Roskaa ja puhetta vai roskapuhetta - Hanna Haaksi PSSry
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•560 views
Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat. Mistä roska tulee, mitä sille tapahtuu ja millaista se on? Tutkimustietoa ja toimintasuosituksia Pidä Saaristo Siistinä ry:ltä Maailman merien päivän seminaarissa 8.6.2015.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from GulfofFinlandYear2014
More from GulfofFinlandYear2014 (10)
Roskaa ja puhetta vai roskapuhetta - Hanna Haaksi PSSry
- 1. HANNA HAAKSI PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY
- 2. Yhdistys perustettiin vuonna 1969 yksittäisten kansalaisten toimesta Turun saaristossa PSS ry:n HISTORIA
- 3. TOIMINTA-ALUE JÄRVI-SUOMI: SAIMAA, PÄIJÄNNE JA PIRKANMAA POHJANLAHTI SAARISTOMERI ITÄINEN SUOMENLAHTI
- 4. JÄTEHUOLTO PROJEKTIT TIEDOTUS MITÄ TEEMME? Tavoitteenamme on pitää huviveneilyn ympäristövaikutukset mahdollisimman pieninä
- 8. • Kaksivuotinen (2011-2013), EU- rahoitteinen projekti, joka tutki Itämeren rantojen roskaantumista • 2014 – PSS ry:n oma rahoitus • 2015 -> YM:n rahoitus • Mukana Suomi (Pidä Saaristo Siistinä ry), Viro, Latvia ja Ruotsi • Suomi on roskaisin maa tulosten mukaan • Herättänyt paljon kiinnostusta mediassa ja kansalaisissa • Rantojen roskaantuminen on yksi Itämeren hyvän ekologisen tilan indikaattoreista (MSFD, desc. 10). BALTIC MARINE LITTER - MARLIN
- 10. MITÄ LÖYSIMME.
- 12. TOP10 ROSKALAJIT Kaikki rantatyypit 1 Muovi Muu 34.6% 2 Vaahtomuovi Vaahto (eriste & pakkaus) 5.7% 3 Muovi Pullonkorkkeja ja kansia 4.6% 4 Puu Jalostettu puu ja lavalaatikot 3.5% 5 Muovi Muovipussit 3.4% 6 Metalli Pullonkorkit, kannet & vetorenkaat 2.9% 7 Lasi ja keramiikka Lasi- tai keramiikkasirut 2.7% 8 Muovi Ruokalaatikot ja kääreet 2.4% 9 Muovi Veitset, haarukat, lusikat, pillit, sekoituspuikot 2.3% 10 Muovi Lasikuitupalaset 1.8%
- 13. TOP10 ROSKALAJIT Siisti Biitsi 2015 1 Tumpit 37,17 % 2 Muovi 30,35 % 3 Lasi & keramiikka 11,24 % 4 Paperi & kartonki 8,95 % 5 Metalli 7,10 % 6 Kumi 6,81 % 7 Puumateriaali 1,56 % 8 Kangas 1,35 % 9 Muu 0,65 % 10 Orgaaninen jäte 0,52 % 11 Vaarallinen jäte 0,4 %
- 14. TOP10 ROSKALAJIT Luonnontilaiset rannat 1 Muovi Muu 33.7% 2 Muovi Muovikassit 11.1% 3 Muovi Köysi 6.1% 4 Lasi & keramiikka Lasi- tai keramiikkasirut 6.0% 5 Muovi Pullot < 2 l 4.6% 6 Muovi Monofilamenttilangat 4.3% 7 Muovi Pullonkorkkeja & kansia 4.0% 8 Puu Jalostettu puu ja lavalaatikot 3.1% 9 Muovi Ruokalaatikot ja -kääreet 2.5% 10 Kankaat Köydet & narut 2.5%
- 15. TOP10 ROSKALAJIT Urbaanit rannat 1 Muovi Muu 36.2% 2 Vaahtomuovi Vaahto (eriste & pakkaus) 6.3% 3 Muovi Pullonkorkkeja & kansia 4.9% 4 Puu Jalostettu puu ja lavalaatikot 3.7% 5 Metalli Pullonkorkit, kannet & vetorenkaat 3.5% 6 Muovi Veitset, haarukat, lusikat. Pillit, sekoituspuikot (ruokailuvälineet) 2.7% 7 Lasi & keramiikka Lasi- tai keramiikkasirut 2.5% 8 Muovi Lasikuitupalaset 2.4% 9 Muovi Ruokalaatikot ja -kääreet 2,0 % 10 Paperi & kartonki Pahvilaatikot & palaset 1,8 %
- 16. HAVET AV PLAST.
