SlideShare a Scribd company logo
1 of 110
Rockiin uskomme.
Mutta mihin uskoo rock?
’This is my music, it makes me proud,
these are my people and this is my crowd
These are crazy, crazy, crazy, crazy nights
These are crazy, crazy, grazy, crazy nights
And they try to tell us than we don’t belong
But that’s alright, we’re millions strong
You are my people, you are my crowd,
this is our music, we love it loud
These are crazy, crazy…’
Mistä ovat rockin arvot kotoisin?
Miten rock määrittelee oikean ja väärän?
Miten rock määrittelee hyvän ja huonon?
Lyhyt kurkistus
rockarvojen
menneisyyteen,
nykyisyyteen ja
tulevaisuuteen
Rockillakin on omat arvonsa,
oli jo paljon ennen
kun niistä alettiin edes puhua yritysmaailmassa.
Rockin arvoista on kuitenkin
puhuttu vähän.
Vaikka ne ovat meille arkipäivää, itsestään selvä ja
olennainen osa jokapäiväistä
ajatteluamme, puhettamme ja työtämme.
Rockin arvot ovatkin mielenkiintoisella tavalla
piilossa ja läsnä yhtä aikaa.
Mutta se on varmaa, että
moni yritys olisi haltioissaan, jos sillä olisi
yhtä vahvat arvot kuin rockilla.
Rockin aikakautena
maailma on muuttunut paljon,
mutta rockin arvot hyvin vähän.
Intro:
Millaisia arvoja edustaa sellainen musiikki,
jonka kautta voi aina kertoa
toisille musiikin ystäville
kuinka väärää ja huonoa musiikkia
he kuluttavat?
Millaisia ovat sellaisen musiikin arvot,
jotka pakottavat tuntemaan
jatkuvaa häpeää
(ainakin osasta) omasta historiastaan?
Rockpuhe osaa jatkuvasti määritellä itsensä
myös sen kautta mistä
ei saa pitää ja nauttia.
Siksi sen peruskalustoon
on kuulunut käsite:
GUILTY PLEASURES.
=
Levyjä, joista pitäminen on parasta pitää
rockpiireiltä salassa.
Guilty pleasures
-levyjen olemassaolo
on vain osoitus siitä, kuinka
vahvat rockin arvot ovat olleet ja
kuinka vahva vaikutus
niillä on ollut.
On tuntunut täysin luonnolliselta, että
on olemassa musiikkia, josta
ei saa pitää eikä nauttia!
Lyhyt katsaus
rockarvojen
sukujuuriin
’I want to entertain people.
That’s my whole life to my last breath.’
(Elvis Presley)
’Pelkän’ viihdyttämis-arvon sijaan
Rock halusi enemmän.
autenttisuudenSe halusi, että rock otetaan (myös) vakavasti.
Se halusi olla populaarimusiikin erikoistapaus.
Se vaati rockilta omia arvoja, joista keskeiseksi nousi
Autenttisuuden*, aitouden vaatimus
*Autenttinen, autenttisuus: aito, väärentämätön,
todenperäisyys, omakätisyys
autenttisuus
Autenttisuus ilmenee/ perustellaan
hyvin erilaisilla tavoilla,
sen ovat vuodet todistaneet.
Sen osoituksena voi olla esim. että:
Rockartisti kirjoittaa laulunsa omasta elämästään
Rockartisti luo teoksiinsa oman mielikuvitusmaailmansa
Rockartisti pukeutuu flanellipaitaan
Rockartisti luo rohkeasti oman imagonsa
Rockartisti ei pidä meteliä itsestään
Rockartisti pitää meteliä hotellihuoneessa
Rockartisti sanoo käyttävänsä kaupallista koneistoa
hyväkseen ajatustensa välittämisessä
Rockartisti on uskollinen faneilleen
Rockartisti haluaa ottaa etäisyyttä faneihinsa
Rockartisti elää rock’n’roll elämäntapaa
Rockartisti on kasvanut ulos rock’n’roll elämäntavasta
Rockartisti sanoo, ettei hän vähääkään välitä siitä, mitä
hänen levyilleen tapahtuu niiden julkaisemisen jälkeen
Rockartistilla on oikea asenne
Rockartisti levyttää levy-yhtiölle, jolla on asennetta
Rockartisti kertoo sisällyttäneensä uuteen levyynsä
tietoisia popkoukkuja
Rockartisti kertoo välttäneensä
helppojen popkoukkujen käyttämisen uudella levyllään
Rockartisti palaa juurilleen
Rockartisti etsii jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja
Rockartisti tekee uuden intiimin akustisen levyn
Rockartisti käyttää uudella levyllään
ennakkoluulottomasti hyväkseen uutta teknologiaa
Miten tähän on tultu?
blues, r&b,
country
’korkea taide’
rock taiteena
(1966-67>)
rock & roll
’teinipop’
romanttinen
autenttisuus
’teollinen
pop’
avantgarde
’taidepop’
moderni
autenttisuus
autenttisuus
’vasta-
kulttuuri’
blues, r&b,
country
rock & roll
rock & roll syntyi ’kansan musiikkina’,
populaarina musiikkina
vaati erottautumista
aikuisten viihdemusiikista
ja synnytti myöhemmin epäilyn
aikuisrockin aitoudesta
’oikeana’ rockina
rock & roll syntyi uuden nuorison
uutena, omana musiikkina
vasta-
kulttuuri
rock taiteena
(1966-67>)
yhteisöllisyyden ja vaihtoehtoisuuden hengen:
’me’ (vastakulttuuri) vastaan
’he’ (valtakulttuuri)
1960-luvun
vastakulttuuri
toi rockiin
myöhempi versio:
vaihtoehtoinen / marginaali / ’indie’ / ’alt’
vastaan
keskitien musiikki
’korkea taide’
rock taiteena
1966-67>
rockin nostaminen
taiteeksi populaarina
musiikkina:
vaati erottautumista
kaupallisista
motiiveista
vasta-
kulttuuri
’korkea taide’
rock taiteena
1966-67>
avantgarde
noustakseen taiteeksi
rock alkaa kehittää
’korkean taiteen’
1800-luvulla
synnyttämää
ja
hyvin ylläpitämää
myyttiä:
omaehtoisesta,
luovasta
taiteilijasankarista
’korkea taide’
rock taiteena
1966-67>
avantgardenoustakseen taiteeksi
rock lainaa
avantgarde-taiteen
arvot
jatkuvasta uudistumisesta
ja
rajojen rikkomisesta
ja alkaa soveltaa
niitä
loistavalla
menestyksellä
1960-luvun puolivälin molemmin puolin, erityisesti
New Yorkissa, San Franciscossa ja Lontoossa,
syntyi uusi rockboheemien sukupolvi.
Heidän ajatuksillaan ja tekemisillään oli merkittävä
vaikutus siihen, että rockista kasvaa
vakavasti otettava
musiikki-ilmaisun muoto
Andy Warhol
Greenwich Village
New York
San Francisco beatnikit
Haight-Asbury
’jazz&blues scene’
taidekoulut
Britannia/
Lontoo
’From his art school friend Stuart Sutcliffe
John Lennon learned of the french impressionists,
whose rebellion against accepted values
made that of Rock and Roll seem marginal.
Van Gogh, even more than Elvis Presley,
now became the hero whom
John Lennon measured the world’
(Beatles-historijoitsija Philip Norman)
Q: What was the first thing, art-wise, which moved you?
Bryan Ferry: I think it was the first time I saw a really
strong production,which was..the opera La Boheme..
It had quite a strong effect on me,
the whole thing of bohemian life,
the romantic life, the sacrifice of art’
(Bryan Ferry 1985)
’I was trained in graphic design..
When the Who started, I used to say: Listen,
we should look right, we should walk a particular way,
should talk in a particular way.
We should look different from other people.
After a concert is over, if we go to talk to people,
we should maintain a facade’
(Pete Townshend)
’Andrew Oldham (Rolling Stones’ manager) has little interest
in Stones’ ’authenticity’.
’There was no production. It was just a Blues roots thing…
I knew what I was looking at. It was Sex.’
(Andrew Oldham 1984)
1960-luvun loppupuoli:
Rocklehdistö syntyy.
Sen välityksellä
rockin arvot alkavat
määrittyä, kehittyä ja levitä…
autenttisuuden, aitouden
rockin keskeisenä arvona
artistien luovuuden ja
omaehtoisuuden korostaminen
synnyttivät yhdessä
kaupallisten arvojen epäily/vastustus
rockin
synty uuden nuorison omana musiikkina
ja osana vastakulttuuria
&
&
on läheistä sukua autenttisuudelle,
mutta on käsitteeltään suppeampi,
se on osa rockin kapinallisuusmyyttiä
Katu – uskottavuus*
*uskottava: todentuntuinen, vakuuttava
THE MONKEES,
goodbye.
Tässä vaiheessa rockin kehitystä
oli tullut aika sanoa:
(see you later)
Little girls
sekä
Goodbye
Bob
Dylan
Welcome,
Wellcome,
Neil Young
Jos romanttinen käsitys taiteilijasta
sisälsi oletuksen taiteen tekemisen itseriittoisuudesta,
’taidetta tehdään taiteen vuoksi’,
rockin uusi boheemia joutui miettimään
suhdettaan kaupallisuuteen
sillä
rockista oli tullut koko ajan kasvava osa
massamarkkinoita
single-levyt
•psykedeelinen rock
•progressiivinen rock
•singer-songwriters
taidepop
keskeisenä vastauksena oli tehdä ero
kaupallisen popin
ja
vakavasti otettavan rockin välille
pop
albumit
•tinkimättömyyden ideaali
•musiikkia ei tehdä rahasta
•ei myönnytyksiä kaupallisille paineille
•ei yleisön kosiskelua
Rock
Rockin piirissä syntyi
’The public merely asks for what it can understand,
whereas the true artist ought to aim at an achievement
which cannot be measured by popular standards.’
(J.S. Bach-historioitsija Johann Forkel, 1802)
’Those who compose because they want to please others,
and have audiences in mind, are not real artists..
They are merely more or less skillful entertainers’
(Säveltäjä Arnold Shönberg)
Rockin tinkimättömyys-arvo
voidaan sekin historiallisesti johtaa
’korkean’ taiteen romanttisesta taiteilijakäsityksestä
Rockin arvot eivät tuomitse
kaupallista suosiota sinänsä,
mutta rockin piirissä tuo suosio on
ansaittava;
taiteellisilla ansioilla,
kovalla työllä,
oikealla tyylillä,
oikealla asenteella ym.
Kaupallisuus on peikko silloin kun
on tuntunut siltä, että
kaupalliset motiivit
ovat tavalla tai toisella
