mucichaa si gooftaa kootiif garbicha
ta'ee hafee, mucicha obboloota isaa wajjin akka ol ergituuf sin
kadhadha!” — Uma. 44:33
Qormaanni inni dhumaa Biniyaamiin xoofoo
meetii Yoseef hate jedhee himachuu of keessaa
qaba ture (Uma. 44:2-4, 12). Obboleessa isaanii
xiqqaa akka waan isa gatanitti ni dhiisanii?
Haasaan Yihudaa dhuguma nama sochoosa.
Tokkoffaa, cubbuu isaaf beekamtii kenne:
“Waaqayyo cubbuu garboota keetii argateera”
(Uma. 44:16).
Yoseef yommuu dhabe dhukkubbii abbaansaa isa mudate yaadate. Innis isaaf
mararfatee deebi’ee rakkachuu isaa arguu hin barbaanne (Uma. 44:20, 30-31).
Dhumarratti, bakka Biniyaamiin akka bu’uuf of dhiheesse (Uma. 44:33), akkuma
korbeessa Yisihaaq bakka bu’e (Uma. 22:13).

7. “ammas barbaaduuf isin dura asitti kan na erge barbaada waan ta'eef, isin isa
naaf yaadaan hin yaadaatinaa, ofittis hin aarinaa!” — Uma. 45:5 irratti
Obboloonni isaa qormaata kana darbanii turan. Yeroon sun ga’ee
ture: “Ani Yooseef” (Uma. 45:3). Maal? Sun hin danda’amu! Yoseef
irra deebiʼee, “Ani Yoseef obboleessa kee isa ati gara Gibxiitti
gurgurte” jechuudhaan balʼinaan isaaniif kennuu qaba ture. (Uma.
45:4) .
Yooseef haaloo ba’uu barbaadaa hin turre. Waaqayyo hamaa gara
gaariitti akka jijjiire hubatee ture.
Waaʼee “jireenya eeguu” dubbateera. Gara Gibxiitti kan isa
erge Waaqayyo akka ta’e obboloota isaatiif mirkaneesse
(Uma. 45:5-7).
Maatiinsaa gara Gibxii akka deemaniif qophii hunda godhe.
Dhumarratti wanti hundi gaarii ture. Qophiin Waaqayyoo
karaa humna qabuun mul’atee ture.

8. “Waaqayyo garuu, beekumsi ofii isaatii saba
Gibxiidhaaf akka kennamuuf taateewwan
raawwataman ni kuffiseera. Mana Phoxiifaar
keessattis ta’e mana hidhaa keessatti Yoseef
barnootaafi leenjii Waaqayyoon sodaachuun,
muummicha ministeera sabaa ta’ee sadarkaa
olaanaa isaaf isa qopheesse argate. Masaraa
Faraʼoonirraa dhiibbaan inni qabu guutummaa
biyyattiitti kan dhagaʼame siʼa taʼu, beekumsi
Waaqayyoos fagootti babalʼateera.”
E. G. W. (Patriarchs and Prophets, cp. 29, p. 332)