4. 6
Esipuhe
Ammattilaisia Suomessa
- 15 tarinaa
Ammattilaisia Suomessa -kirja on toteutettu osana Kanava ry:n Katso peiliin
-hanketta, joka toteutettiin vuosina 2012-2014. Projektin tarkoituksena on
ollut ehkäistä somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä tarjoamalla ver-
taistukea nuorille ja heidän vanhemmilleen sekä vaikuttamalla kantaväestön
mielikuviin ja asenteisiin somalialaistaustaisista ihmisistä. Projektin päära-
hoittajana toimi RAY.
Ammattilaisia Suomessa -kirja on suunnattu sekä kantasuomalaisille että
somalialaistaustaisille nuorille murtamaan ennakkoluuloja ja stereotypioi-
ta somalialaistaustaisista ihmisistä. Kirja käsittelee kaikkia nuoria ihmisiä
koskettavia kysymyksiä: pääsenkö opiskelemaan, saanko töitä, pärjäänkö,
löydänkö oman paikkani. Kirja haluaa rohkaista nuoria opiskelemaan, hake-
maan töitä ja toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa mahdollista vaikeuksista
huolimatta.
Kirjaan on haastateltu 15 nuorta suomensomalia, jotka työskentelevät eri
ammateissa. Kirjan ammattilaiset tulevat eri taustoista: yksi viihtyi koulun
penkillä, toinen ei, yksi haki omaa ammattiaan pitkään, toinen tiesi lap-
sesta asti, mitä haluaa tehdä isona. Osa haastateltavista määrittelee itsensä
suomensomaleiksi, osa suomalaisiksi, osa somaleiksi, jotka asuvat Suomes-
sa. Toiset haluavat asua Suomessa, toiset haaveilevat Somaliaan muutosta,
osa ei aio kiinnittyä mihinkään kansallisvaltioon. Nyt he kuitenkin asuvat
Suomessa, tekevät töitä, maksavat veroja, kasvattavat lapsiaan, osallistuvat
5. 7
yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kohtaavat vastoinkäymisiä ja onnistumi-
sia - elävät arkea.
Kirjassa painottuvat nuorten miesten tarinat, sillä etenkin nuorten somalia-
laistaustaisten miesten ongelmat, kuten radikaaleihin ääriliikkeisiin liittymi-
nen tai syrjäytyminen, ovat olleet viime aikoina esillä mediassa ja julkisessa
keskustelussa. Kaiken tämän alle jää se, että suuri osa nuorista miehistä voi
hyvin.
Suomessa on yhä paljon rasismia ja ennakkoluuloja. Asenteet muuttuvat
hitaasti. Toivomme, että kirja on osaltaan vaikuttamassa siihen, että soma-
lialaistaustaiset ihmiset tulevat kohdatuksi ennen kaikkea yksilöinä, joilla on
omat vahvuutensa ja heikkoutensa, haaveensa ja toiveensa.
Lämmin kiitos kaikille haastateltaville, kirjan tekoon osallistuneille ja hank-
keen rahoittajalle RAY:lle.
Kuten elokuvaohjaaja Naima Mohamud toteaa: “Pitää uskoa siihen mitä
tekee. Silloin kaikki on mahdollista.”
Helsingissä 22.12.2014
Abdulkadir Hadafow Anni Mikkelsson Ville Hulkkonen
7. 9
Mohamed Guled
Lääkäri Mohamed Guled työskentelee
unelma-ammatissaan, mutta sen takana on
paljon työtä. ”Minulla on ollut myös monia
onnekkaita sattumia elämässäni”,
Guled toteaa.
”Toisinaan kulku A:sta
B:hen kulkee C:n
kautta”
8. 10
Unelman perässä ympäri
Eurooppaa
Guled syntyi Mogadishussa vuon-
na 1982. Suomeen hän muutti
kymmenenvuotiaana. ”Suomi oli
perheelleni tuttu maa, sillä lääkä-
ri-isäni oli vieraillut täällä työn-
sä takia jo 1980-luvulla”, Guled
kertoo. Guled oppi suomen kie-
len nopeasti ja
pääsi aloittamaan
koulun ikäistensä
kanssa. Ylioppi-
laaksi hän kirjoitti
Helsingin luon-
nontiedelukiosta.
”Mietin jo silloin,
että lääkärin am-
matti voisi olla
minun juttuni.”
Lukion jälkeen tuore ylioppilas
astui armeijan harmaisiin. Armei-
jassa oli vaikea keskittyä lääketie-
teellisen pääsykokeisiin lukemi-
seen, joten Guled päätti hakea
opiskelemaan Englantiin. Hän
päätyi Lontooseen, Brunelin yli-
opiston biotieteelliseen tiedekun-
taan. ”Lontoo kiinnosti minua.
En ole koskaan ollut paikallaan
pysyvää tyyppiä, ja siellä asui pal-
jon sukulaisiakin.”
Brunelissa Guled opiskeli lääke-
tieteellistä genetiikkaa. Opintoi-
hin kuuluvat työharjoittelujaksot
hän suoritti Suomessa ”Ajattelin
koko ajan palaavani Suomeen, jo-
ten työharjoittelut auttoivat mi-
nua verkostoitumaan ja luomaan
kontakteja.” Val-
mistuttuaan kan-
didaatiksi Brune-
lista Guled pääsi
Helsingin yliopis-
ton biotieteelli-
sen tiedekunnan
maisteriohjel-
maan. Maiste-
riopintojen ohella
hän työskenteli
syöpiä tutkivas-
sa tutkimusryhmässä. Haaveissa
siinsi silti edelleen lääkärin am-
matti.
”Sitten kuulin, että kaverini Bru-
nelin ajoilta oli aloittanut lääke-
tieteen opinnot Puolassa”, Guled
kertoo. ”Aloin kartoittaa mah-
dollisuuksia opiskella lääkäriksi
Itä-Euroopassa, ja Romania vai-
Mohamed Guled
”Olen auttanut
somaliyhteisöä
täällä Suomessa
esimerkiksi
luennoimalla
terveysasioista
vanhemmille
suomensomaleille.”
9. 11
kutti parhaalta vaihtoehdolta.”
Niin Guled pakkasi jälleen lauk-
kunsa ja aloitti lääketieteen opin-
not Romaniassa. Unelmasta tuli
totta: Guled valmistui lääkäriksi
vuonna 2012.
Paljon työtä ja itseluot-
tamusta
Mistä Guled haaveilee nyt? ”Ha-
luan saada väitös-
kirjani valmiiksi
ja erikoistua kar-
diologiaan. Pidän
tutkimustyöstä,
mutta potilaiden
kanssa työsken-
tely on minulle
tärkeintä.” Tu-
levaisuudessa
Guled haluaa työskennellä yhä
enemmän Somaliassa ja Soma-
lian hyväksi. Toissa kesänä hän
työskenteli lääkärinä Somaliassa.
”Olen myös auttanut somaliyh-
teisöä täällä Suomessa esimerkiksi
luennoimalla terveysasioista van-
hemmille suomensomaleille.”
Guled sanoo, että maahanmuut-
tajataustainen joutuu aina teke-
mään aluksi enemmän töitä kun
kantaväestöön kuuluva. ”Koke-
maton somalitaustainen lääkäri,
joka oli opiskellut Romaniassa, ei
aluksi herättänyt kaikkien luot-
tamusta, mutta keskustelujen ja
oman työnteon kautta ihmisten
ennakkoluulot hälvenivät. Kan-
sainvälinen tausta on tärkeä voi-
mavara: se on opettanut minua
kommunikoimaan erilaisten ih-
misten kanssa.”
Guled korostaa
itseluottamuksen,
oppimiskyvyn ja
selkeiden tavoit-
teiden tärkeyttä.
”On tärkeää ky-
syä itseltään, mitä
minä haluan, eikä
toimia vain muiden odotusten
mukaan. On myös muistettava,
että tie tavoitteeseen ei aina ole
kaikista suorin tie.
Toisinaan kulku a:sta b:hen kul-
kee c:n kautta.”
“Kansainvälinen tausta
on tärkeä voimavara:
se on opettanut minua
kommunikoimaan
erilaisten ihmisten
kanssa.”
Mohamed Guled
11. 13
Naima Mohamud
Palkittu elokuvaohjaaja Naima Mohamud on
kotonaan niin kansainvälisissä elokuvapiireissä
kuin Helsingissä ystäviensä ja perheensä luona.
Naima Mohamud
Pallkkiittttuu eellookkuuvvaaoohhjjaaaajjaa NNaaiimmaa MMoohhamud on
kotonaan niin kansainvälisissä elokuvapiireissä
”Suojelkaa
unemianne!”
12. 14
”Minussa on isäni puolelta pai-
mentolaisverta - ehkä siksi olen
levoton sielu”, sanoo elokuvaoh-
jaaja Naima Mohamud. Opinnot
ja työt ovat vieneet häntä ympäri
maailmaa kuten Lontooseen elo-
kuvakouluun ja Romaniaan ku-
vamaan elokuvaa. ”Haluan koko
ajan kokea jota-
kin uutta, nähdä-
jotakin erilaista.”
