Esitelmä aiheesta "Vantaanjoen varrella" 16.2.2012 Vantaan Rotaryklubissa, esitelmöitsijä Pertti Viitanen. Esitystä on täydennetty ja päivitetty yltämään 8.4.2013 saakka.

1. Vantaanjoen varrelta
Pertti Viitanen Vantaan Rotaryklubi
1

2. Erkylänjärvi
Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Joen lähtöpaikka
 Vantaanjoki lähtee Vantaan
kylästä Lallu- ja Erkylänjärvistä.
 Pääuoman kokonaispituus on
99,1 km. Viipymä eli veden matka
Erkylänjärvestä Suomenlahteen
Vantaanjoki on Vantaan kylässä kapea valtaoja. kestää 11 vrk.
Kuva: Helsingin Sanomat
2

3. Vantaanjoen vesistöalue
 Matkallaan mereen Vantaanjoki
virtaa kuudessa kunnassa,
mutta sen valuma-alueeseen
kuuluu lisäksi kahdeksan
muuta kuntaa tai niiden osaa.
 Valuma-alueen pinta-ala on
1 686 km² eli ½ % maamme
pinta-alasta, mutta asukkaita
on yli miljoona eli noin 20 %
Suomen väestöstä.
 Maa-alasta on metsää puolet,
peltoa 1/4 ja taajamia 1/6.
Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
3

4. Alueen varhaisasutus
 Kivikaudella (5000 – 1000 eaa)
vesistöalueella asuttiin vain
joen suupuolen rannoilla.
Asumaton erämaa  Väki oli pyyntikulttuurin
harrastajia. He hankkivat riistaa
sekä maalta että vesiltä,
kohteina hylkeet ja kalat.
 Alueen pohjoisosat pysyivät
asumattomina erämaina vielä
satoja vuosia.
Tunnetut esihistorialliset
Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
asuinpaikat.
4

5. Vantaanjoen nimi
 1300-luvulta alkaen muutti Hämeestä
alueen pohjoisosaan uudisasukkaita.
Hausjärven kappelin eteläisin kylä ja
joki saivat nimen Vantaa, sillä ne
sijaitsivat Hämeestä katsoen Vanajan
Eränkäyntialue
takana.
 1100-1200-luvuilla tuli Ruotsin
Hälsinglandista asukkaita alueen
eteläosiin, joka sai nimen Ny land.
 Joelle annettiin nimi Helsinge å, sen
koskelle Helsinge fors. Vielä 1800-
luvulla he käyttivät joesta vanhaa
nimeä uuden Vanda å –nimen rinnalla.
 Ruotsalaisten ja hämäläisten välimaa
säilyi pitkään eränkäyntialueena.
Vesistöalueen kylät 1560-
luvulla talolukuineen. Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nimilähde:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja no 24.
5

6. Padisen luostari.
Kuvat: http://www.google.fi
Helsingen pitäjä
 Helsingen pitäjästä on varhaisin
asiakirjamaininta kuningas Maunu
Eerikinpojan päätöksessä 15.5.1351; sitä
pidetään pitäjämme syntymäpäivänä.
Päätös antoi Padisen luostarin munkeille
oikeuden kalastaa Vantaanjoen koskissa.
 Vuonna 1550 Kustaa Vaasa perusti
Tallinnan kilpailijaksi jokisuuhun Forsbyn
(Koskelan) kylään kaupungin, joka kosken
mukaan sai nimen Helsingfors.
6

7. Vesistön käyttöhistoriaa
 Ihminen on vaikuttanut jokeen
vuosisatoja: uomaa on perattu uittoa
varten ja koskia padottu mm. myllyjen
ja sahojen tarpeisiin.
 V. 1876 aloitettiin veden pumppaus
Vantaanjoesta Helsingin keskustaan.
 1900-luvun alussa joen veden laatu
alkoi jo heiketä ja 1950-luvulla joki oli
lähinnä jätevesien purkutie.
 V. 1982 valmistui Päijänne-tunneli ja
vedenotto Vantaanjoesta loppui.
Kuitenkin joki on yhä edelleen tärkeä
varavesilähde, sillä tunnelin
huoltoaikoina (viimeksi v. 2008) joesta Päijänne-tunneli
otetaan raakavesi.
Päijänne-tunneli takaa Helsingin seudun
väestölle riittävästi hyvää raakavettä.
7

