Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta koskevan lainsäädännön uudistus ja sen vaikutus MPK:n koulutukseen

1. v
v
vv
Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta
koskevan lainsäädännön uudistus ja sen
vaikutukset MPK:n koulutukseen
MPK:n valmiuspäällikkö Mika Peltoniemi
www.mpk.fi

2. Tilaisuuden ohjelma
• Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta koskevan
lainsäädännön uudistus ja sen vaikutukset MPK:n
koulutukseen
• MPK:n koulutusjärjestelmä ja koulutuskorit
• Ampumakoulutus MPK:ssa
• MPK:n valmiuspäälliköt vapaaehtoistoimijoiden tukena
• Muutosten vaikutus paikalliseen toimintaan
• Keskustelu ja kysymykset

3. Taustaa
• Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on vuodelta 2007
• Hallitusohjelman 2015 mukaan vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen
koulutuksen edellytykset turvataan
• Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen
toimintaedellytykset turvataan
• Hallitusohjelman 2019 mukaan Maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit varmistetaan ja
ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa turvataan. Laki vapaaehtoisesta
maanpuolustuksesta pannaan toimeen.
• Eduskunta hyväksyi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä koskevat lakiehdotukset
7.3.2019 – ampuma-aselaki (HE 179) ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (HE 254)
• Eduskunta hyväksyi asedirektiivin voimaansaattamista koskevat lakiehdotukset 19.3.2019.
• Tasavallan presidentti vahvisti lait kesällä 2019 - Lakien voimaantulo voimaantulosäännösten
mukaisesti. (HE 254 1.1.2020 alkaen ja HE 179 15.7.2019)
3

4. • MPK:n toiminta laajenee naisiin ja nuoriin suunnattavan tutustumistoiminnan sekä tiedotus- ja
valistustoiminnan kautta
• Koulutuksen nousujohteisuus kehittyy ja koulutustarjonta laajenee
• Sotilaallisia valmiuksia palveleva (SOTVA) koulutus tehostuu – saadaan PV:n aseita koulutuskäyttöön
PV:n valvonnassa. PV:n aseilla ei ammuta
• Ase- ja ampumakoulutuksen järjestäminen paranee omien aseiden hankinnan myötä
• Koulutuksen maksut alenevat valtionavulla tuettavassa koulutuksessa
• Koulutuksen markkinointia on lisättävä – PV ei kutsu enää reserviläisiä MPK:n harjoituksiin
• MPK:n kansainvälisestä koulutustoiminnasta säännökset lakiin
• Toiminnan turvallisuus lisääntyy – osallistujien valinnasta säännökset lakiin – MPK ilmoittaa PV:lle
sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen osallistujat 28 vuorokautta ennen kurssin alkua
• Kentän henkilöstöresurssit paranevat
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain keskeiset muutokset

5. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
annetun lain yksityiskohtaisia muutoksia

6. MPK:n julkiset hallintotehtävät 1.1.2020 alkaen
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, joka järjestää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja
toimii jäsenyhdistystensä yhteistyöjärjestönä.
MPK:n tarkoituksena on maanpuolustuksen edistäminen koulutuksen, tiedotuksen ja valistuksen keinoin.
MPK:n julkisena hallintotehtävänä on:
1) Järjestää:
I. sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutusta
II. tutustumistoimintaa
III. kansainvälistä koulutustoimintaa
IV. vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta
2) Kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallisia
valmiuksia palvelevaa koulutusta ja tutustumistoimintaa
3) Ohjata, tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta
Edellä säädettyjen tehtäviensä lisäksi yhdistys voi järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta sekä
tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin maanpuolustuksen hyväksi siten kuin sen säännöissä määrätään.

7. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus SOTVA
– tarvikkeet ja välineet
• PV:n kaikkia aseita ja välineitä voidaan käyttää SOTVA:ssa
• Huom! Uuden lain mukaan
• PV vastaa aseidensa valvonnasta SOTVA:ssa
• PV:n aseilla ei saa ampua SOTVA:ssa.
• PV:n ampumatarvikkeita tai räjähteitä ei saa käyttää SOTVA:ssa.
Uusi laki vastaa tältä osin vanhaa lakia.

8. SOTVA – koulutus ja kohderyhmä
• PV määrittää sen, mitä SOTVA:ssa koulutetaan.
• Koulutuksen pääpainon tulee olla uuden lain edellyttämällä
tavalla yksilön taitojen kouluttamisessa.
• Uuden lain mukaan SOTVA:ssa on mahdollista kouluttaa
rajoitetusti joukon yhteistoimintaa (joukko voi olla enintään
perusyksikkö).

9. SOTVA – kielletyt kohderyhmät
SOTVA:na ei saa järjestää koulutusta:
1) perusyksikön kokoista joukkoa suuremmalle joukolle
2) operaatioon valmennettavalle joukolle
3) Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatioon kuuluvalle
joukolle (uusi)
4) varusmiehille (uusi)
5) taisteluammuntana
6) Puolustusvoimien ampumatarvikkeilla tai räjähteillä.

10. SOTVA – aseet ja luvat
• MPK saa hankkia ampuma-aseita SOTVA:na järjestettävää
ampumakoulutusta varten.
• Lupaviranomaisena toimii poliisi.
• MPK saa järjestää SOTVA:na ampumakoulutusta ilman PV:n
valvontaa.

11. SOTVA – kansainvälinen toiminta
• SOTVA-koulutusta voidaan antaa ulkomailla.
• Edellytyksenä tällöin:
1. Koulutus kehittää koulutusta antavien reserviläisten osaamista tai se on
muuten Suomen kansallisen puolustuksen sekä ulko- ja
turvallisuuspoliittisen edun mukaista.
2. PLM:n tai valtioneuvoston yleisistunnon päätös.

12. SOTVA – osallistujien valinta
• MPK valitsee osallistujat SOTVA-koulutukseen ja
tutustumistoimintaan.
• PV:llä oikeus kieltää yksittäisen henkilön osallistuminen.
• MPK:n tulee toimittaa ilmoittautumistiedot PV:lle viimeistään
neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua.
→ PV:n tulee ilmoittaa koulutuksen kohteelle kiellosta osallistua
koulutukseen viimeistään viikko ennen koulutuksen alkua.
12.11.2019
12

13. Sotilaskoulutus (SOKO)
• PV ei jatkossa tilaa sotilaallista koulutusta (SOKO) MPK:lta.
• PV voi kuitenkin kutsua (MPK:n) vapaaehtoisia
reserviläiskouluttajia tukemaan omia kertaus- ja vapaaehtoisia
harjoituksiaan.

14. Tutustumistoiminta (TUTO)
• MPK voi jatkossa järjestää 16 vuotta täyttäneille henkilöille toimintaa,
jonka tarkoituksena on tutustuttaa osallistujat varusmiespalveluksen
sisältöön.
• Tutustumistoiminnassa ei ole sallittua
• Käyttää Puolustusvoimien ampuma-aseita, ampumatarvikkeita, räjähteitä,
taisteluvälineitä tai näiden harjoitusmalleja
• Antaa sotilaallista osaamista tai toimintakykyä kehittävää koulutusta
• Kuitenkin voidaan kouluttaa esim. teltanpystystä, kokeilla varusteita ja
kouluttaa yleistä fyysistä toimintakykyä
• Alle 18-vuotiailta edellytetään huoltajan suostumusta.

15. MPK:n rahoitus
• MPK saa jatkossa julkisen rahoituksensa ainoastaan
valtionavustuksena
• Valtionavustusta saa käyttää ainoastaan MPK:n julkisista
hallintotehtävistä johtuviin hyväksyttäviin toimintamenoihin
• Valtionapuviranomaisena jatkossakin PLM
→ PV tukee tässä tehtävässä.

16. Viranomaisvalvonta
• Puolustusministeriö (PLM)
• Yleinen ohjaus ja valvonta
• Valtionapuviranomaisen tehtävät
• Puolustusvoimat (PV) ja Rajavartiolaitos
• Ohjaa MPK:n julkisena hallintotehtävänä järjestämää toimintaa
• Valvoo VMP-lain noudattamista em. toiminnassa
• Valvoo PV:n aseiden käyttöä SOTVA:ssa
• Tukee PLM:tä valtionavustuksella tuettavan toiminnan tulostavoitteiden
asettamisessa ja niiden toteuttamisen seurannassa

17. Lakimuutosten vaikutus MPK:n koulutuksiin
osallistuviin ja MPK:n tulevaisuuteen

18. Miten muutos tulee vaikuttamaan käytännön tasolla koulutettaviin?
• PV ei kutsu SOTVA-koulutukseen reserviläisiä – koulutuksen
markkinointia tulee tehostaa kurssien täyteen saamiseksi.
• PV voi markkinoida halutessaan MPK:n SOTVA-kursseja esim. postin
kautta. Yhteistoiminta aluetoimistojen kanssa on avainasemassa.
• Kurssimaksut alenevat SOTVAssa. Maksujen aleneminen riippuu lopullisesta
valtionavun suuruudesta.
• VARTU-koulutuksen hinta tarkennetaan. Säätiöavustuksilla pyritään tukemaan
VARTU-koulutusta.
• Ammunnoissa koulutettavat maksavat itse ampumansa a-tarvikkeet
(PÄÄSÄÄNTÖ). Osa ammunnoista on ilmaista.

19. Mihin MPK:ssa mennään lakimuutosten kautta?
• Muutoksen kautta voidaan kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta
kokonaisuutena – PV:n ja MPK:n työnjako selkeytyy ja tehostuu
• Reservin koulutusmahdollisuudet paranevat, koska MPK:n vastuulla
olevaan SOTVA:an saadaan PV:n aseet ja välineet käsittelykoulutukseen
• Aselain ja VMP-lain uudistukset yhdessä parantavat MPK:n omien
ammuntojen kehittämistä
• Kokonaisuuteen liittyen nuorten ja naisten tutustumiskoulutus on uusi
lakisääteinen koulutusmuoto
• Rahoitus parantaa etenkin MPK:n kentän henkilöstöresursseja
valmiuspäälliköiden muodossa.

20. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen
konsepti 2020;
Reserviläisten laajempi käyttö

21. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen konsepti 2020 - reserviläisten
laajempi käyttö
• Reserviläisille laajempi mahdollisuus kouluttautumiseen ja jopa
sijoitukseen – koulutus- ja tehtäväpolut
• Reserviläisjohtajat rekrytoidaan kouluttajiksi
• Aktiiviset reserviläiskouluttajat sa-johtajiksi
• Reserviläisten aiempaa laajempi käyttö reservin
koulutustapahtumissa – reserviläiskouluttajapoolin yhteiskäyttö
(KH/VEH/SOTVA)
• Reserviläinen kouluttaa reserviläistä
• Resursseja käytössä aiempaa enemmän

22. Esimerkki SOTVA-koulutuksen tehtäväpolusta
Yhteinen koulutus
• MPK järjestää kaikille
avoimena SOTVA-
peruskursseina
osaamista, joka on
tarpeen kaikille
• Esim. Sotilaspoliisi
peruskurssi 1 -3
Eriytyvä koulutus
• MPK järjestää tehtävään
johtavana SOTVA-
jatkokursseina (tehtävä-/
koulutuspolut)
• Esim. Sotilaspoliisi:
Kohteensuojaus-
suojue- ja
vastatoimintakurssit
Puolustusvoimien
järjestämä koulutus
• Reserviläinen on saavuttanut
sijoituskelpoisuuden ja
hänet voidaan kutsua
Puolustusvoimien
vapaaehtoiseen
harjoitukseen tai
kertausharjoitukseen
• Esim. Sotilaspoliisi:
Kohteensuojaus,
soveltava/taisteluharjoitus
Esimerkkinä koulutettavan
nousujohteisesta tehtäväpolusta.
Reserviläinen kouluttautuu ensin
MPK:n kursseilla ja saa tarvittavaa
perusosaamista

23. MPK:n koulutusjärjestelmä ja koulutuskorit
2020

24. Koulutuskorit 1.1.2020 alkaen
1. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus (SOTVA) (valtionapu)
2. Tutustumistoiminta (TUTO) (valtionapu, säätiö- tai muu rahoitus)
3. Tiedotus ja valistus (TIVA) (valtionapu)
4. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU)
(säätiö- tai muu rahoitus)
5. Muu toiminta (valtionapu, säätiö- tai muu rahoitus)

25. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus (SOTVA) 1.1.2020 alkaen
SOTVA-koulutus vain yli 18-vuotiaille (valtionapu)
11. SOTVA-peruskurssit
• Kaikille avointa yleistä koulutusta, pääpaino yksilön taitojen kouluttamisessa.
• Osallistumismaksu 30€/viikonloppu (15€/vrk)
12. SOTVA-jatkokurssit
• Tehtävään johtavaa tai syventävää eriytyvää koulutusta – tehtävä-/koulutuspolut
• PV:n määrittämien kurssien osalta maksutonta
13. SOTVA-erikoiskurssit
• Valtakunnallista, syvälle aiheeseen menevää koulutusta, esimerkiksi aselajien valtakunnalliset
seminaarit avainkouluttajille
14. SOTVA-rekrytointi
• Rekrytointitilaisuudet esimerkiksi purkautuville sa-joukoille tai kohdennettu sopivan taustan
omaavien henkilöiden hakeminen paikallisjoukkoihin
• Osallistumismaksu 30€/viikonloppu (15€/vrk)

26. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus (SOTVA) 1.1.2020 alkaen
SOTVA-koulutus vain yli 18-vuotiaille (valtionapu)
15. SOTVA-johtamiskoulutus
• MPK:n johtamiskoulutus edistää sotilaallisia valmiuksia
• Osallistumismaksu 30€/viikonloppu (15€/vrk)
16. SOTVA-kouluttajakoulutus
• MPK:n kouluttajakoulutus edistää sotilaallisia valmiuksia
• Pääsääntöisesti maksutonta MPK:n sitoutuneille kouluttajille
17. SOTVA-tuki
• MPK:n kurssit, joissa valmistellaan, tiedustellaan PV:n kertausharjoituksia, vapaaehtoisia
harjoituksia tai MPK:n SOTVA-harjoituksia
• MPK:n kurssit, joilla tuetaan PV:n kertausharjoituksia tai vapaaehtoisia harjoituksia (voi osallistua
myös muut kuin asevelvolliset)
18. SOTVA-ammunnat
• MPK:n ampumaohjelmiston mukaisesti
• Pääsääntöisesti ampuja maksaa käyttämänsä patruunat, ellei PV ole määrittänyt
maksuttomaksi

27. Tutustumistoimintana järjestettävä koulutus (TUTO) 1.1.2020 alkaen
Vain yli 16-vuotiaille (valtionapu)
• Tavoitteena tutustuttaminen varusmiespalvelukseen, ei kokonaisturvallisuuden muihin tehtäviin tai muiden hallinonalojen kuten
pelastus- tai poliisitoimen asioihin. Esim. nuorten turvakurssin opintokokonaisuus, jossa pelastusalaan ja poliisiin tutustuminen
tapahtuu erillisinä iltatapahtumina kouluissa etukäteen ja MPK:n tutustumistoiminnan kurssina toteutetaan kyseisen
opintokokonaisuuden maastoviikonloppu
21. TUTO nuoret
• Kaluston esittelyä - ei käsittelyä, ei ammuntoja, käden taitoja, näytösten seuraamista, majoittumista,
keskustelua juuri varusmiespalveluksen suorittaneiden kanssa, ei sulkeisjärjestyksen opetusta ja komentoja
• Osallistumismaksu 30€/vkonloppu, jonka kattamiseksi pyritään saamaan ulkopuolista rahoitusta
22. TUTO naiset
• Kohderyhmänä erityisesti naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen menemistä suunnittelevat
• Miten pärjätä varusmiespalveluksessa, kynnyksen alentaminen ja tai tutustuminen ennalta (helpottaakseen
omaa päätöksentekoa)
23. TUTO erityisryhmät
• Kohderyhmänä erityistä tukea tarvitsevat (kehitysvammaiset)

28. Tutustumistoimintanajärjestettävä koulutus(TUTO)1.1.2020alkaen esimerkkejä
Intti tutuksi naisille (nuorille) malli Pohjois-Karjala
• Tarjotaan kokemuksia ja ”elämyksiä” sekä tietoa varusmiespalveluksesta. Varsinainen kohderyhmä
sellaiset nuoret naiset, jotka pohtivat naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen menemistä – joko
vahvistaa heidän aikomustaan tai kokemuksen kautta toteavat, että eivät sittenkään hae, koska
toiminta ei ollutkaan sellaista mitä ajatteli. Viikonlopun kestävä tapahtuma
• Yhtenäinen pukeutuminen luo henkeä, ryhmäytymistä ja on myös elämys (suojavaatetusta saa käyttää
jos olosuhteet ja tekeminen tätä edellyttävät)
• Sisältöä: majoittuminen sekä isossa tuvassa että puolijoukkueteltassa, käytännön taitoja (ei
sotilaallisia), esimerkiksi ensiapua, puukon käyttöä, kirveen käyttöä, kamiinan käyttöä, lyhdyn käyttöä
• Mahdollisuus seurata sotilaskoulutusta, näytöstä tai tapahtumaan, jos samaan aikaan alueella on
tällaista koulutusta
• Ehkä merkittävin tekijä on se, että kouluttajina on naisten asepalveluksen käyneitä nuoria, jotka voivat
kertoa ja joilta voi kysyä konkreettisia käytännön varusmieselämään liittyviä asioita ja vinkkejä

29. Tutustumistoimintana järjestettävä koulutus (TUTO) 1.1.2020 alkaen
esimerkkejä
Kunnossa inttiin -opintokokonaisuus (fyysinen toimintakyky)
1. Virallinen valinnainen 30 tuntia sisältävä opintokokonaisuus toisen asteen opiskelijoille, 8 tunnin
orientaatiojakso, 14 tunnin etäjakso (kahden- kolmen viikon harjoittelujakso mars.mars.fi –
sovelluksen tuella) ja 8 tunnin lähijakso (palaute/kokemukset)
2. Mahdollisuus toteuttaa lyhyempänäkin, jos ei haluta valinnaisena opintokokonaisuutena
3. Tavoite herättää/ vahvistaa liikuntakipinää siten, että on fyysisesti paremmin valmistautunut
kestämään normaalin varusmiespalveluksen fyysiset rasitteet loukkaantumatta
4. Orientaatiopäivä: tietoa varusmiespalveluksesta, mahdollisuus keskustella varusmiesten tai juuri
varusmiespalveluksen käyneiden kanssa, mahdollisuus kokeilla taisteluvarustuksen painoa,
tutustuminen varuskuntaan, lihaskuntotestiä ja malliharjoitteita (mars.mars.fi mukaisia), annetaan
myös ohjeita omatoimiseen harjoitteluun
5. Harjoittelujakso: harjoitellaan mars.mars.fi mukaisesti, jonka jälkeen palautepäivä lähijaksona, jossa
tuloksia ja annetaan jatkovinkkejä
6. Osallistujat saavat kokonaisuudesta myös hyväksi luettavan valinnaisen opintokokonaisuuden
7. Vastaa myös kunnille annetun liikuntavelvoitteen vaatimuksia

30. Tiedotus ja valistus (TIVA) 1.1.2020 alkaen
TIVA on maanpuolustukseen liittyvää tiedotusta ja valistusta, voidaan käyttää valtionapua.
31. TIVA Koulutus
• Maanpuolustuksen tiedotukseen ja valistukseen liittyvät, kursseina toteutettava koulutus
esim. medialukutaito, informaatioturvallisuuden kurssi jne.
32. TIVA-seminaarit
• Maanpuolustukseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä yleisöseminaari esim. Nuoret/naiset
tms. maanpuolustuksessa
33. TIVA messut ja yleisötapahtumat
• MPK:n osallistuminen esim. Maanpuolustuspäivään tms. messutapahtumaan
34. TIVA tietoiskut ja luennot
• MPK:n esittelyt PV:n tilaisuuksissa tms. maanpuolustukseen liittyvissä tilaisuuksissa

31. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU) 1.1.2020 alkaen
Rahoitetaan osallistumismaksuilla sekä muulla ulkopuolisella rahoituksella (säätiöt, hankkeet
ym.) Näiden tulee kattaa kaikki koulutuksen kustannukset. Ei voida käyttää valtionapua.
41. VARTU varautuminen
• Kokonaisturvallisuuden (pl. sotilaallinen) varautumiskoulutukseen ja valmiuteen liittyvät kurssit
• Osallistumismaksu 50€/viikonloppu, jos ei ulkopuolista rahoitusta
42. VARTU turvallisuus
• Turvallisuuskoulutukseen liittyvät kurssit
48. VARTU jäsenjärjestöjen ammunnat
• Muut kuin MPK:n SOTVA-ammunnat
• Toteutus jäsenjärjestön ammunnan lajisääntöjen mukaan
• Ammunnan johtajana piiripäällikön hyväksymä kyseisen lajiliiton sääntöjen edellyttämän oikeuden
omaava ammunnanjohtaja

32. Muu toiminta 1.1.2020 alkaen
Lähinnä raportointiin käytettäviä MPK:n seuraamia kokonaisuuksia
53. KH (MPK)
• Reserviläiskouluttajapoolin yhteiskäyttö kertausharjoituskouluttajina (raportoidaan kouluttajien määrä,
koulutettavien määrä, koulutusvuorokausien määrä)
54. VEH rekrytointi
• Reserviläiskouluttajapoolin yhteiskäyttö puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina toteutettavissa
reserviläisten rekrytointitilaisuuksissa (raportoidaan kouluttajien määrä, koulutettavien määrä,
koulutusvuorokausien määrä)
55. VEH (MPK)
• Reserviläiskouluttajapoolin yhteiskäyttö vapaaehtoisten harjoitusten kouluttajina (raportoidaan
kouluttajien määrä, koulutettavien määrä, koulutusvuorokausien määrä)
56. Verkkokurssit
• Reserviläisten osallistuminen verkkokursseille (raportoidaan suorittajien määrä piireittäin)

33. Ampuma-aselain muutoksen vaikutukset MPK:n toimintaan
Jatkossa MPK:n ampumatoimintaa
toteutetaan:
1. Julkisena hallintotehtävänä (SOTVA)
2. Vapaana yhdistystoimintana (VARTU)
toteutettaviin ampumakoulutuksiin ja –
tapahtumiin.
• Tutustumistoiminnassa (TUTO) ei ammuta
ampuma-aseilla

34. Ammuntojen jakautuminen
SOTVA-ammunnat:
asetuksella säädetty ohjelmisto
Tavoitteena lähtökohtaisesti asevelvollisten
ampumataidon ylläpito ja kehittäminen
VARTU-ammunnat
Suomen Ampumaurheiluliiton,
Suomen Metsästäjäliiton,
Reserviläisurheiluliiton sekä maanpuolustus- ja
reserviläisjärjestöjen ja -
yhdistysten hyväksymien lajisääntöjen
mukaisten ammuntojen harjoittelua tai
kilpailuja, joita ammuntoja ei voida toteuttaa
sotilaallisia valmiuksia palvelevina ammuntoina.
Ammunnat on toteutettava lajisääntöjen
mukaisesti.

35. Ammuntojen jakautuminen SOTVA-ohjelmisto
PERUSAMMUNNAT (kivääri, pistooli ja haulikko)
eri ampuma-asennoista, lippaan vaihto ja häiriön poisto.
ASEKÄSITTELYAMMUNNAT (kivääri, pistooli, haulikko)
eri ampuma-asennoista; nopeat kertalaukaukset, kahden
nopean laukauksen ampuminen, tasokoeammunnat
SOVELLETUT AMMUNNAT (kivääri, pistooli, haulikko):
ammunnat kääntyen, liikkeestä, liikkuvaan maaliin,
taistelijaparin ammunnatAmpumaetäisyydet
0–1000 metriä
Kerralla
koulutettavien
enimmäismäärä 30

36. VARTU; jäsenjärjestöjen ammunnat
• VARTU-ammuntoina voidaan järjestää MPK:n jäsenjärjestöjen ammunnan lajisääntöjen mukaisten
ammuntojen harjoitteluja ja kilpailuja
• Tarkoituksena on mahdollistaa MPK:n tuki jäsenjärjestöjen ampumaurheilutoiminnalle
• MPK vastaa vakuutusturvasta, toimii ilmoittautumisalustana ja mahdollistaa Puolustusvoimien tuen
esimerkiksi ratavuoroina Puolustusvoimien ampumaradoilta
• MPK:n ammunnan johtaja vastaa ammunnan yleisjärjestelyistä, radan johtosäännön
noudattamisesta ja turvallisuudesta
• Jos MPK:n ammunnan johtajalla ei ole lajisääntöjen edellyttämää tuomarioikeutta (esim SRA),
jäsenjärjestö nimeää henkilön, joka vastaa ammunnan toteuttamisesta lajisääntöjen mukaisesti
• MPK:n ammuntoihin voivat osallistua vain 18 vuotta täyttäneet henkilöt