Tarinankertoja
lapsesta asti
Tarinat ja kirjoit-
taminen ovat ol-
leet Mohamudin
elämässä lapsesta
asti. ”Toisen luo-
kan opettajani sa-
noi äidilleni, että
tyttärestäsi tulee kirjailija. Kir-
joitin ensimmäisen näytelmäni
11-vuotiaana, ja elokuvasta kiin-
nostuin teatterin kautta. Ensim-
mäisen elokuvani ohjasin 12-vuo-
tiaana. Se oli kauhuelokuva, aika
surkea sellainen”, Mohamud
naurahtaa. Ratkaisevan kipinän
elokuvaohjaajan ammattiin antoi
kuitenkin romaani, Sirpa Taberin
Tähkäyö. ”Näin kirjan tapahtu-
mat selvästi edessäni, ja ajattelin,
että minun täytyy tehdä romaa-
nista elokuva. Se oli maaginen
sokea usko, sisäinen pakko.”
Lukion jälkeen Mohamud pää-
si opiskelemaan
elokuvaohjausta
London Metro-
politan Univer-
sityyn. Valmis-
tuttuaan hän
palasi Suomeen.
Kotiinpaluu ei
ollut helppo: lu-
kiokaverit olivat
hajaantuneet ym-
päri maailmaa ja
ikävä Lontooseen
oli kova. ”Hain
Tähkäyö-elokuvahankkeelleni
tuotantotukea, mutta en saanut
sitä. Hylkäysmailin saatuani itkin
puoli tuntia, sitten otin itseäni
niskasta kiinni ja päätin jatkaa
hommia. Lähetin heti samana
päivänä elokuvasäätiöön uuden
mailin toisesta elokuvaideastani.”
Toiselle elokuvaidealle, lyhyte-
Naima Mohamud
”Ajattelin olevani
somalisomali, mutta
vieraillessani Soma-
liassa tajusin olevani
ulkopuolinen. Se oli
pieni kulttuurishokki
ja identiteettikriisi
– kuka minä sitten
olen?”
13. 15
lokuva Fatimalle, myönnettiin
elokuvasäätiön käsikirjoitustuki.
”Fatima voitti pääpalkinnon Chi-
cagon lastenelokuvafestivaaleilla”,
Mohamud kertoo.
Usko – ja lue!
Miten nykypäivän nomadi kuvai-
lee omaa identiteettiään? ”Ajatte-
lin olevani somalisomali, mutta
vieraillessani Somaliassa tajusin
olevani ulkopuolinen. Se oli pie-
ni kulttuurishokki ja identiteet-
tikriisi – kuka minä sitten olen?
Minä en ole somalisomali, enkä
todellakaan suomalainen, mut-
ta olen suomensomali. Meitä on
ympäri maailmaa, somaleita, jois-
sa yhdistyvät somalius ja vaikut-
teet siitä maasta, jossa olemme
asuneet. Paras kieleni on, kun
saan sekoittaa suomea, somalia
ja englantia. Silloin tunnen, että
pystyn ilmaisemaan itseäni kai-
kista parhaiten.”
Minkä ohjeen Mohamud haluaisi
antaa nuorille, jotka haaveilevat
taiteilijan urasta? ”Lukekaa! Klas-
sikot on luettava nuorena, sillä
aikuisena ei noin vain ehdi lukea
Sotaa ja rauhaa. Tolstoit, dostoje-
vskit ja shakespearet jäävät muis-
tiin ja takaavat laajan yleissivis-
tyksen.”
Mohamud on myös aina usko-
nut itseensä ehdoitta. ”Minulle
sanottiin, että sinusta ei voi tulla
elokuvaohjaajaa. Sanottiin, että
katso nyt itseäsi, olet musta, olet
muslimi ja olet tyttö, että mon-
tako sellaista elokuvaohjaajaa tie-
dät. En lannistunut muiden pu-
heista, mutta opin suojelemaan
unelmaani. Kun ihmiset kysyivät,
mikä minusta tulee isona, saatoin
heittää päästäni jonkun tavan-
omaisen ammatin, mutta pidin
silti mielessäni oman tavoitteeni.”
Mohamudin mielestä suoma-
laisten pitäisi uskoa enemmän
itseensä. ”Täällä on lahjakkuut-
ta, taitoa ja tekniikkaa, mutta se
jokin puuttuu. Pitää uskoa sii-
hen, mitä tekee. Silloin kaikki on
mahdollista.”
Naima Mohamud
14. 16
Ahmed Mohamed
Ahmed Mohamed on logistiikka-alan yrittäjä,
“self-made man”, joka kasvoi yrittämiseen jo
lapsena. ”Sukuni on yrittäjäsukua”,
Mohamed kertoo.
”Epäonnistumiset
kuuluvat
yrittämiseen”
16. 18
Oman tiensä kulkija
Mohamed syntyi Mogadis-
hussa vuonna 1984. Suomeen
hän tuli 10-vuotiaana perheen-
sä kanssa. Perhe asui Kotkassa
pari vuotta, kunnes he muut-
tivat kansainvälisemmän ilma-
piirin perässä
Itä-Helsinkiin.
”Kotkassa ei
ollut siihen
aikaan maa-
hanmuuttaja-
luokkia, vaan
minut laitettiin
suoraan taval-
liselle neljän-
nelle luokalle.
Siinä meni pari
vuotta ihan
hukkaan. En
voinut oppia mitään, koska en
osannut kieltä.”
Helsingissä Mohamed sai
enemmän kieliopetusta ja suo-
men kieli alkoi sujua parem-
min. Hän kävi kymppiluo-
kan ja pääsi ammattikouluun
opiskelemaan merkonomiksi.
“Tein koulun ohella iltatöitä
vartijana. Opintotuki ei riittä-
nyt elämiseen, enkä halunnut
ottaa opintolainaa. Lopulta
koulun ja työn yhdistäminen
kävi liian raskaaksi, ja lopetin
ammattikoulun puolentois-
ta vuoden opis-
kelun jälkeen,”
Mohamed ker-
too.
”Välillä menee
huonosti, välillä
elämä hymyi-
lee”
”Olen aina tien-
nyt haluavani
yrittäjäksi”, Mo-
hamed toteaa.
”Perustin ensin
siivousalan toiminimen ja sit-
ten siirryin kuljetusalalle. Syn-
tyi yritykseni Transport Cobra.
Parhaimmillaan minulla oli
kuusi rekkaa ja useita työnteki-
jöitä. Juuri nyt menee heikom-
min. Mutta sellaista yrittäjän
elämä on. Välillä menee huo-
“Yrittäminen on haas-
tavaa, mutta jos olet
päätöksesi tehnyt,
lopeta pelkääminen.
Vastoinkäymisiä tulee
aina. Silloin kannattaa
ajatella, että en ole
ensimmäinen, joka
epäonnistuu, enkä ole
myöskään viimeinen.”
Ahmed Mohamed
17. 19
nosti, välillä elämä hymyilee.
Joskus vaimo on sanonut, että
lopeta jo, mutta olen itsepäi-
nen kaveri, enkä vähällä luovu-
ta. Pystyn kuitenkin tuomaan
perheelle juustoa leivän päälle.
Se on tärkeintä.”
Mohamedin mielestä suurin
osa rasismista on itse asiassa ka-
teutta. ”Suomalainen ei kestä,
kun naapurilla on hieno auto,
oli kyseessä sitten valkoinen
suomalainen tai maahanmuut-
taja. Joskus neuvottelutilan-
teessa olen huomannut, että
tuo ihminen ei kestä nähdä
menestynyttä maahanmuutta-
jaa. Olen menettänyt keikko-
jakin kateuden takia. Suoma-
laisista löytyy onneksi myös
hyviä tyyppejä, jotka auttavat
ja tukevat maahanmuuttajia.
Kauppias, jonka kaupassa työs-
kentelin vartijana, kannusti
minua yrittäjäksi ja antoi hyviä
neuvoja.”
Tavoitteet korkealla
Mitä ohjeita Mohamed antaisi
nuorelle yrittäjälle? “Yrittämi-
nen on haastavaa, mutta jos
olet päätöksesi tehnyt, lopeta
pelkääminen. Vastoinkäymisiä
tulee aina. Silloin kannattaa
ajatella, että en ole ensimmäi-
nen, joka epäonnistuu, enkä
ole myöskään viimeinen. Älä
istu kapakkaan, vaan jatka elä-
mässä eteenpäin. Epäonnistu-
miset kuuluvat yrittämiseen,
mutta tavoitteiden on oltava
korkealla.”
Nyt Mohamed panostaa kan-
sainvälisille markkinoille. Tu-
levaisuudessa hän voisi ajatella
liiketoimintaa myös Somalias-
sa, mutta se edellyttää olojen
vakiintumista. ”Suomi ei ole
kaikista helpoin maa maahan-
muuttajalle. Moni kaveri on
muuttanut täältä ulkomaille,
Kanadaan ja Englantiin. Minä
en halua mennä helpoimman
kautta. Minä tykkään haasteis-
ta.”
Ahmed Mohamed
20. 22
“Kiusaamista oli paljon”
Ismael tuli Suomeen 11-vuoti-
aana vanhempiensa ja kahden
veljensä kanssa. ”Kiusaamista
ja syrjintää oli tosi paljon. On-
neksi sain pari hyvää kaveria,
jotka auttoivat minua sopeutu-
maan kouluun.
Myös opettaja-
ni oli tosi hyvä
ja jaksoi aina
auttaa ja tu-
kea.”
Kouluvuosiin
mahtuu myös
hyviä muistoja:
”Muistan ikui-
sesti, kun sain
kuudennen
luokan lopus-
sa maantiedon
kokeesta yhdeksikön. Luokka-
kaverini ei ollut uskoa silmiään
– miten hän sai muka seiskan
ja minä ysin! En siinä vaihees-
sa osannut vielä kauhean hyvin
suomea, mutta maantieto oli
lempiaineeni, joten olin luke-
nut tosi paljon, opetellut koko
kirjan ulkoa.”