8. Joen kuormittajat
 Vantaanjoen suurimmat
pistekuormittajat ovat
yhdyskuntien ja teollisuuden
jätevesipuhdistamot.
 Normaalioloissa ongelmia ei ole,
mutta toisinaan saattaa
puhdistamoista äkillisesti
purkautua jokeen suuria
jätevesimääriä.
 Hajakuormitus kertyy hitaasti.
Sitä aiheuttavat ravinteiden ja
kiintoaineksen karkaaminen
pelloilta sekä haja-asutuksen
viemärivedet.
Kuva: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
8

9. Tilanne 1970-luvulla
 Huonoimmillaan jokiveden
laatutaso oli 1950-luvun lopulla.
 1970-luvulla joen pääosa oli
käyttökelpoisuudeltaan vain
VÄLTTÄVÄÄ, mutta jäteveden
purkupaikkojen jälkeen tosi
HUONO.
 Vain muutama jokiosuus oli
tasoa TYYDYTTÄVÄ tai HYVÄ.
 Vain kaksi länsiosan järveä oli
tasoa ERINOMAINEN.
Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
9

10. Jäteveden ylivuodot
 Joen pahimmat saastuttajat
ovat yläjuoksulla Riihimäki,
Nurmijärvi ja Hyvinkää.
Vuosittain pääsee niiden
jätevedenpuhdistamoista
jokeen jopa käsittelemätöntä
jätevettä.
 Riihimäellä pääsyynä on
sekaviemäröinti: jätevedet ja
hulevedet eivät aina mahdu
samoihin putkiin. Nurmijärvellä
pumppaamoiden teho ei riitä.
 Joessa jäteveden osuus
vaihtelee 0,1 – 9,8 %. Puhtaat
järvet laimentavat saasteita.
Kuvat: Helsingin Sanomat 30.4.2011
10

11. Lähteet: Helsingin Sanomat, Vantaan Sanomat ja Aamuposti.
11

12. Tilanne kohentuu -- hitaasti
 Jäteveden ylivuodot syntyvät Riihimäellä lumen sulamisesta, kesällä
rankkasateista tai puhdistamon laiterikosta. Ilmastonmuutoksen myötä
sateiden ja sään ääri-ilmiöiden odotetaan yleistyvän ja lisäävän
jätevesipäästöjä.
 Ylivuotoja vähentää jätevesiverkon saneeraus, hulevesien ohjaus omaan
putkistoonsa. Se vähentää puhdistamolle johdettavien sadevesien määrää
ja vähentää tulva-aikojen ylivuotoja.
 Riihimäellä on käynnissä myös jätevedenpuhdistamon saneerauksen
suunnittelu. Vuosille 2013-14 ajoittuva saneeraus vähentää merkittävästi
ylivuotoja.
Riihimäellä on sekaviemäreitä 70 km,
joista vuosittain saneerataan noin 2 km
erillisviemäreiksi. Työ kestää siis vielä
pitkään.
Lähde: Jarmo Rämö, Riihimäen Vesi. Kuva: YLE / Miki Wallenius 2011
12

13. Suojeluhanke vireillä
 Helsingin Seudun ympäristöpalvelut
(HSY) käynnistää yhteistyöhankkeita
jätevesien ylivuotojen estämiseksi.
Mukana ovat alueen vesihuoltolaitokset
ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun
vesiensuojeluyhdistys ry.
 Kustannusarvio on 1,35 milj. euroa.
Hankkeeseen on saatu tukea
Maakuntien kehittämisrahastosta.
Rahoitusta haetaan myös Euroopan Kuva: Powerman Oy
aluekehitysrahastosta.
Lähde Helsingin Sanomat 20.11.2011, Vartti 15.12.2011
.
13

14. Parannettavaa riittää
Lähde Jorma Niemi, Vesitalous 5 / 2011.
(N = havaintomäärä)
 Suuret kiintoainemäärät ovat ominaisia savikkomaiden läpi virtaavalle
joelle. Vantaanjoen mukana kulkee Suomenlahteen 27 000 tn/v
kiintoainetta.
 Uimakelpoisuutta heikentävät ajoittain viemärivesistä peräisin olevat
ulosteperäiset bakteerit (fekaaliset enterokokit).
14