vaikuttaneet, tai niiden on annettu vaikuttaa,
musiikin sisältöön
’HIM ylitti viime viikolla Yhdysvalloissa 500 000 kappaleen
myynnin eli kultalevyrajan.
Se oli paitsi historiallinen saavutus myös osoitus yhtyeen
pitkänäköisestä työstä,
työn laadusta
ja oikeaan osuneista ratkaisuista.’
(Jarkko Jokelainen, Nyt-liite, lokakuu 2006)
ei ole tinkimätöntä,
koska
lähtöoletuksena on, että
sitä tehdään
laskelmoiden
ja kaupalliset paineet
vesittävät
tavalla tai toisella sen sisällön
teollinen pop
Välihuomautus:
Iskelmämusiikissa
autenttisuus ja musiikin tekemisen ehdot
määrittyvät paljolti
yleisön ja sen odotusten kautta:
’Katri-Helena katsoo olevansa valmis viemään musiikkia
laulelmalliseen suuntaan ja uskoo sen sopivan myös yleisölle.
Kiehtovasta laulelmapuolesta huolimatta Katri-Helena vakuuttaa
pysyvänsä pois ’sellaisista oudoista maailmoista’, joista kuulijat
eivät häntä tunnistaisi.’
(Metro-lehti, syyskuu 2006)
’Yölintu, tanssiorkesteri, saa porukat liikkeelle...
Suomalaisilla tanssiestradeilla yhtye on omiensa edessä,
heitä varten yleisönsä palvelijoina…
Yölintu on oikea yhtye, syntynyt eikä tehty.’
(Yölintu: ’Kaikki parhaat’, kansiteksti 2003)
Väli-huomautus: tapaus jazz
’Jukka Perkon keksintöä, kunnianosoitusta Suomen iskelmän
kruunattomalle kuninkaalle, Olavi Virralle, voidaan syystä sanoa
uuden löytämiseksi jazzilmaisussa.
Se on yllättävä, se on epäsovinnainen. Taas kerran jazz
on kyennyt lunastamaan alati odotetun uudistumiskykynsä’
M.A. Numminen, Jukka Perkon ja Hurmio-orkesterin
’Music Of Olavi Virta’-levyn kansiteksti, 2000
Rockissa
1970-luvun punk & uusi aalto edustivat
uutta autenttisuuden vaihetta
Autenttisuus määriteltiin nyt musiikillisen
lähestymistavan (’do-it-yourself’) ja tuotanto- ja
jakelukanavamuodon (pienet indie-levy-yhtiöt) mukaan
Tuosta ajasta lähtien rockin kaupallisuuden vastustuksen
keskeisiä ilmenemismuotoja on ollut
ideologinen jako
pieniin ja suurin levy-yhtiöihin
Autenttinen, ’aito’,
’oikea’ rock
määritellään useasti
seuraavilla termeillä:
tinkimätöntä
omaperäistä
uutta etsivää
rankkaa
haastavaa
kunnianhimoista
’Epäaito, ’väärä’ rock
(tai musiikki)
määritellään useasti
seuraavilla termeillä:
laskelmoitua
imitoivaa
vanhan toistoa
sentimentaalista
kaavamaista
keskitietä
Ei ole sattumaa, että
nämä määritteet
’epäaidosta’/ väärästä
musiikista
määrittelevät pääosin
sitä musiikkia, joiden
kuluttajakunta koostuu
naisista.
Eli onko rockin arvoilla sukupuolta?
On.
’Epäaito, ’väärä’ rock
(tai musiikki)
määritellään useasti
seuraavilla termeillä:
laskelmoitua
imitoivaa
vanhan toistoa
sentimentaalista
kaavamaista
keskitietä
Ylivoimainen enemmistö rockin tekijöistä on miehiä.
Ylivoimainen enemmistö rockkirjoittajista on miehiä.
Lähes kaikki tanssi/klubi-dj:t ovat miehiä.
Lähes kaikki levytuottajat ovat miehiä.
Lähes kaikki a&r-miehet (’a&r-men’) ovat…
miehiä.
Ylivoimainen enemmistö (rock) levyjen keräilijöistä on
miehiä.
’For most young white performers the ’realism’ of the blues
was contrasted to the ’soppiness’ of teen pop in terms of
masculine versus feminine sensibility.
As the discourses of art and truth fed into popular
music-making, the boundary between pop and rock
became boundaries of gender.
To take music ’seriously’…was to be a man;
to giggle and scream and sigh was to be a woman.’
(musiikkitutkija & rockkriitikko Simon Frith, 1987)
Rockin autenttisuuden vaatimus synnytti
rockin sukupuolen
myyttinen katu kuuluu miehille.
Naiset ovat käyttäneet sitä vain
matkatakseen ostoksille.
Populaarikulttuurin historiassa
Mutta naisten näkeminen
vähempiarvoisina kuluttajina
ei ole ominaista vain rockille.
Jo 1800-luvulla korkeakulttuurin piirissä
miesten luoma taidemaailma katsottiin edustavan
autenttisuutta kun taas
naiset ’pelkkinä romanttisten kertomusten kuluttajina’
edustivat alempiarvoista massakulttuuria.
Muoti, tv:n saippuaoopperat, sentimentaaliset laulut,
poptähdet ym. ovat kaikki vuorollaan olleet populaarikulttuurin
muotoja, joiden alempi arvostus on ollut sidoksissa
naissukupuoleen niiden kuluttajina.
’Fan’
Sana otettiin käyttöön 1800-luvun loppupuolella,
jolloin sitä alettiin käyttää nimityksenä niistä
naispuolisista teatterinkävijöistä,
jotka mieskriitikoiden mukaan tulivat teatteriin,
eivät suinkaan katsomaan itse näytelmää
(mikä olisi ollut oikea tapa),
vaan palvomaan miesnäyttelijöitä
(mikä oli väärä tapa).
Kirja:
Mick Hornby: High Fidelity, 1995
Elokuva:
Stephen Frears & John Cusack:
High Fidelity 2000
Kertoja, levykaupan pitäjä Rob Fleming:
’Matkalla (tyttöystäväni) Lauran äidin luokse kuuntelemme Lauran
äänittämää kokoomanauhaa, jolla esiintyvät Simply Red ja
Genesis ja Art Garfunkel, joka esittää kappaleen ’Bright Eyes’.
(Tuon matkan aikana) käyn ehkä katkerimman taistelun,
mikä miehen ja naisen välillä on koskaan käyty.’
’Miten voit pitää sekä Art Garfunkelista että Salomon Burkesta. Yhtä
hyvin voisi sanoa tukevansa sekä israelilaisia että palestiinalaisia’.
’
Rob, oikeastaan se ei ole lainkaan sama asia. Art Garfunkel ja Salomon
Burke tekevät poplevyjä, israelilaiset ja palestiinalaiset eivät’.
’Etkö tosiaan huomaa, mikä ero on kappaleilla
’Bright Eyes’ ja Got To Get Get You Off My Mind?’
’Tietysti huomaan. Toinen kertoo kaniineista, toinen on torvisoittoa.’
Torvisoittoa! torvisoittoa! Puhaltimia ne ovat! Jumalauta!
’No, jos minun pitäisi sanoa, kumpi niistä kahdesta on parempi, päätyisin
ehdottomasti Solomoniin. Hän on aito, musta ja legendaarinen ja
ties mitä. Mutta minä pidän kappaleesta ’Bright Eyes’. Minusta
siinä on kiva sävel ja muusta en oikeastaan välitä.
Kauheinta tietysti on, että minä jo tiedän, mikä ero niissä on,
että minulla on asiasta selvä, tietoon pohjautuva näkemys.’
Lehden lukijat, aviopari Clare Lake (38) ja Steve Lake (39)
laitetaan arvioimaan toinen toistensa mielimusiikkia:
Word, November 2006:
Clare:
’Steve is just a musical fascist, he thinks he is on some higher plane…
I don’t hate all his music, I quite like Arctic Monkeys..
But please don’t get me started on ’complicated music’..
I mean this man has a Van Der Graaf Generator album. I hate those bands!
On one of our first dates Steve took me to a Sisters of Mercy gig!
Why would anyone think that was a good idea!’
Steve:
’I try to be ambivalent, but it’s hard.
Clare is a product of the pop world…
listening to Duran Duran at an impressionable age…
And (now) there’s a truly dreadful…Corinne Bailey Rae.
She’s totally inoffensive..like Keane…
What really annoys me is the stuff like Josh Stone
-it means nothing. It just something to dance to.
Kun rockin autenttisuusvaatimukset yhdistyvät
popmusiikin oletettuihin lakeihin
ja naisten perinteiseen asemaan musiikin tekemisen hierarkiassa,
tuloksena voi olla tämänkaltaisia arkielämän lausahduksia:
’Kiva kesätukka,
levy-yhtiökö käski leikata?’
-miesopiskelija PMMP:n Paula Vesalalle
Sibelius-Akatemian kahviossa
(Ilta-Sanomat, lokakuu 2006)
Useimmiten se kiteytetään sanaan:
keskitie,
mainstream
Rockpiireissä keskitietä käytetään lähinnä
ilmaisemaan sitä, mitä termin
käyttäjän itsensä arvostama ja kuluttama musiikki ei ole.
Väärä musiikki?
Mielenkiintoisen käsitteestä tekee se, että
musiikinkuluttajat eivät tiettävästi käytä tuota sanaa
puhuessaan musiikista.
Vai oletteko kuulleet ihmisten
puhuvan mielimusiikistaan sanoilla:
’Pidän eniten keskitiestä’
’In the big picture of pop music,
I dont’ know if what I’ve created is seen
as being important or that necessery,
at least not if you ask the experts.
I was tapped righty after ’Pianoman’:
I didn’t write substantive music,
my records were overproduced,
I played too many ballads.
Oh, and of course my favourite:
’He studied piano’.
That stuff bothered me a long time.’
(Billy Joel, 2002)
Erityisen väärää musiikkia: Ylituotettu keskitien balladi
Ote Maria Mustosen kolumnista (Rumba 8/2005),
aiheena ruotsalaisen Frida Hyvösen debyyttialbumi ’Until Death Comes’:
’Kiltti tyttö’ tai ’runotyttö’ eivät ole rockideologian sisäistäneen lausumina
mitään mairittelevia määreitä.
Oikea rock ei ylipäätään ole kilttiä, eikä etenkään kilttien tyttöjen toimintaa.
Kiltti tyttö kulkee yleisesti hyväksyttyä keskitietä
eikä voi siten olla kovin rock.
Kovat tytöt ovat paljon kiinnostavampia, he soittavat rockia
melkein kuin miehet.
Mistä minä tiedän, että Frida Hyvönen on kiltti tyttö?..
En mistään. Lokeroin hänet sen enempää ajattelematta vain siksi, että
hänen instrumenttinaan on piano.
Vaikeuteni suhtautua naispuolisiin artisteihin on selvä asennevamma.
Asennevammani vuoksi olen kokenut vaikkapa
Tori Amosin flyygeleineen jotenkin epämääräisen ärsyttäväksi,
kun taas Tom Waits tai Nick Cave puolestaan ovat pianon takana
pelkästään uskottavia’.
