Lahden Kulinaaritalon peruskorjauksen materiaalijalanjälki
•
0 likes•347 views
Presentation of a case study on the application of project-based learning in relation to life-cycle management. A student class of environmental engineering at the Lahti University of Applied Sciences assessed the material flows of the renovation and enlargement of a building. A former building and laboratory of wood sector education was renovated and enlarged in order to turn it into a centre for gastronomy education. An interesting finding of the assessment was that in large-scale renovation projects including major enlargements the material intensity of buildings might rise if a sufficient long-term use of the newly built parts of the building cannot be ensured due to the age of the remaining parts of the old building. Therefore, heavy renovation should be planned carefully in order to avoid excessive resource use. (Sorry, the presentation is "only" on Finnish.)
Recommended
Recommended
More Related Content
More from Michael Lettenmeier
More from Michael Lettenmeier (8)
Lahden Kulinaaritalon peruskorjauksen materiaalijalanjälki
- 1. Kulinaaritalo – Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu, Ecomill-projekti Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013
- 2. Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta Opiskelijaprojekti – ympäristöinsinöörit, LAMK Projektioppiminen – käytäntöä ja ongelmien ratkaisua Case “Kulinaaritalo” – peruskorjaus ja laajennus Kulinaaritalon materiaalivirtojen arviointi rakennuksen elinkaaren ajalta (rakennusmateriaalit + käyttö)
- 3. Kumppanit Kiinteistöyksikkö • 5laaja • asiantun5ja • rahoi.aja EcoMill-‐projek- • mahdollistaja • kehi.äjä • rahoi.aja Opiskelijat • 5etojen keräys, käsi.ely ja tulkinta • oppiminen D-‐mat • asiantuntemus • opastus • arvioin5 Case Kulinaaritalo: 5 rakennusliike9ä tai insinööritoimistoa Ope9aja • vuorovaikutus • opastus • arvioin5
- 4. Rakennukset käyttävät luonnonvaroja Luonnonvarojen kokonaiskäy.ö (TMR) • Talojen ja muun infrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa 22 % luonnonvarojen käytöstä (TMR) 9 Euroopan maassa. • Energian, kaasun ja veden kulutukseen sekä kiinteistöpalveluihin menee lisäksi 12 % TMR:stä. • Suomessa keskimäärin 28 % kotitalouden materiaaljalanjäljestä (TMR) tulee asumisesta, puolet rakentamisesta ja puolet käytön aikaisesta energian ja veden kulutuksesta. Watson et al. 2013
- 5. Materiaalitehokkuuden arviointi • MIPS-‐menetelmä ja materiaalijalanjälki • Materiaalien suora ja välillinen käy.ö, (uusiutuma.omat ja uusiutuvat, vesi, ilma) …kun tämän puhelimen kanssa tuli sellainen ekologinen selkäreppu… • Laskenta massayksiköissä (kg, tn) • Soveltuu materiaaleihin, tuo.eisiin ja palveluhin, yrityksiin ja julkiselle sektorille • Resurssitehokkuuden näkökulma © seppo.net
- 6. KULINAARITALON PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS
- 8. … JA KOMEA LOPPUTULOS
- 9. Kulinaaritalon materiaalijalanjälki – joitain tuloksia • Betoni hallitsee suoran materiaalinkulutuksen • Vaihtoehtojen kehittäminen, esim. puu? • Koko elinkaaren tarkastelussa myös alumiini ja kupari nousevat merkittäviksi • Jatkuuko trendi rakennusten lisääntyvässä “sähköistämisestä”? • Käyttöikä huomattavasti vaikuttaa rakennuksen MIPS-arvoihin • Yleisesti käyttöikäarvio on 50 vuotta, voisiko olla 100 vuotta? • Korjauksissa vanhojen perusrakenteiden pitää kestää uusien rakennusosien riittävän pitkän käyttöiän. Muuten peruskorjaus säästää vähemmän luonnonvaroja kuin on oletettu. • Kulinaaritalossa uusien rakennusosien käyttöikä on “vain” 50 (eikä 100) vuotta, vanhojen osien 110 (eikä 160) vuotta à Tämä nostaa huoneistoneliön materiaalijalanjälkeä lähdes puolella.
- 10. Kulinaaritalon ja sen energiaskenaarioiden materiaalijalanjälki kg/htm2/a Rakennus-‐ materiaalit Sähkö Lämpö
- 11. 11 Vanhan peruskorjaus vai uudisrakennus? Kolmen rakennuksen materiaalijalanjälki Fellmannian Kulinaaritalon HY Infokeskus peruskorjaus peruskorjaus (uudisrakennus) Pinta-‐ala 7699 htm2 4323 htm2 9728 htm2 Materiaalijalanjälki 17 100 tn 40 500 tn 158 600 tn Huoneistoneliön materiaalijalanjälki 2,2 tn/htm2 9,4 tn/htm2 16,3 tn/htm2
- 12. Johtopäätöksiä • Ensisijaisesti kyse oppimisesta – muidenkin kuin opiskelijoiden • Projektin ansiosta opiskelijat saivat tavallista enemmän opastusta ja huomiota. Tähän saatetaan tarvita ulkopuolista apua – sen mahdollisti EcoMill-projekti • Elinkaaren hallinnan näkökulmasta peruskorjaus on uudisrakentamista järkevämpää, mutta raskas peruskorjaus voi nostaa materiaalinkäyttöä huomattavasti. Energiankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. • Oikeassa elämässä projektit eivät aina suju niin kuin on suunniteltu – vuorovaikutustaidot, joustavuus ja luovuus ovat arvossaan. “Learning by Doing with Difficulties (LDD)” voi tarjota hyvää oppia kaikille osapuolille sekä silmiä avaavia lopputuloksia.
- 13. Kiitos! • • Sakari Autio LAMK Sakari.autio@lamk.fi • • • Michael Lettenmeier D-mat oy michael@d-mat.fi • • • Reetta Jänis Ecomill, LAMK reetta.janis@lamk.fi