Yläasteella kiusaaminen vähe-
ni. Ismaelilla oli muutamia sa-
manhenkisiä opiskelusta kiin-
nostuneita kavereita, joitten
kanssa hän vietti vapaa-aikaan-
sa. ”Opiskelin edelleen opet-
telemalla kaiken
ulkoa ja sain hy-
viä numeroita.
Se ei ole ehkä
oppimisen kan-
nalta paras tapa,
mutta kyllä sillä
pitkälle pääsee.”
Yläasteen päättö-
todistuksessa Is-
maelin äidinkie-
len numero oli 9.
”Suomi toisena
kielenä -ryhmiä
ei koulussani sil-
loin ollut, vaan opiskelin sa-
moilla tunneilla äidinkielisten
puhujien kanssa.”
“Suosittelen tie-
totekniikan diplo-
mi-insinööriopin-
toja kaikille, jotka
ovat kiinnostuneet
matematiikasta ja
tietotekniikasta. Ala
on kiinnostava – se
kehittyy ja muuttuu
koko ajan.”
Hussein Ismail
21. 23
Diplomi-insinööriksi
kovalla työllä
Ismaelin lempiaineita koulussa
olivat matematiikka, fysiikka ja
kemia. Vanhemmat toivoivat
hänestä lääkäriä, mutta Ismael
piti oman päänsä ja haki luki-
on jälkeen Tampereen teknilli-
seen yliopistoon opiskelemaan
tietotekniik-
kaa. “Maahan-
muuttajaopis-
kelijan pitää
varautua teke-
mään paljon
töitä. Koko
opiskeluajan
luin varmasti
kolme kertaa enemmän kuin
kantasuomalaiset ihan jo kie-
len takia”, Ismael sanoo.
Valmistuttuaan diplomi-in-
sinööriksi Ismael sai työpaikan
Nokialta, jossa hän työskente-
lee edelleen. “Suosittelen tie-
totekniikan diplomi-insinöö-
riopintoja kaikille, jotka ovat
kiinnostuneet matematiikasta
ja tietotekniikasta. Ala on kiin-
nostava – se kehittyy ja muut-
tuu koko ajan.”
Läsnä suomalaisessa yh-
teiskunnassa
Mitä neuvoja Ismael antaisi
somalialaistaustaisille nuoril-
le, jotka miettivät tulevaisuut-
taan? ”Kannattaa valita kaveri-
piirinsä huolella.
Jos tuntuu, ettei
kaveripiirissä ar-
vosteta opiskelua,
on syytä miettiä,
ovatko kaverit
hyvää seuraa. Ei
myöskään pidä
haaskata aikaa
odottelemalla, että joskus pää-
sisi takaisin Somaliaan menes-
tymään. Meidän pitää menes-
tyä täällä, olla läsnä ja toimia
yhteiskunnassa. Sitä kautta
voimme auttaa myös Somaliaa.
Jos pärjää Suomessa, pärjää
myös muualla.”
“Koko opiskeluajan
luin varmasti kolme
kertaa enemmän kuin
kantasuomalaiset
ihan jo kielen takia.”
Hussein Ismail
22. 24
Maryan Abdulkarim
Maryan Abdulkarim, 32, työskentelee
Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden
laitoksella tutkimusavustajana. Hän on myös
Naisasialiitto unionin varapuheenjohtaja,
järjestöaktiivi ja aktivisti. ”Aktivismi on
välttämätöntä, sillä Suomi on edelleen
käsittämättömän rasistinen maa.”
”Tarttukaa
toimeen!”
24. 26
Aktiivinen toimija
Abdulkarim syntyi Mogadis-
hussa, kasvoi Tampereella ja
asuu nyt Helsingissä kahden
lapsensa kanssa. Lukion jälkeen
Abdulkarim opiskeli ensin lei-
puri-kondiittoriksi, sitten so-
sionomiksi. Nyt hän työsken-
telee Helsingin yliopistossa
tutkimusavus-
tajana monitie-
teellisessä tutki-
mushankkeessa,
jossa tutkitaan
muun muassa
muslimiperhei-
tä Suomessa.
”Työskentelin
aikaisemmin
Väestöliiton mo-
nikulttuurisuus-
asiantuntijana”,
Abdulkarim kertoo.
”Oma perhetaustani on keski-
luokkainen. Perheessäni koros-
tettiin koulutuksen merkitystä,
ja olen saanut perheeltäni tu-
kea. Usein kun puhutaan maa-
hanmuuttajataustaisista nuo-
rista ja heidän ongelmistaan,
unohdetaan se tosiasia, että he
tulevat eri perhetaustoista ja
sosiaaliluokista.”
Abdulkarim toimii aktiivises-
ti aatteidensa puolesta: Hän
kirjoittaa blogia verkkolehti
Fifiin, kirjoittaa feministiseen
lehteen Tulvaan ja on ollut mu-
kana suunnittelemassa Normit
nurin kampan-
jaa. ”Järjestäkää
mielenosoituk-
sia, tarttukaa
toimeen, yh-
teiskuntamme
ei ole valmis.”
Koulu
toiseuttaa
”Suomessa on
paljon rakenteellista syrjintää”
Abdulkarim sanoo. ”Koulus-
sa opetetaan vain valkoisten
ihmisten historiaa. Aasian ja
Afrikan historiaa ei käsitellä ol-
lenkaan.” Abdulkarim toivoo,
että somalialaistaustaiset nuo-
ret ottaisivat itse selvää oman
maansa historiasta. ”Lukekaa
”Kun puhutaan me-
nestyneistä maahan-
muuttajista, riittääkö
silloin se, että on
onnistunut saamaan
töitä tai opiskelupai-
kan? Miksi maahan-
muuttajia
aliarvioidaan?”
Maryam Abdulkarim
25. 27
kirjoja ja etsikää tietoa Interne-
tistä. Olkaa kriittisiä ja kyseen-
alaistakaa. Tieto on valtaa.”
Myyttien
murtaja
Usein ajatellaan, että täydel-
linen suomen kielen taito on
avain menestykseen Suomessa.
”Myytti täydellisestä kielitai-
dosta on kuopattava. Huono
englanti on maailman puhu-
tuin kieli. Suomessa ajatellaan,
että jos on aksentti, on tyh-
mempi. Myös täällä on totut-
tava erilaisiin tapoihin puhua
suomea.” ”Kun puhutaan me-
nestyneistä maahanmuuttajis-
ta, riittääkö silloin se, että on
onnistunut saamaan töitä tai
opiskelupaikan? Miksi maa-
hanmuuttajia aliarvioidaan?”
Abdulkarim kysyy.
Maryam Abdulkarim
26. 28
Abdi Faysal
Nordean Koivukylän toimipisteessä asiakasta
tervehtii ystävällinen mies. Abdi Faysal on
vantaalainen pankkineuvoja ja
kaupunginvaltuutettu. Somaliasta kotoisin,
Vantaalle kotiutunut.
Maailmanihminen
Vantaalta
28. 30
Haaveena oma yritys
Faysal tuli Suomeen kymme-
nenvuotiaana perheensä kans-
sa. He asettuivat asumaan
Keravalle, jossa Faysal aloitti
koulunkäyntinsä. ”Kielen op-
pimisessa minua auttoivat har-
rastukseni. Pelasin jalkapalloa,
jääkiekkoa ja
sählyä”, Faysal
muistelee.
1990-luvun
alun lama-Suo-
mi oli tyly:
oli epäluuloa,
huutelua, vä-
kivaltaakin.
Faysal sai kui-
tenkin paljon
kavereita har-
rastuksien-
sa kautta. Kaveripiirin kuu-
lui niin thaimaalaistaustaisia,
turkkilaistaustaisia kuin kan-
takeravalaisia lapsia. ”Keravalla
ihmiset tunsivat minut, joten
minua ei kiusattu tai huudeltu
perään. Ulkopaikkakuntalaiset
soittivat joskus suutaan, mut-
ta selvisin niistäkin tilanteista
tappelematta”, Faysal kertoo.
Faysal pärjäsi koulussa hyvin.
Lempiaineita olivat reaaliai-
neet, etenkin historia. Eniten
häntä kiinnosti kuitenkin yrit-
täminen.Siksihänpäättihakeu-
tua lukion jälkeen kaupallisen
alan opintoihin. Opiskelupaik-
ka löytyi Malmin liiketalous-
opistosta. Faysal muutti Ke-
ravalta Vantaan
Koivukylään,
josta oli kätevää
kulkea kouluun
Malmille. Työ-
harjoittelupaikan
hän sai Nordeas-
ta, jossa hän jat-
koi valmistumi-
sen jälkeen ensin
määräaikaisena
ja sitten vakinai-
sena palveluneu-
vojana. Nyt Faysal harjoittelee
henkilökohtaisen pankkineu-
vojan töitä. ”Mietin aikaisem-
min myös yliopisto-opintoja,
mutta työelämä on vienyt mu-
kanaan”, Faysal toteaa. Haa-
veissa siintää edelleen oma
yritys, mutta maltillinen mies
toteaa elävänsä päivän kerral-
laan.
”Haluan vaikuttaa pai-
kallisesti, mutta ajat-
telen myös globaa-
listi. Tämä on meidän
yhteinen maapallom-
me ja meidän täytyy
työskennellä yhdessä
sen hyväksi.”