15. Tervehtymistä tapahtunut
 Fosforin ja ammoniumtypen
pitoisuudet ovat laskeneet selvästi
1960-luvulta lähtien.
 Sen sijaan typen määrä on
vähentynyt hitaammin.
 Nykyisin jokeen kohdistuvasta
fosforin kuormituksesta peltojen
osuus on noin 60 % ja typen
kuormituksesta noin 45 %.
Lähde Asko Sarkola 2007
15

16. Puhtaanakin
Vantaanjoen vesi
on runsaan kiinto-
aineksen vuoksi
savisameaa.
Kuva Pertti Viitanen 
Hajakuormitus
 Vantaanjoki virtaa vehmaiden
peltomaisemien halki. Jokea
kuormittavat maataloudesta ja haja-
asutuksesta tuleva hajakuormitus.
 Eroosiota lisää siirtyminen
karjataloudesta peltoviljelyyn, jolloin
kasvipeitteisyys vähentyy.
 Metsien käsittelyssä yleistynyt
kantojen raivaus avohakkuilta
vaikuttanee samoin.
 Kuva: Pentti Knuutila / Vantaan kaupunki
16

17. Vantaanjoen käyttökelpoisuus 1970- ja 2000-luvuilla
17
Kartat: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ja Uudenmaan ympäristökeskus

18. Tulvat
 Joen korkeusero mereen on 111 m,
joten noin 100 km pitkä joki viettää
vain metrin kilometriä kohden.
 Vantaanjoki on tulvaherkkä, koska
kuivatusten takia virtausta tasaavia
järviä ja soita on vähän.
 Riihimäen keskus on Vantaanjoen
pahin tulvariskialue. Tulviminen voi
vaikuttaa 2 800 riihimäkeläisen
turvallisuuteen.
Vantaanjoen suurtulva v. 2004 aiheutti Riihimäellä
yli miljoonan euron vahingot. Tulva nosti
pintaveden vedenottamoon ja sai jäteveden-
puhdistamon kapasiteetin ylittymään, jolloin
puhdistamatonta jätevettä pääsi Vantaanjokeen.
Yläkuva Kari Rantakokko, alakuva YLE / Jani Arstio.
18

19. Vesistön säännöstely
 Helsingin kaupunki sai 1950-luvulla
luvan säännöstellä Vantaanjoen
latvajärviä raakaveden saannin
turvaamiseksi.
 Järvien vedenpinta lasketaan
matalalle ennen lumien sulamista
maalis-huhtikuussa, jotta sulamis-
vesille jää tilaa. Vedenpinta
pidetään kesällä ylärajalla, mutta
lasketaan ennen syyssateita taas
alarajalle. Keskivirtaaman vaihtelu säännöstelyn
 Säännöstelyllä on kohotettu joen aikana v. 1959-1999 Myllymäen
keskialivirtaamaa tasosta 1,3 m³/s (Vantaankosken) mittausasemalla.
Lähde: Maa ja Vesi Oy, 2001.
(1931-60) tasolle 2 m³/s (1961-75).
19

20. Tulvien ennakointi
 Vesistöalueen vedenkorkeuden
säännöstely on tähän asti
perustunut lähinnä kalenteriin.
 Nyt suunnitellaan tulva-
ennusteesiin perustuvaa
järjestelmää. Ennusteet laaditaan
ELY-keskuksen eri puolilla
vesistöä automaattilaittein
keräämien tietojen pohjalta.
Tietoja saadaan useita kertoja
päivässä, joten tilannetta voidaan
seurata lähes reaaliaikaisesti.
ELY-keskuksen mittauspisteet
Vantaanjoen vesistöalueella.
20

21. Vantaankosken (Myllymäen) mittauspisteen sijainti
21

22. Vantaankosken kevään 2013 tulvaennuste per 8.4.2013
 Vedenkorkeuden maksimin ajankohta on 26.4. - 29.4.
 Vedenpinnan maksimikorkeus on 25.72 m.
 Maksimivedenkorkeus on (90 % todennäk.) välillä 25,09 – 26,11 m.
Vahinkoraja on 25,65 m.
22

23. Virtaamat
 Säännöstelytoimista huolimatta
joen vedenkorkeuden ja virtaamien
muutokset ovat edelleen nopeita.
 Tänä syksynä runsaat syyssateet
nostivat pinnan tulvakorkeuksiin ja
virtaamat kasvoivat suuremmiksi
kuin kevättulvien aikana.
 Vantaankosken virtaamahuippu oli
joulukuussa 2011 noin 95 m3/s.
 Kosken virtaaman tähänastinen
ennätyslukema 288 m3/s mitattiin
3.5.1966. Silloin oli Kuninkaantien
silta lähellä sortua.
Vantaankoski joulukuussa 2011.
Kuva Pertti Viitanen
23