37. Mitkä aseet?
SOTVA-ammunnat
MPK:n omistamat ja hallinnassa (esim
reserviläisjärjestöjen) olevat aseet, ampujien
omat aseet.
VARTU-ammunnat
MPK:n omistamat aseet (ennen 12.6.2017
MPK:lle luvitetut), ampujien omat aseet.
MPK:n hallinnassa olevat (esim
reserviläisjärjestöjen) aseet.
MPK:lle syksyllä 2019 hankittavien pitkien,
itselataavien kertatuliaseiden
käyttömahdollisuus on vielä avoin asia.
Ammunnoissa voidaan lisäksi käyttää asealan elinkeinonharjoittajilta vuokrattuja aseita.
MPK:lle syksyllä 2019 hankittavien aseiden käyttömahdollisuus jäsenjärjestöjen ammunnoissa
ratkeaa, kun Helsingin poliisi on päättänyt aseiden lupaperusteen.

38. Missä ammutaan?
SOTVA-ammunnat
Puolustusvoimien ampumaradat ja
ampuma-alueet, ampumaratalain mukaiset
ampumaradat
VARTU-ammunnat
Puolustusvoimien ampumaradat ja ampuma-
alueet, ampumaratalain mukaiset
ampumaradat sekä alueet, joiden käyttöön on
saatu maanomistajan lupa ja poliisin lupa
ammunnan järjestämiseen

39. Kuka johtaa ammunnat?
SOTVA-ammunnat
Puolustusvoimien hyväksymä
MPK:n ammunnanjohtaja
VARTU-ammunnat
Piiripäällikön hyväksymä
ammunnanjohtaja tai
Puolustusvoimien hyväksymä
MPK:n ammunnanjohtaja, jolla on
ammunnassa käytettäviä aseita
vastaava oma aselupa
Jos PV:n hyväksymällä MPK:n ammunnan johtajalla ei ole omaa aselupaa vastaavan tyyppiseen aseeseen, ammunnan
johtaja saa käsitellä, pitää hallussaan ja kuljettaa aseita vain SOTVA-ammuntoja järjestäessään. Tällaisen MPK:n
ammunnan johtajan johtaessa VARTU-ammuntaa, aseiden käsittelyyn ja kuljettamiseen tarvitaan esim MPK:n asevastaava.

40. Kuka saa osallistua?
SOTVA-ammunnat
18 vuotta täyttänyt asevelvollinen
ja ei-asevelvollinen
VARTU-ammunnat
18 vuotta täyttänyt henkilö, joka
lajisääntöjen mukaan saa osallistua
ammuntaan

41. SOTVA – aseet ja luvat
• Sijoituskelpoinen reserviläinen voi hankkia aseluvan ERVA-aseeseen (pitkä
kivääri, jossa kiinni yli 10 patruunan lipas) SOTVA-ampumakoulutukseen
osallistumista varten.
• Edellytykset aseluvan saamiselle tällä perusteella ovat
1. Todistus, että hakija on luvan hakemista edeltäneen vuoden ajan harjoitellut
ammuntaa aktiivisesti
• Vuoden aikana vähintään viisi harjoittelukertaa vastaavalla asetyypillä, johon lupaa haetaan
• Viidestä kerrasta vähintään kaksi kertaa MPK:n SOTVA-ammunnoissa
2. Hyväksytysti suoritettu teoriakoe ja ampumakoe
3. PV:n puolto aseluvalle (sijoituskelpoinen ja tarve ampumaharjoitteluun kyseisellä
aseella)
4. Yleinen soveltuvuus (18 vuoden ikä ja sopivuus)
• Lupaviranomaisena toimii poliisi.

42. SOTVA – aseet ja luvat
Aseluvan saadakseen hakiessaan reserviläinen tarvitsee
• PV:n puollon, jonka poliisi pyytää aluetoimistolta
• MPK:n todistuksen turvallisen aseenkäsittely- ja ampumakokeen suorittamisesta
o Piiripäällikkö allekirjoittaa
o Liitteenä reserviläisen tulostama todistus teoriakokeen suorittamisesta (PVMoodlesta)
o Liitteenä reserviläisen tulostama MPK-kortti, josta selviää, että
• henkilö on osallistunut vähintään 12 kuukauden ajan MPK:n SOTVA-ampumakoulutukseen
(ensimmäisestä SOTVA-ammunnasta on vähintään 12 kk),
• henkilö on todistuksen päiväystä edeltäneiden 12 kuukauden aikana osallistunut vähintään kahteen
SOTVA-ammuntaan.
• Niiltä osin kuin henkilö on osallistunut vähintään kahteen, mutta vähempään kuin
viiteen SOTVA-ammuntaan, reserviläisen tulee hankkia erillinen todistus siitä, että
hänellä on 12 kuukauden aikana ollut yhteenlaskettuna vähintään viisi
harjoittelukertaa sillä ampuma-asetyypillä, johon aselupaa haetaan.
• Todistus on hankittava niistä ammunnoista, joihin reserviläinen on osallistunut esim
ampumaurheiluseurassa tai reserviläisyhdistyksessä.

