2. 2Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
hankkeetmegatrendit 3 teemaa 6 avainaluetta
Suomi
menestyy
kestävän
hyvinvoinnin
edelläkävijänä
Resurssiviisas
ja hiilineutraali
yhteiskunta
Elinvoimainen
ihminen ja
kannustavat
rakenteet
Uusi työelämä
ja kestävä talous
1 visio
Hyvinvointia tiedosta
Sote-palveluiden
rahoitus
Vaikuttavuus-
investoiminen
Työelämän taitekohdat
Hiilineutraali teollisuus
Kiertotalous
Sitra systeemisen muutoksen edistäjänä
Ennakointi ja tutkimus
Yhteiskunnallinen koulutus
Kohdeyritykset ja rahastot
4. 4Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
Ilmastonmuutos – uhka ja mahdollisuus
Lähteet: World Bank, OECD, IEA World Energy Investment Outlook 2014,
TEM
OECD: Maailman BKT pienenee 0,7–2,5 % vuoteen 2060
mennessä – ilmastonmuutoksen vaikutus.
World Bank: maailman BKT kasvaa $ 1,8–2,6 biljoonaa
vuosittain vuoteen 2030 mennessä (2 % maailman BKT) –
ilmastonmuutoksen torjunta.
IEA: $ 48 biljoonaa energiainvestointeihin 2035 mennessä.
$
TEM: Globaalin cleantech-markkinan suuruus noin 1 600
miljardia euroa (2012). Kasvu noin 7–8 % vuosittain.€
7. 7Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
Rakennusten älykkäät energiajärjestelmät
Avainmarkkina-alueena EU
ja tärkeimpänä ajurina
energiatehokkuusvaatimukset
2050
Globaali markkina
US$98 mrd
2014
Globaali markkina
US$55 mrd
Älykkäät teknologiat ja ratkaisut lisäävät rakennusten
hallintajärjestelmien tehokkuutta.
Automaattinen valaistuksen, lämpötilan, ilmanvaihdon,
veden ja energian kulutuksen sekä mahdollisen
energiantuotannon seuranta ja hallinta.
Rakennukset tuottavat reaaliaikaista tietoa
pilvipalveluiden, sensoriverkostojen sekä
tiedonkäsittelyjärjestelmien avulla.
Laite- ja järjestelmätoimittajat, rakennusten
automaatiotoimittajat, palveluntuottajat sekä tekniset
konsultit ovat enemmän ja enemmän integroituneita
toisiinsa.
Palvelut ja suoritusperäinen toiminta kasvavat
merkittävästi.
Lähde:
Sitra & Frost&Sullivan: Benefits of Carbon Neutrality in Rapidly Chaning Business Environment, 2015
8. 8Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
Biomateriaalit rakennuksissa
Merkittävimmät kasvualueet
globaalisti ovat
Pohjois-Amerikka, EU, Japani ja
Lähi-Itä
2050
Globaali markkina
US$521 mrd
2014
Globaali markkina
US$149 mrd Vihreä sementti ja betoni ovat merkittävimmät
kasvualueet globaalisti.
Materiaalien kierrätettävyys ja uusiokäyttö vähentää
jätettä ja rajallisten luonnonmateraalien käyttöä.
Vihreät maalit, puu- ja kasviperäiset eritysmateriaalit,
vihreät lattiamateriaalit ja älykkäät lasipinnat
kasvattavat markkinaosuuttaan.
Esim. lämmönsiirtymistä ja –johtumista estävät uudet
tekniset materiaalit vähentävät lämmönkulutusta tai
ilmastoinnin tarvetta.
Lähde:
Sitra & Frost&Sullivan: Benefits of Carbon Neutrality in Rapidly Chaning Business Environment, 2015
9. 9Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
Energian harvestointi rakennuksissa
Digitalisaation ja IoTn kasvu ja järjestelmien
integrointi mahdollistaa energian harvestoinnin
2050
Globaali markkina
US$54 mrd
2014
Globaali markkina
US$1 mrd
Energia harvestoinnin ja langattomien
sensoriverkostojen avulla voidaan luoda
automatisoituja ja omavaraisia verkostoja.
Itsenäinen ja riippumaton rakennusten valvonta
voidaan yhdistää liikennejärjestelmiin, kuluttajatuotteisiin,
teveydenhoitojärjestelmiin, yms..
Radiotunnistetekniikan (RFID) ultrapieni
energiankulutus mahdollistaa patterivapaiden sovellusten
leviämisen ja katkeamattoman käytön.
Energiaharvestoinnin lähteenä voi olla mm. valo, tärinä,
paine, lämpötilaero, liike tai ruumiinlämpö.