24. http://www.vantaanjoki.com/kartat.htm
Kunnostetut Nurmijärven
Nukarinkoski ja Myllykoski
Kuvat Pertti Viitanen
Joen muita koskia
Vantaanjoen pääuomassa lasketaan olevan 45
eri suuruista koskea. Monet kosket hävisivät
aikanaan perkauksien yhteydessä tai käsiteltiin
muita tarpeita varten.
24

25. Vantaankoskea kunnostettiin 1998-1999. Kuvat Pertti Viitanen
Koskien kunnostusta
Viime vuosikymmeninä moni koski on entistetty lähes luonnontilaan:
1987 Keravanjoki Vantaa Kirkonkylänkoski, koskikunnostus
1996 Keravanjoki Vantaa Tikkurilankoski, kalaporras
1997 Vantaanjoki Nurmijärvi Mylly- ja Nukarinkoski, patojen purku, koskikunnostus
1998 Vantaanjoki Hyvinkää Hyvinkään koskialueet, koskikunnostus
1998 Vantaanjoki Vantaa Vantaankoski-Mustakoski, kalaväylä ja koskikunnostus
2003 Vantaanjoki Nurmijärvi Koirasuolenoja, koskikunnostus
2004 Vantaanjoki Vantaa Königstedtin koski, koskikunnostus
2005 Keravanjoki Hyvinkää 8 koskialuetta, koskikunnostus
2006 Keravanjoki Hyvinkää Koskenmaa/Kaukas, kalatiet
25

26. Vantaanjoen kalasto
 Vantaanjoen koko vesistöalueella – järvet
mukaan lukien - on havaittu yli 30 kalalajia.
 Itse joesta löytyi v. 2006 sähkökalastuksella
30:sta koekohteesta 17 kalalajia.
Yleisimmät kalalajit ovat pienet pohjakalat törö ja kivisimppu
Kaavio osoittaa, monellako koealalla 30:sta
kutakin kalalajia tavattiin.
Kalanäytteiden keruuta sähkökalastuksella.

26

27. Taimen palaamassa takaisin
 Taimenia on kaksi kantaa: paikalliset
purotaimenet (tammukat) ja
merivaelluksen tekevät meritaimenet.
Purotaimen
 Meritaimen on Itämeren alueella
äärimmäisen uhanalainen, sillä padot ja
kuormitus lähes tuhosivat alkuperäiset
taimenkannat.
 Tutkimusten mukaan Suomenlahden
alueen meritaimenkanta voidaan elvyttää
tehokkaimmin juuri Vantaanjoessa.
 Jokea on kunnostettu yli 10 vuotta ja työn
tuloksena taimenen lisääntymisalue on
laajennut Vantaankoskelta (17 km
merestä) Riihimäelle (yli 80 km merestä).
Joen rakenteen puolesta taimenilla on
taas kohtuulliset elämisen edellytykset. Syksyllä 2011 tuli taimenista runsaasti
kutuhavaintoja. Kutupaikkoja ovat
koskenniskat, joissa on karkeata soraa
ja tasainen virtaus.
Kuva Virho / Kari Stenholm.
27

28. Vantaankoski
 Vantaankosken ympäristö on ollut
asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.
 1500-luvulla koskelle perustettiin kylien
yhteismyllyjä ja syntyi Myllymäen kylä.
 1830-luvulla käynnistyi ruukkitoiminta ja
malminjalostus.
 1890-luvulla Vantaankoskella oli
merkittävä teollisuusalue; siellä oli myllyn
ja ruukin lisäksi saha, huovutuslaitos,
trasselitehdas, hopeasulatto ja viimeksi
Dahlforsin viilatehdas. Se jatkoi tuotantoa
1960-luvulle saakka.
 Vanha Kuninkaantie ylittää Vantaanjoen
Vantaankoskella.
Vantaankoski Myllymäen kylässä ennen
Vantaankosken ruukin perustamista.
Karttamainen piirros on vuodelta 1833.
Valtionarkisto.
28