Abdi Faysal
29. 31
Kunnallispolitiikkaa ja
perhe-elämää
Kunnallispolitiikkaan Faysalin
ajoi halu vaikuttaa omaan eli-
nympäristöönsä. Vantaalaiset
äänestivät hänet kaupunginval-
tuustoon Suomen sosiaalide-
mokraattisen puolueen listoilta
vuonna 2012. ”Luin Suomen
historiaa, tutustuin poliittisiin
puolueisiin ja Suomen sosiaali-
demokraattinen puolue vastasi
omaa arvomaailmaani.”, Faysal
kertoo. Vantaan kaupungin-
valtuustossa on Faysalin lisäksi
vain yksi maahanmuuttajataus-
tainen kaupunginvaltuutettu.
”Tasapainottelu oman työn,
valtuuston ja perhe-elämän vä-
lillä on välillä haastavaa, mut-
ta rasismia en ole valtuustossa
kohdannut”, hän sanoo.
Sillanrakentaja Suomen ja
Somalian välillä
Faysal toteaa työelämässä ole-
van edelleen ennakkoluuloja
maahanmuuttajia kohtaan.
Lukioaikana hän yritti hakea
Keravalta töitä useista eri yri-
tyksistä, mutta ei tullut vali-
tuksi yhteenkään työpaikkaan.
Onneksi hän sai kesätöitä
kaupungilta. ”Tein puistotöitä
Keravan puistoissa kaksi ke-
sää. Puistotyöstä sain työtodis-
tuksen, joka helpotti työnha-
kua. Työtodistus on tärkeä. Se
auttaa eteenpäin, tuli se mistä
työstä tahansa.”
Faysal haluaa olla sillanraken-
taja Suomen ja Somalian vä-
lillä. Kysymykseen siitä, onko
hän identiteetiltään suomalai-
nen, somali vai suomensomali
Faysal vastaa olevansa maail-
manihminen. ”Haluan vaikut-
taa paikallisesti, mutta ajatte-
len myös globaalisti. Tämä on
meidän yhteinen maapallom-
me ja meidän täytyy työsken-
nellä yhdessä sen hyväksi. Tu-
tustuakseen eri kulttuureihin ei
nykyään edes tarvitse matkus-
taa kauas. Ihmisiä eri kulttuu-
reista löytyy jo naapurista.”
Abdi Faysal
30. 32
Aisha Mohamed
Aisha Mohamed työskentelee Espoon
Matinkylän sosiaalitoimistossa.
Hän on etuuskäsittelijä, joka
käsittelee toimeentulohakemuksia.
”Monikulttuurinen
tausta on
voimavara”
32. 34
Somaliasta kotiin
Herttoniemeen
23-vuotias Mohamed on asunut
melkein koko elämänsä Suo-
messa. ”Olin kaksi kuukautta
vanha, kun pakenimme perhee-
ni kanssa Somalian sisällissotaa
Keniaan. Keniasta muutim-
me Syyriaan ja
Syyriasta Suo-
meen.” Suo-
messa perheen
kotipaikaksi
vakiintui Hert-
toniemi, jossa
Mohamed asuu
edelleen.
”Äiti oli pää-
sääntöisesti ko-
tona meidän
lasten kanssa,
joten opin kun-
nolla suomea vasta esikoulussa.
Jotenkin sen vuoden aikana kie-
li loksahti päähäni. Koulu sujui
mukavasti: olin pikku nörtti,
joka teki läksyt heti koulun jäl-
keen. Koulussamme oli paljon
maahanmuuttajataustaisia lap-
sia, joten syrjintää ei kauheasti
ollut”.
Ammattikorkeakouluun
toisella yrittämällä
Nuorempana Mohamed haavei-
li lääkärin ammatista. ”Lukiossa
tajusin, etten ole tarpeeksi fy-
siikka- ja kemianero hakeakseni
lääketieteelliseen.
Sitten en oikein
tiennytkään, mi-
hin hakisin.”
Mohamed haki
sosionomiopin-
toihin, mutta ei
tullut valituksi.
Hän sai kuitenkin
työpaikan päivä-
kodista. Seuraa-
vana keväänä hän
pyrki ammatti-
korkeakouluun
opiskelemaan liiketaloutta. Tällä
kertaa tärppäsi: Mohamed aloit-
ti tradenomiopinnot Lohjalla,
ja vaihtoi myöhemmin Helsin-
kiin. ”Valmistuin tradenomiksi
syksyllä 2013. Opinnäytetyöni
käsitteli maahanmuuttajatyttö-
jen työllistymistä pääkaupunki-
“Somalialaistaustais-
ten nuorten kannattaa
myös rohkeasti tuoda
esille monikulttuurista
taustaa ja kielitaitoaan
työhakemuksissa. Ne
ovat hyvä valttikortti
nykypäivän työelämäs-
sä. Monikulttuurinen
tausta on voimavara, ei
este.”
Aisha Mohammed
33. 35
seudulla”, Mohamed kertoo.
Mohamed on tehnyt töitä nuo-
resta asti. Ensimmäisen koske-
tuksen hän sai työelämään jo
yläasteella työskennellessään
puhelinmyyjänä. Lukioaikana
hän työskenteli puhelinhaastat-
telijana ja opiskeluaikana tulk-
kina. ”Hain kerran ruokakaup-
paan töihin, mutta työnantaja
sanoi, että en voi työskennellä
huivi päässä. Syyksi hän sanoi,
että joku asiakas voi vaikka tart-
tua siihen. En myöskään tullut
valituksi henkilökohtaiseksi
avustajaksi, kun avustajaa etsivä
nainen kuuli minun olevan so-
mali. Se pisti mielen matalaksi
moneksi päiväksi.”
Opiskeluaikana työharjoittelu-
paikkaa oli vaikea saada – tra-
denomiopiskelijoita on paljon
ja harjoittelujaksot ajoittuvat sa-
moihin ajankohtiin. Mohamed
onnistui saamaan harjoittelu-
paikan Vantaan sosiaalitoimis-
tosta. ”Valmistuttuani sain sieltä
määräaikaisen työpaikan etuus-
käsittelijänä ja kun työsopimuk-
seni päättyi, sain töitä Espoon
sosiaalitoimistosta.”
Haaveena muutto Somaliaan
”Olen somalialainen, joka asuu
Suomessa. Pidän kyllä Suomea
kotimaanani, mutta suomalai-
seksi en itseäni kutsu. Tummai-
hoista ei vieläkään oikein hyväk-
sytä suomalaiseksi.” Mohamed
toteaa. Tulevaisuudessa Moha-
med haluaisi työskennellä las-
tensuojelun parissa. Hän myös
haaveilee muutosta Somaliaan.
”Haluaisin ensin tehdä ensin
maisteriopinnot joko Suomessa
tai Englannissa. Kaikista hie-
nointa olisi väitellä joskus toh-
toriksi.”
Miksi Mohamed on pärjännyt
työelämässä? ”Minua on autta-
nut elämässäni ennen kaikkea
vanhempieni tuki ja usko Ju-
malaan. Somalialaistaustaisten
nuorten kannattaa myös roh-
keasti tuoda esille monikult-
tuurista taustaa ja kielitaitoaan
työhakemuksissa. Ne ovat hyvä
valttikortti nykypäivän työelä-
mässä. Monikulttuurinen tausta
on voimavara, ei este.”
Aisha Mohammed
34. 36
Hussein Ali
”Nyt on meidän
vuoromme tuoda
pöytään jotakin”
Jos soitat eduskuntaan, puhelimeen vastaa
todennäköisesti Hussein Ali. Luotettava ääni
vastailee rauhallisesti soittajaa askarruttaviin
kysymyksiin. Hussein Ali on eduskunnan
puhelinkeskuksen hoitaja, ensimmäinen soma-
lialaistaustainen eduskunnassa työskentelevä.
Työssään hän neuvoo kansalaisia, auttaa
kansanedustajia ja virkamiehiä ja hoitaa
eduskunnan puhelinjärjestelmää.
36. 38
Somaliasta Suomeen
sotilaspoliisiksi
Ali on kotoisin Beledweynes-
ta Keski-Somaliasta. Suomeen
hän tuli seitsemänvuotiaana.
Alaluokilla Ali lempiaineita
olivat matematiikka ja liikunta.
Myöhemmin hän kiinnostui
historiasta, yhteiskuntaopista
ja kielistä. ”Oli
vaikea päättää
mihin haen
opiskelemaan,
koska olin
kiinnostunut
niin monista
asioista.”
Lukion jälkeen oli edessä ar-
meija. ”Somalialaistaustaiset
kaverit sanoivat, etteivät mei-
käläiset pääse sotilaspoliiseik-
si. He sanoivat, että se on niin
paljon luottamusta vaativa
homma, että siihen otetaan
vain syntyperäisiä suomalaisia.”
Alista ja hänen kaveristaan tuli
ensimmäiset somalialaistaus-
taiset sotilaspoliisit Santaha-
minassa. Suurin kunniatehtävä
oli, kun Ali pääsi kunniavar-
tiostoon presidentinlinnan
edustalle. ”Huomasin puolessa
minuutissa, että todella olin
ensimmäinen tummaihoinen
siinä hommassa. Taksit mei-
nasivat ajaa kolareita, autoilijat
hämmästelivät ja turistit räpsi-
vät kuvia vielä tavallista innok-
kaammin”, Ali
hymyilee.
Armeijan jälkeen
Ali pääsi Kivelän
sairaalaan töihin.
Kun hän näki il-
moituksen edus-
kunnassa avoinna
olevasta työpaikasta, hän päätti
hakea paikkaa. “Tulin valituksi
työhöni lähes kahdensadan ha-
kijan joukosta”, Ali kertoo. Ali
viihtyy eduskunnassa hyvin:
työ on vastuullista ja työkave-
rit mukavia. Nyt hän pohtii
iltaopiskelua työn ohessa. ”Ha-
luaisin opiskella tietotekniik-
kaa”, toteaa tekniikan ihmelap-
seksikin tituleerattu Ali.
“Tulin valituksi
työhöni lähes
kahdensadan hakijan
joukosta.”
Hussein Ali
37. 39
Sillanrakentaja murtaa
ennakkoluuloja
Ali on tottunut olemaan sil-
lanrakentaja ihmisten välillä.
Lukioaikana hän ystävystyi
skinheadin kanssa. ”Kerran
mentiin skinikaverini kanssa
elokuviin ja saatiin Tennispa-
latsin vartijat peräämme. Ne
varmasti luuli-
vat, että on tu-
lossa somalien
ja skinien jouk-
kotappelu.”
”Suurin osa
suomalaisista
ei ole rasisteja,
mutta ennakkoluuloja on pal-
jon. Rasismi ja ennakkoluuloi-
suus ovat kaksi eri asiaa. Ihmis-
ten ennakkoluuloja voi poistaa
omalla käytöksellä, mutta to-
delliselle rasismille ei voi mi-
tään. Olen nähnyt, kuinka
ihmisen asenne muuttuu muu-
tamassa sekunnissa, kun hänel-
le puhuu suomea ja käyttäytyy
kohteliaasti. En tarkoita, että
koko ajan pitäisi hymyillä tai
nuoleskella, mutta omalla käy-
töksellä voi muuttaa paljon.”
Alin aseita ennakkoluuloja
vastaan ovat kohteliaisuus ja
avoimuus. ”Kokonaista siltaa
ei tarvitse rakentaa yksin.” hän
sanoo. ”Yleensä toinen osapuo-
li rakentaa puolet.”
”Olen monella
lailla tosi suo-
malainen. Olen
esimerkiksi aina
etuajassa ja täs-
mällinen arjen
suhteen. Toisaal-
ta olen säilyttä-
nyt myös oman
kulttuurini: puhun hyvin so-
malia, en juo, enkä polta. En
enää koe olevani vieras Suo-
messa: puhun suomea, minulla
on työpaikka, asunto ja koko
elämä täällä”, Ali pohtii. ”Suo-
mi on antanut meille katon
pään päälle. Nyt on meidän
vuoromme tuoda pöytään jo-
takin.”
”Suomi on antanut
meille katon pään
päälle. Nyt on meidän
vuoromme tuoda
pöytään jotakin.”
Hussein Ali
38. 40
Ahmed Nuur Khalif
Ahmed Nuur Khalif on matematiikan ja fysiikan
aineopettaja. ”Vanhempani eivät olleet
koulutettuja. Täytyy muistaa, että itse
pystyy vaikuttamaan omaan
elämäänsä.”
”Opettajana voin
auttaa muita”
40. 42
Opettaja rohkaisi
opiskelemaan
Ahmed Nuur Khalif syntyi So-
maliassa vuonna 1984. Suomeen
hän muutti perheensä kanssa
vuonna 1993. ”Muutimme Jär-
venpäähän, jossa asun edelleen”,
Khalif kertoo. 1990-luvulla Jär-
venpäässä asui paljon somalia-
laistaustaisia maahanmuutta-
jia. ”Meistä tosi
moni on opiskel-
lut myöhemmin
korkeakouluis-
sa.”
Ala-asteella Kha-
lif pärjäsi hyvin
etenkin matematiikassa. ”Tein
matematiikan kirjan tehtävät yh-
dessä viikonlopussa”, hän nau-
rahtaa. Seitsemännellä luokalla
murrosiän kuohut ja huono opet-
taja laskivat opiskelumotivaatio-
ta. Khalifin keskiarvo oli huo-
noimmillaan 6,2.
”En edes tiennyt, mikä on lu-
kio. Kukaan kotona ei kertonut,
mihin pitäisi hakea peruskou-
lun jälkeen.” Silloin hätiin astui
– opettaja: ”Erityisopettaja Pasi
Puupponen otti minut suojatik-
seen. Hän rohkaisi minua opis-
kelemaan ja hakemaan lukioon.
On Puupposen ansiota, että olen
tässä. Olin ruotsissa tosi huono,
mutta hän auttoi minua siinäkin.
Tapasin hänet muutama vuosi
sitten sattumalta junassa – se oli
tunteikas jälleennäkeminen.
Lukiossa Khalif va-
litsi pitkän mate-
matiikan, mutta se
tuntui vaikealta, ja
hän vaihtoi lyhyeen
matematiikkaan.
”Kiinnostuin kui-
tenkin fysiikasta ja
sitä kautta matematiikkakin alkoi
taas kiinnostaa. Sain erityisluvan
opiskella pelkkää pitkää matema-
tiikkaa yhden vuoden. Se helpotti
keskittymistä.”
Lukion jälkeen Khalif pääsi Tek-
nilliseen korkeakouluun opiske-
lemaan tietoliikennetekniikkaa ja
Helsingin yliopistoon fysiikkaa.
”Valitsin Helsingin yliopiston,
sillä en halunnut muuttaa pois
Järvenpäästä. Otaniemeen oli-
“Suomessa koulutus
on todella tärkeä.
Ilman sitä putoaa
kärryiltä.”
Ahmed Nuur Khalif
41. 43
si ollut Järvenpäästä liian pitkä
matka.”
Ammatinvalinta kypsyi
pikkuhiljaa
Khalif opiskeli ensin kaksi vuot-
ta fysiikkaa, ja vaihtoi sitten ma-
tematiikkaan. ”Minulla oli jo
opiskeluaikana perhe, joten en
ottanut juurikaan osaa opiskeli-
jaelämään. Opiskelin paljon itse-
näisesti.”
Päätös opettajaksi opiskelusta
kypsyi pikku hiljaa. ”Autoin lu-
kiossa opiskelevia kavereita ma-
tematiikassa ja fysiikassa. Moni
heistä tuli jälkikäteen kiittämään,
että eivät olisi koskaan kirjoitta-
neet ylioppilaaksi ilman apuani.
Tajusin, että opettajan ammatissa
voin olla todella hyödyksi ja aut-
taa muita. Suoritin pedagogiset
opinnot vuodessa ja valmistuin
matematiikan ja fysiikan aine-
opettajaksi vuonna 2013.”
Nyt Khalif työskentelee matema-
tiikan, fysiikan ja kemian opetta-
jana Koivusaaren yläkoulussa Jär-
venpäässä. ”Työssäni kannustan
nuoria opiskelemaan sanomalla,
että heidän on ajateltava itseään.
Ihmisen pitää opiskella itseään
varten, eikä miellyttääkseen mui-
ta. Yritän auttaa opiskelijoita
löytämään sisäisen motivaation.
Suomessa koulutus on todella tär-
keä. Ilman sitä putoaa kärryiltä.”
Kolme lasta ja työ pitävät tuo-
reen opettajan kiireisinä, mutta
vapaa-ajalla Khalif seuraan jalka-
palloa, käy pelaamassa sulkapal-
loa tai Play Stationia kavereiden
kanssa. ”Annan myös matema-
tiikan ja fysiikan tukiopetusta
Kanava ry:n tiloissa somalialais-
taustaisille nuorille. Toivon, että
esimerkkini rohkaisisi myös mui-
ta opiskelemaan.”
”En ollut mitenkään huippute-
rävä opiskelija, jolle kaikki olisi
ollut helppoa. Tein tosi paljon
töitä, melkein asuin kirjastossa.
Jos vanhemmat eivät pysty autta-
maan läksyissä, kannattaa pyytää
rohkeasti apua opettajilta. Opet-
tajan tehtävä on auttaa.”
Ahmed Nuur Khalif
42. 44
Bahsan Aidiid
”Pitää uskaltaa hakea opiskelemaan juuri sitä alaa,
josta on kiinnostunut”, Bahsan Aidiid, 26 sanoo.
Hän työskentelee Uudenmaan TE-toimistossa
kotoutumispalvelujen asiantuntijana ja
opiskelee työnsä ohessa avoimessa
yliopistossa.
”Nyt tiedän mitä haluan
tulevaisuudeltani”
44. 46
Vaikeuksia ja voittoja
Aidiid tuli Suomeen vuonna
1991 sisaruksiensa kanssa. He
muuttivat ensin Tampereelle ja
siitä Vantaalle, jossa hän asuu
edelleen.
Aidiid pärjäsi hyvin koulussa:
arvosanat olivat
hyviä ja kaverei-
ta riitti. Somali-
tausta alkoi kui-
tenkin unohtua.
”Olin ihan suo-
malainen. En
enää osannut
kunnolla soma-
likieltä ja olin
irtaantumas-
sa somalikulttuurista. Silloin
perheeni ehdotti, että lähtisin
Hargeissaan suorittamaan lu-
kio-opinnot ja oppimaan samalla
kulttuuriamme.” Aidiid asui So-
maliassa neljä vuotta. Siellä hän
opiskeli englanninkielissä kou-
lussa, jossa opiskeli diaspora-so-
maleita ympäri maailmaa. ”Aika
Somaliassa muutti koko elämä-
ni”, Aidiid kertoo. ”Minusta tuli
identiteetiltäni somali.”
Kun Aidiid palasi Suomeen,
häntä odotti ikävä yllätys: hänen
lukiotodistustaan ei hyväksytty
Suomessa. ”Suunnitelmani psy-
kologian opinnoista kariutuivat.
Tunsin, että kaikki oli pilalla.
Pääsin ammattikouluun opiske-
lemaan liiketaloutta, mutta se ei
kiinnostanut minua lainkaan.”
Ammattikoulu-
vuodet olivat Ai-
diidille raskaita.
”Päivät opiskelin
alaa, joka ei kiin-
nostanut. Iltai-
sin työskentelin
kaupan kassalla.
Halusin edelleen
opiskelemaan
psykologiaa, mut-
ta se tuntui mahdottomalta haa-
veelta.”
Aidiid kuitenkin valmistui am-
mattikoulusta. Vastavalmistunut
merkonomi marssi työvoimatoi-
mistoon työnhakuun. Siellä hän-
tä odotti taas yllätys: ”Minulle
tarjottiinkin töitä työvoimatoi-
mistosta kotoutumispalvelujen
asiantuntijana. Työ vain tupsahti
syliini!”, Aidiid nauraa.
“Minulla on hyvä
työpaikka, olen in-
noissani kehitysmaa-
tutkimuksen opin-
noistani ja tiedän
mitä haluan
tulevaisuudeltani.”
Bahsan Aidiid
45. 47
Nyt Aidiid on työskennellyt
kaksi ja puoli vuotta TE-toi-
mistossa. Rasismia hän ei ole
työssään kohdannut. ”Toisinaan
työkaverit ovat turhankin arko-
ja ja hienotunteisia kysellessään
somalikulttuurista. Joskus taas
maahanmuuttaja-asiakkaat eivät
usko asiantuntemukseeni, vaan
vaativat kantasuomalaisen vir-
kamiehen paikalle selittämään
asiat.” Mikä on ollut Aidiidin
suurin saavutus työelämässä? ”Se
kun sain vakinaisen viran”, Ai-
diid vastaa epäröimättä. ”Kun
virkani vakinaistettiin tulin vali-
tuksi satojen hakijoiden joukos-
ta. Se tuntui hienolta.”
Älä lannistu!
Vaikka Suomessa ovat monet
asiat hyvin, Aidiid kaipaa Soma-
lian aurinkoa ja yhteisöllisyyttä.
Työn ohessa hän opiskelee kehi-
tysmaatutkimusta Helsingin yli-
opiston avoimessa yliopistossa.
”Haluan muuttaa Somaliaan ja
työskennellä siellä kehitysyhteis-
työn parissa. Olisi myös hienoa
perustaa oma yritys.”
”Olen huomannut, että joskus
somalitytöt eivät hae lukioon
tai yliopistoon, koska eivät luo-
ta omiin kykyihinsä.”, Aidiid
sanoo. ”Opinto-ohjaajat ohjaa-
vat maahanmuuttajataustaisia
nuoria herkemmin ammattikou-
luun, eivätkä kannusta riittävästi
lukio-opintoihin. Useimmiten
maahanmuuttajataustaisen nuo-
ren täytyy yrittää tuplasti enem-
män päästäkseen opiskelemaan
tai saadakseen työpaikan.”
Aidiid toivoo, että nuoret eivät
lannistuisi vastoinkäymisistä
vaan uskaltaisivat hakea opis-
kelemaan juuri sinne minne to-
della haluavat. ”En itse ole paras
esimerkki, hylkäsinhän haaveeni
psykologian opinnoista” Aidiid
toteaa. ”Toisaalta nyt minulla on
hyvä työpaikka, olen innoissani
kehitysmaatutkimuksen opin-
noistani ja tiedän mitä haluan
tulevaisuudeltani.”
Bahsan Aidiid
48. 50
Kohti unelma-ammattia
Ahmed Ibrahim syntyi Moga-
dishussa, mutta asui lapsena Je-
menissä englanninopettaja-isän
työn takia. Suomeen Ibrahim
muutti 9-vuotiaana. Sosiaalinen
poika oppi suomea juttelemalla
alakerran vanhan
rouvan kanssa.
”Keskustelimme
ja kävin hänen
kanssaan kau-
passa”, Ibrahim
muistelee.
1990-luvun
Suomessa tum-
maihoinen lapsi
herätti huomi-
ota. ”Koulussa
meni aika hyvin,
mutta koulun
ulkopuolel-
la huutelua oli
paljon”, hän toteaa. ”Jopa aikui-
set ihmiset huutelivat rasistisia,
mutta en antanut sen vaikuttaa
itseeni.”
Kouluaikana Ibrahim tienasi
opiskelurahoja työskentelemällä
muun muassa lehdenjakajana,
palvelulinjan kuljettajana ja VR:n
varikoilla. Ylioppilaaksi hän kir-
joitti vuonna 2005 Itäkeskuk-
sen lukiosta. ”Olin ollut lapsesta
asti kiinnostunut rakennusalasta,
joten rakennusin-
sinöörin ammatti
oli minulle it-
sestään selvä valin-
ta.” Ibrahim pää-
si opiskelemaan
Kymenlaakson
ammattikorkeak-
ouluun. “Kotka
on pieni paik-
kakunta, ja aluksi
kohtasin ennak-
koluuloja. Sain
kuitenkin monia
hyviä opiskeluka-
vereita, joiden
kanssa olen yhtey-
dessä edelleen.”
Ibrahim suoritti työharjoittel-
unsa YIT:llä. Saman yrityksen
palveluksessa hän on edelleen.
“Olen asunut niin
kauan täällä, että tun-
nen vastuuta tästä
yhteiskunnasta. Kahden
kulttuurin välissä elä-
minen aiheuttaa välillä
ristiriitoja, mutta on-
neksi nykyään kaikesta
voi keskustella. Uskon,
että lapsillani on hel-
pompaa. Jo päiväkodis-
sa tiedetään somalikult-
tuurista.”
Ahmed Ibrahim
49. 51
”Rakennusala on monipuolinen:
voit erikoistua esimerkiksi suun-
nitteluun, johtamiseen tai myyn-
tityöhön. Työssäni tarvitsee hyviä
sosiaalisia taitoja ja stressinhal-
lintakykyä. Yksikään päivä ei ole
samanlainen.”
Vastuu itsestä ja
yhteiskunnasta
Ibrahim kuvail-
ee itseään soma-
lialaiseksi, joka
asuu Suomessa.
“Olen asunut niin
kauan täällä, että
tunnen vastuuta
tästä yhteiskun-
nasta. Kahden
kulttuurin välissä
eläminen aiheuttaa välillä ris-
tiriitoja, mutta onneksi nykyään
kaikesta voi keskustella. Uskon,
että lapsillani on helpompaa. Jo
päiväkodissa tiedetään somali-
kulttuurista.”
Tulevaisuudessa Ibrahim haluaisi
suorittaa maisteriopinnot Eng-
lannissa. ”Haluaisin työsken-
nellä ulkomailla, koska kaipaan
kansainvälistä ilmapiiriä. Uskon,
että Suomi säilyy silti tuki-
kohtanani.”
Ibrahim ovat kannustaneet eteen-
päin oma motivaatio ja van-
hempien tuki. ”Koulunkäynti ei
ollut minulle koko
ajan helppoa, ko-
ska suomi ei ole
äidinkieleni. Olen
silti halunnut
pärjätä. Maahan-
muuttajataustais-
en on tehtävä pal-
jon töitä, mutta ei
silti pidä syytellä
muita ja katkeroit-
ua. Ennakkoluulo-
ja on mahdollista murtaa omalla
käytöksellä. Pitää luottaa siihen,
että vaikeuksien jälkeen paistaa
aurinko.”
”Ennen kaikkea minua on ajanut
eteenpäin halu elää hyvää elämää.
Opiskelu ja koulutus ovat olleet
väylä sitä kohti.”
”Haluaisin työsken-
nellä ulkomailla,
koska kaipaan kan-
sainvälistä ilmapiiriä.
Uskon, että Suomi
säilyy silti
tukikohtanani.”
Ahmed Ibrahim
50. 52
Jama Faisal Ali
”Kukaan ei ole syntynyt superlahjakkaana, vaan
menestyksen takana on paljon työtä”, sanoo
Jama Faisal Ali. Espoolainen Ali on
kemiantekniikan insinööri, joka työskentelee
lääkefirma Orionissa. ”Olen todella espoolainen”,
hän naurahtaa.
”Suomensomali ei ole
sen kummempi kuin
suomenruotsalainen”
52. 54
Tienraivaaja
Sekä yläasteella että lukiossa
Ali oli koulunsa ainoa afrikka-
laistaustainen opiskelija. ”Se oli
hyvä juttu”, hän sanoo. ”Pää-
sin kilpailemaan kantaväestön
kanssa, enkä tuntenut oloani
missään vaiheessa kovin erilai-
seksi. Maahan-
muuttajaluokilla
opiskelijoita saa-
tetaan aliarvioi-
da.”
Lukion jälkeen
Ali aloitti kemi-
antekniikan in-
sinööriopinnot
ammattikorkea-
koulussa. Myös
siellä hän oli
koulunsa ainoa
somalitaustainen
opiskelija. ”So-
malialaistaustaiset nuoret ha-
keutuivat siihen aikaan enim-
mäkseen lähihoitajiksi tai
muille palvelualoille, joista so-
malien tiedettiin työllistyneen.
Minulle sanottiin, että tulen
tuskin saamaan kesätyö- tai
harjoittelupaikkaa alalta.” Toi-
sin kävi: Jama sai heti ensim-
mäisen hakemansa kesätyöpai-
kan, ja sen jälkeenkin töitä on
löytynyt ongelmitta.
Valmistuttuaan kesällä 2010
tuore kemiantekniikan in-
sinööri lähti
pariksi kuukau-
deksi Somaliaan.
Palattuaan siel-
tä hän pestau-
tui henkilöstö-
vuokrausfirman
kautta lääkeyh-
tiö Orionin si-
saryhtiö Oriolan
varastoon pak-
kaajaksi. ”Pakka-
ushommista pää-
sin oman alan
työpaikkahaas-
tatteluun Orio-
nille. Haastattelu oli hiostava
psykologisine testeineen, mut-
ta tulin kuin tulinkin valituksi.
Olen myös työpaikallani ainoa
somalialaistaustainen työnteki-
jä – pioneerihommat siis jatku-
Jama Faisal Ali
”Minulle sanottiin,
että tulen tuskin saa-
maan kesätyö- tai
harjoittelupaikkaa
alalta.” Toisin kävi:
Jama sai heti ensim-
mäisen hakemansa
kesätyöpaikan, ja sen
jälkeenkin töitä on
löytynyt ongelmitta.”
53. 55
vat.”
”Haluan jatkaa opintojani ja
tulevaisuudessa muuttaa ehkä
takaisin Somaliaan. Haluan
viedä osaamistani takaisin sin-
ne, mistä olen lähtöisin.”
Kahden kulttuurin
hyvät puolet
Jama toteaa perheen olevan tär-
keä tekijä sekä maahanmuutta-
jataustaisten että
kantasuoma-
laisten opiskeli-
joiden koulun-
käynnissä. ”Isä
ja äiti ovat aina
kannustaneet
opiskelemaan:
meitä on yhdeksän sisarusta ja
olemme kaikki opiskelleet kor-
keakouluissa. On tärkeää löy-
tää oma tapansa oppia. Pitää
miettiä, opinko kuuntelemalla
vai lukemalla, opiskelenko ko-
tona vai kirjastossa.”
Ali korostaa kielitaidon merki-
tystä sekä opinnoissa että työ-
elämässä: ”Kielitaito on tosi
tärkeä. Kehitän sitä koko ajan
esimerkiksi lukemalla suomen-
kielisiä kirjoja. Viimeksi luin
Mika Waltarin Mikael Karva-
jalan, joka oli tosi hyvä.”
Alin mielestä pärjäämisen edel-
lytys on sopeutuminen suo-
malaiseen yhteiskuntaan: ”Jos
todella haluaa pärjätä, täytyy
sopeutua ja omaksua suoma-
laisen kulttuurin hyvät puolet.
Samalla on kui-
tenkin pidettävä
kiinni myös so-
malialaisen kult-
tuurin hyvistä
puolista, omasta
somali-identitee-
tistä ja uskon-
nosta. Kun on ahkera ja asialli-
nen ihmiset arvostavat, vaikka
olisi minkä värinen. Suomen-
somali ei ole sen kummempi
kuin suomenruotsalainen.”
“Kun on ahkera ja
asiallinen ihmiset ar-
vostavat, vaikka olisi
minkä värinen.”
Jama Faisal Ali
54. 56
Abdifatah Ahmed
Abdifatah Ahmed, 30, on konduktööri
Oulunkylästä. Oulunkylä on VR:n konduktöörille
kätevä asuinpaikka. Pääseehän siitä raiteita pitkin
Helsingin päärautatieasemalle alle kymmenessä
minuutissa. ”Olen työskennellyt konduktöörinä
yli kaksi vuotta”, Ahmed kertoo.
”Käydään töissä
ja eletään
perhe-elämää”
56. 58
Koulunpenkiltä tienaamaan
Ahmed muutti perheineen
Suomeen 13-vuotiaana. Tul-
lessaan Suomeen hän aloitti
koulunkäyntinsä valmistaval-
la kieliluokalla. Vuoden kieli-
opintojen jälkeen hän siirtyi
Jakomäen yläasteelle. ”Kaveri-
piirissäni oli sekä
maahanmuutta-
jataustaisia että
kantasuomalai-
sia lapsia. Har-
rastettiin jalka-
palloa ja joskus
käytiin salilla”,
Ahmed kertoo.
Yläasteen jälkeen
Ahmed aloitti lukio-opinnot,
mutta lukeminen ei maistunut
vilkkaalle nuorukaiselle. Hän
kävi vuoden kymppiluokkaa
ja aloitti sitten ammattikou-
lussa sähkötekniikan opinnot.
Rahan ansaitseminen alkoi
kuitenkin kiinnostaa opiskelua
enemmän, joten ammattikou-
luopinnotkin saivat jäädä. Ah-
med paiski töitä kaupan kassal-
la ja hampurilaisravintolassa.
Hampurilaisravintolassa hän
kohosi vuoropäälliköksi. ”Mo-
net asiakkaat eivät meinanneet
uskoa, että tummaihoinen voi
olla johtavassa asemassa”, Ah-
med muistelee.
Armeijan jälkeen
Ahmed työsken-
teli jonkin aikaa
Helsinki-Van-
taan lentoken-
tällä turvatarkas-
tajana. ”Sitten
kaveri suositte-
li, että minun
kannattaisi ha-
kea VR:lle kon-
duktööriksi. Hakijoita oli tosi
paljon: meitä haastateltiin ja
testattiin soveltuvuuskokein.”
Ahmed tuli valituksi. Valintaa
seurasi neljän kuukauden kou-
lutusjakso, jossa VR perehdytti
konduktöörikandidaatit am-
mattiin.
”Tärkeintä konduktöörin am-
Abdifatah Ahmed
“Koulutus on tärkeä
asia, mutta kaikkien
juttu se ei ole. Ilman
kouluakin voi pärjätä,
kunhan on nöyrä ja
ahkera.”
57. 59
matissa on varmistaa junal-
la matkustavien turvallisuus.
Työssä vaaditaan hyviä sosiaali-
sia taitoja ja asiakaspalveluhen-
kisyyttä. Työni on vuorotyötä:
teen aamu- ja iltavuoroja, jon-
kin verran myös yövuoroja.”
Äidille kiitos
”Olen kiitolli-
nen äidilleni,
joka on antanut
minulle ja sisa-
ruksilleni hyvän
kasvatuksen.
Minä olen ainoa
sisaruksistani,
joka ei ole käy-
nyt kouluja loppuun, mutta
olen silti saanut aina kaikki
työt, joita olen hakenut. Vaik-
ka minulle ei nuorena koulu
maistunut, en silti koskaan al-
kanut käyttää päihteitä. Kou-
lutus on tärkeä asia, mutta
kaikkien juttu se ei ole. Ilman
kouluakin voi pärjätä, kunhan
on nöyrä ja ahkera.”
”Minun ja kantasuomalaisen
konduktöörin elämät eivät
juuri toisistaan eroa. Käydään
töissä ja eletään perhe-elämää,
siinä se.”
”Minun ja
kantasuomalaisen
konduktöörin elämät
eivät juuri toisistaan
eroa. Käydään töissä
ja eletään
perhe-elämää,
siinä se.”
Abdifatah Ahmed
60. 62
Sisukas opiskelija
”Lapsen todellisuus on perhe,
missä ja minkä kokoisena se sitten
liikkuukin. Vaikka jouduimmekin
pakenemaan sotaa Somaliasta, on
sota lapsuusmuistoissani taka-alal-
la. Tulimme Suomeen Etiopian
kautta vuonna
1993. Siskoni ja
veljeni olivat len-
täneet Suomeen
jo etukäteen, ja
asuimme perhee-
ni kanssa siskon
pienessä kaksi-
ossa ennen kun
saimme isomman
asunnon.”
”Olin aloittanut
koulunkäynnin
Somaliassa jo
5-vuotiaana, mutta sota keskeyt-
ti sen”, Musse kertoo. ”Suomessa
aloitin opiskelun maahanmuut-
tajien ryhmässä, josta siirryin
Maunulan ala-asteen viidennelle
luokalle. Pärjäsin koulussa hyvin,
vaikka perheeni ei kielen takia voi-
nutkaan auttaa minua läksyissä.”
Peruskoulun jälkeen Musse suorit-
ti kaksoistutkinnon: hän valmistui
sekä ylioppilaaksi että pukuompe-
lijaksi. ”Ammattikoulun ja lukion
yhdistäminen oli välillä haastavaa,
mutta olen sitkeä tyyppi ja saatan
aina loppuun aloittamani asiat.”
Musse meni nai-
misiin 18-vuoti-
aana. ”Esikoiseni
syntyi seuraavana
vuonna. Halusin
jatkaa opintojani,
ja pääsin kolman-
nella yrittämällä
ammattikorkea-
kouluun opiskele-
maan terveyden-
hoitajaksi. Kolme
lasta ja koulun-
käynti vaati mel-
koisesti ponniste-
luja, mutta onneksi mieheni oli
tukenani. Voimakas opiskelumo-
tivaatio kantoi minua läpi koko
opiskeluajan, ja valmistuin terve-
ydenhoitajaksi vuonna 2013. Sain
heti työpaikan Vuosaaren terveys-
keskuksesta.”
Nawal Musse
”Toivon, että suomen-
somalit pitäisivät kiinni
omasta kulttuuristaan
ja uskonnostaan, opis-
kelisivat ahkerasti ja
tekisivät töitä. Oma
kulttuuri on voimava-
ra, jonka säilyttäneet
menestyvät paremmin
kulttuurien murroksen
keskellä.”
61. 63
Ihmisläheisessä ammatissa
Musse viihtyy hyvin työssään:
”Pidän työstäni, koska se on ih-
misläheistä. Jokainen päivä on
erilainen, eikä koskaan ole tylsää.
Suosittelen terveydenhoitajan am-
mattia niille, jotka ovat kiinnostu-
neet hoitotyöstä, tulevat ihmisten
kanssa toimeen ja ovat valmiita
työskentelemään itsenäisesti.”
Toisinaan terveydenhoitajan työn
on henkisesti raskasta. Miten
Musse jaksaa työssään? ”Lataan
akkujani harrastamalla liikuntaa
aina, kun arjen kiireet sen vain sal-
livat. Myös Koraanin lukeminen
antaa minulle voimaa.”
Somalikulttuuri
voimavarana
”Toivon, että suomensomalit pi-
täisivät kiinni omasta kulttuuris-
taan ja uskonnostaan, opiskelisivat
ahkerasti ja tekisivät töitä. Oma
kulttuuri on voimavara, jonka säi-
lyttäneet menestyvät paremmin
kulttuurien murroksen keskellä”,
Musse sanoo.
”Omat lapseni kasvatan soma-
likulttuurin mukaisesti, ottaen
mukaan myös suomalaisen kult-
tuurin hyviä puolia. Suomalaises-
sa kulttuurissa arvostan rauhalli-
suutta. Ehkä eniten vierastan sitä,
että lapsien ei tarvitse kunnioittaa
vanhempiaan ja muita aikuisia.
Mielestäni sekä hyvässä perheessä
että yhteiskunnassa on rajoja ja
rakkautta.”
”Välillä pohdin, mitä minun tulee
vielä saavuttaa, jotta voisin lunas-
taa kokonaan osani suomalaisena”,
Musse sanoo. ”Minulla Suomen
kansalaisuus, hyvä suomen kielen
taito, koulutus, ammatti, työpaik-
ka ja perhe, mutta silti joudun
kohtaamaan epäluuloja.”
”Unelmien yhteiskunnassani lap-
set pääsevät kouluun ja aikuisille
riittää töitä. On rauha, ja jokai-
nen voi olla oma itsensä”, Musse
sanoo.
Nawal Musse
62. 64
Abdirahim Hussein
Hususta on
moneksi
Abdirahim Hussein eli Husu on helsinkiläinen
toimittaja, poliitikko ja opiskelija. Parhaiten
hänet tunnetaan Ali ja Husu -radio-ohjel-
masta, jossa Hussein ruotii toimittajaparinsa
Ali Jahangirin kanssa ajankohtaisia aiheita.
Husseinista on moneksi: hän on työskennellyt
niin autokorjaamossa kuin johtanut poliittista
nuorisojärjestöä. ”Mikään ei tässä maassa on-
nistu parissa vuodessa. Tarvitaan suunnitelmia,
unelmia ja kärsivällisyyttä.”
64. 66
Opiskelija-Husu
Tullessaan Suomeen Hussein oli
15-vuotias. ”Kielen voi oppia joko
koulun penkillä tai käytännössä.
Minä opin kielen ystävystymällä suo-
malaisten kanssa.”
Hussein opiskeli ensin rakennusalan
perustutkinnon Turussa. ”Sain heti
töitä, mutta rakennustyömaalla ys-
kitti ja olin koko ajan tukossa. Menin
lääkäriin ja kävi ilmi, että olen allergi-
nen rakennuspölylle.”
Allergian takia oli edessä alan vaih-
to. Hussein suoritti toisen ammatti-
koulututkinnon kemian- ja prosessin
alalta. ”Hain insinööriopintoihin use-
ana vuonna, mutta en päässyt sisään.
Haaveilin, että muutan insinööriksi
Saudi-Arabiaan ja ryhdyn miljonää-
riksi.” Kun insinöörikoulun ovet eivät
auenneet, Hussein päätti yrittää jota-
kin muuta.
”Nyt olen viittä vaille valmis yhtei-
söpedagogi. Yhteisöpedagogit voivat
työskennellä monenlaisissa tehtävissä
esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, nuo-
risotyössä tai sosiaalityössä. Ammatti
on minulle sopivan monipuolinen.”
Duunari-Husu
”Olen sinnikäs työnhakija. Soitan ha-
luamaani työpaikkaan uudestaan ja
uudestaan. En ole koskaan ollut pitkiä
aikoja työttömänä.”
Husseinin ikimuistoisin työpaikka
oli vanhusten hoitajana. ”Se oli en-
simmäinen työpaikkani. Mummot
tykkäsivät minusta, oikein kilpailivat
huomiostani. Nuorelle pojalle huo-
mio ja hyvä palaute tekivät hyvää.
Vanhat rouvat olivat minulle äiti- ja
isoäitihahmoja, kun oma äiti oli kau-
kana Somaliassa.”
Työssään autokorjaamolla Hussein oli
suosittu työtoveri, sillä hän ei käyttä-
nyt alkoholia. ”Minut haluttiin aina
mukaan illanviettoihin kuskiksi.”
Hussein on tehnyt monenlaisia töi-
tä, mutta vaihtanut aina työpaikkaa,
jos on kokenut, ettei työssä voi edetä.
”Haluan aina kehittää ja kehittyä. En
halua urautua.”
Poliitikko-Husu
Vuonna 2003 Hussein seurasi
Irak-kohua ja pääministeri Anneli
Abdirahim Hussein
65. 67
Jäätteenmäen eroamista. ”Huomasin,
kuinka keskustelussa keskityttiin Jäät-
teenmäen sukupuoleen. Se sai minut
miettimään syrjintää, jota olin itse ko-
kenut. Minäkin olin työelämässä suu-
rennuslasin alla ihonvärini, uskontoni
ja somalitaustani takia.”
Irak-jupakka sai Husseinin innostu-
maan suomalaisesta politiikasta. Hän
osallistui Helsingin Keskustanuorten
luotsaamaan monikulttuuriseen Tilk-
ku-projektiin, jossa keskustamyön-
teiset nuoret tutustuivat poliittiseen
vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.
”Huomasin, että pystyin vaikutta-
maan, että minua kuunneltiin, että
mielipiteilläni oli väliä.” Vuonna 2007
Hussein valittiin Helsingin Keskusta-
nuorten puheenjohtajaksi. Sittemmin
hän on toiminut Helsingin Keskustan
varapuheenjohtajana ja ollut puolu-
een ehdokas niin kuntavaaleissa kuin
eduskuntavaaleissakin. ”Tulevaisuu-
dessa haluaisin olla kansaedustaja.
Kaikista suurin haaveeni olisi edustaa
Suomea suurlähettiläänä ulkomailla.
On vain ajan kysymys, koska suurlä-
hettiläänä toimii ulkomaalaistaustai-
nen suomalainen.”
Toimittaja-Husu
”Kun kirjoitin poliittisia blogikirjoi-
tuksia huomasin, kuinka komment-
tiosio täyttyi kysymyksistä, jotka ei-
vät liittyneet itse aiheeseen. Ihmiset
janosivat tietää maahanmuuttajista
ja heidän elämästään. Esitin kou-
lussa mediakurssilla lehtorille ide-
an radio-ohjelmasta, jossa maahan-
muuttajataustainen toimittaja puhuu
ajankohtaisista asioista ja kuuntelijat
saavat esittää kysymyksiä. Lehto-
ri kannusti minua viemään ideaani
eteenpäin. Ymmärsin nopeasti, että
tällainen tosikkotyyppi tarvitsee rin-
nalleen koomikon. Muistin tuttavani
iranilaistaustaisen Ali Jangharin, ja so-
vin hänen kanssaan tapaamisen.”
Ali innostui ideasta. Kaksikko teki en-
sin ohjelmaansa Lähiradiossa, kunnes
heidät bongattiin Ylelle. ”Ohjelma
alkoi Ylellä vuonna 2013, eikä lop-
pua näy. Tahdomme, että ivalolainen
mummokin, joka ei ole koskaan näh-
nyt iranilais- tai somalialaistaustasta
ihmistä, kuulee meidän elämästämme
ja ajatuksistamme.”
Abdirahim Hussein
67. 69
Mikä Kanava ry?
Kanava nuoriso ry on vuonna 1995 perustettu helsinkiläinen
nuorisojärjestö, jonka päämäärä on parantaa maahanmuutta-
januorten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestön toi-
minnan tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttaja lasten- ja
nuorten identiteettejä, auttaa heitä integroitumaan suomalaiseen
yhteiskuntaan ja toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa. Tuemme
nuorten elämänhallintaprosesseja ja autamme työntekoon ja kou-
lutukseen liittyvissä kysymyksissä. Taistelemme rasismia ja syrjin-
tää vastaan, tuemme syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, nuoria ja
perheitä. Tavoitteenamme on monikulttuurinen, suvaitsevainen
Helsinki, jossa kaikilla on hyvä olla.
Toimimme sekä ruohonjuuritasolla järjestäen toimintaa lapsille,
nuorille ja lapsiperheille että vaikuttamalla päätöksentekijöihin
aloitteita ja tietoja tarjoten. Kanava ry järjestää muun muassa
neuvonta- ja tukihenkilötoimintaa, leirejä ja retkiä, liikunta- ja
vapaa-ajantoimintaa, sovittelutoimintaa ja katutyötä. Perustoi-
minnan lisäksi toteutamme lyhytkestoisempia projekteja. Kana-
va ry:n toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja on taloudellista
voittoa tavoittelematonta.