Kiltit tytöt soittavat pianoa
Miten rockin arvot ilmenevät musiikista
kirjoitettaessa tai sitä palkittaessa…
’On the Way To Wonderland’
on jäntevästi toteutettua käyttöpoppia…
’Diamondisilla’ etäisesti Musen mieleen tuova riffailu yhdistyy
umpipoppiseen kertosäkeeseen…
Mukavana, mutta haasteettomana debyyttinä
’On The Way To Wonderland’’on albumi, jonka
kaikinpuolinen turvallisuus pistää epäilemään, että
kypäräpakko on säädetty koskemaan jo rockin soittoakin’
(Sunrise Avenuen debyyttilevyn arvostelu, Soundi heinäkuu 2006)
’6 Feet Under-bíisin tehneellä viisikolla on nimittäin
yhtä paljon tapporiffin tajua kuin Alice In Chainsilla,
yhtä paljon bensankatkuista katuasennetta kuin Smackilla ja
yhtä paljon halua kurittomaan heittäytymiseen kuin The Mars Voltalla’
(Full Diesel-yhtyeen esittely, Soundi lokakuu 2006)
tapporiffi
bensankatkuinen
katuasenne
kuriton
heittäytyminen
Rock Pop
käyttöpoppi
umpipoppinen
kertosäe
kaikinpuolinen
turvallisuus
Private Linen uuden albumin…
’Biisit ovat monipuolisempia sikäli, että melodioita ja
koskettimia on enemmän, mutta myös rankempia elementtejä
on lisätty. Vaikka tuotanto on huolitellumpaa, niin kaiken kaikkiaan
meininki on särmikkäämpää kuin debyytillä.’
(Private Linen Sammy Aaltonen, ’Evel Knievel Factor’-albumin
mediatiedote, lokakuu 2006)
rankkaa
särmikästä
melodista
huoliteltua
riittävän: ei liian:
Rock Pop
Räkäisen vimmaista garagepunk-nillitystä hurmaavasti kimittävällä vokalistilla’
’Viisitoistavuotisen täydellisyyden tavoittelun psykedeelisen huumeinen
kristallisoituma’
’Rujo, syvä, ’tuskaan jälkeen helpotus’-albumi’
’Katurock komistui entisestään kun siihen uitettiin lisää Chuck Berryä,
soulia ja southern boogieta’
’Aidosti inhimillinen ja koskettava. Antonyssa ei ole mitään teennäistä’
’Katu-uskottavin hybridi hulluutta ja herkkyyttä sitten..’
(Rumba-lehden kriitikkoäänestys 2005, Rumba joulukuu 2005)
’Mudhoney pysyy marginaalibändinä.
Bändin johtaja Mark Alm pitää edelleen kiinni
musiikillisesta ehdottomuudesta.’
(Helsingin Sanomat, Mudhoney-yhtyeestä kertovan artikkelin
otsikko ja kuvateksti, heinäkuu 2006)
’Säveltaiteen valtionpalkinto 2006 Dave Lindholmille’
’Dave Lindholmilla on ollut ratkaiseva merkitys omaehtoisen
suomirockin syntymisessä ja esiintulossa 1970-luvulla..
Tuotteliaalla urallaan Lindholm on esimerkki oman näkemyksensä
tinkimättömästä toteuttamisesta. Nopeasti ja vaistonvaraisesti
työskennellyt muusikko on vaihtanut sujuvasti lennosta niin
laulukieltä kuin esityskoneistoakin.
Oman materiaalinsa lisäksi Lindholmia kiitetään myös vahvana ja
uskottavana tulkkina eritoten rakastamalleen bluesille’.
(Ote Säveltaidetoimikunnan perusteista)
Perusteluissa ovat esillä kaikki
romanttisen autenttisuuden perusarvot:
•omaehtoisuus, oma näkemys (ei kopioitua),
•tinkimättömyys (ei kaupallisia ym. ’ulkomusiikillisia’ myönnytyksiä),
•vaistonvaraisuus (ei laskelmoitua),
•tulkinnan uskottavuus (perinne- ja tyylitietoisuus),
•rakkaus musiikkia kohtaan (motiivien vilpittömyys,
esim. musiikkia ei tehdä rahasta)
’Teosto-palkinnolla
halutaan edistää suomalaista luovaa säveltaidetta
nostamalla esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia
teoksia ja teoskokonaisuuksia.
Maija Vilkkumaan ’Ei’ on monipuolisen lauluntekijän teossarja,
joka muodostaa vahvan, ehjän ja ilmavan kokonaisuuden…
Vilkkumaa kuvaa syvästi…ja käyttää sanaa monitasoisesti ja yhdistää
sen…omaperäiseen sävelkieleen…
Veli-Matti Puumalan pianokonsertto ’Seeds of Time’ ja
Tuomari Nurmion ’Kinaporin kalifaatti’ jakavat puoliksi Teosto-palkinnon.
Yhteistä näille teoksille on
tinkimättömyys ja ehdottomuus omassa musiikkilajissaan…
Tuomari Nurmion ja Alamaailman vasaroiden..
soundimaailma ja sanoitukset ovat väkeviä ja vääristelemättömiä.’
(Teosto-palkinnon lehdistötiedotteet 2003 ja 2005)
’Esikoisalbumiaan ’Perhonen’ selvästi vahvempi ’V.I.P’
tuo Janesta esille monia uusia puolia…
Kappaleiden rokahtavampi yleisilme..
Biisien tekstit kertovat tyttöjen omasta elämästä..
Albumia on työstetty..arvostetussa Inkfish-studiossa…
Groove-henkinen ’Tuli’…
’Sade sotki parvekkeen’ on Egotripin Knipin käsialaa..
Jane kunnostautui levyä varten myös biisinkirjoittajina..
(Jane-yhtyeen 2. albumin mediatiedote, huhtikuu 2006)
’Vihdoin Suomi saa uskottavan pop-artistin rockmiesten joukkoon…
Levyllä ’One Step Closer’ Ves Rain osoittaa kykynsä
niin laulajana, säveltäjänä kuin tuottajanakin…
’I Just Wanna Say’ on…sielukas balladi…säilyttäen kuitenkin
katu-uskottavuutensa puhtaana rakkauslauluna.’
(Ves Rainin ensi-levyn mediatiedote, lokakuu 2006)
Geri Halliwell (ex-Spice Girls)
’At a time when real pop stars are in short supply,
Geri Halliwell is the genuine article.
According to Geri, ’Passion’ can be seen to chart
her development as both vocalist and songwriter.
’I think this album catches me at a real transitional point as songwriter.
’Passion’ is Geri’s most cohesive and ambitious album yet.
An accomplished and impressive showcase for Geri’s skills
as a songwriter and vocalist, structurally, the album is based around
extreme forms of emotion, from passion and love through fear.’
(Geri Halliwellin 3. sooloalbumin
’Passion’ mediatiedote 2006)
’Eiköhän uskottavuus hävinnyt viimeistään,
kun lähdimme The Rasmuksen lämppäriksi’
(Jukka Nikunen, Deep Insight, Rumba lokakuu 2006)
Rockin
autenttisuus-määrittelyt ovat
vuosien varrella
muuttuneet, laajentuneet ja hienojakoistuneet.
Tuossa viidakossa auttaa ehkä etenemään, jos ottaa
tarkasteltavaksi kaksi autenttisuus-käsitteen ’perusmuotoa’
(jolla on niilläkin taustansa ’oikean’ taiteen filosofiassa)
’teollinen
pop’
’moderni
autenttisuus’
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’
yhteisöllisyys
usko rockille
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus
teknologian ’piilottaminen’
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
teknologian
välttämättömyys
rock
(Rockin osalta lähde: Keir Keightley , 2001)
’romanttinen
autenttisuus’
kokeilu
artistikeskeisyys
avoin sointikenttä
radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian korostaminen
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
teknologian
välttämättömyys
Velvet Underground
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
teknologian
välttämättömyys
Bruce Springsteen
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
artistikeskeisyys
usko rockille
ominaiseen sointiin avoin sointikenttä
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
teknologian
välttämättömyys
’Suomirock’
yhteisöllisyys
kaupalliset motiiivit
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
teknologian
välttämättömyys
Madonna
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
teknologian
välttämättömyys
Beatles
kaupalliset motiivit
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
teknologian
välttämättömyys
U2
kaupalliset motiivit
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
teknologian
välttämättömyys
Radiohead
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus
kaavamaisuus
perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
yhteisöllisyys artistikeskeisyys
usko rockille avoin sointikenttä
ominaiseen sointiin
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
(tyttö)fanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
teknologian
välttämättömyys
Lordi
Mitä on tapahtumassa?
Rock lähestyy poppia, pop rockia
Suurten levy-yhtiöiden rockartistien
markkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän
popin kokonaistuote-ajattelua;
artistit & yhtyeet nähdään brändeinä,
joiden luomisessa syntyy uusia yhteistyökumppanuuksia
ja markkinointimahdollisuuksia
Toisaalta poptähtien markkinointiin haetaan tukea
rockin ’autenttisuus-kentältä’:
pop-tuotannoissa käytetään maineikkaita rock/ r&b-
tuottajia, korostetaan poptähtien omaa panosta
uravalinnoissa ja musiikkia koskevissa päätöksissä,
luodaan kuvaa vilpittömyydestä, korostetaan tähden
yhteisöllisiä juuria, ironisoidaan tähteyttä ym.
’The company that best exemplifies the marriage of
technology and pop culture is Apple.
They understand music.
The iPod is probably the greatest pop object
since the electric guitar.
No money will change hands, but we will make
an Apple commercial that’s as good as any video.
We, as band, are fans of Apple.’
(Bono, U2, 2004)
business, taide, pop, design, teknologia, rock yhdistyvät…
Syksy 2006:
Rhino -levy-yhtiö julkaisee
Monkees-yhtyeen
1967 ilmestyneen 1. levyn
Deluxe Limited Edition 2-cd:nä,
jolla stereo- ja monopainokset
levystä
sekä
17 harvinaista raitaa yhtyeen
tuotannosta!
’The Monkees should be
in the Rock and Roll
Hall of Fame.’
(Mojo, November 2006)
