Luento Maisemantutkimuksen oppiaineen kurssilla: Porin tori: Moderni rakennusperintö, kaupunkikehittämisen voimavara vai este?

1. Modernismin liikerakentaminen
ja rakennusperinnön arvot
Esimerkkinä Helsinki City -inventointi
Luento Maisemantutkimuksen oppiaineen kurssilla:
Porin tori: Moderni rakennusperintö, kaupunkikehittämisen voimavara vai este?
Turun yliopisto, Pori, 10.11.2015
aura.kivilaakso@gmail.com
@AuraKivilaakso
CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo

2. Modernismin rakennusperintö -
tutkimus, arvot, suojelu
• Modernismi / nuori rakennuskanta?
• Muodostaa 80 % koko maan ja reilut 60 % Helsingin
rakennuskannasta
Merkittävä kulttuurinen, taloudellinen ja materiaalinenkin varanto
• Kulttuuriperintökeskusteluun Suomessa vasta 1990-luvulta
alkaen, seurattu kv-kenttää
Ks. Tuominen, Laura 1992. 1900-luvun rakennusperintö, luettelointi- ja
suojelukysymyksiä. Selvitys 8/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö.

3. CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo

4. CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

5. Museoviraston
Rakennettu hyvinvointi
© Hilkka Högström / Museovirasto
http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/
rakennettu_hyvinvointi

6. Modernismin rakennusperintö
Helsingin kaupunginmuseon työssä
CC-BY 4.0 Eino Saarela Rossi

7. 7

8. 65 kohdetta
• Perustiedot
• Rakennushistoria
• Kuvaus
• Keskeiset muutokset
• Arvotus ja suojelutarve
• Lähteet
Arkistot: RakVV, MFA, HKM
Kirjallisuus
Arkkitehti-lehti ym.
Kohdekäynnit, isännöitsijät

9. Inventoinnin rajaus

11. 11
CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo

12. CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

13. CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo

14. 1950-luku:
Kaupunkikuvan modernisointi suuressa
mittakaavassa alkoi
CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

15. 1960-luku:
Ydinkeskustaan rakennettiin enemmän kuin minään
muuna vuosikymmenenä sodan jälkeen
CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo

16. 1970-luku:
Kenen Helsinki? Kirjanpitolain uudistus 1973
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

17. 1980-luku – Nousukausi
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

18. • Tiiviit kuvaukset / yhteenvedot arvoista
• Kohteiden suojeluun liittyvät suositukset
• ”Suuntaa-antava” arvottaminen, pohja
myöhemmille esim. kaavoituksen ja hankkeiden
yhteydessä käytäville keskusteluille
• Perustana:
Unnerbäck, Axel 2002. Kulturhistorisk värdering av bebyggelse.
Stockholm: Riksantikvarieämbetet.
Arvottaminen
Helsinki City -inventoinnissa

19. 19
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

20. 20
KAIVOTALO – ARVOT
Rakennuksella on Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ja
Rautatieaseman ympäristön kehitykseen liittyviä kulttuurihistoriallisia
arvoja. Se edustaa 1950-luvun edistyksellistä liiketaloarkkitehtuuria
toimistotilojen muunneltavuutta parantavine betonipilarirunkoineen
ja julkisivuratkaisuineen. Rakennuksen luonne on muuttunut 1970-
luvulla oleellisesti, mutta jäljellä on paljon myös
alkuperäistä. Rakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla
Rautatieaseman pääsisäänkäynnin edessä.
Rakennuksessa tehtävien toimenpiteiden toteuttaminen
alkuperäisarkkitehtuuria tukevalla tavalla tai sitä palauttaen on
suositeltavaa.

21. 21
CC-BY 4.0 H. T. Lehmusto / Helsingin kaupunginmuseo

22. 22
HOTELLI MARSKI – ARVOT
Hotelli Marskilla on suomalaiseen hotelli- ja ravintolahistoriaan,
arkkitehtuurihistoriaan sekä politiikkaan liittyviä merkittäviä kulttuuri- ja
yhteiskuntahistoriallisia arvoja. Rakennus on suunniteltu huolella, ja sen
rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksella on
tärkeä kaupunkikuvallinen asema osana Mannerheimintien eteläpään
ajallisesti kerrostunutta katukuvaa.
Rakennuksen käyttötarkoitus ja julkisivut on syytä säilyttää. Rakennus tulee
suojella asemakaavassa.

23. 23
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

24. FORUM – ARVOT
Rakennus edustaa 1980-luvun taloudellisen kasvun aikaa ja yhteiskunnan
kaupallistumista. Sillä on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä yhteiskunta- ja
liiketaloushistoriallista merkitystä. Rakennukset muodostavat huolella
suunnitellun kokonaisuuden, ja niiden rakentamisessa on käytetty laadukkaita
materiaaleja. Rakennuksissa on jäljellä alkuperäisiä rakennusosia. Julkisivut
ovat pitkälti alkuperäisasussaan. Mannerheimintie 20:n rakennuksella on
tärkeä kaupunkikuvallinen asema yhdellä Helsingin liikekeskustan
keskeisimmistä tonteista.
Mannerheimintie 20:n suojelu on ratkaistu asemakaavassa julkisivuja
koskevalla suojelumerkinnällä. Myös sisätilojen muodon ja alkuperäisten
kiinteiden sisustusten kuten Carraran marmoripintojen säilyttäminen on
suositeltavaa.

25. 25
CC-BY 4.0 Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo

26. 26CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo

27. CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

28. CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

29. Kiitos!
aura.kivilaakso@gmail.com
@AuraKivilaakso
CC-BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo