Recommended
More Related Content
Similar to Kuntakorva, yhteenvetoraportti
Similar to Kuntakorva, yhteenvetoraportti (20)
Kuntakorva, yhteenvetoraportti
- 1. RAPORTTI Kuntakorvan Huhtikuu 2008 www.kuntakorva.fi | www.toivoajatuspaja.fi | www.fountainpark.fi
- 2. 2 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Sisällysluettelo Johdanto Kuntakorvan synty 3 Teoriapohja 4 Osallistujat 5 Teemojen ehdottaminen 6 Teemojen arviointi 7 Tiedon analysointi 8 Laadullinen analyysi 8 Määrällinen analyysi 8 Muutosten ennakointi 9 Tulokset Yhteenveto yleisellä tasolla 10 Arviointien vertailu ikäluokittain 11 Yhteenveto alle 30-vuotiaista 12 Yhteenveto 30-55-vuotiaista 13 Yhteenveto yli 55-vuotiaista 14 Arviointien vertailu sukupuolittain 15 Yhteenveto miehistä 16 Yhteenveto naisista 17 Arviointien vertailu ammateittain 18 Yhteenveto yrittäjistä 19 Yhteenveto opiskelijoista 20 Yhteenveto työntekijöistä 21 Yhteenveto eläkeläisistä 22 Lisäraportit 23 Tämä raportti käsittelee Kuntakorvan pääteemoja valtakunnallisella tasolla. Syvällisemmin yksittäisiin teemoihin pureutuvia sekä rajatumpia maantieteellisiä alueita käsitteleviä raportteja julkaistaan myöhemmin Suomen Toivo -ajatuspajan kotisivuilla osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut
- 3. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 3 Kuntakorvan synty Suomen Toivo –ajatuspaja halusi löytää demokraattisen tavan osallistaa Kokoomuksen jäsenistö, kansalaisjärjestöt sekä suuri yleisö kunnallispoliittisen ohjelman valmisteluun sekä herättää kiinnostusta kunnallispolitiikkaa ja syksyn 2008 kunnallisvaaleja kohtaan. Menetelmäksi valittiin suomalaisen Fountain Park Oy:n kehittämä verkkohaastattelu, jota on aikaisemmin sovellettu laajasti yritysmaailmassa strategisessa suunnittelussa sekä tulevaisuuden trendien ennakoinnissa. Palvelu on avoimessa käytössä osoitteessa www.kuntakorva.fi. Lisätietoja antavat Suomen Toivo -ajatuspajan puolesta Markku Pyykkölä ja Fountain Park Oy:n puolesta Ville Tapio. Tämän raportin tuotantoon ovat osallistuneet Fountain Parkista myös Anssi Tervonen, Eija Seppänen sekä Riikka Sulkamo. Markku Pyykkölä Ville Tapio markku.pyykkola@kansio.fi ville.tapio@fountainpark.fi 0500 442 761 040 590 9385 Johdanto
- 4. 4 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Teoriapohja Menetelmä perustuu yhden modernin strategisen suunnittelun tärkeimmän vaikuttajan Igor Ansoffin ajatukseen kolmesta filtteristä, jotka heikentävät organisaatioiden kykyä hyödyntää toimintaympäristössä olevaa tietoa. 1) Havainnointifiltteri estää hyödyntämästä tietoa, joka tulee henkilökohtaisen suun- tautumisen rajaaman näkökenttämme ulkopuolelta. Uudet trendit yllättävät meidät usein takavasemmalta. 2) Mentaalifiltteri estää hyödyntämästä havaitsemaamme tietoa, jolla emme usko oman rajallisen käsityskykymme ja menneisyyden kokemustemme perusteella olevan merkitystä. 3) Valtafiltteri estää hyödyntämästä tietoa, joka suodattuu hierarkisen organisaation päätöksentekoprosessin tai voimakkaiden vallalla olevien tapojen tai uskomusten takia. Igor Ansoff lanseerasi myös käsitteen heikot signaalit (weak signals). Ansoffin mukaan strategiset yllätykset antavat itsestään viitteitä etukäteen. Viitteet, eli heikot signaalit, ovat aluksi epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia, mutta ajan myötä ne vahvistuvat ja konkretisoituvat. Havaitsemalla heikot signaalit ajoissa ja valmistautumalla niiden vahvistumiseen, or- ganisaatio voi saavuttaa merkittävän kilpailuetuaseman tilanteessa, jossa heikko signaali vahvistuu nopeassa tahdissa merkittäväksi trendiksi.
