redesign and recycling with style

1. ReDesign YE - Recycling with style -

2. ReDesign YE Yrityksemme logo: Olemme kuusi liiketalousalan merkonomiopiskelijaa, Sataedu- oppilaitoksesta, Kankaanpäästä. Olemme perustaneet tämän yrityksen NY Vuosi yrittäjänä - opinto-ohjelman puitteissa. Yrityksemme on mukana myös Enterprise Without Borders -ohjelmassa, jossa meillä on mahdollisuus päästä tutustumaan kansainväliseen liiketoimintaan ja eri kulttuureihin. ReDesign YE - Recycling with style -

3. ReDesign Yrityksenä ReDesign on innovatiivinen yritys, joka valmistaa ekologisia tuotteita kierrätysmateriaaleista. Yritys muokkaa edellisestä käyttötarkoituksestaan tarpeettomaksi jääneitä materiaaleja ja luo niistä yksilöllisiä uusia tuotteita. ReDesign on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja haluaa tarjota kuluttajille ekologisen ja kestävän vaihtoehdon sekä samalla kannustaa ekologiseen ja ympäristöystävälliseen ajatteluun. Yrityksemme säästää ja uudelleenkäyttää ympäristömme luonnonvaroja sekä kunnioittaa eettisiä periaatteita. Yrityksemme tavoitteena on suunnitella ja valmistaa ensisijaisesti esteettisiä, käytännöllisiä ja oivaltavia tuotteita, joissa kierrätys on lisäarvo.

4. Faktoja Kierrätyksestä 75% tekstiilijätteestä kaatopaikalle. Vaikka Suomi mielletään edelläkävijänä kierrätyksessä, luvut kertovat toista tarinaa: Suomessa vuosittain syntyneestä 120 miljoonasta kilosta poistotekstiilejä noin 90 miljoonaa kiloa päätyy kaatopaikalle. Tässä on mukana kuluttajilta, teollisuudelta ja yrityksiltä tuleva tekstiilimateriaali.(Nämä luvut ovat Helena Hinkkalan tekstiilikierrätyksen esiselvityksestä, joka on tehty yhteistyössä VELOG – Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -projektin ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.) Se osa tekstiilijätteestä, joka ei mene kaatopaikalle, kierrätetään pääasiassa UFF:n, SPR:n, Fidan ja Pelastusarmeijan kautta. Nämä organisaatiot tekevät tärkeää työtä tekstiilien kierrätyksen eteen, mutta nekään eivät pysty kierrättämään kaikkea materiaalia huonon laadun takia. Jopa puolet kerätystä materiaalista päätyy loppujen lopuksi kaatopaikalle tai poltettavaksi, kirjoittaa Hinkkala raportissaan. Näiden huonolaatuisten tekstiilien osuus tulee jatkossa yhä edelleen kasvamaan, sillä nykyisin on vallalla ajatus, ettei vaatteen olisi tarkoituskaan kestää sesonkia kauempaa. Tässä tosin piilee riskinsä, sillä tekstiilien viimeistelyyn on voitu käyttää monenlaisia kemikaaleja, joiden poltto on haitallista ympäristölle. Tekstiilijätteen loppusijoitus kaatopaikallekaan ei ole riskitöntä, sillä hapettomissa oloissa biohajoavista aineista vapautuu kasvihuonekaasuja. Paras tapa olisi siis ennaltaehkäistä jätteen syntyä. Tekstiilejä tulisi kierrättää sellaisenaan niin kauan kuin mahdollista tai valmistaa niistä uusia tuotteita (kuten esim. GlopeHope tekee). Suomessa kierrätys kuitutasolla tarkoittaa lähinnä lumpun mekaanista kuiduttamista käytettäväksi esimerkiksi eristeenä, sillä täältä ei löydy tarvittavia laitteita tekstiilien kemialliseen kierrätykseen. Ilmeisesti vuonna 2016 Suomeen tulee voimaan laki, joka kieltää kaiken biohajoavan aineksen loppusijoittamisen kaatopaikalle. Tähän mennessä olisi siis keksittävä uusia, tehokkaampia tapoja kierrättää!