5. Lähestymistapana kysymykset
I keep six honest serving-men
(They taught me all I knew);
Their names are What and Why and When
And How and Where and Who.
Rudyard Kipling, 1902
6. Lähestymistapana kysymykset
MITÄ?
MILLOIN?
MISSÄ?
KUKA?
MITEN?
MIKSI?
Mikä on tutkimusaineiston
nimi?
Mihin asioihin
tutkimusaineisto liittyy?
Missä organisaatiossa
aineisto on tehty?
Missä muodossa aineisto on
saatavilla?
Miltä ajalta tutkimusaineisto
on olemassa?
Kuka on tehnyt
tutkimusaineiston?
Kuka omistaa
tutkimusaineiston?
Miten tutkimusaineisto on
kerätty?
Miksi tutkimusaineisto on
tuotettu ja avattu?
7. Kysymys
Mikä on tutkimusaineiston nimi?
Mihin asioihin tutkimusaineisto liittyy?
Missä organisaatiossa aineisto on tehty?
Missä muodossa aineisto on saatavilla?
Miltä ajalta tutkimusaineisto on olemassa?
Kuka on tehnyt tutkimusaineiston?
Kuka omistaa tutkimusaineiston?
Miten tutkimusaineisto on kerätty?
Miksi tutkimusaineisto on tuotettu ja avattu?
Metatiedon rakenne
Aineiston nimi (title)
Aihe (subject)
Organisaatio (organization)
Tiedostotyyppi (format)
Ajallinen kattavuus (temporal)
Tekijä (author)
Omistaja (owner)
Menetelmän kuvaus (method)
Tutkimusaineiston hallintasuunnitelma (DMP)
+ metatiedon sisältö
8. Metatiedon sisältö
aineiston tuottajalla etuoikeus kertoa
– kirjastojen sisällönkuvailun osaaminen usein
verraton apu!
kuvailussa tukena sanastot ja ontologiat
tunnisteiden automaattinen generointi
…
- Metatiedon maailma
- otsikossa mainittu tutkimusdata >> oikeastaan puhumme aineistosta = data ja sen kuvailu
- metadata - metatieto
perusteltuja tarpeita metatiedon hallintaan käytetylle työlle ja (työ)ajalle – ja niihin liittyen vaaditulle työmäärälle
kaikkea ei tarvitse tehdä manuaalisesti tietoja järjestelmään naputtamalla – hallinnollisten ja rakenteellisten metatietojen tuottaminen ohjelmallisesti
aina tarvitaan päätös tarvittavan ja sitä kautta tuotettavan metatiedon määrästä – monet seikat vaikuttavat, myös tutkimusala ja sen vallitsevat käytänteet
lähtökohta: aineistoa voi käyttää vasta, kun ymmärtää mistä siinä on kyse, mistä se on tehty
Aineiston hyödyntämisen lähtökohtana on ymmärtää sopiiko se kyseessä olevaan tutkimuskysymykseen
Aineiston metatiedot työkalu aineiston ”arviointiin”
metatietojen perimmäinen käyttötarkoitus on vastata tutkimusaineistoihin liittyviin kysymyksiin – kolikon kaksi puolta
Tutkimusaineiston tuottajan kannalta
Mitä haluan kertoa aineistostani?
Tutkimusaineiston hyödyntäjän kannalta
hahmottaa mitä on saatavilla
tunnistaa etsittyjä aineistoja (”yhteenkuuluvia”, ”erilaisia”)
valita tarpeita vastaava aineisto
hankkia aineisto >> tietää sen sijainti
Miten tässä voidaan auttaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita?
Miten asia kommunikoidaan tieteentekijöille, jotka eivät välttämättä miellä metatiedon tärkeyttä tai kokevat sen vaikeaksi?
”Five Ws” with ”H” >> viestinnällinen lähestymistapa >> muodostuu kaava kerrottavalle tarinalle
juuret antiikin Kreikan retoriikassa, ”seven circumstances”
Thomas Wilson (The Arte of Rhetorique, 1553):
Who, what, and where, by what helpe, and by whose:Why, how, and when, doe many things disclose
Tiedon tuottajan valitsemista kysymyksistä muodostuu tutkimusaineistojen metatiedot, joiden tehtävä on säilyttää vastaukset tiedon etsijän myöhemmin esittämiin kysymyksiin.
Puretaan metatiedon rakenne yleistajuiselle kielelle
Esimerkkejä, lisää word-liitteessä
”Five Ws” with ”H” >> viestinnällinen lähestymistapa >> muodostuu kaava kerrottavalle tarinalle
juuret antiikin Kreikan retoriikassa, ”seven circumstances”
Thomas Wilson (The Arte of Rhetorique, 1553):
Who, what, and where, by what helpe, and by whose:Why, how, and when, doe many things disclose
Tiedon tuottajan valitsemista kysymyksistä muodostuu tutkimusaineistojen metatiedot, joiden tehtävä on säilyttää vastaukset tiedon etsijän myöhemmin esittämiin kysymyksiin.
Puretaan metatiedon rakenne yleistajuiselle kielelle
Esimerkkejä, lisää word-liitteessä
Metatiedon rakenteen, metatietostandardissa annetun asian muuntaminen selkokielelle >> haastetaan ”ongelmaa” kysymysten kautta
lisäksi tarvitaan se vastaus – eli tarvitaan sisältötiedot
(kirjastot) sisällönkuvailu vs. arvot >> käytetyt diskurssit >> tässä sisältö ne ”vastaukset”
Työtä voidaan helpottaa erilaisten palveluiden avulla, mm. kansallinen ontologiapalvelu olemassa
Sanastojen koneluettavuus ja tunnisteet termeille
- työflow ja tietovirrat rakennetaan siten, että metatiedot tuotetaan mielellään vain kerran >> palveluiden yhteentoimivuus
metatiedon rakenteen ja sisällön yhdistelmänä
Laatu >> ”että kysymyksiin vastattu oikein”
Yksiselitteisyys = yksikäsitteisyys, ymmärrettävyys,
Kattavuus = täsmällisyys, vastattu kaikkiin kysymyksiin, ennen kaikkea kattaa sisällön riittävällä tasolla
Sovitut käytänteet = esimerkiksi kontrolloitujen asiasanastojen käyttö, valmiit luokitukset, tieteenalakohtaisuudet >> vallitsevat käytänteet
Julkisivun haluamme näyttävän parasta – metatiedot ovat tutkimusaineiston käyntikortti, jonka voimme antaa työstämme eli tutkimusaineistosta kiinnostuneelle
tämän käyntikortin kauneuden (eli laadukkaan metadatan) arvoa ei kannata aliarvioida
Esimerkiksi kuvailevasta metatiedosta vastaa tutkija tai jokin kolmas osapuoli, kuten informaatikko
Tarvitaan palveluita, joihin tutkimusaineistojen metatiedot kirjataan helpottamaan aineistojen löytämistä ja soveltuvuutta uuden tutkimuksen käyttöön