43. Syksyllä 2019 MPK:n ammunnan johtajiksi on tarkoitus hyväksyä sellaiset henkilöt, joilla on voimassa
oleva PV:n perusammuntojen johtajaoikeus. Jotta puolustusvoimat voisi heidät hyväksyä on
seuraavien kolmen asian toteuduttava:
1. Poliisi on hyväksynyt henkilön käsittelemään, pitämään hallussaan ja kuljettamaan
aseita.
2. Henkilö on suorittanut hyväksytysti PVMoodlessa olevan perehdytysaineiston
ampuma-aselakia koskevan osuuden.
3. Henkilö on suorittanut hyväksytysti PVMoodlessa olevan tentin, joka koskee SOTVA-
ammunnoista säätävää valtioneuvoston asetusta.
Tavoitteena on, että puolustusvoimien aluetoimistot olisivat syys-lokakuun aikana saaneet tiedon
hyväksyttävissä olevista henkilöistä ja hyväksyneet heidät MPK:n ammunnan johtajiksi.
SOTVA-ammunnat voidaan aloittaa, kun piirillä on aluetoimiston hyväksymä MPK:n ammunnan
johtaja
MPK:n ammunnan johtajien koulutus syksy 2019

44. • Vuonna 2020 jatketaan ammunnanjohtajien koulutusta MPK:n ja PV:n tarpeiden
mukaisesti.
• Puolustusvoimien normia perusammuntojen johtajien koulutuksesta
tarkennetaan siten, että koulutuksen sisältö kattaa myös ampuma-aselain ja
valtioneuvoston SOTVA-asetuksen edellyttämät osaamisvaatimukset
• Puolustusvoimat varaa resursseja, jotta tuleville MPK:n ammunnanjohtajille on
riittävästi harjaantumis- ja näyttömahdollisuuksia.
• MPK:n ammunnanjohtajien tulee olla vähintään 18-vuotiaita, mutta heidän ei
tarvitse olla asevelvollisia eli esim naiset ja yli 60-vuotiaat voivat toimia MPK:n
ammunnan johtajina
• PV käyttää omissa reservin koulutustapahtumissa ainoastaan reserviläistaustaisia
MPK:n ammunnanjohtajia.
MPK:n ammunnan johtajien koulutus 2020 →

45. MPK:n valmiuspäälliköt
1. MPK:n valmiuspäällikön tehtävät
2. Valmiuspäällikkö vapaaehtoistoimijoiden tukena

46. PUOLUSTUSVOIMIEN VAPAAEHTOISET
HARJOITUKSET
SA-JOUKON VAPAAEHTOISET HARJOITUKSET
ASELAJI- JA TOIMIALAKOHTAINEN JATKOULUTUS
SOTVA - ERIYTYVÄ KOULUTUS
Yksilötaitojen kehittämiseen tähtäävät aselaji- ja
toimialakohtaiset kurssit
SOTVA - YHTEINEN KOULUTUS
MPK:N JÄRJESTÄMÄ TUTUSTUMISKOULUTUS
16 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE
Tutustuminen maanpuolustukseen ja
valmistaminen varusmiespalvelukseen
Yksilöiden osaamisen ja kokonaisvaltaisen
toimintakyvyn kehittäminen
PUOLUSTUSVOIMIEN KERTAUSHARJOITUKSET
Tehtäväkohtaiset- ja joukon harjoitukset
Reserviläisetkouluttajina
Reserviläisetkouluttajina
Tukee sijoitettuja reserviläisjohtajia ja reserviläiskouluttajia
sotilaallisen koulutuksen (SOKO) ja harjoitusten
suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa
Paikallispuolustuksen joukkojen henkilöstölle suunnatun
koulutuksen suunnittelu (ml reserviläiskouluttajapoolin
käyttösuunnitelma)
Rekrytointi paikallispataljooniin ja kouluttajiksi
Osallistuu viranomaisyhteistyöhön ja tähän liittyvään
kolmannen sektorin koulutusyhteistyöhön esim. alueelliset
koulutusverkostoryhmät ja Kotiseutuharjoitusten suunnittelu
ja valmistelu (PAPU-harjoituksiin liittyen)
MPK turvallisuus- ja palvelusturvallisuusupseeri (ml lain ja
koulutustoiminnan valvonta
MPK:n valmiuspäällikön tehtävät (koulutusalan näkökulma)

