2012 01-17 kurnitski-kaavoituksen vaikutus

605 views

Published on

Energia- ja päästötarkastelu kaavoituksessa

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
605
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2012 01-17 kurnitski-kaavoituksen vaikutus

  1. 1. Rakennusten ja liikenteenenergiankäyttö ja päästöt -voidaanko kaavoituksella vaikuttaa?17.1.2012 Jarek Kurnitski
  2. 2. Yhdyskuntarakenteen vaikutus YHDYSKUNTARAKENNE RAKENNUKSET LIIKENNE ENERGIA- HUOLTO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PÄÄSTÖT• Yhdyskuntarakenteella on suorat ja välilliset vaikutukset päästöihin - Tiivis rakenne: vähemmän johto- ja tiekilometrejä/materiaaleja (suora) - Välillinen: energiahuoltoratkaisu vaihtuu, vaikutus liikennesuoritteeseen Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra 2009
  3. 3. EsimerkkejäSkaftkärr -hanke• Hankkeen kesto 2008-2012• Rahoittajat Sitra ja Porvoon kaupunki• Muita partnereita: - Ympäristöministeriö (ohjausryhmässä) - Uudenmaan ympäristökeskus (ohjausryhmässä)• Alueen rakentuminen 2011-2020•Sitran selvityksiä 41 Energiatehokkuus kaavoituksessa:www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä%2041.pdf• ECO2, Vuores:http://www.eco2.fi/default/fi/hankkeet/koukkurannan-laempoeenergiaratkaisujen-vertailu.html Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  4. 4. Skaftkärr SIJAINTI 50 km Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  5. 5. Skaftkärr SUUNNITTELUALUE Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  6. 6. ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei välttämättä ole energiatehokkuuden kannalta hyvä tai huono, vaan sen merkitys on sidoksissa toteutustapaan ja kokonaisuuteen. Eri malleille luotiin alkuprofiilit, jotka eroavat huomattavasti toisistaan. Näitä profiileja käytettiin herkkyystarkastelun työkaluna.TEKIJÄ VAIHTELUVÄLILIIKENNE 0+ M3 M4 M1 M2 joukkoliikenne/Liikkumismuoto yksityisautoilu kevyt liikenneLiikkumistarve suuri pieniENERGIA yksikkökohtainen kollektiivinenTuotantotapa tuotanto tuotantoEnergian lähde uusiutumaton uusiutuvaRAKENNUKSET JA perinteinen energiaa säästävä RAKENTEET toteutus / tuottava toteutus Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  7. 7. ENERGIAMALLIT: MAANKÄYTTÖM1 M2 M3 M4 © Sitra
  8. 8. MALLI 1Tiivis olemassa olevaankaupunkirakenteeseen tukeutuva malli.Matalaenergiatalot on liitettykaukolämpöverkkoon. Tarkastelussa onmukana Tarmolan työpaikka-alue.Asuinalueille on luotu tehokkaatjoukkoliikenneyhteydet ja alueenpohjoisosasta korkealuokkaiset kevyenliikenteen väylät Porvoon keskustaan. Kerrostalot, pienkerrostalot Pientalot, paritalot, muut yhtiömuotoiset Erillispientalot Lähipalvelut Tiivistyvä työpaikka- ja palvelualue Tiivistyvä asuinalue Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  9. 9. MALLI 2Tehokas pientalovaltainen malli, jossa kaikkirakentamisen pääpaino Tarkkisten alueenympäristössä. Matalaenergiatalot,energianlähteenä 50 % kaukolämpö, 50%maalämpö. Liikenteestä aiheutuvat päästöt jaenergiankulutus minimoitu tiiviilläkaupunkirakenteella ja tehokkaillajoukkoliikenneyhteyksillä. Kerrostalot, pienkerrostalot Pientalot, paritalot, muut yhtiömuotoiset Erillispientalot Lähipalvelut Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  10. 10. MALLI 3Väljä maankäyttömalli, jossa talokohtainensähkön ja lämmön tuotanto 100% uusiutuvillaenergianlähteillä. Passiivitalot. Liikenne kutenmallissa 0+. Väljä pientaloalue Pientaloalue Tiivis pientaloalue Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  11. 11. MALLI 4Yhteisöllinen maankäyttömalli, jossa pääpainoon liikkumistarpeen pienentämisellä sekätyöpaikkojen, etätyöpisteiden ja palveluidensijoittamisella asuinalueille. Tarkastelussamukana tehokas joukkoliikenne jakorkealuokkaiset kevyenliikenteen väylät alueenpohjoisosasta Porvoon keskustaan. Passiivitalot,lämpö tuotettu 100% aurinkokaukolämmöllä.Skaftkärrin alueella tuotetaanaurinkokaukolämpöä koko Porvoon käyttöön. Kerrostalot, pienkerrostalot Pientalot, paritalot, muut yhtiömuotoiset Erillispientalot Väljä pientaloalue Lähipalvelut Työpaikat Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  12. 12. TULOKSET: M1Johtopäätökset• Valituilla liikenneratkaisuilla, Tarmolan kehittämisellä ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiankulutuksessa ja päästöissä• Koska Porvoon kaukolämmön hiilijalanjälki on pieni, tulee tavoitteena olla tiivistäminen kaukolämmön kannattavuusalueen sisäpuolelle• Tarmolan työpaikka-aluetta kannattaa edelleen kehittää.• Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä. Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  13. 13. TULOKSET: M2Johtopäätökset• Valituilla liikenneratkaisuilla ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiakulutuksessa ja päästöissä• 50% kaukolämpö 50% maalämpö -jakauma on epäedullisempi kuin pelkkä kaukolämpö• Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energia-tehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä. Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  14. 14. TULOKSET: M3Johtopäätökset• Energiatehokas ja vähäpäästöinen, mutta kokonaiskustannuksiltaan kallis asukkaille ja kunnalle.• Valittu talotekniikka vielä erittäin kallista.• Liikenteen osuus puolet päästöistä. Päästöt eivät vähene verrattuna 0+ vaihtoehtoon.• Pelkästään talotekniikkaan perustuva malli ei johda hiilivapaaseen yhdyskuntarakenteeseen.• Edellytykset toimivalle kevyen liikenteen verkostolle heikommat kuin muissa johtuen etäisyyksistä. Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  15. 15. TULOKSET: M4Johtopäätökset• Etätyöpaikat vähentävät työmatkaliikennettä.• Tiivistäminen mahdollistaa lähipalveluiden toteuttamisen.• Aurinkokaukolämpöpuiston vaikutus merkittävä energiansäästöön ja päästöihin, mutta toteutuskustannukset kasvattavat takaisinmaksuaikaa Porvoon Energialle.• Aurinkokaukolämmöllä voidaan korvata Porvoon Energian kesäaikaista maakaasun käyttöä. Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  16. 16. Mallien CO2-päästöjen vähentämisen kustannus, ero0+ malliinLämmitys Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 TULOKSET:CO2-vähenemä 3 505 3 026 4 065 7 105 tCO2/a ENERGIA-CO2-kustannus -207 -193 128 -45 €/tCO2 RATKAISUJENSähkö KUSTANNUKSETCO2-vähenemä 0 0 3 116 3 116 tCO2/aCO2-kustannus - - 443 49 €/tCO2 Taulukossa on esitettyYhteensä -207 -193 571 4 €/tCO2 energiavaihtoehdon kustannus 0+ - vaihtoehtoonPorvoon Energian investoinnit* verrattuna.€ Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4Kaukolämpöverkko 5 400 000 2 700 000 0 5 400 000 €Aurinkokeräimet** 0 0 0 7 100 000 €Yhteensä 5 400 000 2 700 000 0 12 500 000 €* Kustannukset siirtyvät kaikkien kuluttajien maksettavaksi kaukolämmön hinnassa** Aurinkokeräimien investoinnin (sis. 40 % investointituen) pitäisi maksaa itsensä takaisin pienentyneinäpolttoainekuluina © Sitra
  17. 17. TULOKSET: INFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET 0+ 38 milj. € M1 18 milj. € M2 15 milj. € M3 38 milj. € M4 20 milj. €Laskennassa käytetty Infra.net ohjelmaa. Vertailutaso on 0+ suunnitelmankustannukset. Malli 3 on maankäytöltään yhtenevä ja myös infrastruktuurinkustannukset ovat samat. Muut mallit ovat edullisempia, koska maankäyttö ontiiviimpää ja katumetrejä, kunnallisteknisiä järjestelmiä ja puistoalueita on vähemmän.Laskennassa on otettu huomioon myös rakennettavuuden pohjaolosuhteet. Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  18. 18. Keskeiset tulokset Skaftkärrin tarkasteluista• Tiivis kaupunkirakenne vähentää liikennettä ja sen päästöjä n. 20% ja kun liikenteen osuus Porvoon tapauksessa on n. puolet kokonaispäästöistä, niin tämä 20%:n leikkaus tarkoitta 10% kokonaispäästöissä (taulukot 30 ja 31)• Maankäytöllä oli vaikutusta kaukolämmön kustannuksiin (taulukko 35): asukkaan investointiin ei mitään ja energialaitoksen investointiin 2,3 milj. EUR (mallissa M1 1,4 milj. vs. M3 3,7 milj.). Kaikki mallit voidaan tehdä kaukolämmöllä, jolloin mallien väliset päästöerot johtuvat pelkästään liikenteestä• Edellinen 2,3 milj. EUR on pieni luku verrattuna infran kustannuksiin, malli M1 18 milj. EUR vs. M3 38 milj., eli tiiviin kaupunkirakenteen säästö (taulukko 40) on 20 milj. EUR (yhteensä 3700 EUR per asukas)• Kaukolämpö oli ylivoimainen tässä tarkastelussa, rakennusten energiatehokkuustasoksi sopii joko normitaso tai matalaenergiataso M40, (passiivitalot eivät olleet kannattavia ja niiden lisähyöty päästöjen vähentämisessä oli marginaalinen)• Tulokset pätevät vain Porvoon reunaehdoilla eikä niitä voi yleistää, joten keskeinen tulos on hankkeessa kehitetty laskennan prosessimalli (Viittaukset Sitran selvityksiä 41 raporttiin) Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  19. 19. Valitaan vaihtoehtoisetProsessimalli: maankäyttömallit (esim. 3 kpl)Energiahuolto- japäästötarkastelu Lasketaan liikenteen vaikutusympäristövaikutusten Valitaan vaihtoehtoisetarviointiin energiantuottoratkaisut (esim. 3 kpl) Lasketaan energiantuottoratkaisut kaikille maankäyttömalleille rakennusten energiatehokkuustasoilla esim. A ja B Lisäämällä edellä laskettu liikenteen vaikutus, saadaan maankäyttömalli- energiantuottoratkaisu- rakennuksen energiatehokkuustaso yhdistelmät paremmuusjärjestykseen Tehdään tarvittaessa muutoksia maankäyttömalleihin, toistetaan tarkastelu ja valitaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  20. 20. Kaavoittajan näkökulma• Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen• Keskeiset tekijät ovat : - Liikkumisen energiakulutuksen ja päästöjen vähentäminen - Energiaratkaisut (vaikutus kaukolämpöön) - Rakennusten energiatehokkuus (myös rakentamismääräykset ohjaa)• Energiatehokkuudella on hinta• Hiilijalanjälkikin maksaa• Jäljen pienentäminen voi laskea asumisen kustannuksia• Kaavoitus maksaa mutta voi säästää toteutuksessa Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  21. 21. Jatkohanke Kaavoituksen mallit: ohjeistusta energianja päästöjen arviointiin kaavoitusprosessissa Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  22. 22. Jarek Kurnitski 17.1.2012 © Sitra
  23. 23. Ympäristötalo, Viikki• Likaisten tilojen iv LTO 80%, SFP 1,3-1,7• Kaksoisjulkisivu etelään aurinkopaneeleilla• Tarpeenmukainen iv ei toimistotiloissa• Tarpeenmukainen valaistuksen ohjaus, 7 W/m2• Porareikäjäähdytys 11 kWh/(m2 a) netto vs. 0,3 osto• Lämmitys 38 kWh/(m2 a)• Käyttö- + kiinteistösähkö 34 kWh/(m2 a)• Aurinkosähkön tuotto 7 kWh/(m2 a) 17.1.2012• E=85 © Sitra

×