Submit Search
Upload
Kehittyneet prosessien säätömenetelmät
•
0 likes
•
1,191 views
Prizztech
Follow
Yrjö Majanne, projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto
Read less
Read more
Business
Report
Share
Report
Share
1 of 10
Download now
Download to read offline
Recommended
Automaatiojärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen
Automaatiojärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen
Prizztech
Teollisen kayton ja kunnossapidon ammattilainen 2018-06
Teollisen kayton ja kunnossapidon ammattilainen 2018-06
Maintpartner Group
Joni Hautojärvi, Norilsk Nickel
Joni Hautojärvi, Norilsk Nickel
Prizztech
Topi Tirronen/ Pyrometallurgia ja termodynamiikka
Topi Tirronen/ Pyrometallurgia ja termodynamiikka
Prizztech
Severi Ojanen/ Mekaaninen kierrätys
Severi Ojanen/ Mekaaninen kierrätys
Prizztech
Antti Porvali/ Harvinaiset maametallit akuissa
Antti Porvali/ Harvinaiset maametallit akuissa
Prizztech
Sanna-Mari Nevala/ Aurinkopaneelien kierrätys
Sanna-Mari Nevala/ Aurinkopaneelien kierrätys
Prizztech
Arto Kotipelto/ Tekes/ Kiertotalouden mahdollisuudet Tekesin näkökulmasta
Arto Kotipelto/ Tekes/ Kiertotalouden mahdollisuudet Tekesin näkökulmasta
Prizztech
Recommended
Automaatiojärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen
Automaatiojärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen
Prizztech
Teollisen kayton ja kunnossapidon ammattilainen 2018-06
Teollisen kayton ja kunnossapidon ammattilainen 2018-06
Maintpartner Group
Joni Hautojärvi, Norilsk Nickel
Joni Hautojärvi, Norilsk Nickel
Prizztech
Topi Tirronen/ Pyrometallurgia ja termodynamiikka
Topi Tirronen/ Pyrometallurgia ja termodynamiikka
Prizztech
Severi Ojanen/ Mekaaninen kierrätys
Severi Ojanen/ Mekaaninen kierrätys
Prizztech
Antti Porvali/ Harvinaiset maametallit akuissa
Antti Porvali/ Harvinaiset maametallit akuissa
Prizztech
Sanna-Mari Nevala/ Aurinkopaneelien kierrätys
Sanna-Mari Nevala/ Aurinkopaneelien kierrätys
Prizztech
Arto Kotipelto/ Tekes/ Kiertotalouden mahdollisuudet Tekesin näkökulmasta
Arto Kotipelto/ Tekes/ Kiertotalouden mahdollisuudet Tekesin näkökulmasta
Prizztech
Mari Lundström/ Hydrometallurgy and Corrosion
Mari Lundström/ Hydrometallurgy and Corrosion
Prizztech
Miamari Aaltonen/ Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
Miamari Aaltonen/ Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
Prizztech
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
Prizztech
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Prizztech
Olli Virtanen, Director Operations, Hacklin Ltd
Olli Virtanen, Director Operations, Hacklin Ltd
Prizztech
Professori Rodrigo Serna, Aalto yliopisto
Professori Rodrigo Serna, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Miamari Aaltonen, Aalto yliopisto
Tutkija Miamari Aaltonen, Aalto yliopisto
Prizztech
Kenneth Ekman, Crisolteq
Kenneth Ekman, Crisolteq
Prizztech
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
Prizztech
Petri Latostenmaa, Boliden Harjavalta
Petri Latostenmaa, Boliden Harjavalta
Prizztech
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Prizztech
Risto Ryymin, Jyväskylän energia
Risto Ryymin, Jyväskylän energia
Prizztech
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Prizztech
tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Prizztech
Professori Pekka Taskinen, Kemian tekniikan korkeakoulu
Professori Pekka Taskinen, Kemian tekniikan korkeakoulu
Prizztech
More Related Content
More from Prizztech
Mari Lundström/ Hydrometallurgy and Corrosion
Mari Lundström/ Hydrometallurgy and Corrosion
Prizztech
Miamari Aaltonen/ Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
Miamari Aaltonen/ Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
Prizztech
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
Prizztech
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Prizztech
Olli Virtanen, Director Operations, Hacklin Ltd
Olli Virtanen, Director Operations, Hacklin Ltd
Prizztech
Professori Rodrigo Serna, Aalto yliopisto
Professori Rodrigo Serna, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Miamari Aaltonen, Aalto yliopisto
Tutkija Miamari Aaltonen, Aalto yliopisto
Prizztech
Kenneth Ekman, Crisolteq
Kenneth Ekman, Crisolteq
Prizztech
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
Prizztech
Petri Latostenmaa, Boliden Harjavalta
Petri Latostenmaa, Boliden Harjavalta
Prizztech
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Prizztech
Risto Ryymin, Jyväskylän energia
Risto Ryymin, Jyväskylän energia
Prizztech
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Prizztech
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Prizztech
tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Prizztech
Professori Pekka Taskinen, Kemian tekniikan korkeakoulu
Professori Pekka Taskinen, Kemian tekniikan korkeakoulu
Prizztech
More from Prizztech
(20)
Mari Lundström/ Hydrometallurgy and Corrosion
Mari Lundström/ Hydrometallurgy and Corrosion
Miamari Aaltonen/ Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
Miamari Aaltonen/ Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Olli Virtanen, Director Operations, Hacklin Ltd
Olli Virtanen, Director Operations, Hacklin Ltd
Professori Rodrigo Serna, Aalto yliopisto
Professori Rodrigo Serna, Aalto yliopisto
Tutkija Miamari Aaltonen, Aalto yliopisto
Tutkija Miamari Aaltonen, Aalto yliopisto
Kenneth Ekman, Crisolteq
Kenneth Ekman, Crisolteq
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
METYK - Metallialan ympäristö ja kiertotalous
Petri Latostenmaa, Boliden Harjavalta
Petri Latostenmaa, Boliden Harjavalta
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Tutkija Topi Tirronen, Aalto yliopisto
Risto Ryymin, Jyväskylän energia
Risto Ryymin, Jyväskylän energia
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Severi Ojanen, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
Tutkija Antti Porvali, Aalto yliopisto
tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
tutkija Sanna-Mari Nevala, Aalto yliopisto
Professori Pekka Taskinen, Kemian tekniikan korkeakoulu
Professori Pekka Taskinen, Kemian tekniikan korkeakoulu
Kehittyneet prosessien säätömenetelmät
1.
Systeemitekniikka KEHITTYNEET MENETELMÄT PROSESSIEN SÄÄDÖSSÄ Yrjö
Majanne Tampereen teknillinen yliopisto, Systeemitekniikan laitos yrjo.majanne@tut.fi, puh. +358 40 198 1168 1 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka SISÄLTÖ • Mihin kehittyneitä säätömenetelmiä tarvitaan • Malliiprediktiivinen säätö • Prosessiautomaation kehitysnäkymiä • Fiksut säätömenetelmät • Monitorointi & raportointi • Teollisuusinternet & Big Data 2 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
2.
Systeemitekniikka MIHIN KEHITTYNEITÄ SÄÄTÖMENETELMIÄ TARVITAAN? Automaation
tavoitteita • Tehdä vähemmällä enemmän • Tuotantotehokkuuden parannus • Huonompilaatuisilla (halvemmilla) raaka-aineilla laadukkaita lopputuotteita • Parantunut lopputuotteen laatu -> pienempi hävikki • Järjestelmien toimintojen optimointi -> raaka-aineen ja energian säästö, kapasiteetin kasvu • Haitallisten ympäristövaikutusten minimointi • Prosessien suorituskyvyn valvonta, ylläpito ja kehitys • Reaaliaikainen suorituskyvyn seuranta ja ylläpito • Vikadiagnostiikka • Vikasietoiset järjestelmät 3 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka MIHIN KEHITTYNEITÄ SÄÄTÖMENETELMIÄ TARVITAAN? Perinteiseen säätöön (PI, PID) liittyviä ongelmia: • Prosessit monimuuttujajärjestelmiä, joissa esiintyvät ristikkäisvaikutukset heikentävät säätötulosta ja voivat aiheuttaa säädettyyn järjestelmään haitallisia värähtelyitä • Prosessien toiminnan epälineaarisuus, eli käyttäytyminen riippuu toimintapisteestä -> erilainen säätäjien viritys eri toimintapisteissä -> toimintapisteestä toiseen siirtyminen ajettava tyypillisesti manuaalisesti • Säädettävässä prosessissa esiintyvät viiveet heikentävät säätötulosta merkittävästi – stabiilisuusongelma • Ei juurikaan huomioi prosessin ominaisuuksia ohjausten laskennassa (sama perusalgoritmi prosessista riippumatta) 4 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
3.
Systeemitekniikka MIHIN KEHITTYNEITÄ SÄÄTÖMENETELMIÄ TARVITAAN? Kehittyneisiin
säätömenetelmiin liittyviä ominaisuuksia: + Huomioivat prosessin ominaisuudet mallin avulla + Monimuuttujarakenne -> ristikkäisvaikutusten huomiointi + Prosessiviiveiden tehokas käsittely – ennustavat menetelmät + Prosessien toimintaan liittyvien rajoitusten huomioiminen + Mukautuminen muuttuviin prosessiolosuhteisiin (epälineaari- suudet, kuluminen, vikaantuminen) − Automaatiojärjestelmän suorituskyky ja sovelluskehitystyökalut − Prosessista tarvitaan dynaaminen malli − Toiminnan ymmärtäminen usein vaikeampaa kuin perussäätimillä − Sovelluksen tekeminen, käyttöönotto ja ylläpito voi olla työlästä 5 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka MIHIN KEHITTYNEITÄ SÄÄTÖMENETELMIÄ TARVITAAN? Joitain ns. kehittyneitä säätömenetelmiä • Optimisäätö • Suunnittelumenetelmä tuottaa säätäjän, joka minimoi säätövirheestä ja ohjausmuutoksista syntyvät ”kustannukset” • Adaptiivinen säätö • Säätimet mukautuvat prosessin muuttuvaan toimintapisteeseen mahdollistaen tarkan säätötuloksen voimakkaasti epäineaarisille prosesseille • Robusti säätö • Huomioidaan säädön suunnitteluun liittyvät epävarmuudet (malli, mittaukset) niin että säätö säilyttää toimintakykynsä myös ns. “Worst case” tilanteissa • Sumea säätö • Prosessin käyttäytyminen ja säätöalgoritmi kuvataan lingvistisillä säännöillä (JOS lämpötila = “korkea” NIIN jäähdytä = “paljon”) • Soveltuu vaikeasti mallinnettaville, voimakkaasti epälineaarisille ja niukasti mittaustietoa sisältäville säätöongelmille • Malliprediktiivinen säätö • Ennustaa prosessin tulevaa käyttätymistä mallin avulla ja laskee jokaisella säätökierroksella optimaalisen ohjauksen huomioiden prosessin tilan 6 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
4.
Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive
Control, MPC MPC:n ominaisuuksia: • Sovellettavissa luontevasti monimuuttuja- prosesseihin • Ainoa säätömenetelmä, joka huomioi ilman erillisjärjestelyitä prosessien ohjaukseen ja tiloihin liittyvät rajoitukset • Mahdollistaa toimimisen lähempänä prosessin rajoituksia, mikä tyypillisesti johtaa kannatta- vampaan toimintaan • Usein suorituskykyisempi kuin PID säätö myös rajoittamattomissa yksimuuttujatapauksissa • Viiveiden hallinta ennustus-ominaisuuden avulla • Toimintaperiaate on helposti ymmärrettävissä • ”Helposti” viritettävissä loogisilla viritys- parametreilla. 7 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive Control, MPC Perusidea: • Etsitään prosessille paras mahdollinen ohjaus ennusta- malla prosessin tuleva käyttäytyminen mallin avulla simuloimalla • Olemassa oleva säätötavoite ja millaisella ohjauksella siihen parhaiten päästään • Jokaisella säätökierroksella siirrytään aika-askel eteenpäin ja ratkaistaan optimisäätöongelma uudelleen perustuen prosessin senhetkiseen tilaan (mitattu ja/tai estimoitu) ja voimassa oleviin rajoituksiin • Tarvittaessa mahdollista muuttaa prosessimallia ja säädön kriteereitä jokaisella säätökierroksella – ratkaistaan optimi- säätöongelma aina uudelleen jokaisella säätökierroksella 8 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
5.
Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive
Control, MPC MPC ON AINOA SÄÄTÖMENETELMÄ, JOKA PYSTYY AKTIIVI- SESTI HUOMIOIMAAN RAJOITUKSET PROSESSIN SÄÄDÖSSÄ • Prosessien optimaalinen toimintapiste löytyy yleensä toimittaessa jotain rajoitusta vasten (esim. tuorehöyryn lämpötila voimalaitoksissa). • Rajoitukset liittyvät usein suoriin kustannuksiin, kuten energiakustannuksiin • Ohjauksiin (= toimilaitteisiin) liittyy aina rajoituksia • Kapasiteetti • Asennonmuutosnopeus • Säätöaktiivisuus -> kunnossapitokustannukset • Prosessin tiloihin liittyviä rajoituksia • Lopputuotteen laatu • Käyttötalous (energia, raaka-aineet) • Tuotantokapasiteetti • Turvallisuus 9 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive Control, MPC Toiminta rajoitusten läheisyydessä 10 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 • Kaukana rajoituksista (a) säädin käyttäytyy symmetrisesti ase- tusarvon suhteen ja ohjaus- muutokset ovat viritysarvojen mukaiset • Prosessiarvon lähestyessä rajoi- tusta (b) >> (c) säädin tekee agressiivisempia ohjausmuu- toksia ohjauskustannusten kasvusta huolimatta estääkseen prosessiarvoja rikkomasta rajoituksia
6.
Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive
Control, MPC Joitain rajoitusten hyödyntämiseen liittyviä esimerkkejä • Erillisillä säätimillä toteutettuja rajoittavia säätöjä ei tarvita • Esim. turbiinin kuormanmuutosnopeuden rajoittamien höyryverkon painestabiiliuden säilyttämiseksi • Puskurisäiliöiden tehokas käyttö kuormitushäiriöiden stabiloinnissa • Ei asetusarvosäätöä, vaan pinnankorkeus säiliössä saa vaihdella ylä- ja alarajojen välissä • Toimilaitteen toiminta-alueen fyysiset rajat • Ohjauksen saturoituminen -> windup 11 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive Control, MPC Säätimen rakenne • Koostuu kolmesta pääkomponentista: • Prosessimallista • Kustannusfunktiosta • Optimoijasta • Prosessimalli sisältää tiedot säädettävästä prosessista, ja sitä käytetään prosessin käyttäytymisen ennustamiseen. • Säätäjän laskema ohjaus optimoidaan siten, että ohjaus tuottaa prosessiin halutun vasteen minimikustannuksilla rikkomatta määritettyjä rajoituksia • Kustannusfunktio koostuu tyypillisesti säätövirheestä ja ohjausmuutoksen suuruudesta, joiden painotuksiin voidaan vaikuttaa painokertoimien avulla (viritys). 12 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
7.
Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive
Control, MPC 13 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Prosessi- malli Optimointi Säädön tavoite (asetusarvo- trajektori) Rajoitukset Kustannusfunktio Ohjaus k k u(t) y(t) s(t) r(t|k) y(t|k) yf(t|k)^ ^ u(t|k)^ Ennustushorisontti Hp k+Hp k+Hp Asetusarvotrajektori Vertailutrajektori Vapaavaste Aika Aika Ohjaushorisontti Hu k+Hu Ennustettu ulostulo Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive Control, MPC Toimintaperiaate: Jokaisella säätökierroksella • Säädin simuloi prosessin käyttäytymisen ennustushorisontin määrämän ajan verran eteenpäin (vapaavaste + ohjausmuu- tosten vaikutukset) • Optimoija etsii prosessille ohjausmuutokset, joilla kustannus- funktiossa määritetyt kustannukset (yleensä painotetut säätö- virheen ja ohjausmuutosten neliöt) minimoituvat ennustushori- sontissa perustuen senhetkisiin prosessimittauksiin ja mallilla ennustettuun prosessin käyttätymiseen • Ohjausten laskennassa huomioidaan ohjauksille (suuruus ja muutosnopeus) ja prosessin tiloille (min, max) asetetut rajoitukset • Jos ohjaushorisontti (laskennassa käytettävissä olevien ohjaus- askelten määrä) olisikin pitempi kuin 1, toimeenpannaan ainoas- taan ensimmäinen laskettu ohjausmuutos • Seuraavalla säätökierroksella käynnistetään koko proseduuri alusta uudelleen, ns. siirtyvän horisontin periaate 14 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
8.
Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive
Control, MPC 15 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Menetelmän soveltuvuuteen positiivisesti vaikuttavia asioita o Välttämätön: Käytetyssä automaatiojärjestelmässä on oltava työkalut MPC-sovelluksen rakentamiseen o Välttämätön: Kenttäinstrumentointi laitettava kuntoon ensin (mittaukset, toimilaitteet) + Säätökohde monimuuttujaprosessi, jossa esiintyy ohjaus- ja säätösuureiden sekä tilojen rajoituksia + Prosessissa on mitattavia häiriöitä (myötäkytkentöjen rakentuminen) + Prosessissa esiintyy pitkiä viiveitä + Riittävän monimutkainen järjestelmä (riittävästi ohjauksen vapausastei-ta), jotta optimoinnilla voidaan saavuttaa konkreettista hyötyä Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive Control, MPC Menetelmän soveltuvuuteen haitallisesti vaikuttavia asioita - Prosessin toiminta voimakkaasti epälineaarista (-> lineaarinen optimointi ei riitä) - Prosessi on vaikeasti mallinnettavissa (rakenne, mittausten määrä ja luotettavuus) - Vaatii paljon laskentatehoa, millä on vaikutus saavutettavaan säätöaikaväliin (soveltuvuus nopeille prosesseille) - Prosessin viiverakenne tuntematon tai voimakkaasti muuttuvat viiveet 16 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
9.
Systeemitekniikka MALLIPREDIKTIIVINEN SÄÄTÖ Model Predictive
Control, MPC Sovelluksia • Prosessiteollisuuden höyryverkot • Painesäätö • Höyryntasaus • Kaukolämpöverkon hallinta • Pumppaus & lämpötilat • Paperikoneet • Lajinvaihto • Retentio • Selluprosessi • Monivaiheinen valkaisu • Petrokemian prosessit • Tislauskolonnien säätö 17 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015 Systeemitekniikka PROSESSIAUTOMAATION KEHITYSKOHTEITA • Automaation eri tasojen integroituminen tietoteknisesti yhdeksi järjestelmäksi , jossa tieto siirtyy joustavasti tasolta toiselle • Yritystason resurssien hallinta (ERP) • Laitostason tuotannon ohjaus (MES) • Prosessien hallinta (optimointi, koordinointi, stabilointi) • Tuotannon tehokkuus-, joustavuus- ja laatuvaatimusten kasvu lisää tarvetta entistä parempien prosessinhallintamenetelmien kehittämiselle, jotka tulevat mahdollisiksi automaatiojärjestelmi- en ominaisuuksien ja suorituskyvyn parantumisen myötä • Säätömenetelmät • Instrumentointi (mittaukset, analysaattorit) • Tekninen diagnostiikka 18 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
10.
Systeemitekniikka PROSESSIAUTOMAATION KEHITYSKOHTEITA • Viranomaisvalvontaan liittyvä
monitorointi ja raportointi • Ympäristövaikutukset • Materiaalit & kemikaalit • Terveysvaikutukset • Teollinen Internet / Esineiden Internet • Digitalisaatio ja Big Data • Lisäarvo teollisuusympäristöissä, missä laitteet ja osajärjestelmät jo pitkälti kytkettyjä prosessien hallintajärjestelmiin? • Tiedon jalostus datasta informaatioon • Suurten kokonaisuuksien toiminnan hallinta • Big Datan hyödyntäminen järjestelmien hallinnassa • Uusien tietolähteiden hyödyntäminen järjestelmien toiminnan seurannassa ja hallinnassa • Hyöty teollisuusympäristöissä? 19 Etumatkaa automaatiolla. © Yrjö Majanne 16.10.2015
Download now