47. Valmiuspäällikkö vapaaehtoistoimijoiden tukena koulutuksen
suunnittelussa ja toteutuksessa
• MPK:n valmiuspäällikkö on sotilaskoulutuksen ammattilainen ja pystyy tukemaan
reserviläisjohtajia ja reserviläiskouluttajia sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia
palvelevan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
• Tietää ja tuntee MPK:n ja PV:n koulutuksen suunnittelurytmin ja menettelytavat
• Tuntee ja tietää PV:n yhteistoimintahot
• Osallistuu vuosittain MPK:n kouluttajapoolin käyttösuunnitelman tekemiseen
• Osallistuu paikallispataljoonien koulutussuunnitteluun – tietää kokonaisuudet
• Pystyy tukemaan sa-johtajan koulutussuunnitelman tekoa omalle sa-joukolleen
• Tuntee käytettävissä olevat mahdollisuudet ja resurssit
• Pystyy vaikuttamaan resurssien kohdentamiseen
• Tuntee MPK:n koulutusjärjestelmän ja koulutusohjelmat sekä pystyy opastamaan johtajia
järjestelmän ja koulutusohjelmien hyödyntämisessä
• Pystyy tukemaan TL IV-luokan materiaalin saamisesta käyttöön

48. Valmiuspäällikkö vapaaehtoistoimijoiden tukena oikean koulutuksen
löytämisessä
• Valmiuspäällikkö on MPK:n koulutustarjonnan ammattilainen ja pystyy
tukemaan aktiivista vapaaehtoistoimijaa löytämään itselleen sopivaa
koulutusta ja tehtäväpolkuja
• Tuntee MPK:n koulutusjärjestelmän ja koulutusohjelmat
• Tuntee MPK:n koulutuskalenterin sisällön erityisesti koskien paikallispataljoonan
henkilöstölle suunniteltua koulutusta
• Pystyy neuvomaan ja opastamaan vapaaehtoisia kokonaistarvetta hyödyttävään, heidän
henkilökohtaisten toivomustensa mukaiseen koulutukseen
• Pystyy neuvomaan ja ohjaamaan henkilöitä erilaisille koulutus- ja tehtäväpoluille
• Pystyy neuvomaan, miten on mahdollista hankkia ja ylläpitää erilaisia lupia ja oikeuksia
• Pystyy ohjamaan henkilöitä MPK:n kouluttajakoulutukseen ja kouluttajapooleihin

49. Valmiuspäällikkö vapaaehtoistoimijoiden tukena rekrytoinnissa
• Valmiuspäällikkö pystyy tukemaan kurssinjohtajia ja harjoitusten johtajia
kouluttajien ja asiantuntijoiden etsimisessä
• Yhteistoiminta PV:n VMP-upseerin kanssa
• Tieto MPK:n (varsinkin piirin) toimijoista ja osaajista
• Valmiuspäällikkö pystyy tukemaan varsinkin paikallispataljoonan johtajia
sopivien henkilöiden etsimisessä poikkeusolojen organisaatioon
• Toteuttaa ja suunnittelee rekrytointitilaisuuksia
• Saa PV:n VMP-upseerin kautta tiedon ns. vapautuvasta reservistä (sijoituksista
purkautuvista joukoista)
• Tietää ja omaa resursseja rekrytointitilaisuuksien järjestämiseen
• Tuntee piirin aktiivisia toimijoita sekä voi suositella ja esittää heitä sijoitettavaksi eri
joukkoihin

50. Valmiuspäällikkö vapaaehtoistoimijoiden tukena -
kokonaisturvallisuuskoulutus
Valmiuspäällikkö toimii yhteistoimintaosapuolena viranomaisille:
• Pystyy tukemaan alueellisten koulutusverkostoryhmien (KOVER) toimintaa
kokonaisturvallisuuskoulutuksen suunnittelussa
• Toimii MPK:n yhteistoimintaosapuolena PV:n paikallispuolustusharjoituksiin
ja AVI:en virallisiin valmiusharjoituksiin
• Kotiseutuharjoitusten liittäminen ja toteuttaminen harjoitusten
yhteyteen
• Kolmannen sektorin avaintoimijoiden yhteistoimintakokous
valmiusharjoituksissa – kolmannen sektorin mahdollisuudet tukea
viranomaisia ja kuntia?

51. Valmiuspäällikkö vapaaehtoistoimijoiden tukena - turvallisuus
Valmiuspäällikkö on MPK:n turvallisuus- ja palvelusturvallisuusupseeri:
• Vapaaehtoisten tukena turvallisuusasioissa
• Omaa pääsyn puolustusvoimien varomääräyksiin ja turvallisuusohjeisiin
• Pystyy neuvomaan kouluttajia ja kurssinjohtajia turvallisuusasioissa
• Valvoo MPK:n turvallisuustoimintaa
• Pystyy välittämään viranomaisille turvallisuuteen liittyviä tietoja ja asioita

52. Kiitos mielenkiinnosta – kysymyksiä?
MPK:n valmiuspäällikkö Mika Peltoniemi
mika.peltoniemi@mpk.fi p. 041 545 3432