Kaupallisesta popistakin syntyy,
ainakin ajan kanssa,
autenttista rockia
The Monkees: The Monkees (Deluxe Edition)
***** (Soundi, syyskuu 2006)
kaavamaisuus
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
artistikeskeisyys
usko rockille
ominaiseen sointiin avoin sointikenttä
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
Monkees: 1960-luku
yhteisöllisyys
teknologian
välttämättömyys
kaavamaisuus
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
artistikeskeisyys
usko rockille
ominaiseen sointiin avoin sointikenttä
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
tyttöfanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
Monkees: 2000-luku
yhteisöllisyys
teknologian
välttämättömyys
konventiot
romanttinen
autenttisuus
moderni
autenttisuus
teollinen
pop
rock
tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu
artistikeskeisyys
usko rockille
ominaiseen sointiin avoin sointikenttä
asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat
tyylimuutokset
vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli
teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen
(tyttö)fanit
tuttuus
kaupalliset motiivit
PMMP
yhteisöllisyys
teknologian
välttämättömyys
?
?
? ?
?
?
Uusi digitaalinen teknologia murentaa tätä
rockestetiikan 60-luvulta lähtöisin olevaa peruspilaria,
albumia kokonaisena taideteoksena
Albumeista biiseihin?
’I don’t have iPod by choice
because I hate what it does to the concept of an album.
I love albums that cohere, that have light and shade,
a beginning, middle and end,
that couldn’t be listened to in any other order’
(Sarah Cohen, Time Out-lehden toimittaja, syksy 2006)
Rockhistorian kaltoimmin kohdeltu musiikinkuluttajaryhmä
saa/on jo saanut uuden arvonnousun
Fani kokee arvonnousun
Fanius entisenä ’kulttuurin varjotaloutena’*
on nousemassa musiikkialan
talouden toivotuimmaksi kuluttajaominaisuudeksi;
fani ’sitoutuneena kuluttajana’ /
’kanta-asiakkaana’
*populaarikulttuuritutkija John Fisken termi
Rockin sitominen pelkästään nuoruuteen (edelleen) vähenee
ja rockin aikuisuus aletaan hyväksyä
(ja samalla käsite aikuisrock joutuu väistymään)
’On okei vanhentua’
(Eppu Normaalin ’Sadan vuoden päästäkin’
-levyarvion (**** tähteä) otsikko, Rumba 2004)
’Ovat vuodet vierineet ja roolit vaihtuneet,
nuoret vanhenneet ja lapset kasvaneet,
nykyään olen kahden lapsen isä,
vähän aikaa sitten lapsi itsekin’
(Neljä Ruusua: ’Pyhäinmiestenpäivä’, 2006)
Rock aikuistuu
…jopa laulun aiheena:
Yhteisöllisyys kasvaa ja kaventuu
Musiikin uudet jakelutiet ja kulutusmahdollisuudet/tavat
tulevat korostamaan musiikin sisällön syntymistä vasta
’yleisönsä kautta’.
Tämä voidaan nähdä paluuna 1960-luvun yhteisöllisyyteen.
Toisaalta yhteisöllisyyden käsite kaventuu/on kaventunut
samanmielisten yhteisöiksi.
Rock-/musiikki-yleisöt jakaantuvat eri makukulttuureiksi,
joilla kaikilla on omat autenttisuus-määritelmänsä ja
tapansa erottautua muista.
…What we have today..a situation where music is almost
exclusively talked about in terms of other music,
and creativity has become reduced to taste games.
Ability to disinvest and reinvest your subcultural capital is what
the art of ’cool’ is all about these days. Avoiding the obvious is
paramount.’
(Rockkriitikko Simon Reynolds, 2004)
’Its obviously no longer acceptable to discriminate
against people on the grounds of their class.
So we found other ways.
Rock snobbery is one of them.’
(Word, November 2006)
For rock writers,
critical judgement is too often the same thing
as the presentation of self.
The review is written to show the writer’s own credibility.
Writing about rock means defining an in-group,
keeping the wrong sorts of sounds/people out,
rather than attempting do draw people in,
to expand a record’s reach.
(Both (Greil) Marcus and (Richard) Williams do something)
that is surprisingly rare in rock criticism:
They listen to the music first and
then try to understand it;
most everyday critics start from their assumptions of
what a sound or group is all about and
write about it accordingly.
(Simon Frith 2002)
• ’Siinä missä Blink -182 on (pääosin tarkoituksellisen) koominen frat-
bändi, Good Charlotte on jo silkkaa radiopoppia syntisineen. Pop-
punkista on jäljellä enää viitteitä -tilalle ovat tulleet diskorytmit, The
Killers-vaikutteet (levyn paras biisi The River) ja hevahtavat pop-
tunnelmat (The Rasmukselta kuulostava Break Her Heart). Balladit
ovat silkkaa Back Street Boysia särökitaroilla.
Good Morning Revival kuulostaa miljoonan dollarin levyltä..nyt on
aika pestä korvat ja vaihtaa tämä levy Roky Erikson & The Aliensiin.
Mädätkää!
(Good Charlotten ’Good Morning Revival’-levyn (Sony-BMG) arvostelu,
Rumba 2007)
’Myös musiikilliset referenssit ovat kohdallaan. Day of Deliriumissa
vivahtavat Magenta Skycode ja Cure, Nothing But The Skyssa Hanoi
Rocksin Tragedy. Muualla skaala venyy maukkaasti Blurista T.
Rexiin ja The Sweetiin.’
(Jann Wilde & Rose Avenuen ’Tokio Okei’-levyn arvostelu, Rumba 2007)
Good Shoes
’..are a music journalist’s dream…
Good Shoes..encapsulates everything that makes
our indie saturated music world good.
’It’s all here…Arctic Monkeys-style gritty suburban tales..
The directness and bold swagger of Razorlight..
The paranoid mind of The Kooks..
Now add a small streak of melancholy from The Cure
and a thick layer of Futureheads jerky indie pop and
we are almost there.’
(Notion Magazine, October 2006)
Ok Go
’..may not have had the commercial success that they deserve,
but that’s what is great about the band’
(Notion Magazine, October 2006)
’Jos tavallinen tallaaja etsii vaihtoehtoja mainosradiosurinaan,
saattaa hän joutua jonkin poliittisesti korrektin
musamaun omaavan asiantuntijan uhriksi.
Näiden eksperttien levyhyllyt ovat ehkä enemmän
lukemisen kuin kuuntelemisen hedelmiä.
Yksittäisen musiikki-intoilijan on vaikea saada äänensä kuuluville
tämän hyvän maun konsensuksen läpi
–vaikeaa vaan ei mahdotonta.
Älkää välittäkö asiantuntijoista…
Uskaltakaa kuunnella Vaya Con Diosia, Maroon 5:ia, Rushia ja
Mick Jaggerin soololevyjä selkä suorana.
Historia tulee osoittamaan, että olitte oikeassa.
Paitsi jos Rushista puhutaan.’
(rockmuusikko ja –kriitikko Patrik Dalhblom, HBL, lokakuu 2005)
Avoimuutta etsimässä:
Onko rockin luovuus ja rohkeus
kaventunut avoimesta mahdollisuuksien etsimisestä
kulloinkin ’oikeiden’ vaikutteiden keräämiseksi ja
hyvän maun osoitteluksi?
ne perinteiset ’ulkopuoliset’ kaupalliset ja
markkinalliset paineet
itse muusikoiden/toimittajien/rockin ’sisäpiirin’
käsitykset siitä, mikä kulloinkin on
’oikeata’ ja ’poliittisesti korrektia’ musiikkia?
Jos noin on,
voidaan kysyä, eikö
rockin luovuutta ja musiikin tekemistä
rajoita yhtä hyvin kuin
myös
Rockiin uskomme.
Maailma on täynnä hyvää musiikkia.
Ja hyvää rockmusiikkia.
Mutta uhkaako rockin tulevaisuutta se, että siitä on tullut
liian sovinnaista suhteessa itseensä?
Onko rock rakentanut itsellensä sellaiset aidat,
jota se ei uskalla rikkoa?
Onko rock menettämässä kykynsä
yllättää itse itsensä?
’There’s nothing wrong with being
deep and meaningless’
(Joe Elliott, Def Leppard, 1992)
’Songs become meaningful
when people use them
in their everyday lives’
(Rockkriitikko Chuck Eddy, 1997)
No more
Guilty Pleasures!
Outro:
Just
Pleasures..
Musiikki:
Susanna and the Magical Orchestra:
Crazy Crazy Nights, 2006 (alkuper. Kiss 1987)
Yö: Rakkaus on lumivalkoinen, 2003
The Velvet Underground: I’m Waiting For the Man, 1967
The Monkees: Kellogg’s Jingle (mainos), 1966
Art Garfunkel: Bright Eyes, 1979
The Monkees: (Theme From) The Monkees, 1966
Shania Twain: I’m Gonna Getcha Good! , 2002
Kirjallisuutta:
Keir Keighley: Reconsidering rock
(kirjassa Frith, Straw & Street: The Cambridge Companion to
Pop And Rock, 2001)
Simon Frith & Howard Horne: Art Into Pop (1987)
Simon Reynolds: Lost In Music. Obsessive record collecting
(kirjassa Weisbard: This is Pop, 2004)
Simon Reynolds & Joy Press: The Sex revolts –gender,
rebellion and rock’n’roll (1995)
Chuck Klostermann: IV –A Decade of Curious People and
Dangerous Ideas (2006)
Chuck Eddy: The Accidental History of Rock’n’Roll
-A Misguided Tour Through Popular Music (1997)
Kembrew McLeod: Authenticity Within Hip-Hop and
Other Cultures Threatened with Assimilation (1999)
Nick Hornby: High Fidelity (1995)
(suom. ’Uskollinen äänentoisto’ , 1996)
Simon Frith: Performing Rites
-On the Value of Popular Music (1996)
Simon Frith: Fragments of a Sociology of Rock Criticism
(kirjassa Jones: Pop Music and the Press, 2002)
Vesa Kurkela: Hittilistat ja rockasenne –Rockin ja popin
estetiikkaa etsimässä
(kirjassa Torvinen & Padilla: Musiikin filosofia ja estetiikka, 2005)