- 5. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 5 Osallistujat Kutsu lähetettiin sähköpostitse kaikille noin 15 000 kokoomuslaiselle, joiden osoitteet olivat puolueen jäsenrekisterissä. Linkki on esillä myös useiden puolueeseen liittyvien järjestöjen kotisivuilla. Kuntakorva on kuunnellut tämän raportin julkaisuhetkellä jo yli 23 000 osallistujaa, jotka ovat ehdottaneet noin 14 000 kunnallispoliittista teemaa, lukeneet toistensa ehdotuksia noin 317 000 kappaletta ja arvioineet ehdotusten tärkeyttä noin 69 000 kertaa. Osallistujien määriä ja mielipiteitä pystytään vertailemaan sukupuolen, iän, ammatin ja äänestyskunnan mukaan. Kuntakorvaan tullaan seuraavassa vaiheessa haastamaan mukaan myös kansalaisjärjestöjä sekä suuri yleisö. Laajan joukon osallistaminen auttaa Ansoffin havainnointifiltterin kiertä- misessä ollen samalla kiinnostusta herättävää, parhaimmillaan jopa toimintaan aktivoivaa, viestintää. n opiskelijoita 10.5 % n yrittäjiä 17.2 % n eläkeläisiä 16.6 % n muita 5.9 % 0 20 40 60 80 100 miehiä on 56.6 % naisia 43.4 % n alle 30-vuotiaita 16.9 % 30-55–vuotiaita 48.9 % yli 55-vuotiaita 34.2 % työntekijöitä 49.7 %
- 6. 6 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Teemojen ehdottaminen Osallistujia pyydettiin ehdottamaan kunnallispoliittisia teemoja kolmessa eri vaiheessa. 1) Ensimmäisessä vaiheessa osallistujilla oli mahdollisuus antaa haluamansa määrä ehdotuksia, jotka heillä päällimmäisenä oli mielessä. 2) Toisessa vaiheessa osallistujat haastettiin miettimään ehdotuksia heille ehkä vie- raammasta näkökulmasta. Esimerkkejä satunnaisesti osallistujille valikoituneista 15 haasteesta: Ajattele omakotiasujan näkökulmasta Ajattele maahanmuuttajan näkökulmasta Ajattele yksinhuoltajan näkökulmasta Ajattele vireän eläkeläisen näkökulmasta Ajattele työttömän näkökulmasta Haastavilla näkökulmilla pyrittiin saamaan osallistujat tuottamaan enemmän ehdotuksia ja avaamaan havainnointi- ja mentaalifilttereitä ehdotusten monipuolistamiseksi. 3) Kolmannessa vaiheessa osallistujilla oli jo ollut mahdollisuus lukea ja arvioida muiden tekemiä ehdotuksia. Tällä pyrittiin edelleen avartamaan ihmisten näkökulmia. Luovaa ajattelua stimuloitiin lisäksi satunnaisesti osallistujille valikoituneilla 15 aforismilla, joista esimerkkeinä: Ford ei hoksannut auton voivan olla muutakin kuin musta Tätä eivät poliitikot uskaltaisi ääneen sanoa Jos on olemassa keino viivästyttää tärkeää päätöstä, hyvä byrokratia - julkinen tai yksityinen - löytää sen.
- 7. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 7 Teemojen arviointi Välttääksemme suodattamasta tietoa valtafiltterillä, annoimme osallistujille vastuun myös ehdotettujen teemojen tärkeyden arvioinnista. Jokainen osallistuja sai arvioitavakseen valitsemansa määrän muiden vastaajien tuottamia ehdotuksia autenttisessa muodossaan. Ehdotusten tärkeyteen otettiin kantaa raahaamalla ehdotus tikkataululla sitä lähemmäksi keskustaa mitä tärkeämpänä osallistuja ehdotusta piti. Huomionarvoista on myös se, että haastattelu oli kaikilta vaiheiltaan anonyymi, eli kaikki osallistujat ja ehdotukset olivat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia.
- 8. 8 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Tiedon analysointi Laadullinen analyysi Analysointi aloitettiin luokittelemalla noin 9000 erillistä ehdotusta 17 luokkaan ehdotusten tekstisisältöjen samankaltaisuutta automaattisesti tulkitsevalla, itseorganisoituvien karttojen teoriaan perustuvalla ohjelmistolla. Luokiksi valittiin vertailun vuoksi vuoden 2004 kunnallispoliittiseen ohjelmaan kuu- luneet kahdeksan teemaa sekä lisäksi kerätyssä aineistossa vahvimmin esille nousseet yhdeksän uutta teemaa. Määrällinen analyysi Luokittelun jälkeen laskettiin kuinka monta ehdotusta kuhunkin luokkaan kuului, eli kuinka paljon mistäkin teemasta osallistujien keskuudessa puhuttiin. Ehdotusten määrän lisäksi laskettiin kuinka tärkeänä osallistujat pitivät keskimäärin eri luokkiin kuuluneita ehdotuksia ja kuinka paljon hajontaa, eli erimielisyyttä, ehdotusten arvioinnissa esiintyi.
- 9. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 9 Muutosten ennakointi Erityisen mielenkiintoisina voidaan pitää niitä teemoja, joihin liittyviä ehdotuksia tuli määrällisesti melko vähän, mutta jotka koettiin arviointivaiheessa silti erittäin tärkeiksi. Näissä teemoissa saattaa olla potentiaalia enemmän kuin julkista keskustelua seuraamalla voisi kuvitella. Toinen mielenkiintoinen ryhmä ovat ne yksittäiset ehdotukset, joiden keskimääräinen arvostus jäi matalaksi, mutta joiden arvioiden korkea hajontaluku kertoi vahvasta erimie- lisyydestä – pieni joukko ihmisiä piti näitä ehdotuksia suurista joukoista poiketen erittäin tärkeänä. Kyseessä saattaa joidenkin tähän joukkoon kuuluvien ehdotusten kohdalla olla ilmiö, jossa pieni visionäärijoukko osaa jo ennakoida asian merkityksen vahvistuvan tulevaisuudessa. Tämä raportti keskittyy analysoimaan aineiston 17 vahvinta teemaa. Potentiaalisten heikkojen signaalien analyysistä tehdään oma raporttinsa, joka julkaistaan myöhemmin Suomen Toivo –ajatuspajan sivuilla osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut ”Yhteisöllisyys oli vasta 17. yleisin, mutta peräti 3. arvostetuin teema”
- 10. 10 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Tulokset Sininen palkki kuvaajissa kertoo kuinka paljon teemaan liittyviä ehdotuksia on määrällisesti tullut ja punainen palkki kuinka tärkeänä ehdotuksia on keskimäärin pidetty. Vuoden 2004 kunnallispoliittisesta ohjelmasta tuttujen teemojen lisäksi aineistosta nousi vahvasti esille yhdeksän uutta teemaa: asuminen ja rakentaminen, hallinto ja päätöksen- teko, liikenne, harrastusmahdollisuudet, ympäristö, päivähoito, kulttuuri, maahanmuuttajat sekä yhteisöllisyys. On tärkeää huomioida, että teemoista tulleiden ehdotusten määrä ei korreloi teemojen tärkeyden arvioinnin kanssa. Työ on ylivoimaisesti eniten ehdotuksia synnyttänyt teema, kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimmäksi arvioitu teema. Määrällisesti vähän ehdotuksia keränneistä teemoista päivähoito sekä yhteisöllisyys koettiin erittäin tärkeiksi. Yhteisöllisyydessä korostui kuntalaisten halu käyttää yhteisöjä turvaverkostoina ja syrjäytymisen ehkäisijöinä sekä vuorovaikuttaa muiden kuntalaisten kanssa. Myös hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä ehdotuksissa avoimuuden ja vuorovaikutuk- sen tärkeyttä korostettiin. Maahanmuuttajia ei ole yleisesti pidetty tärkeänä teemana, mutta arviointien korkea hajontaluku kertoo osan antaneen päinvastaisia arvioita. Muita vahvasti mielipiteitä jakaneita teemoja olivat kulttuuri, ympäristö ja liikenne. Tuloksissa on havaittavissa suuria vaihteluita ikäryhmittäin, sukupuolittain, ammattikunnittain sekä alueellisesti vertailtaessa. Yhteenveto yleisellä tasolla
- 11. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 11Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 11 Arviointien vertailu ikäluokittain Alle 30-vuotiaat: “Nuori väestö tulee muualta maakunnista, eikä apua lasten ja kodin hoitamiseen ole saatavissa sukulaisilta.” “Yrittäjyyden ja työllistämisen kannustaminen on tärkeää varsinkin väestötappiokunnissa. Kehittyvä elinkeinoelämä saa nuoretkin pysymään kunnan asukkaina.” 30-55-vuotiaat: “Kuntalaisten arjen turvallisuus ja sujuvuus esimerkkeinä puhtaan veden takaaminen ja rakennuskannan turvallisuus (hometalot). ” “Yhteisöllisyys palautettava kunniaan yltiöyksilöllisyyden aikakautena. Kuntien on tuotettava julkisen ja yksityisen sektorien palveluita täydentävää yhteisöllistä järjestötyötä.” Yli 55-vuotiaat: “Koko sosiaalisektori on täynnä ummehtuneita pykäliä, vanhaa tsaarinvallan asennelöyh- kää, välinpitämätöntä puuhastelua ”viran puolesta” ja mutruisia kasvoja.” “Vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluihin on kiinnitettävä enem- män huomiota. Kannattaisi keskittyä avopalveluihin laitoshoidon sijasta.” Tärkeys 0-100
- 12. 12 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Yhteenveto alle 30-vuotiaista Työ on selkeästi yleisimmin ehdotettu teema, mutta arvioinnissa moni muu asia koetaan tärkeämmäksi. Yrittämisestä puhutaan melko vähän, mutta sitä arvostetaan enemmän kuin mitään muuta teemaa. Päivähoitoon ja yhteisöllisyyteen liittyviä ehdotuksia on hyvin vähän, mutta ne ovat arvioinnissa pärjänneet hyvin. Kuntien roolia vanhempien tukena ja edellytysten antajana kasvatuksessa korostetaan.
- 13. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 13 Yhteenveto 30-55-vuotiaista Asuminen ja rakentaminen sekä viihtyvyys ja turvallisuus koetaan selvästi tärkeämmäksi kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Päivähoito ja yhteisöllisyys saavat edelleen korkeita arvioita, vaikka niihin liittyvät ehdotukset eivät ole yleisiä. Yleisesti ottaen keski-ikäiset arvioivat kokonaisuudessaan asioita tärkeämmiksi ja pienemmällä hajonnalla kuin nuoret tai vanhemmat, mikä osoittaa, että tämän ikäiset kokevat useampia asioita tärkeiksi.
- 14. 14 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Yhteenveto yli 55-vuotiaista Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikääntyvien palvelut painottuvat selkeästi sekä mää- rässä että tärkeydessä vanhemmalla ikäryhmällä. Työ laskee tärkeydessä, vaikka säilyy edelleen yleisimmin ehdotettuna teemana. Tässä ikäryhmässä asioiden tärkeydessä on eniten hajontaa, eli teemojen tärkeydestä ollaan eniten eri mieltä. Huomattavaa on, että päivähoito sekä opetus ja koulutus arvioidaan tärkeäksi kaikissa ikäryhmissä. Maahan- muuttajiin liittyvät ehdotukset yli 55-vuotiaat kokevat huomattavasti muita ikäryhmiä vähemmän tärkeiksi.
- 15. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 15 Arviointien vertailu sukupuolittain Miehet: “Omalääkäri systeemi on erinomainen, kun se toimii. Siihen olisi satsattava. Sähköisen viestinnän käyttöä olisi lisättävä potilaan ja lääkärin välillä.” “Oman kunnan yrittäjienvoimakas tukeminen ja huomioiminen tulee huomioida.” “Kunnan kuuluu huolehtia terveydenhoidosta vauvasta vaariin, peruskoulutuksesta, tur- vallisuudesta, perussosiaalihuollosta ja infrastruktuurista. Kunnan ei tarvitse huolehtia ns. ylellisyysasioista kuten urheilun tukemisesta ja kulttuurista. Kun raha on tiukalla, on panostettava välttämättömyyteen.” Naiset: “Terveydenhuollon painopistettä siirrettävä ennaltaehkäisyyn.” “Riittävät kodinhoitopalvelut kotona asuville vanhuksille, pois laitoshoidosta mahdolisim- man moni.” ”Ihmisillä on vastuu itsestään ja läheisistään. Ei yhteiskunnan vastuulle voi sysätä kaikkea - varsinkaan lasten kasvatusta.” Tärkeys 0-100
- 16. 16 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Yhteenveto miehistä Yleisesti miehet arvioivat kaikkia teemoja vähemmän tärkeiksi kuin naiset. Hallinto ja päätöksenteko, kuntatalous, yrittäjyys, asuminen ja rakentaminen sekä yhteisöllisyys painottuvat suhteellisessa vertailussa naisiin. Päivähoito, yhteisöllisyys sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin miehillekin tärkeimpiä teemoja.
- 17. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 17 Yhteenveto naisista Naiset arvostavat selvästi miehiä enemmän maahanmuuttajiin ja ympäristöön liittyviä ehdotuksia. Muita suhteellisessa vertailussa miehiin painottuvia teemoja ovat perhe, liikenne, päivähoito, viihtyvyys ja turvallisuus sekä kulttuuri.
- 18. 18 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Arviointien vertailu ammateittain Yrittäjä: “Kansalaisten aito kuunteleminen ennen päätöksiä pitäisi olla kaikkien kunta- ja valtiotason isojen ja pienten poliitikkojen intohimo.” Opiskelija: “Jokaiselle maahanmuuttajalle tarjotaan kotouttamisohjelma, joka sisältää kielikurssin ja kulttuuriohjelman. Toimeentulotuki sidotaan kurssin suorittamiseen. Yrittäjyysohjelma ja työpajatoiminta jatkokurssina..” Työntekijä: “Panostus ennaltaehkäiseviin, ruohonjuuritason sosiaali- ja terveyspalveluhin tuottaa hyvinvoivia ja tyytyväisiä kuntalaisia.“” Eläkeläinen: “Kulttuurin ja siihen liittyvän harrastustoiminnan arvostuksen kohottaminen. Se mitä kulttuuriin panostetaan, saadaan takaisin sosiaali- ja sairaanhoidon menojen vähenemi- senä.” Tärkeys 0-100
- 19. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 19 Yhteenveto yrittäjistä Yrittäjien arvioinneissa tärkeät asiat erotetaan vähemmän tärkeistä selkeästi. Kuntatalous, hallinto ja päätöksenteko sekä maahanmuuttajat korostuvat suhteellisessa vertailussa muihin ammattiryhmiin.
- 20. 20 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Yhteenveto opiskelijoista Opiskelijat pitävät yrittäjyyttä lähes yhtä tärkeänä teemana kuin yrittäjät itse. Suhteel- lisessa vertailussa viihtyvyyden ja turvallisuuden arvostus jää todella kauaksi muista ammattiryhmistä. Päivähoito ja liikenne koetaan tärkeämmiksi teemoiksi kuin muissa ammattiryhmissä.
- 21. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 21 Yhteenveto työntekijöistä Työntekijät arvostavat muita ammattiryhmiä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, perhettä, viihtyvyttä ja turvallisuutta sekä koulutusta ja opetusta.
- 22. 22 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 Yhteenveto eläkeläisistä Eläkeläiset arvostavat ikääntyvien palveluiden lisäksi ympäristöä ja kulttuuria huomattavasti muita ammattiryhmiä enemmän. Myös harrastumahdollisuudet, asuminen ja rakentaminen sekä yhteisöllisyys koetaan tärkeämmäksi kuin muissa ammattiryhmissä.
- 23. Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 23 Lisäraportit Kuntakorvan aineisto on erittäin laaja ja kasvaa jatkuvasti. Voit tilata tarkempia analyyseja sinua erityisesti kiinnostavista teemoista (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut) tai eri taus- tamuuttujien yhdistelmistä (esim. nuoret kaupunkilaisnaiset). Käytetyt taustamuuttujat ovat sukupuoli, ikä, ammatti ja äänestyskunta. Raportteja voi hyödyntää esimerkiksi kunnallisvaaliohjelmien suunnittelussa tai eri aihealueiden kehittämiseen pureutuvien työpajojen aineistona. Tuloksissa on havaittavissa suurta aluekohtaista vaihtelua ja merkittävä määrä alue- sidonnaisia ehdotuksia (esim. länsimetro), minkä takia uskomme erityisesti kunta- tai äänestyspiirikohtaisilla raporteilla olevan suurta arvoa tulevia kunnallisvaaleja ajatellen. Raportit tuottaa Fountain Park Oy. Tuotantokustannuksista vastaa tilaaja. Tuotettavat li- säraportit julkaistaan tilaajan niin salliessa osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut Tilaukset ja tiedustelut: Ville Tapio 040 590 9385 ville.tapio@fountainpark.fi Fountain Park tarjoaa verkkopohjaisia menetelmiä ennakoivaan johtamiseen. Avullamme otat organisaatiosi sekä sidosryhmiesi viisauden käyttöösi ja ennakoit toimintaympäristösi muutokset ennen kilpailijoitasi.