- 17. Muovi ja vaahtomuovi 75% Paperi ja pahvi 5% Metalli 7% Puu 5% Orgaaninen 1% Muu jäte 0% Kangas 2% Lasi ja keramiikka 4% Kumi 1% Roskakategoriajakauma, Suomi 2012- 2013
- 18. EI KIINNOSTA.
- 21. EI KIINNOSTA.
- 24. EI KIINNOSTA.
- 26. MITÄ KÄDESSÄ? • Roskaantumisongelma on urbaaneilla rannoilla isompi kuin ulkosaaristossa. • Miten Suomen rikkonainen rannikko ja saaristo vaikuttavat roskien rantautumiseen? 70/15/15-sääntö? • Miten paljon Suomen vesialueiden pohjassa on roskaa ja mitkä ovat niin sanotut hot-spotit? • Onko Suomessa liian vähän roskiksia kadunvarsilla ja retkeilyalueilla? • Ovatko suomalaisten asenteet roskaamisesta löystyneet? Onko suomalaisten ympäristötietoisuudessa puutteita roskien ja roskaantumisen osalta?
- 27. Siivoaminen on oireen hoitamista, ei taudin.
- 28. RATKAISUJA - Tietoisuuden lisäämisellä ja aktivointikampanjoilla on ensisijaisen tärkeä rooli käytöksen muutoksessa! - Tarvitaan myös lisää tietoa: monitorointi ja tutkimus - Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhuta ja jos niitä ei muuteta!
- 29. RATKAISUJA - Materiaalivalinnat -> vähemmän muovia - Kulutusvalinnat: yksityiset ja julkisvalta (hankintojen oikeanlainen ohjaaminen) - Take away –elämäntyyli -> roskisten oikea sijoittelu ja oikea määrä erityisesti vesien lähistöillä (täyttymisenseuranta!) - Roskatietoisuuden lisääminen: mikro- ja makroroskat - Roskaantumisen ja roskaamisen parempi huomiointi teollisuudessa (luvat ja seuranta!)
- 30. ROSKAANTUMINEN ON UHKA JOLLE ME VOIMME TEHDÄ JOTAKIN. NYT.
Editor's Notes
- 80/20 säännön epäpätevyys Itämerellä?
- Länsimetron tunnelityömaalta peräisin oleva louhe läjitetään mereen. Louheen mukana menee räjäytyslankaa ja putkia, sekä betonin sidosaineena käytettävää kuitua. Lupa louheen meritäyttöön ovat saaneet Helsingin Satama ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Ympäristöluvassa annetaan lupa meren täyttöön “puhtailla kitkamailla ja louheella”. Luvassa edellytetään myös roskien leviämisen estämistä verhorakenteella.
- Länsimetron tunnelityömaalta peräisin oleva louhe läjitetään mereen. Louheen mukana menee räjäytyslankaa ja putkia, sekä betonin sidosaineena käytettävää kuitua. Lupa louheen meritäyttöön ovat saaneet Helsingin Satama ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Ympäristöluvassa annetaan lupa meren täyttöön “puhtailla kitkamailla ja louheella”. Luvassa edellytetään myös roskien leviämisen estämistä verhorakenteella.
- Länsimetron tunnelityömaalta peräisin oleva louhe läjitetään mereen. Louheen mukana menee räjäytyslankaa ja putkia, sekä betonin sidosaineena käytettävää kuitua. Lupa louheen meritäyttöön ovat saaneet Helsingin Satama ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Ympäristöluvassa annetaan lupa meren täyttöön “puhtailla kitkamailla ja louheella”. Luvassa edellytetään myös roskien leviämisen estämistä verhorakenteella.