More Related Content

Viewers also liked

Geohydrology ii (2)
Geohydrology ii (2)Geohydrology ii (2)
Geohydrology ii (2)Amro Elfeki
 
Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...
Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...
Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...KNEU
 
Visually Stunning Content Marketing Strategies
Visually Stunning Content Marketing StrategiesVisually Stunning Content Marketing Strategies
Visually Stunning Content Marketing StrategiesMichael Hurley
 
20161212-PLEDGE-Milowski-CT
20161212-PLEDGE-Milowski-CT20161212-PLEDGE-Milowski-CT
20161212-PLEDGE-Milowski-CTChris Milowski
 

Viewers also liked (6)

Geohydrology ii (2)
Geohydrology ii (2)Geohydrology ii (2)
Geohydrology ii (2)
 
第十三课 – 旅游(复习)
第十三课 – 旅游(复习)第十三课 – 旅游(复习)
第十三课 – 旅游(复习)
 
Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...
Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...
Диагностика товарного рынка Украины: макроэкономические показатели и тенденци...
 
Visually Stunning Content Marketing Strategies
Visually Stunning Content Marketing StrategiesVisually Stunning Content Marketing Strategies
Visually Stunning Content Marketing Strategies
 
20161212-PLEDGE-Milowski-CT
20161212-PLEDGE-Milowski-CT20161212-PLEDGE-Milowski-CT
20161212-PLEDGE-Milowski-CT
 
