2. Substantiivien taivutus
• Laskettavissa olevat substantiivit taipuvat yleensä
yksikössä ja monikossa sekä epämääräisessä että
määräisessä muodossa. Yhdellä sanalla muotoja on
siis 4.
• Laskettavissa olevia substantiiveja ovat esim. tre
stolar, två får=lammas jne.
ett, två…
3. Ensin hieman opiskelustrategiaa…
• Voit kehittää omia hassuja muistisääntöjä
opiskellessasi taivutusta. Esim. Saku Koivu ->
Saku Björk, katso taivutus alla
• Voit myös hyödyntää muissa kielissä
oppimaasi kts. alla.
Epämääräiset/ Määräiset/pitkät
• Epämääräiset /lyhyet muodot
lyhyet muodot muodot
• Määräiset/pitkätenmuodot
Yksikkö björk (a girl) björken (the girl)
Monikko björkar (girls) björkarna (the girls)
4. Monikon päätteen mukaan substantiivit
jaetaan 5 luokkaan eli deklinaatioon. Alla
monikon päätteet lihavoituna.
deklinaatio epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
Deklinaatio epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
1.
1.
en blomma blomman blommor blommorna
2.
2. en gård gården gårdar gårdarna
3.
3. en bakelse bakelsen bakelser bakelserna
4.
4. ett foto fotot foton fotona
5.
5. ett löv lövet löv löven
5. Mihin deklinaatioon Saku Koivu
kuuluu?
• 2. deklinaatioon, sanan ”en björk” monikon
pääte on –ar.
• HUOM! Muista, että monikon päätettä ei
koskaan liitetä substantiivin taipuneeseen
muotoon!
• Seuraavaksi käydään läpi kaikki 5
deklinaatiota.
6. 1. deklinaatio
• Tähän deklinaatioon kuuluvat a-päätteiset en-
sukuiset substantiivit, esim. en blomma, en
prinsessa.
• Sanojen monikon pääte on –or.
• Ryhmään kuuluu myös muutama substantiivi, jotka
loppuvat konsonanttiin.
• esim. en ros = ruusu, en våg = aalto.
7. 2. deklinaatio
• En-sukuisia substantiiveja, joiden monikon
pääte on –ar. Esim. en
gård, gården, gårdar, gårdarna =
piha, (maa)tila
• Tähän deklinaatioon kuuluu
- e-loppuiset kaksitavuiset sustantiivit
- yksitavuisia substantiiveja, kuten ”en
björk”
- kaikki –ing-loppuiset substantiivit.
8. 3. deklinaatio
• Monikon pääte –er.
• Esim. en bakelse, bakelsen, bakelser, bakelserna =
leivos
• Tähän deklinaatioon kuuluu:
- En-sukuisia yksitavuisia sanoja
- lainasanoja (myös ett-sukuisia)
- -else, -het, -ion, ja –ad päätteiset
substantiivit.
9. 4. deklinaatio
• Tähän deklinaatioon kuuluvat ett-sukuiset
vokaaliloppuiset sanat.
• Esim. ett foto, fotot, foton, fotona = valokuva
10. 5. deklinaatio
• Pääasiassa ett-sukuisia konsonanttiin
loppuvia substantiiveja, esim. ett löv = lehti.
• Ainut deklinaatio, jossa monikon määräinen
muoto ei saa päätettä –na vaan pääte on –en.
• Tähän deklinaatioon kuuluvat myös en-
sukuiset sanat, joiden pääte on –are, -ande tai
–er ja joista useimmat ovat
henkilönnimiä, esim. en lärare, en
studerande.