29. Vantaankosken partaalla Vanhan viilatehtaan restauroiduissa
tiloissa toimii nykyisin tilausravintola Kuninkaan Lohet.
29
Kuva Pertti Viitanen 2011

30. Hirvijärvi,
Vantaanjoen läntinen latvajärvi
30

31. Riihimäki
Loppi
Hyvinkää
 Pinta-ala 430 ha (pituus 3,5, leveys 2 km), rantaviivaa noin 17 km.
 Valuma-alue on noin 27,2 km2, josta 2/3 on metsän peitossa.
31

32. Syvyyskartta
Mittaustiedot Helsingin Vesi Oy,
piirros Veli-Matti Viitanen
Syvä järvi
 Hirvijärvi on kalliorantainen sekä kirkas- ja kylmävetinen.
 Se on koko vesistöalueen syvin järvi. Keskisyvyys on 14 m, mutta
suurimmat syvyydet lienevät yli 50 m.
 Tärkeimpiä saaliskaloja muikku, siika, kuha ahven ja hauki.
32

33.  Seudun yhdistetty maaperä- ja topografinen reliefikartta kuvaa alueen
pinnanmuodostuksen vaihtelevuutta.
33

34. HIRVIJÄRVI
Aeromagneettinen
matalalentokartta
Kytäjän seudusta.
Kuva Geologian tutkimuskeskus
 Hirvijärven eteläpuolta reunustaa 1 880 milj. vuoden ikäinen Kytäjän
gabromassiivi.
 Gabro on raskas kivilaji, joka sisältää rautapitoista magnetiittia, mikä
näkyy seudun aeromagneettisesta matalalentokartasta.
 Magnetiitin aiheuttaa magnetismi ja siten voimakkaita kompassihäiriöitä.
34

35. Hirvijärven seudun painovoimakartta
(Bouguer- anomalia).
Kuva Geodeettinen laitos / S. Elo 1996.
Pintaa syvemmältä
 Hirvijärven eteläpuolella ilmenee
voimakas positiivinen painovoiman
poikkeama, anomalia. Sen
perusteella päätellään, että Kytäjän
gabromassiivin juuret ulottuvat
Hirvijärven kohdalla noin 12 km:n
syvyyteen.
 Raskaan kivilajin johdosta Maan
vetovoiman kiihtyvyys (painovoima)
on poikkeama-alueella suurempi kuin
ympäristössä (ero 30 milligalia).
Painovoimakartan länsi-itäsuuntaisesta
profiilista tehty tulkinta gabromassiivin
syvyysulottuvuudesta.
Kuva Geofysiikan laitos / R. Puranen 1971.
35

36. Latvajärvien laatutasoa verrattaessa
erinomaiselle tasolle yltävät vain
Hirvijärvi ja laskujoeton Sääksjärvi.
Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesistöalueen helmi
 Hirvijärvi on toinen koko vesistöalueen laatutasoltaan erinomaisista
järvistä.
 Veden puskurointikyky happamoitumista vastaan on hyvä ja vesi vain
lievästi humuspitoista.
 Järven ravinnetilanne on toistaiseksi pysynyt melko tasaisena ja karulle
järvelle ominaisella tasolla.
 Kokonaisfosforipitoisuus on kesällä karuille järville tyypillinen 7 µg/l,
mutta veden levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on viime vuosina
noussut lievästi. Järvi on ympäristöhallinnon seurannassa.
36

37. Sinilevien torjuntaa
 Viime vuosina Hirvijärvessäkin
ilmenneiden sinileväkukintojen
johdosta Hirvijärven Suojelu-
yhdistys päätti selvityttää ilmiön Näytteenottopaikat
syyt ja suunnitella korjaustoimet.
 V. 2011 otettiin kuukausittain
järveen laskevista 12 ojasta
näytteet, joista analysoitiin mm.
typen, fosforin ja kiintoaineen
määrä sekä selvitettiin asutuksen
tuottama kuormitus.
 Myös alueen maankäyttö kartoitetaan ja määritetään ulkoista kuormitusta
hillitsevät toimet. Yhteenvetona laaditaan järven ravinnetase.
 Kesällä 2012 julkistettavaa loppuraporttia käytetään alueen väestön
ympäristötiedon lisäämiseen, tavoitteena järven tilan säilyttäminen edelleen
erinomaisena.
37

38. LOPPU
Hirvijärven luusua,
josta vedet lähtevät kohti Vantaanjokea
38