Tieteen päivät 2015: Santtu Mikkonen - Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muua...UEFviestinta
Maapallon ilmasto lämpenee mutta miten se vaikuttaa meihin? Jotkut ennustajat povaavat Suomeen viiniviljelmiä ja toiset uutta jääkautta. Miltä Suomen ilmasto näyttää viimeisimpien tutkimusten valossa?
Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. Miksi siis kärsimme kylmimmästä kesästä miesmuistiin? Syitä tähän on kaksi: Ensinnäkin, vaikka keskilämpötila nousee, vaikuttaa hetkelliseen säähän aina sattuma. Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian manneralueen välissä aiheuttaa säätiloihin suurta vaihtelevuutta. Toisekseen, havaittu lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa kun taas kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää.
Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut Suomen luontoon: järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta ja hallitsemattomasti edetessään ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan jyrkkiä, vielä vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. merivirtoihin, mannerjäätiköihin ja ekosysteemeihin.
Tieteen päivät 2015: Santtu Mikkonen - Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muua...UEFviestinta
Maapallon ilmasto lämpenee mutta miten se vaikuttaa meihin? Jotkut ennustajat povaavat Suomeen viiniviljelmiä ja toiset uutta jääkautta. Miltä Suomen ilmasto näyttää viimeisimpien tutkimusten valossa?
Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. Miksi siis kärsimme kylmimmästä kesästä miesmuistiin? Syitä tähän on kaksi: Ensinnäkin, vaikka keskilämpötila nousee, vaikuttaa hetkelliseen säähän aina sattuma. Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian manneralueen välissä aiheuttaa säätiloihin suurta vaihtelevuutta. Toisekseen, havaittu lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa kun taas kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää.
Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut Suomen luontoon: järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta ja hallitsemattomasti edetessään ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan jyrkkiä, vielä vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. merivirtoihin, mannerjäätiköihin ja ekosysteemeihin.
2. Meret vesikehän osana
• 71 % maapallon pinta-
alasta
• 97 % vesikehästä
• Suolapitoisuus n. 3,5 %
• Valtameret yhteydessä
toisiinsa
• Keskisyvyys 4 km
• Reunoilla sivumeriä
• Syvyys n. 200 m
• Esim. saarien erottamia
• Sisämeriä
• Mantereen ympäröimiä
5. Vuorovesi-ilmiö
• Kuun vetovoima
Merivesi pullistuu
Kuuta kohti
Nousuvesi (vuoksi)
o Myös vastakkaisella
puolella
o Maa pyörii 2 kertaa
vuorokaudessa
• Auringon vetovoima
Voimakkaampi
nousuvesi
6. Merivirrat
• Syitä
o Auringon säteily
- planetaariset tuulet
- veden lämpötilaerot
o veden suolaisuuserot
• Suuntaan vaikuttavat myös
o Coriolis-ilmiö ja kitka
• Lämpimät koti napoja
Rannikon sateisuus
• Kylmät kohti päiväntasaajaa
Rannikon kuivuus
• Myös pystyvirtaukset
