2. RANSKAN-PREUSSIN SOTA 1870-71
Heinäkuussa1870 Bismarck aloitti Preussin sodan
Ranskaa vastaan.
Valtakamppailu manner-Euroopan herruudesta
Bismarckin joukot olivat taistelukentällä ylivoimaisia.
Voittivat ratkaisevan taistelun Sedanissa 1. syyskuuta 1870.
Preussilaiset aloittivat syyskuussa 1870 Pariisin piirityksen.
Piiritys kesti viisi kuukautta, kunnes Ranska viimein antautui.
1871 Bismarck yhdisti saksalaisvaltiot (ei Itävaltaa)
Preussin johdolla yhdeksi valtioksi ja perusti Saksan
keisarikunnan.
3. SODAN RISKI KASVAA
Suurvaltojen voimatasapaino muuttui, kun Saksan keisarikunta
vahvistui.
Otto von Bismarck solmi liittosopimukset Itävalta-Unkarin,
Venäjän ja Italian kanssa.
Venäjän kanssa salainen kolmivuotinen
jälleenvakuutussopimus1887:
toinen jää puolueettomaksi, jos toinen joutuu sotaan.
4. RATKAISEVAT ASKELEET
1890 Saksan keisari Vilhelm II pakotti Bismarckin eroamaan
ja kieltäytyi itse jatkamasta sopimusta Venäjän kanssa.
Seurauksena Venäjä ja Ranska solmivat liittosopimuksen
1892.
5. SARAJEVON LAUKAUKSET
1.Nuori kiihkoilija ampui Frans Ferdinandin ja hänen
puolisonsa Bosnian matkalla. Itävalta-Unkari syytti
Serbiaa, koska ampuja oli Bosnian-serbi.
2.Itävalta-Unkari julisti heinäkuussa 1914 Serbialle
sodan
3.Kaksi päivää myöhemmin Venäjä määräsi osittaisen
liikekannallepanon.
4.Saksa vaati Ranskalta tietoa sen kannasta.
5.Ranska ei vastannut, Saksa julisti sodan Venäjälle.
6.Saksa julisti sodan myös Ranskalle.
6.
7. ”Ensimmäistä maailmansotaa oli edeltänyt huikea
teknologinen kehitys, teollistumisen vuosisata.
Höyryvoima, sähkö, sähkösanomat, puhelin. Rautatiet,
polttomoottori, autot, lentokoneet, zeppeliinit. Ja
tuhovoima moninkertaistui: konetuliaseet, järeät tykit,
kranaatit, sukellusveneet.
Sodassa teollinen mahti valjastettiin
ennennäkemättömään tappamiseen. (--) Kaava oli usein
sama. Massiivisilla kranaattikeskityksillä tapettiin
tuhansittain vihollissotilaita, minkä jälkeen sotilaat
lähtivät leveinä muodostelmina rynnäkköön – vain
joutuakseen murhaavaan konekiväärituleen.”
HS: Kansojen lahtipenkki
8. ”Ensimmäinen maailmansota oli junasota. Autoja oli vähän, kaikki kulki junalla.
Saksa tarvitsi hyökkäykseensä 11 000 junaa. Paitsi sotilaita ja tykkejä, oli kuljetettava ammuksia,
muonaa, polttoainetta, kalustoa, hevosia, rattaita, haavoittuneita. Ja suunnattoman tavaramäärän oli
tultava perille oikeassa järjestyksessä: hevoset ennen tykkejä, samoin hevosten rehu, tykkimiehet,
heidän muonansa.
Monimutkaisia aikatauluja oli laskettu jopa vuosi. Jos muutit yhden osan, syntyi ruuhka.
Junien oli kuljettava hitaasti mutta tasaisesti, minuuttiaikataulussa. Niinpä näinä päivinä tasan sata
9. SOTASTRATEGIAA
Uskottiin, että sodasta tulisi lyhyt – jouluksi
kotiin.
Saksan Schlieffenin suunnitelma kahden
rintaman sodan varalle:
1. Nopealla iskulla Ranskaan
2. Seuraavaksi Venäjälle
Saksa oletti ehtivänsä Ranskan kimppuun ennen
Britannian tukea. Myös Venäjän arveltiin
reagoivan hitaasti.
Saksa hyökkäsi Belgian läpi Ranskaan. Britannia
julisti heti Saksalle sodan (entente cordiale
Ranskan kanssa).
10. Saksan eteneminen pysähtyi Marne-joelle
syksyllä 1914.
Asemasota
• Taistelu jumittui neljäksi vuodeksi
paikoilleen pelloille kaivettuihin
taisteluhautoihin.
• Yksittäiset suuret taistelut (esim. Somme)
eivät ratkaisseet tilannetta.
• Länsiliittouma aloitti näännytyssodan:
Saksalta loppuisivat raaka-aineet.
Saksan piti lähettää itärintamalle vahvistuksia.
Tannerbergin ja Masurian taisteluissa
saksalaiset lopulta voittivat.
Uusia aseita
• Sukellusveneet
• Konekiväärit
• Tykit
11. KAASU
”Tuuli koillisesta. Kello viideltä iltapäivällä
ranskalaiset ja algerialaiset joukot näkivät
paksun, vihertävänkeltaisen pilven vyöryvän
linjojaan kohden. Kohta kuusi kilometriä
leveä pilvi peitti koko maiseman.
Ensimmäiset alkoivat kakoa ja vääntelehtiä.
He eivät saaneet vedetyksi henkeä ja
sylkivät paksua limaa – keuhkot täyttyivät
nesteestä. Kasvot muuttuivat
tummansinisiksi. Silmiä poltti, ja oli vaikea
nähdä mitään.
Sotilaat tungeksivat paniikissa
yhdyshautaan, pois etulinjasta. Oli 22.
huhtikuuta Belgian Ypresissä. Rintama oli
jauhanut paikallaan syksystä asti. Nyt siihen
tuli liikettä. Hetkeksi.
Kaasunaamareita ei vielä ollut.
Sotilaille jaettiin puuvillarättejä, jotka
kostutettiin. Se auttoi, sillä kloori
reagoi veden kanssa jo rätissä eikä
vasta keuhkoissa. Jotkut kastelivat
rätin virtsalla.
Ampumahautoihin toimitettiin myös
heiniä ja natriumtiosulfaattia, jolla
12.
13.
14. ”Kranaattišokki!
Tietävätkö he, mitä se tarkoittaa. Miehet
muuttuvat kuin heikoiksi lapsiksi, itkien ja
heiluttaen mielipuolisina käsiään,
takertuen lähimpään mieheen rukoillen,
ettei jätettäisi yksin.”
15. USA LIITTYY SOTAAN
Sodan alkaessa Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi. Se toimitti
kuitenkin huoltokuljetuksia Iso-Britannialle.
Kun Saksa aloitti 1917 sukellusvenesodan, se ilmoitti upottavansa
kaikki alukset, myös matkustajalaivat, jotka yrittävät Ranskaan tai
Iso-Britanniaan.
Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet.
Kun Saksa tarjosi Meksikolle liittoa, USA koki Monroen oppia rikotun.
Keväällä 1917 Yhdysvallat liittyi sotaan.
Yhdysvaltain sotilaallinen apu ja Iso-Britannian laivastosaarto
ratkaisivat lopulta sodan ympärysvaltojen voitoksi.