Lähde:
Sitra & Frost&Sullivan: Benefits of Carbon Neutrality in Rapidly Chaning Business Environment, 2015
10. 10Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
Energiatehokkuus- ja cleantech-investoinneilla voidaan
myös lisätä työllisyyttä ja parantaa vaihtotasetta
Lähde:
http://www.gaia.fi/files/1011/Energiasektorin_cleantech-teknologioiden_vaikutukset_ja_mahdollisuudet_loppuraportti_FINAL.pdf
Lähtötiedot:
http://www.gaia.fi/files/1012/Energiasektorin_cleantech-teknologioiden_vaikutukset_ja_mahdollisuudet_lahtotiedot_FINAL.xlsx
Saavutetut päästövähenemät
vuonna 2030
1,2 milj tCO2/v
Lisääntyneet työpaikat
vuonna 2030
900
Vaihtotaseen parannus
vuonna 2030
60 milj €/v
Lisää maalämpöpumppuja olemassa oleviin
rakennuksiin
Parannettu lämmöntalteenotto kaikissa
uudisrakennuksissa
Lisää LED lamppuja kotitalouksiin ja
toimistorakennuksiin
11. 11
Sitra • Tiina Kähö • 8.10.2015 •
Kaupungit avainasemassa
But also
80% of
global
economic
output
Kuvan lähde: Schneider-Electric 2014
Source: Eurocities Network
13. 13
Kärkiteemat ja sisältöalueet
Kärkiteemat ja tavoitetilat Sisältöalue
Liikenne:
Vähähiilinen liikenne ja
liikkuminen
• Puhdas ja tehokas liikenne; julkinen, tavara, yksityinen
• Älykäs liikennejärjestelmä, liikkuminen palveluna (MaaS)
• Vihreä lentoasema & vähähiiliset lentopolttoaineet
• Päästöttömän meriliikenteen mahdollistavat satamat
Rakennukset:
Ympäristöpositiivinen
rakennettu ympäristö
• Korjausrakentaminen; tehostettu energiatehokkuus ja älykkäät
ratkaisut ”Smart retro” nykyisessä rakennuskannassa, mm.
sensoreiden ja big datan hyödyntäminen
• Älykäs ja energiatehokas uudisrakentaminen; ”älytalot”, joissa
hyödynnetty hajautetun uusiutuvan energian ratkaisuja sekä
energian varastointia hybridi-ratkaisuina
• Ympäristöpositiiviset alueet ja kaupunginosat;
kiertotalous/luonnonmukainen rakentaminen
Energia:
Älykäs ja kestävä
energiajärjestelmä
• Älykkään kaukolämpö/kylmäjärjestelmän kehittäminen
mahdollistaen uusiutuvan energian ja hukkalämmön laajamittaisen
hyödyntämisen
• Hajautetut uusiutuvan energian ratkaisut, energian varastointi,
kysyntäjoustot
Jäte ja vesi:
Maailman tehokkain ja
älykkäin vesi- ja jätehuolto
• Vesihuollon älykkyys ja resurssitehokkuus, suljetut kierrot
• Energian ja materiaalien hyödyntäminen vesi- ja jätehuollossa
Kulutus:
Kestävä elämäntyyli
• Kansalais-cleantech; asuminen ja liikkuminen
• Uudet liiketoimintamallit, kuten jakamistalouden tuotteet ja
palvelut
• Kuluttajalähtöinen kiertotalous
• Avoimen datan (julkinen, yksityinen, ihmisten oma data)
sovellukset Länsimetron kasvukäytävä
Vihreä lentoasema
Fiksu Kalasatama
Mitä Sitra tekee?
Toimintamme painotukset keskittyvät kulloinkin ajankohtaisiin teemoihin, tällä hetkellä kohdennamme toimintamme kolmeen ajankohtaiseen pääteemaan, joiden piirteitä ovat:
Vaikutamme yhteiskunnan rakenteisiin ja erityisesti ihmisten hyvinvointia lisääviin muutoksiin.
Hankkeemme pureutuvat toimintatapoihin, rakenteisiin, elämäntapoihin, yhteistyöhön ja verkottumiseen sekä liiketoimintaan.
Luomme edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle.
Kannustamme välittävään huolenpitoon ja edistämme uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa.
Edistämme kestävää hyvinvointia ja työllisyyttä uusien rahoitus- ja toimintamallien avulla.
Työvälineitämme ovat:
liiketoiminnan kehitys ja rahoitus
ketterät kokeilut ja hankkeet
tutkimukset ja selvitykset
tapahtumat, seminaarit, työpajat
yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Teemat on jaettu pienempiin avainalueisiin:
TEEMA: Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskuntaAvainalueet:
Hiilineutraali teollisuus
Kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit
Resurssiviisas alue (päättynyt kesällä 2015)
Teolliset symbioosit (päättynyt keväällä 2015)
Kestävän kaivostoiminnan verkosto (päättynyt kesällä 2015)
TEEMA: Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet
Avainalueet:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus
Hyvinvointia tiedosta
Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen (päättynyt 6/2015)
Palvelujohtamisen mahdollistaminen (päättynyt 6/2015)
Aktiivinen kansalainen - kaiken ikäisenä (päättynyt 6/2015)
TEEMA: Uusi työelämä ja kestävä talous
Avainalue:
Vaikuttavuusinvestoiminen
Työelämän taitekohdat
Nordean mukaan kysyntää siirtyy energiasektorilla vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin, sillä päästöhintojen ja verojen nousu heikentää hiilen ja öljyn kilpailukykyä verrattuna maakaasuun, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan.
