Kimmo Lylykangas Aalto-yliopistosta laati Sitralle ja ympäristöministeriölle ERA17-toimintaohjelmaan kuuluvan tutkimuksen "Ilmastotavoitteita toteuttava kaavoitus". Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Kestävän aluekehityksen työkaluja käsitelleessä seminaarissa 4.10.2013.

1. ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT–
HANKKEEN TULOKSET
KESTÄVÄN ALUESUUNNITTELUN TYÖKALUT KÄYTTÖÖN
03.10.2013
Kimmo Lylykangas

2. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
CO2e-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN
OHJAUSKEINONA
• Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. rakentamismääräyksista
Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia
Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön
• Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi
suunnittelun eri tasoilla
• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan
merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

3. MAAKUNTAKAAVA
KESKIMÄÄRÄISET
CO2e -PÄÄSTÖT
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT
CO2e-PÄÄSTÖT
KORKEAT
CO2e -PÄÄSTÖT

4. MAAKUNTAKAAVA
KESKIMÄÄRÄISET
CO2e-PÄÄSTÖT
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT
CO2e-PÄÄSTÖT
KORKEAT
CO2e-PÄÄSTÖT

5. ASEMAKAAVATASON PÄÄSTÖLASKENTA
• Alueellinen päästölaskenta on yleensä hyödyntänyt rakennustason
laskentamenetelmiä ja se on kohdennettu kokemusperäisesti
merkittävimmiksi tiedettyihin kasvihuonekaasupäästötekijöihin
LIIKENNE
MATERIAALIT
ENERGIANKÄYTTÖ
• Päästölaskentamallissa on noudatettu rakennustason päästölaskentaa
harmonisoivien EN-standardien lähestymistapaa
• Tarkasteluihin on lisätty
MAANKÄYTÖN MUUTOS
• Mittayksikkönä tCO2e/(asukas, a)

6. HANKKEESSA VALMISTUNEET TYÖKALUT
• Excel-pohjaiset laskurit
HENKILÖLIIKENTEEN CO2e-PÄÄSTÖJEN ARVIOINTIIN
RAKENNUSTEN JA INFRASTRUKTUURIN ELINKAAREN
HIILIJALANJÄLJEN ARVIOINTIIN
• Konkretisoivat raportin kuvaaman päästölaskentamallin
• Vapaasti ja veloituksetta käytettävissä asemakaavoituksen
yhteydessä tehtävää CO2e-päästöjen arviointia varten

7. PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

8. YKSINKERTAISTETTU
OLEMASSA OLEVA
YKSITYISKOHTAINEN
CO2e-LASKENTA
RAKENNUSKANTA
•
•
•
•
•
•
•
Kaikki asuinkerrostalot
Voidaan sisällyttää laskentaan
Vain keskenään täysin
kuvataan yhtenä ryhmänä
asuinrakennusten osalta
samalaiset rakennustyypit
Kaikki rivi- ja ketjutalot
Voidaan yhtenä ryhmänä
kuvataankäyttää tutkimukseen
kuvataan yhtenä ryhmänävoi
perustuvia oletusarvoja tai
Periaatteessa yksi ryhmä
Kaikki erilliset pientalot
määritellä aluekohtaisesti
olla yksi rakennus
kuvataan yhtenä ryhmänä
kerättävän tiedon perusteella
Mallinnetaan tyypillinen
Käytetäänryhmittäin
rakennus oletusarvoja
Lasketaan pinta-ala- ja
määrätiedot mallista ja
lasketaan energiankulutus

9. OLETUSARVOJA TARKEMMAT LÄHTÖTIEDOT
TUOTEVAIHEEN HIILIJALANJÄLKI:
PÄÄRAKENNUSOSIEN HIILIJALANJÄLKI
EN 15804 mukaisiin ympäristöselosteisiin perustuen
Synergia-laskuri
Ilmari-laskuri
KÄYTTÖVAIHEEN CO2e-päästö:
ENERGIANKULUTUSTASOT
LASKENTAMALLI
RakMK D3:n ja D5:n mukainen laskenta (ostoenergia)
Alueellinen kaukolämmön päästökerroin
MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN CO2e-päästö:
HAKATTAVAN PUUSTON TILAVUUS
Metsän inventointitiedot
LASKENTATAPOJEN YHDENMUKAISUUS
•
•
•
EN 15978 -standardi
GBC Finland – Rakennusten elinkaarimittarit (2013) –
laskentaohje: rakennuksen hiilijalanjälki
Rakentamismääräyskokoelman mukainen ostoenergian
laskenta

10. SIJAINTIVALIKKO
Rakennusten ja infrastruktuurin CO2e-päästö
• Sijainti määritellään kunnan tarkkuudella
→ Lämmitysenergian kulutustason normitus
Lämmitystarveluvut, Ilmatieteen laitos
→ Kaukolämmön päästökertoimet
Motiva
→ Aurinkoenergian tuotto
Ilmastovyöhyke, RakMK D3
→ Hakattavan puuston tilavuus
Metsän kasvuvaiheen mukaan, Metsätilastollinen vuosikirja

11. LIIKENNE
Laskentamalli:
• Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne
► alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain
• Huomioidaan paikalliset erityispiirteet
• Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien
avulla
• Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset)
valintamahdollisuuksia on käytännössä lukemattomia (esimerkki alla), työkalussa on päädytty hyvin
yksinkertaiseen/realistiseen ”valikkoon”, joka pohjautuu vaikutuksiin, joihin todellisuudessa on voitu päästä
toimenpiteen jälkeen muuttunut
kulkutapajakauma toimenpiteen
voimakkuuden mukaan (%-osuus)
toimenpide 1: kävelyn osuus
toimenpide 2: pyöräilyn osuus
toimenpide 3: henkilöautoilun osuus
toimenpide 4: lähijunien osuus
toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus
toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus
-4
16
6
25
0
22
0
toimenpiteen voimakkuusaste
-2
-1
+1
18
19
21
8
10
12
30
40
50
2
4
6
26
29
33
2
4
6
+2
22
16
60
8
38
8
+4
24
24
75
10
48
10

12. LIIKENNE
Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja:
• Laadukkaat jalankulkuympäristöt
• Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat
• Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan)
• Lähijunien tai metron asema alueella
• Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä
• Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat

14. RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT

15. Ruuska et al 2013:
Pohjarakenteiden osuus jopa n. 37 % rakennuksen materiaaleista johtuvista
päästöistä; merkittävät päästöt mm. maa-aineksen stabiloinnista
KUVAT: Ahonen, Mika: Suunnitteluohjeet. Hyvinkään Hangonsillan alueen ideakilpailu 18.4. – 19.10.2012. Esitys
ideakilpailun seminaarissa Hyvinkäällä 29.5.2012. [viitattu 31.10.2012]
http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto_rakentaminen/Hangonratapiha-uudistuu/Hangonsillan-alueen-ideakilpailu/

16. ENERGIA

17. UUSIUTUVA OMAVARAISENERGIA
SUHTEUTETTUNA
ENERGIAMUODOITTAIN
OSTOENERGIAAN %
100
MITOITUSPERUSTE
90
80
70
60
ENERGIANKÄYTÖN CO2ePÄÄSTÖJÄ VÄHENTÄVÄ OSUUS
+ VERKKOON SYÖTETTÄVÄ
OSUUS
TUULITURBIINIIN PERUSTUVA
TUOTTO: CO2e-PÄÄSTÖJÄ
VÄHENTÄVÄ OSUUS
AURINKOPANEELIT + AKKU +
DSM: CO2e-PÄÄSTÖJÄ
VÄHENTÄVÄ OSUUS
AURINKOPANEELIT ILMAN
AKKUA: CO2e-PÄÄSTÖJÄ
VÄHENTÄVÄ OSUUS
50
40
30
20
OSTOENERGIAA (CO2e-PÄÄSTÖJÄ)
VÄHENTÄVÄ OSUUS
10
0
UUSIUTUVAN
OMAVARAISENERGIAN
LASKENNALLINEN TUOTTOODOTUS kWh/a

18. Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana
päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööritieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.
45 kgCO2 / brm2 a
SKAFTKÄRR
PORVOO
KRUUNUVUORENRANTA
HELSINKI
HARMAAKALLIO SIIRLAAKSO
LOVIISA
MÄNTYHARJU

19. ALUEKOHTAINEN
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI
Lähde: Fortel Components Oy

21. PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN
KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA
• Vaihtoehtojen asettaminen
tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella
saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö,
rakennusmateriaalit)
vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia
• Kehitettävän vaihtoehdon valinta
laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna
myös kustannukset arvioitava
• Ratkaisumallin kehittäminen
laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi
• Suunnitteluprosessin dokumentointi
kaavaehdotuksen perustelut
• Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet
vaatimusten / suositusten perustelut

22. RAPORTTI JA LASKURIT
Kimmo Lylykangas, Pekka Lahti & Tuukka Vainio:
Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus
JULKISTUS vko 41/2013

23. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE