Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset juhani_turpeinen_p-pohjanmaan_museo

25.10.2013
Rakennustutkija Juhani Turpeinen
Pohjois-Pohjanmaan museo

25.10.2013
Pohjois-Pohjanmaan museo Ii Kuivaniemi Vatunki 2013Hailuoto Heikkalan tuulimylly

 Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta.
 Luonnonmaisema on ensisijaisesti luonnonelementtien toiminnan tulos.
 Kulttuurimaisema on ihmisen toiminnan tulos.
 Perinnemaisema on perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, jonka
historialliset piirteet ovat säilyneet. Osin päällekkäinen käsite kulttuurimaiseman kanssa.
 Kansallismaisemalla tarkoitetaan maamme tunnetuimpia maisemakohteita, joilla on voimakas
symboliarvo. Ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja/tai valtakunnallisesti merkittäviä
rakennettuja kulttuuriympäristöjä. HAILUOTO on kokonaisuudessaan kansallismaisemaa.
 Maisemarakenne on maa- ja kallioperän, ilmaston, veden, elollisen luonnon ja kulttuurisysteemien
muodostama kokonaisuus. Maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset suhteet muodostavat
maisematilan.
 Maiseman sietokyky tarkoittaa sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset
maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään.
25.10.2013
MAISEMAKÄSITTEITÄ
Hailuoto Marjaniemi 2013

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA
KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN
 Merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan.
 Tuulivoimalat korkeita → visuaalinen vaikutus laajalle alueelle: avoimessa maisemassa tuulivoimalan
vaikutukset ulottuvat 10-15 kilometrin säteelle → visuaalinen vaikutusalue jopa 700 km².
 Korkeat tuulivoimalat kutistavat ympärillä olevaa maisemaa synnyttäen kilpailutilanteen
mittakaavallisesti.
 Maiseman mittasuhteet, maamerkit (esim. kirkontornit) sekä muut maisemaelementit ja niiden
asema sekä arvo maisemakuvassa nousevat keskeisiksi asioiksi tuulivoimaloita sijoitettaessa.
 Tuulivoimalat luovat ympärilleen teknistä maisemakuvaa.
 Onnistuneissa ratkaisuissa tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset maisemakuvaan ovat
neutraaleja tai kohtuullisia. Voimala ja siihen liittyvät rakenteet jäävät maisemakuvassa taustalle,
sulautuvat tai asettuvat osaksi maisemakuvaa.
 Ongelmatilanteissa tuulivoimalat alkavat alistaa tai hallita maisemakuvaa tai sen merkittäviä
yksittäisiä elementtejä, jolloin esim. kulttuurimaiseman arvokkaat ominaispiirteet mitätöityvät tai
maiseman historiallinen tunnelma katoaa. MAISEMAN SIETOKYKY YLITTYY.
25.10.2013
Ii Olhava 2013

MAISEMAN SIETOKYKYYN
VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
 Tuulivoimaloita ympäröivän maiseman
visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on
keskeinen merkitys maisemavaikutusten
laatuun.
 Maiseman herkkyyden eli sietokyvyn kannalta
olennaisia seikkoja ovat:
 Maiseman pieni- tai suuripiirteisyys
 Maiseman mittakaava
 Maiseman ajalliseen luonteeseen ja
maiseman käyttöön liittyvät tekijät
25.10.2013
Ii Kuivaniemi Vatunki
Haapavesi kellotapuli 2012
Ii Kuivaniemi VatunkiSiikajoki Tauvo 2011
Haukipudas Kellontörmä 2012
Tornio Röyttä Kuva Peter Andberg 2013

MAISEMAN MITTAKAAVAN LUONNE YHTEYDESSÄ MAISEMAN
SUURI- JA PIENIPIIRTEISYYDEN TASOON
 Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman
luonne on, sen helpommin maisemaan voi
sijoittaa uusia elementtejä. Suuripiirteinen
maisema on maisematilaltaan avointa.
 avomerimaisema
 laajat tasaiset peltoaukeat ja metsäalueet
 suuret teollisuus- ja tuotantolaitosten alueet
(esim. satamat ja moottoritiealueet)
Maisemassa olevat elementit pystyvät
kilpailemaan tuulivoimaloiden suuren koon
kanssa.
Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sitä
ympäröivällä kulttuuriympäristöllä ja
maisemalla on, sitä pienempi on konflikti
niiden välillä.
 Pienipiirteinen maisema kestää heikommin
muutoksia, se on visuaalisesti herkkää
ympäristöä.
 rakennettu arvokas kulttuuriympäristö
 rikkonainen saaristomaisema
 Historiallisesti arvokkaan kulttuuri-
maiseman visuaaliset ominaisuudet voivat
mitätöityä ja maiseman historiallinen
tunnelma kadota tuulivoimarakentamisen
vaikutuksesta.
25.10.2013
Kemin satama. Kuva Kalle Nurminen 2013 Haapaveden kellotapuli 2012

TIETOA ARVOKKAISTA MAISEMISTA JA
RAKENNETUSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖSTÄ
 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
(Ympäristöministeriö, ympäristön-suojeluosasto,
mietintö 66/1992)
 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut
kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009)
 Unescon maailmanperintökohteet
 Kansallismaisemat
 Museotiet
 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri
 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet
(Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997)
 Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri-historialliset
merkittävät kohteet (Pohjois-Pohjanmaan
seutukaavaliitto 1993)
25.10.2013
Marjaniemen luotsiasema ja majakka on osa
Hailuodon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua
kulttuuriympäristöä ja kansallismaisemaa.

TUULIVOIMALAHANKKEET
POHJOIS-POHJANMAALLA
 Tällä hetkellä käynnistynyt ainakin 50 eri
tuulivoimalahanketta
 Suurin osa hankkeista metsäalueille tai
merelle etäälle asutuksesta
 Turbiinien määrä 1–127 kpl/hanke
 Turbiineja yhteensä 1068-1235
 Energiatuotanto 3204-3705 MW
 Ensimmäiset tuulivoimalat Pohjois-
Pohjanmaalle jo 1990-luvulla Siikajoelle,
Hailuotoon ja Iin Kuivaniemeen
 Valmiita tuulipuistoja Hailuodossa, Iissä,
Oulussa (Oulunsalossa), Siikajoella,
Merijärvellä, Kalajoella ja Raahessa
 Olemassa olevien tuulivoimaloisen
napakorkeus 30-140 metriä
25.10.2013
Tuulivoimaloiden torniosan osia Kemin
satamassa. Yläkuvassa betonisia tornin alaosia,
alakuvissa metallisia tornin osia.
Kuvat Kalle Nurminen 2013.

TUULIVOIMALAT KESKELLÄ METSÄÄ VOIVAT
MUODOSTAA UHKATILANTEITA
KULTTUURIPERINNÖLLE
25.10.2013
 Kastellin jätinkirkko Raahen Pattijoella on ehdolla
Unescon maailmanperintökohteeksi.
 Maailmanperintökohde vaatii laajan suoja-alueen.
 Yhteisenkankaalle suunnitteilla olevan 20-33
tuulivoimalan tuulipuiston pohjoisosan lähimmät
voimalat sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä
Kastellin jätinkirkosta.
 Kaksi Pikku-Liekokankaalla sijaitsevaa jätinkirkkoa
ovat vielä lähempänä suunniteltuja tuulivoimaloita.
 Yhteisenkankaan tuulipuistohanke heikentää
kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti ja
jopa kansainvälisesti merkittävän Kastellin jätinkirkon
mahdollisuuksia päästä Unescon maailmanperintö-
kohteeksi ja saada sen kautta kuuluisuutta
jätinkirkoillemme maailmanlaajuisesti.

25.10.2013
Rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-
Pohjanmaan museo
HAILUOTO MARJANIEMI

25.10.2013
Pohjanmaan museo

25.10.2013
Kuva Peter Andberg 2013

25.10.2013
Pohjanmaan museo
OULUNSALO
Sijaintipaikka: Oulunsalon Riutunkarilla,
Hailuodon lauttalaiturin läheisyydessä.
Valmistumisvuosi: 1999, 2003, 2008
Turbiinien määrä: 6
Teho: 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MW
Napakorkeus: 90 metrinä
Roottorin halkaisija: 100 metriä
Omistaja: Innopower
• Maiseman suuripiirteisyys
• Pohjanmaan litteä tasaisuus
• Maisemassa ei kiinnekohtia
• Lauttarannan tekninen maisema
Tuulivoimalat antavat lisäarvoa maisemalle

II KUIVANIEMI
VATUNKI
25.10.2013
Pohjois-Pohjanmaan museoKuva Kalle Nurminen 2009
Valmistumisvuosi: 1995
Sijaintipaikka: Ii, Kuivaniemi,
Vatungin kalasatama
Omistaja: Vapon Tuulivoima Oy
Teho: 0,5 MW
Vuosituotanto: 1,2 GWh
Vatungissa on Krimin sodan eli
Oolannin sodan tapahtumiin liittyvä
muistomerkki, joka kertoo englanti-
laisten maihinnousuyrityksestä.
Maihinnousu lyötiin paikallisin
siviilivoimin takaisin Kuivaniemen
kahakassa 23.-24.7.1855.

25.10.2013
Pohjanmaan museo Kuva Kalle Nurminen 2009

25.10.2013
Simon tuulivoimalat
15 km etäisyydellä
Kuivaniemen
Vatungista
Moderni muokattu maisema:
• aallonmurtajat
• satama-altaat
• laiturirakenteet
• uudet rakennukset
• sähkölinjat
• kalankasvatusaltaat
• kalastusveneet

25.10.2013
Kuivaniemen Pohjoisrannan alue on kulttuuri-
historiallisilta arvoiltaan maakunnallisesti
merkittävä kohde. Vatungin tuulipuiston yksi
voimala näkyy horisontissa kyläalueelle.

RAAHEN SATAMA
KULJUNNIEMEN TUULIPUISTO
25.10.2013
Valmistumisvuosi: 2004 ja 2010 Sijaintipaikka: Kuljunniemi, Raahe Omistaja: Suomen Hyötytuuli Oy
Teho: 9 x 2,3 MW Vuosituotanto: 50 GWh
Raahen tuulipuisto sijaitsee Rautaruukin tehdasalueella Kuljunniemessä ja niemeen johtavalla patotiellä. Kuljunlahden
ympäristö on olosuhteiltaan hyvä tuulipuiston sijaintipaikka. Alueen keskituulennopeus on 80 metrin korkeudella noin 7m/s.
Voimalat eivät sijaitse Ekoenergian kriteerialueilla, joten ne täyttävät merkin asettamat vaatimukset tuulivoimalle lintujen,
kulttuuriperintökohteiden, maisemien ja luonnonsuojelualueiden suojelun suhteen.

25.10.2013
KEMIN AJOKSEN
TUULIVOIMAPUISTO
Kuvat Kalle Nurminen 2013
Sijaintipaikkakunta: Kemi,
Ajoksen satama
Valmistumisvuosi: 2007-2008
Omistaja: InnoPower Oy
Teho: 3 MW / turbiini
Vuosituotanto: 80 000 MWh
Tuulivoimalaitosten
napakorkeus: 90 metriä
Roottoreiden halkaisija: 100
metriä
Kuvat Kalle Nurminen 2013

25.10.2013
Pohjanmaan museo Kemin Ajos. Kuva Kalle Nurminen 2013

25.10.2013
Ajoksen tuulivoimalat nähtynä Kemin keskustan rannasta.
Kuva Peter Andberg 2013.

II OLHAVA
25.10.2013
Sijaintipaikkakunta: Ii, Olhava
Valmistumisvuosi: 2013
Omistaja: TuuliWatti Oy
Teho: 3 MW / turbiini
Tuulivoimalaitosten napakorkeus: 139 metriä Roottoreiden
halkaisija: 112 metriä
Korkeiden tuulivoimaloiden isot osat
vaativat kuljetuksen ja pystytyksen
aikana leveät ja hyvät tiet sekä laajan
pystytysalueen.

25.10.2013
Iin Olhavassa tuulivoimalat sijaitsevat nelostien läheisyydessä.
Tie, katuvalaistus ja sähkölinjat muodostavat niiden kanssa uutta
teknistä maisemakuvaa.

25.10.2013
Olhavanjoen ja sen eteläpuolella kulkevan kylänraitin
vanha asutus viljely- ja jokimaisemineen on arvotettu
kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti
merkittäväksi kohteeksi. Kylän läheisyydessä sijaitsevat
Olhavan tuulipuiston korkeat tuulimyllyt erottuvat
selkeästi kylän horisontissa.

25.10.2013
Iin Olhavan tuulivoimalat Nybyn talon pihalta nähtynä. Kuvassa näkyvät
kaksi tuulivoimalaa sijaitsevat vajaan kahden kilometrin päässä Nybyn
pihapiirin rakennuksista. Perämeren rannalla sijaitsevassa Nybyssä toimi
oululaisen kauppiaan, hovineuvos Johan Nylanderin perustama lasitehdas
vuosina 1782-1885. Tehdas oli aikakautensa suurimpia Pohjoismaissa.
Nybyn asuinrakennus on rakennettu 1840-luvulla.
Sijoittamalla nämä kaksi myllyä noin kilometrin etäämmälle, olisi
kulttuurimaisema säilynyt ennallaan. Alueelle on suunnitteilla kolmen
uuden voimalayksikön sijoittaminen (Olhavan tuulivoimapuisto vaihe II).

25.10.2013
Pohjanmaan museo
SIIKAJOKI TAUVO
Siikajoen Tauvon tuulivoimapuisto käsittää Tauvo 1 ja Tauvo 2 -
tuulivoimalat, jotka ovat valmistuneet 1997. Teho 2 x 0,6 MW.
Tuulivoimaloiden napakorkeus 50 metriä. Voimaloiden
yhteenlaskettu vuosituotanto on 2 600 megawattituntia.
Tauvossa on ollut venevalkamatyyppinen satama-alue jo 1800-
luvulla, nykyinen satama on valmistunut 1971. Alueella
yleinen uimaranta ja loma-asutusta.

25.10.2013
Torneiltaan matalat ja tekniikaltaan jo
vanhanaikaiset Tauvon tuulivoimalat
vaikuttavat melullaan ja sijainnillaan
negatiivisesti kalasataman ja yleisen
uimarannan virkistyskäyttöarvoihin.

25.10.2013 Kuva Peter Andberg 2013
Kiitos!
”Tuulivoimaloiden vaikutus
maisemaan ja rakennettuun
kulttuuriympäristöön on
kohtalainen.”
Sopeutuminen muutoksiin
Suunnittelussa paikalliset
asukkaat, maisema ja alueen
historia on keskeinen ja tärkeä
lähtökohta.

Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset juhani_turpeinen_p-pohjanmaan_museo

Recommended

Recommended

More Related Content

More from Suomen Tuulivoimayhdistys ry

More from Suomen Tuulivoimayhdistys ry (6)

Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset juhani_turpeinen_p-pohjanmaan_museo