vol7
vol7vol7
vol7
 

Rockiin uskomme

  • 3. ’This is my music, it makes me proud, these are my people and this is my crowd These are crazy, crazy, crazy, crazy nights These are crazy, crazy, grazy, crazy nights And they try to tell us than we don’t belong But that’s alright, we’re millions strong You are my people, you are my crowd, this is our music, we love it loud These are crazy, crazy…’
  • 4. Mistä ovat rockin arvot kotoisin? Miten rock määrittelee oikean ja väärän? Miten rock määrittelee hyvän ja huonon? Lyhyt kurkistus rockarvojen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen
  • 5. Rockillakin on omat arvonsa, oli jo paljon ennen kun niistä alettiin edes puhua yritysmaailmassa. Rockin arvoista on kuitenkin puhuttu vähän. Vaikka ne ovat meille arkipäivää, itsestään selvä ja olennainen osa jokapäiväistä ajatteluamme, puhettamme ja työtämme. Rockin arvot ovatkin mielenkiintoisella tavalla piilossa ja läsnä yhtä aikaa.
  • 6. Mutta se on varmaa, että moni yritys olisi haltioissaan, jos sillä olisi yhtä vahvat arvot kuin rockilla. Rockin aikakautena maailma on muuttunut paljon, mutta rockin arvot hyvin vähän.
  • 7. Intro: Millaisia arvoja edustaa sellainen musiikki, jonka kautta voi aina kertoa toisille musiikin ystäville kuinka väärää ja huonoa musiikkia he kuluttavat? Millaisia ovat sellaisen musiikin arvot, jotka pakottavat tuntemaan jatkuvaa häpeää (ainakin osasta) omasta historiastaan?
  • 8. Rockpuhe osaa jatkuvasti määritellä itsensä myös sen kautta mistä ei saa pitää ja nauttia. Siksi sen peruskalustoon on kuulunut käsite:
  • 9. GUILTY PLEASURES. = Levyjä, joista pitäminen on parasta pitää rockpiireiltä salassa.
  • 10. Guilty pleasures -levyjen olemassaolo on vain osoitus siitä, kuinka vahvat rockin arvot ovat olleet ja kuinka vahva vaikutus niillä on ollut. On tuntunut täysin luonnolliselta, että on olemassa musiikkia, josta ei saa pitää eikä nauttia!
  • 12. ’I want to entertain people. That’s my whole life to my last breath.’ (Elvis Presley)
  • 13. ’Pelkän’ viihdyttämis-arvon sijaan Rock halusi enemmän. autenttisuudenSe halusi, että rock otetaan (myös) vakavasti. Se halusi olla populaarimusiikin erikoistapaus. Se vaati rockilta omia arvoja, joista keskeiseksi nousi
  • 14. Autenttisuuden*, aitouden vaatimus *Autenttinen, autenttisuus: aito, väärentämätön, todenperäisyys, omakätisyys
  • 15. autenttisuus Autenttisuus ilmenee/ perustellaan hyvin erilaisilla tavoilla, sen ovat vuodet todistaneet. Sen osoituksena voi olla esim. että: Rockartisti kirjoittaa laulunsa omasta elämästään Rockartisti luo teoksiinsa oman mielikuvitusmaailmansa Rockartisti pukeutuu flanellipaitaan Rockartisti luo rohkeasti oman imagonsa Rockartisti ei pidä meteliä itsestään Rockartisti pitää meteliä hotellihuoneessa
  • 16. Rockartisti sanoo käyttävänsä kaupallista koneistoa hyväkseen ajatustensa välittämisessä Rockartisti on uskollinen faneilleen Rockartisti haluaa ottaa etäisyyttä faneihinsa Rockartisti elää rock’n’roll elämäntapaa Rockartisti on kasvanut ulos rock’n’roll elämäntavasta Rockartisti sanoo, ettei hän vähääkään välitä siitä, mitä hänen levyilleen tapahtuu niiden julkaisemisen jälkeen
  • 17. Rockartistilla on oikea asenne Rockartisti levyttää levy-yhtiölle, jolla on asennetta Rockartisti kertoo sisällyttäneensä uuteen levyynsä tietoisia popkoukkuja Rockartisti kertoo välttäneensä helppojen popkoukkujen käyttämisen uudella levyllään Rockartisti palaa juurilleen Rockartisti etsii jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja Rockartisti tekee uuden intiimin akustisen levyn Rockartisti käyttää uudella levyllään ennakkoluulottomasti hyväkseen uutta teknologiaa
  • 19. blues, r&b, country ’korkea taide’ rock taiteena (1966-67>) rock & roll ’teinipop’ romanttinen autenttisuus ’teollinen pop’ avantgarde ’taidepop’ moderni autenttisuus autenttisuus ’vasta- kulttuuri’
  • 20. blues, r&b, country rock & roll rock & roll syntyi ’kansan musiikkina’, populaarina musiikkina vaati erottautumista aikuisten viihdemusiikista ja synnytti myöhemmin epäilyn aikuisrockin aitoudesta ’oikeana’ rockina rock & roll syntyi uuden nuorison uutena, omana musiikkina
  • 21. vasta- kulttuuri rock taiteena (1966-67>) yhteisöllisyyden ja vaihtoehtoisuuden hengen: ’me’ (vastakulttuuri) vastaan ’he’ (valtakulttuuri) 1960-luvun vastakulttuuri toi rockiin myöhempi versio: vaihtoehtoinen / marginaali / ’indie’ / ’alt’ vastaan keskitien musiikki
  • 22. ’korkea taide’ rock taiteena 1966-67> rockin nostaminen taiteeksi populaarina musiikkina: vaati erottautumista kaupallisista motiiveista vasta- kulttuuri
  • 23. ’korkea taide’ rock taiteena 1966-67> avantgarde noustakseen taiteeksi rock alkaa kehittää ’korkean taiteen’ 1800-luvulla synnyttämää ja hyvin ylläpitämää myyttiä: omaehtoisesta, luovasta taiteilijasankarista
  • 24. ’korkea taide’ rock taiteena 1966-67> avantgardenoustakseen taiteeksi rock lainaa avantgarde-taiteen arvot jatkuvasta uudistumisesta ja rajojen rikkomisesta ja alkaa soveltaa niitä loistavalla menestyksellä
  • 25. 1960-luvun puolivälin molemmin puolin, erityisesti New Yorkissa, San Franciscossa ja Lontoossa, syntyi uusi rockboheemien sukupolvi. Heidän ajatuksillaan ja tekemisillään oli merkittävä vaikutus siihen, että rockista kasvaa vakavasti otettava musiikki-ilmaisun muoto
  • 26. Andy Warhol Greenwich Village New York San Francisco beatnikit Haight-Asbury ’jazz&blues scene’ taidekoulut Britannia/ Lontoo
  • 27. ’From his art school friend Stuart Sutcliffe John Lennon learned of the french impressionists, whose rebellion against accepted values made that of Rock and Roll seem marginal. Van Gogh, even more than Elvis Presley, now became the hero whom John Lennon measured the world’ (Beatles-historijoitsija Philip Norman) Q: What was the first thing, art-wise, which moved you? Bryan Ferry: I think it was the first time I saw a really strong production,which was..the opera La Boheme.. It had quite a strong effect on me, the whole thing of bohemian life, the romantic life, the sacrifice of art’ (Bryan Ferry 1985)
  • 28. ’I was trained in graphic design.. When the Who started, I used to say: Listen, we should look right, we should walk a particular way, should talk in a particular way. We should look different from other people. After a concert is over, if we go to talk to people, we should maintain a facade’ (Pete Townshend) ’Andrew Oldham (Rolling Stones’ manager) has little interest in Stones’ ’authenticity’. ’There was no production. It was just a Blues roots thing… I knew what I was looking at. It was Sex.’ (Andrew Oldham 1984)
  • 29.
  • 30. 1960-luvun loppupuoli: Rocklehdistö syntyy. Sen välityksellä rockin arvot alkavat määrittyä, kehittyä ja levitä…
  • 31. autenttisuuden, aitouden rockin keskeisenä arvona artistien luovuuden ja omaehtoisuuden korostaminen synnyttivät yhdessä kaupallisten arvojen epäily/vastustus rockin synty uuden nuorison omana musiikkina ja osana vastakulttuuria & &
  • 32. on läheistä sukua autenttisuudelle, mutta on käsitteeltään suppeampi, se on osa rockin kapinallisuusmyyttiä Katu – uskottavuus* *uskottava: todentuntuinen, vakuuttava
  • 33. THE MONKEES, goodbye. Tässä vaiheessa rockin kehitystä oli tullut aika sanoa: (see you later)
  • 37. Jos romanttinen käsitys taiteilijasta sisälsi oletuksen taiteen tekemisen itseriittoisuudesta, ’taidetta tehdään taiteen vuoksi’, rockin uusi boheemia joutui miettimään suhdettaan kaupallisuuteen sillä rockista oli tullut koko ajan kasvava osa massamarkkinoita
  • 38. single-levyt •psykedeelinen rock •progressiivinen rock •singer-songwriters taidepop keskeisenä vastauksena oli tehdä ero kaupallisen popin ja vakavasti otettavan rockin välille pop albumit
  • 39. •tinkimättömyyden ideaali •musiikkia ei tehdä rahasta •ei myönnytyksiä kaupallisille paineille •ei yleisön kosiskelua Rock Rockin piirissä syntyi
  • 40. ’The public merely asks for what it can understand, whereas the true artist ought to aim at an achievement which cannot be measured by popular standards.’ (J.S. Bach-historioitsija Johann Forkel, 1802) ’Those who compose because they want to please others, and have audiences in mind, are not real artists.. They are merely more or less skillful entertainers’ (Säveltäjä Arnold Shönberg) Rockin tinkimättömyys-arvo voidaan sekin historiallisesti johtaa ’korkean’ taiteen romanttisesta taiteilijakäsityksestä
  • 41. Rockin arvot eivät tuomitse kaupallista suosiota sinänsä, mutta rockin piirissä tuo suosio on ansaittava; taiteellisilla ansioilla, kovalla työllä, oikealla tyylillä, oikealla asenteella ym. Kaupallisuus on peikko silloin kun on tuntunut siltä, että kaupalliset motiivit ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet, tai niiden on annettu vaikuttaa, musiikin sisältöön
  • 42. ’HIM ylitti viime viikolla Yhdysvalloissa 500 000 kappaleen myynnin eli kultalevyrajan. Se oli paitsi historiallinen saavutus myös osoitus yhtyeen pitkänäköisestä työstä, työn laadusta ja oikeaan osuneista ratkaisuista.’ (Jarkko Jokelainen, Nyt-liite, lokakuu 2006)
  • 43. ei ole tinkimätöntä, koska lähtöoletuksena on, että sitä tehdään laskelmoiden ja kaupalliset paineet vesittävät tavalla tai toisella sen sisällön teollinen pop
  • 44. Välihuomautus: Iskelmämusiikissa autenttisuus ja musiikin tekemisen ehdot määrittyvät paljolti yleisön ja sen odotusten kautta: ’Katri-Helena katsoo olevansa valmis viemään musiikkia laulelmalliseen suuntaan ja uskoo sen sopivan myös yleisölle. Kiehtovasta laulelmapuolesta huolimatta Katri-Helena vakuuttaa pysyvänsä pois ’sellaisista oudoista maailmoista’, joista kuulijat eivät häntä tunnistaisi.’ (Metro-lehti, syyskuu 2006) ’Yölintu, tanssiorkesteri, saa porukat liikkeelle... Suomalaisilla tanssiestradeilla yhtye on omiensa edessä, heitä varten yleisönsä palvelijoina… Yölintu on oikea yhtye, syntynyt eikä tehty.’ (Yölintu: ’Kaikki parhaat’, kansiteksti 2003)
  • 45. Väli-huomautus: tapaus jazz ’Jukka Perkon keksintöä, kunnianosoitusta Suomen iskelmän kruunattomalle kuninkaalle, Olavi Virralle, voidaan syystä sanoa uuden löytämiseksi jazzilmaisussa. Se on yllättävä, se on epäsovinnainen. Taas kerran jazz on kyennyt lunastamaan alati odotetun uudistumiskykynsä’ M.A. Numminen, Jukka Perkon ja Hurmio-orkesterin ’Music Of Olavi Virta’-levyn kansiteksti, 2000
  • 46. Rockissa 1970-luvun punk & uusi aalto edustivat uutta autenttisuuden vaihetta Autenttisuus määriteltiin nyt musiikillisen lähestymistavan (’do-it-yourself’) ja tuotanto- ja jakelukanavamuodon (pienet indie-levy-yhtiöt) mukaan Tuosta ajasta lähtien rockin kaupallisuuden vastustuksen keskeisiä ilmenemismuotoja on ollut ideologinen jako pieniin ja suurin levy-yhtiöihin
  • 47. Autenttinen, ’aito’, ’oikea’ rock määritellään useasti seuraavilla termeillä: tinkimätöntä omaperäistä uutta etsivää rankkaa haastavaa kunnianhimoista ’Epäaito, ’väärä’ rock (tai musiikki) määritellään useasti seuraavilla termeillä: laskelmoitua imitoivaa vanhan toistoa sentimentaalista kaavamaista keskitietä
  • 48. Ei ole sattumaa, että nämä määritteet ’epäaidosta’/ väärästä musiikista määrittelevät pääosin sitä musiikkia, joiden kuluttajakunta koostuu naisista. Eli onko rockin arvoilla sukupuolta? On. ’Epäaito, ’väärä’ rock (tai musiikki) määritellään useasti seuraavilla termeillä: laskelmoitua imitoivaa vanhan toistoa sentimentaalista kaavamaista keskitietä
  • 49. Ylivoimainen enemmistö rockin tekijöistä on miehiä. Ylivoimainen enemmistö rockkirjoittajista on miehiä. Lähes kaikki tanssi/klubi-dj:t ovat miehiä. Lähes kaikki levytuottajat ovat miehiä. Lähes kaikki a&r-miehet (’a&r-men’) ovat… miehiä. Ylivoimainen enemmistö (rock) levyjen keräilijöistä on miehiä.