Pitkällä aikavälillä seurauksena on öljyn hinnan lasku, mikä tekee kaikkein suuripäästöisimmistä ja kalleimmista hankkeista kannattamattomia. Näistä esimerkkejä ovat Kanadan öljyhiekka, liuskeöljy ja arktisten alueiden öljyntuotanto.
Kuljetussektorin osuus maailman öljyn kulutuksesta on Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan nykyisin noin 60 %.
Energiaa on käytetty tällä sektorilla lähes täysin ilman kilpailua. Uuden öljykentän elinkaari kestää noin 40 vuotta ja ajoneuvon vain noin 10 vuotta. Osa uusista öljykentistä voi tulla kannattamattomiksi, kun kuljetusalalla siirrytään bensiinin ja dieselin käytöstä kohti hybridi-, kaasu- tai sähköautoja. Olemassa olevia laivoja, autoja tai lentokoneita ei korvata hetkessä ja öljyä tarvitaan vielä vuosia, mutta sen kysyntä vähenee asteittain.
Kustannusten nopea nousu ja öljyn hinnan tasaantuminen ovat jo supistaneet öljy-yhtiöiden marginaaleja. Uudet ja aiempaa kalliimmat öljyhankkeet on tämän vuoksi jäädytetty. Siksi on houkuttelevampaa investoida muihin energialähteisiin, kuten aurinkoenergiaan, jonka kustannukset ovat viime aikoina laskeneet nopeasti.
OECD:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman BKT:een kasvavat yli ajan, johtaen 0.7%-2.5% BKT:n menetykseen vuoteen 2060 mennessä
Maailman pankin arvion mukaan ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet voivat kuitenkin kasvattaa maailman BKT:ta 1.8-2.6 biljoonalla (eng. trillion) dollarilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä, mikä on n. 2% maailman BKT:sta
Over the period to 2035, the investment required each year to supply the world’s energy needs rises steadily towards $2 000 billion, while annual spending on energy efficiency increases to $550 billion. This amounts to a cumulative global investment bill of more than $48 trillion, consisting of around $40 trillion in energy supply and the remainder in energy efficiency (Source: IEA, World Energy Investment Outlook 2014).
TEM: ”Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia euroa. Markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7–8 %. Suomessa cleantech-liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli n. 15 % (Finpro)” (Lähde: TEM, Valtioneuvoston periaatepäätös kasvun uusien kärkien cleantechin ja biotalouden vauhdittamisesta).
Koska cleantechin mahdollisuudet ovat niin mittavat
Aivan uudenlaisia yrityksiä syntyy cleantech sektorille ja muut sektorit laajentavat toimintaansa cleantech sektorille
Miksi ei siis myös rakennusala?
Note: Small business consists of 50 email users, Medium-sized business consists of 500 email users and large consists of 10,000+users
data centers use 50% less energy than the typical data center. We raise the temperature to 80°F, use outside air for cooling, and build custom servers. We also share detailed performance data to help move the entire industry forward.
http://www.google.com/about/datacenters/efficiency/internal/#temperature
http://www.google.com/about/datacenters/efficiency/internal/#water-and-cooling
We save and recycle water.
To better conserve water, we power two of our data centers with 100% recycled water, and are working on capturing rainwater to cool a third. The idea is simple: instead of using potable (or drinking) water for cooling, we use non-drinkable sources of water and clean it just enough so we can use it for cooling.
Markkina tarkoittaa siis koko glomarkkinan liikevaihtoa vuonna
Energy harvesting = Transformation of ambient energy into electrical energy present in many everyday objects in the future – prolongs battery use or acts as sole power source for low power requirements
Tätä New climate economy –viestiä enemmän alkuun (lukuja yms. faktaa, näkökulmana myös miten Helsinki/Suomi voi olla ratkaisujen viejä suurkaupunkeihin)
Cities are important players when it comes to tackling climate change.
They produce some 80% of greenhouse gas emissions, but are also best-placed to change the attitudes and behaviour of citizens and businesses. (Eurocities Network)
Kestävyyshaasteiden ratkaisija cleantech-liiketoiminnan ja kestävien elämäntapojen synnyttäjä
Lähde:
Kuvan lähde: Schneider-Electric, 2014
Kaupunkialueet kohtaavat suurimman osan ilmastonmuutoshaasteista.
Yhteistyön ja innovatiivisuuden ansiosta kaupungit tarjoavat mahdollisuuden ratkaisujen löytymiseen.
Most population, 70% of energy use and related GHG emissions.
Cities are engines for ecomic growth: they generate 80% of economic output
Cities are a key leverage point for climate mitigation action
Cities develop and implement policies
Cities influence spending and investment: public procurement, taxes and fees
Lähteet: New Climate Economy, LEDS
Schneider electric
0
,
,
Kärkiteemojen sisällä ja lisäksi tullaan toteuttamaan smart&clean ”showroom” tyyppisiä esittelypaikkoja, esim. lentoasema, Hgin keskusta, Messukeskus jne. Näissä voidaan esitellä kansallisesti merkittäviä yrityksiä ja referenssejä myös pk-seudun ulkopuolelta.