  • 50. ’For most young white performers the ’realism’ of the blues was contrasted to the ’soppiness’ of teen pop in terms of masculine versus feminine sensibility. As the discourses of art and truth fed into popular music-making, the boundary between pop and rock became boundaries of gender. To take music ’seriously’…was to be a man; to giggle and scream and sigh was to be a woman.’ (musiikkitutkija & rockkriitikko Simon Frith, 1987) Rockin autenttisuuden vaatimus synnytti rockin sukupuolen
  • 51. myyttinen katu kuuluu miehille. Naiset ovat käyttäneet sitä vain matkatakseen ostoksille. Populaarikulttuurin historiassa
  • 52. Mutta naisten näkeminen vähempiarvoisina kuluttajina ei ole ominaista vain rockille. Jo 1800-luvulla korkeakulttuurin piirissä miesten luoma taidemaailma katsottiin edustavan autenttisuutta kun taas naiset ’pelkkinä romanttisten kertomusten kuluttajina’ edustivat alempiarvoista massakulttuuria. Muoti, tv:n saippuaoopperat, sentimentaaliset laulut, poptähdet ym. ovat kaikki vuorollaan olleet populaarikulttuurin muotoja, joiden alempi arvostus on ollut sidoksissa naissukupuoleen niiden kuluttajina.
  • 53. ’Fan’ Sana otettiin käyttöön 1800-luvun loppupuolella, jolloin sitä alettiin käyttää nimityksenä niistä naispuolisista teatterinkävijöistä, jotka mieskriitikoiden mukaan tulivat teatteriin, eivät suinkaan katsomaan itse näytelmää (mikä olisi ollut oikea tapa), vaan palvomaan miesnäyttelijöitä (mikä oli väärä tapa).
  • 54. Kirja: Mick Hornby: High Fidelity, 1995 Elokuva: Stephen Frears & John Cusack: High Fidelity 2000
  • 55. Kertoja, levykaupan pitäjä Rob Fleming: ’Matkalla (tyttöystäväni) Lauran äidin luokse kuuntelemme Lauran äänittämää kokoomanauhaa, jolla esiintyvät Simply Red ja Genesis ja Art Garfunkel, joka esittää kappaleen ’Bright Eyes’. (Tuon matkan aikana) käyn ehkä katkerimman taistelun, mikä miehen ja naisen välillä on koskaan käyty.’
  • 56. ’Miten voit pitää sekä Art Garfunkelista että Salomon Burkesta. Yhtä hyvin voisi sanoa tukevansa sekä israelilaisia että palestiinalaisia’. ’ Rob, oikeastaan se ei ole lainkaan sama asia. Art Garfunkel ja Salomon Burke tekevät poplevyjä, israelilaiset ja palestiinalaiset eivät’. ’Etkö tosiaan huomaa, mikä ero on kappaleilla ’Bright Eyes’ ja Got To Get Get You Off My Mind?’ ’Tietysti huomaan. Toinen kertoo kaniineista, toinen on torvisoittoa.’ Torvisoittoa! torvisoittoa! Puhaltimia ne ovat! Jumalauta! ’No, jos minun pitäisi sanoa, kumpi niistä kahdesta on parempi, päätyisin ehdottomasti Solomoniin. Hän on aito, musta ja legendaarinen ja ties mitä. Mutta minä pidän kappaleesta ’Bright Eyes’. Minusta siinä on kiva sävel ja muusta en oikeastaan välitä. Kauheinta tietysti on, että minä jo tiedän, mikä ero niissä on, että minulla on asiasta selvä, tietoon pohjautuva näkemys.’
  • 57.
  • 58. Lehden lukijat, aviopari Clare Lake (38) ja Steve Lake (39) laitetaan arvioimaan toinen toistensa mielimusiikkia: Word, November 2006: Clare: ’Steve is just a musical fascist, he thinks he is on some higher plane… I don’t hate all his music, I quite like Arctic Monkeys.. But please don’t get me started on ’complicated music’.. I mean this man has a Van Der Graaf Generator album. I hate those bands! On one of our first dates Steve took me to a Sisters of Mercy gig! Why would anyone think that was a good idea!’ Steve: ’I try to be ambivalent, but it’s hard. Clare is a product of the pop world… listening to Duran Duran at an impressionable age… And (now) there’s a truly dreadful…Corinne Bailey Rae. She’s totally inoffensive..like Keane… What really annoys me is the stuff like Josh Stone -it means nothing. It just something to dance to.
  • 59. Kun rockin autenttisuusvaatimukset yhdistyvät popmusiikin oletettuihin lakeihin ja naisten perinteiseen asemaan musiikin tekemisen hierarkiassa, tuloksena voi olla tämänkaltaisia arkielämän lausahduksia: ’Kiva kesätukka, levy-yhtiökö käski leikata?’ -miesopiskelija PMMP:n Paula Vesalalle Sibelius-Akatemian kahviossa (Ilta-Sanomat, lokakuu 2006)
  • 60. Useimmiten se kiteytetään sanaan: keskitie, mainstream Rockpiireissä keskitietä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, mitä termin käyttäjän itsensä arvostama ja kuluttama musiikki ei ole. Väärä musiikki?
  • 61. Mielenkiintoisen käsitteestä tekee se, että musiikinkuluttajat eivät tiettävästi käytä tuota sanaa puhuessaan musiikista. Vai oletteko kuulleet ihmisten puhuvan mielimusiikistaan sanoilla: ’Pidän eniten keskitiestä’
  • 62. ’In the big picture of pop music, I dont’ know if what I’ve created is seen as being important or that necessery, at least not if you ask the experts. I was tapped righty after ’Pianoman’: I didn’t write substantive music, my records were overproduced, I played too many ballads. Oh, and of course my favourite: ’He studied piano’. That stuff bothered me a long time.’ (Billy Joel, 2002) Erityisen väärää musiikkia: Ylituotettu keskitien balladi
  • 63. Ote Maria Mustosen kolumnista (Rumba 8/2005), aiheena ruotsalaisen Frida Hyvösen debyyttialbumi ’Until Death Comes’: ’Kiltti tyttö’ tai ’runotyttö’ eivät ole rockideologian sisäistäneen lausumina mitään mairittelevia määreitä. Oikea rock ei ylipäätään ole kilttiä, eikä etenkään kilttien tyttöjen toimintaa. Kiltti tyttö kulkee yleisesti hyväksyttyä keskitietä eikä voi siten olla kovin rock. Kovat tytöt ovat paljon kiinnostavampia, he soittavat rockia melkein kuin miehet. Mistä minä tiedän, että Frida Hyvönen on kiltti tyttö?.. En mistään. Lokeroin hänet sen enempää ajattelematta vain siksi, että hänen instrumenttinaan on piano. Vaikeuteni suhtautua naispuolisiin artisteihin on selvä asennevamma. Asennevammani vuoksi olen kokenut vaikkapa Tori Amosin flyygeleineen jotenkin epämääräisen ärsyttäväksi, kun taas Tom Waits tai Nick Cave puolestaan ovat pianon takana pelkästään uskottavia’. Kiltit tytöt soittavat pianoa
  • 64. Miten rockin arvot ilmenevät musiikista kirjoitettaessa tai sitä palkittaessa…
  • 65. ’On the Way To Wonderland’ on jäntevästi toteutettua käyttöpoppia… ’Diamondisilla’ etäisesti Musen mieleen tuova riffailu yhdistyy umpipoppiseen kertosäkeeseen… Mukavana, mutta haasteettomana debyyttinä ’On The Way To Wonderland’’on albumi, jonka kaikinpuolinen turvallisuus pistää epäilemään, että kypäräpakko on säädetty koskemaan jo rockin soittoakin’ (Sunrise Avenuen debyyttilevyn arvostelu, Soundi heinäkuu 2006) ’6 Feet Under-bíisin tehneellä viisikolla on nimittäin yhtä paljon tapporiffin tajua kuin Alice In Chainsilla, yhtä paljon bensankatkuista katuasennetta kuin Smackilla ja yhtä paljon halua kurittomaan heittäytymiseen kuin The Mars Voltalla’ (Full Diesel-yhtyeen esittely, Soundi lokakuu 2006)
  • 67. Private Linen uuden albumin… ’Biisit ovat monipuolisempia sikäli, että melodioita ja koskettimia on enemmän, mutta myös rankempia elementtejä on lisätty. Vaikka tuotanto on huolitellumpaa, niin kaiken kaikkiaan meininki on särmikkäämpää kuin debyytillä.’ (Private Linen Sammy Aaltonen, ’Evel Knievel Factor’-albumin mediatiedote, lokakuu 2006) rankkaa särmikästä melodista huoliteltua riittävän: ei liian: Rock Pop
  • 68. Räkäisen vimmaista garagepunk-nillitystä hurmaavasti kimittävällä vokalistilla’ ’Viisitoistavuotisen täydellisyyden tavoittelun psykedeelisen huumeinen kristallisoituma’ ’Rujo, syvä, ’tuskaan jälkeen helpotus’-albumi’ ’Katurock komistui entisestään kun siihen uitettiin lisää Chuck Berryä, soulia ja southern boogieta’ ’Aidosti inhimillinen ja koskettava. Antonyssa ei ole mitään teennäistä’ ’Katu-uskottavin hybridi hulluutta ja herkkyyttä sitten..’ (Rumba-lehden kriitikkoäänestys 2005, Rumba joulukuu 2005) ’Mudhoney pysyy marginaalibändinä. Bändin johtaja Mark Alm pitää edelleen kiinni musiikillisesta ehdottomuudesta.’ (Helsingin Sanomat, Mudhoney-yhtyeestä kertovan artikkelin otsikko ja kuvateksti, heinäkuu 2006)
  • 69. ’Säveltaiteen valtionpalkinto 2006 Dave Lindholmille’ ’Dave Lindholmilla on ollut ratkaiseva merkitys omaehtoisen suomirockin syntymisessä ja esiintulossa 1970-luvulla.. Tuotteliaalla urallaan Lindholm on esimerkki oman näkemyksensä tinkimättömästä toteuttamisesta. Nopeasti ja vaistonvaraisesti työskennellyt muusikko on vaihtanut sujuvasti lennosta niin laulukieltä kuin esityskoneistoakin. Oman materiaalinsa lisäksi Lindholmia kiitetään myös vahvana ja uskottavana tulkkina eritoten rakastamalleen bluesille’. (Ote Säveltaidetoimikunnan perusteista) Perusteluissa ovat esillä kaikki romanttisen autenttisuuden perusarvot: •omaehtoisuus, oma näkemys (ei kopioitua), •tinkimättömyys (ei kaupallisia ym. ’ulkomusiikillisia’ myönnytyksiä), •vaistonvaraisuus (ei laskelmoitua), •tulkinnan uskottavuus (perinne- ja tyylitietoisuus), •rakkaus musiikkia kohtaan (motiivien vilpittömyys, esim. musiikkia ei tehdä rahasta)
  • 70. ’Teosto-palkinnolla halutaan edistää suomalaista luovaa säveltaidetta nostamalla esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia ja teoskokonaisuuksia. Maija Vilkkumaan ’Ei’ on monipuolisen lauluntekijän teossarja, joka muodostaa vahvan, ehjän ja ilmavan kokonaisuuden… Vilkkumaa kuvaa syvästi…ja käyttää sanaa monitasoisesti ja yhdistää sen…omaperäiseen sävelkieleen… Veli-Matti Puumalan pianokonsertto ’Seeds of Time’ ja Tuomari Nurmion ’Kinaporin kalifaatti’ jakavat puoliksi Teosto-palkinnon. Yhteistä näille teoksille on tinkimättömyys ja ehdottomuus omassa musiikkilajissaan… Tuomari Nurmion ja Alamaailman vasaroiden.. soundimaailma ja sanoitukset ovat väkeviä ja vääristelemättömiä.’ (Teosto-palkinnon lehdistötiedotteet 2003 ja 2005)
  • 71. ’Esikoisalbumiaan ’Perhonen’ selvästi vahvempi ’V.I.P’ tuo Janesta esille monia uusia puolia… Kappaleiden rokahtavampi yleisilme.. Biisien tekstit kertovat tyttöjen omasta elämästä.. Albumia on työstetty..arvostetussa Inkfish-studiossa… Groove-henkinen ’Tuli’… ’Sade sotki parvekkeen’ on Egotripin Knipin käsialaa.. Jane kunnostautui levyä varten myös biisinkirjoittajina.. (Jane-yhtyeen 2. albumin mediatiedote, huhtikuu 2006)
  • 72. ’Vihdoin Suomi saa uskottavan pop-artistin rockmiesten joukkoon… Levyllä ’One Step Closer’ Ves Rain osoittaa kykynsä niin laulajana, säveltäjänä kuin tuottajanakin… ’I Just Wanna Say’ on…sielukas balladi…säilyttäen kuitenkin katu-uskottavuutensa puhtaana rakkauslauluna.’ (Ves Rainin ensi-levyn mediatiedote, lokakuu 2006)
  • 73. Geri Halliwell (ex-Spice Girls) ’At a time when real pop stars are in short supply, Geri Halliwell is the genuine article. According to Geri, ’Passion’ can be seen to chart her development as both vocalist and songwriter. ’I think this album catches me at a real transitional point as songwriter. ’Passion’ is Geri’s most cohesive and ambitious album yet. An accomplished and impressive showcase for Geri’s skills as a songwriter and vocalist, structurally, the album is based around extreme forms of emotion, from passion and love through fear.’ (Geri Halliwellin 3. sooloalbumin ’Passion’ mediatiedote 2006)
  • 74. ’Eiköhän uskottavuus hävinnyt viimeistään, kun lähdimme The Rasmuksen lämppäriksi’ (Jukka Nikunen, Deep Insight, Rumba lokakuu 2006)
  • 75. Rockin autenttisuus-määrittelyt ovat vuosien varrella muuttuneet, laajentuneet ja hienojakoistuneet. Tuossa viidakossa auttaa ehkä etenemään, jos ottaa tarkasteltavaksi kaksi autenttisuus-käsitteen ’perusmuotoa’ (jolla on niilläkin taustansa ’oikean’ taiteen filosofiassa)
  • 76. ’teollinen pop’ ’moderni autenttisuus’ tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ yhteisöllisyys usko rockille ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus teknologian ’piilottaminen’ tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit teknologian välttämättömyys rock (Rockin osalta lähde: Keir Keightley , 2001) ’romanttinen autenttisuus’ kokeilu artistikeskeisyys avoin sointikenttä radikaalit tai nopeat tyylimuutokset ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian korostaminen
  • 77. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit teknologian välttämättömyys Velvet Underground
  • 78. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit teknologian välttämättömyys Bruce Springsteen
  • 79. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu artistikeskeisyys usko rockille ominaiseen sointiin avoin sointikenttä asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit teknologian välttämättömyys ’Suomirock’ yhteisöllisyys
  • 80. kaupalliset motiiivit romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus teknologian välttämättömyys Madonna
  • 81. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus teknologian välttämättömyys Beatles kaupalliset motiivit
  • 82. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus teknologian välttämättömyys U2 kaupalliset motiivit
  • 83. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit teknologian välttämättömyys Radiohead
  • 84. romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus kaavamaisuus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu yhteisöllisyys artistikeskeisyys usko rockille avoin sointikenttä ominaiseen sointiin asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen (tyttö)fanit tuttuus kaupalliset motiivit teknologian välttämättömyys Lordi
  • 86. Rock lähestyy poppia, pop rockia Suurten levy-yhtiöiden rockartistien markkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän popin kokonaistuote-ajattelua; artistit & yhtyeet nähdään brändeinä, joiden luomisessa syntyy uusia yhteistyökumppanuuksia ja markkinointimahdollisuuksia Toisaalta poptähtien markkinointiin haetaan tukea rockin ’autenttisuus-kentältä’: pop-tuotannoissa käytetään maineikkaita rock/ r&b- tuottajia, korostetaan poptähtien omaa panosta uravalinnoissa ja musiikkia koskevissa päätöksissä, luodaan kuvaa vilpittömyydestä, korostetaan tähden yhteisöllisiä juuria, ironisoidaan tähteyttä ym.
  • 87. ’The company that best exemplifies the marriage of technology and pop culture is Apple. They understand music. The iPod is probably the greatest pop object since the electric guitar. No money will change hands, but we will make an Apple commercial that’s as good as any video. We, as band, are fans of Apple.’ (Bono, U2, 2004) business, taide, pop, design, teknologia, rock yhdistyvät…
  • 88. Syksy 2006: Rhino -levy-yhtiö julkaisee Monkees-yhtyeen 1967 ilmestyneen 1. levyn Deluxe Limited Edition 2-cd:nä, jolla stereo- ja monopainokset levystä sekä 17 harvinaista raitaa yhtyeen tuotannosta!
  • 89. ’The Monkees should be in the Rock and Roll Hall of Fame.’ (Mojo, November 2006) Kaupallisesta popistakin syntyy, ainakin ajan kanssa, autenttista rockia The Monkees: The Monkees (Deluxe Edition) ***** (Soundi, syyskuu 2006)
  • 90. kaavamaisuus romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu artistikeskeisyys usko rockille ominaiseen sointiin avoin sointikenttä asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit Monkees: 1960-luku yhteisöllisyys teknologian välttämättömyys
  • 91. kaavamaisuus romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu artistikeskeisyys usko rockille ominaiseen sointiin avoin sointikenttä asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen tyttöfanit tuttuus kaupalliset motiivit Monkees: 2000-luku yhteisöllisyys teknologian välttämättömyys
  • 92. konventiot romanttinen autenttisuus moderni autenttisuus teollinen pop rock tuotteistus perinne- ja ’juuritietoisuus’ kokeilu artistikeskeisyys usko rockille ominaiseen sointiin avoin sointikenttä asteittaiset tyylimuutokset radikaalit tai nopeat tyylimuutokset vilpittömyys, suoruus ironia, sarkasmi, roolipeli teknologian ’piilottaminen’ teknologian korostaminen (tyttö)fanit tuttuus kaupalliset motiivit PMMP yhteisöllisyys teknologian välttämättömyys ? ? ? ? ? ?
  • 93. Uusi digitaalinen teknologia murentaa tätä rockestetiikan 60-luvulta lähtöisin olevaa peruspilaria, albumia kokonaisena taideteoksena Albumeista biiseihin? ’I don’t have iPod by choice because I hate what it does to the concept of an album. I love albums that cohere, that have light and shade, a beginning, middle and end, that couldn’t be listened to in any other order’ (Sarah Cohen, Time Out-lehden toimittaja, syksy 2006)
  • 94. Rockhistorian kaltoimmin kohdeltu musiikinkuluttajaryhmä saa/on jo saanut uuden arvonnousun Fani kokee arvonnousun Fanius entisenä ’kulttuurin varjotaloutena’* on nousemassa musiikkialan talouden toivotuimmaksi kuluttajaominaisuudeksi; fani ’sitoutuneena kuluttajana’ / ’kanta-asiakkaana’ *populaarikulttuuritutkija John Fisken termi
  • 95. Rockin sitominen pelkästään nuoruuteen (edelleen) vähenee ja rockin aikuisuus aletaan hyväksyä (ja samalla käsite aikuisrock joutuu väistymään) ’On okei vanhentua’ (Eppu Normaalin ’Sadan vuoden päästäkin’ -levyarvion (**** tähteä) otsikko, Rumba 2004) ’Ovat vuodet vierineet ja roolit vaihtuneet, nuoret vanhenneet ja lapset kasvaneet, nykyään olen kahden lapsen isä, vähän aikaa sitten lapsi itsekin’ (Neljä Ruusua: ’Pyhäinmiestenpäivä’, 2006) Rock aikuistuu …jopa laulun aiheena:
  • 96. Yhteisöllisyys kasvaa ja kaventuu Musiikin uudet jakelutiet ja kulutusmahdollisuudet/tavat tulevat korostamaan musiikin sisällön syntymistä vasta ’yleisönsä kautta’. Tämä voidaan nähdä paluuna 1960-luvun yhteisöllisyyteen. Toisaalta yhteisöllisyyden käsite kaventuu/on kaventunut samanmielisten yhteisöiksi. Rock-/musiikki-yleisöt jakaantuvat eri makukulttuureiksi, joilla kaikilla on omat autenttisuus-määritelmänsä ja tapansa erottautua muista.
  • 97. …What we have today..a situation where music is almost exclusively talked about in terms of other music, and creativity has become reduced to taste games. Ability to disinvest and reinvest your subcultural capital is what the art of ’cool’ is all about these days. Avoiding the obvious is paramount.’ (Rockkriitikko Simon Reynolds, 2004) ’Its obviously no longer acceptable to discriminate against people on the grounds of their class. So we found other ways. Rock snobbery is one of them.’ (Word, November 2006)
  • 98. For rock writers, critical judgement is too often the same thing as the presentation of self. The review is written to show the writer’s own credibility. Writing about rock means defining an in-group, keeping the wrong sorts of sounds/people out, rather than attempting do draw people in, to expand a record’s reach. (Both (Greil) Marcus and (Richard) Williams do something) that is surprisingly rare in rock criticism: They listen to the music first and then try to understand it; most everyday critics start from their assumptions of what a sound or group is all about and write about it accordingly. (Simon Frith 2002)
  • 99. • ’Siinä missä Blink -182 on (pääosin tarkoituksellisen) koominen frat- bändi, Good Charlotte on jo silkkaa radiopoppia syntisineen. Pop- punkista on jäljellä enää viitteitä -tilalle ovat tulleet diskorytmit, The Killers-vaikutteet (levyn paras biisi The River) ja hevahtavat pop- tunnelmat (The Rasmukselta kuulostava Break Her Heart). Balladit ovat silkkaa Back Street Boysia särökitaroilla. Good Morning Revival kuulostaa miljoonan dollarin levyltä..nyt on aika pestä korvat ja vaihtaa tämä levy Roky Erikson & The Aliensiin. Mädätkää! (Good Charlotten ’Good Morning Revival’-levyn (Sony-BMG) arvostelu, Rumba 2007) ’Myös musiikilliset referenssit ovat kohdallaan. Day of Deliriumissa vivahtavat Magenta Skycode ja Cure, Nothing But The Skyssa Hanoi Rocksin Tragedy. Muualla skaala venyy maukkaasti Blurista T. Rexiin ja The Sweetiin.’ (Jann Wilde & Rose Avenuen ’Tokio Okei’-levyn arvostelu, Rumba 2007)
  • 100. Good Shoes ’..are a music journalist’s dream… Good Shoes..encapsulates everything that makes our indie saturated music world good. ’It’s all here…Arctic Monkeys-style gritty suburban tales.. The directness and bold swagger of Razorlight.. The paranoid mind of The Kooks.. Now add a small streak of melancholy from The Cure and a thick layer of Futureheads jerky indie pop and we are almost there.’ (Notion Magazine, October 2006) Ok Go ’..may not have had the commercial success that they deserve, but that’s what is great about the band’ (Notion Magazine, October 2006)
  • 101. ’Jos tavallinen tallaaja etsii vaihtoehtoja mainosradiosurinaan, saattaa hän joutua jonkin poliittisesti korrektin musamaun omaavan asiantuntijan uhriksi. Näiden eksperttien levyhyllyt ovat ehkä enemmän lukemisen kuin kuuntelemisen hedelmiä. Yksittäisen musiikki-intoilijan on vaikea saada äänensä kuuluville tämän hyvän maun konsensuksen läpi –vaikeaa vaan ei mahdotonta. Älkää välittäkö asiantuntijoista… Uskaltakaa kuunnella Vaya Con Diosia, Maroon 5:ia, Rushia ja Mick Jaggerin soololevyjä selkä suorana. Historia tulee osoittamaan, että olitte oikeassa. Paitsi jos Rushista puhutaan.’ (rockmuusikko ja –kriitikko Patrik Dalhblom, HBL, lokakuu 2005) Avoimuutta etsimässä:
  • 102. Onko rockin luovuus ja rohkeus kaventunut avoimesta mahdollisuuksien etsimisestä kulloinkin ’oikeiden’ vaikutteiden keräämiseksi ja hyvän maun osoitteluksi?
  • 103. ne perinteiset ’ulkopuoliset’ kaupalliset ja markkinalliset paineet itse muusikoiden/toimittajien/rockin ’sisäpiirin’ käsitykset siitä, mikä kulloinkin on ’oikeata’ ja ’poliittisesti korrektia’ musiikkia? Jos noin on, voidaan kysyä, eikö rockin luovuutta ja musiikin tekemistä rajoita yhtä hyvin kuin myös
  • 104. Rockiin uskomme. Maailma on täynnä hyvää musiikkia. Ja hyvää rockmusiikkia. Mutta uhkaako rockin tulevaisuutta se, että siitä on tullut liian sovinnaista suhteessa itseensä? Onko rock rakentanut itsellensä sellaiset aidat, jota se ei uskalla rikkoa? Onko rock menettämässä kykynsä yllättää itse itsensä?
  • 105. ’There’s nothing wrong with being deep and meaningless’ (Joe Elliott, Def Leppard, 1992) ’Songs become meaningful when people use them in their everyday lives’ (Rockkriitikko Chuck Eddy, 1997)
  • 108. Musiikki: Susanna and the Magical Orchestra: Crazy Crazy Nights, 2006 (alkuper. Kiss 1987) Yö: Rakkaus on lumivalkoinen, 2003 The Velvet Underground: I’m Waiting For the Man, 1967 The Monkees: Kellogg’s Jingle (mainos), 1966 Art Garfunkel: Bright Eyes, 1979 The Monkees: (Theme From) The Monkees, 1966 Shania Twain: I’m Gonna Getcha Good! , 2002
  • 109. Kirjallisuutta: Keir Keighley: Reconsidering rock (kirjassa Frith, Straw & Street: The Cambridge Companion to Pop And Rock, 2001) Simon Frith & Howard Horne: Art Into Pop (1987) Simon Reynolds: Lost In Music. Obsessive record collecting (kirjassa Weisbard: This is Pop, 2004) Simon Reynolds & Joy Press: The Sex revolts –gender, rebellion and rock’n’roll (1995) Chuck Klostermann: IV –A Decade of Curious People and Dangerous Ideas (2006) Chuck Eddy: The Accidental History of Rock’n’Roll -A Misguided Tour Through Popular Music (1997) Kembrew McLeod: Authenticity Within Hip-Hop and Other Cultures Threatened with Assimilation (1999)
  • 110. Nick Hornby: High Fidelity (1995) (suom. ’Uskollinen äänentoisto’ , 1996) Simon Frith: Performing Rites -On the Value of Popular Music (1996) Simon Frith: Fragments of a Sociology of Rock Criticism (kirjassa Jones: Pop Music and the Press, 2002) Vesa Kurkela: Hittilistat ja rockasenne –Rockin ja popin estetiikkaa etsimässä (kirjassa Torvinen & Padilla: Musiikin filosofia ja estetiikka, 2005)