SlideShare a Scribd company logo

TD11_

•
•
A
Ari Leppänen
1 of 212
Download to read offline
9 7 7 1 7 9 8 1 4 1 0 0 8 taidedesign.fi €11£12$17 TAIDE DESIGN
Töölönkatu 8, 00100 Helsinki Puh. 09-434 2560 rovere@rovere.fi www.rovere.fi Vanity Fair. Poltrona Frau ArchivesMadame Inès de la Fressange, Paris ARMANDOTESTA
WWW.CERTINA.COM DS FIRST LADY CERAMIC SH. 535,-
CLS 250 CDI BlueEfficiency A, autoveroton hinta alk. 60 650 € + arvioitu autovero 15 352,24 € = 76 002,24 € + toimituskulut 600 €. EU-keskikulutus 5,2 l/100 km, CO2-päästöt 134 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Mercedes-Benz-malliston EU-keskikulutus 4,4-16,5 l/100 km, CO2-päästöt 116-392 g/km. Uusi Mercedes-Benz CLS. ”The best or nothing.”– Gottlieb Daimler, 1886 –
www.mercedes-benz.fi
OY GRANA FINLAND AB, Ristinmaantie 6 B, 37800 TOIJALA | Puh. 045-654 0900, fax. 03-543 4111 | grana@grana.fi | www.grana.fi GAVIA by Ristomatti Ratia
iPad. Valmiina töihin.
2 0 Y E A R S O F D U R A T ”The world needs the formation of more texture, more color, more form, more life, more sustainability, and greater performance… and endless artistic possibilities. I can do this with Durat.” – Karim Rashid SHOWROOM Lemuntie 3-5, 00510 Helsinki, Finland Tel +358 20 787 1891 Fax +358 20 787 1899 DURAT Huhdantie 4 , 21140 Rimito, Finland Tel +358 20 787 1880 Fax +358 20 787 1899 E-mail info@durat.com www.durat.com STRATUM LAMP LIMITED EDITION
TAIDE & DESIGN 13 TAIDE & DESIGN 1/2011 | tila | interior | www.taidedesign.fi SISÄLLYS nykytaide | muotoilu | arkkitehtuuri 19 Tila koskettaa | Tuija Ekegren Pääkirjoitus. 21 Kirjoittajat 22 Ihmeen ja ihmisyyden taidetta | Maria Hirvi-Ijäs Eija-Liisa Ahtilan teoksissa käsitellään ihmisyyden ydinasioita. 28 Issey Miyake, design ja metodin mahti | Erkki Huhtamo 36 Fred Sandback, Tilallisen piirroksen edelläkävijä | Juliette Kennedy 44 Jangtse, pitkä joki | Katriina Kokko Nadav Kanderin kuvia kahlitusta virrasta 56 Design Miami – muotoilun elitismiä | Marianna Wahlsten 68 Tila on väriä ja valoa | Tuija Ekegren Ola Kolehmaisen valokuvien ilmaisu on abstraktia. 76 Taidepuheen turhuudesta ja tarpeellisuudesta | Maria Hirvi-Ijäs Artview-taidekolumni. 78 Poimintoja Turusta | Kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa. 86 New York – gallerioiden kaupunki | Kati Laakso 94 Hirameki, Kipinä, oivalluksen hetki | Sirpa Fourastie Näin valmisteltiin muotoilun suuri vientihanke Tokioon. 102 Katso, kuuntele ja kosketa – esteettömyys tilasuunnittelussa | Terhi Tamminen 114 Telkien takaa | Erkki Huhtamo Design Discussion -muotoilukolumni. Teamwork-näyttely esitteli Jeff Koonsin studion taiteilijat | s. 86
Design Forum Finland 14.1.–13.2.2011 Erottajankatu 7, Helsinki avoinna ma–pe 10–19, la 10-18, su 12–17 Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti, Oslo, Norja, 18.8.–18.9.2011 Suomen kulttuuri-instituutti Tukholmassa, Ruotsi, 6.10.–3.11.2011 www.ornamo.fi www.grafia.fi www.finno.no www.finlandsinstitutet.se Muotoilijat ’11 Finnish Designer Awards
TAIDE & DESIGN 15 Pyhän Laurin kappeli Vantaalla | s. 134 118 Ornamentti ja fantasia – elämää lehdellä | Ritva-Liisa Yrjölä 134 Pyhän Laurin kappeli, Vantaa | Tarja Nurmi 145 Mystinen metsä teollisuushallissa | Heidi Laakso Hel Yes! -väliaikaisravintola pystytettiin Helsingissä. 150 Pop up -todellisuus | Kaisu Ravanti Arch Digest -arkkitehtuurikolumni. 156 Maan ja taivaan välissä | Tarja Nurmi Die tote Stadt -oopperan lavastus Suomen Kansallisoopperassa. 160 Muotoilun vankina | Heikki Meriläinen 164 Muotoilijat ’11 | Petra Ilonen 178 Pitkän valkoisen pilven maan koruja | Päivi Ruutiainen 184 Cindy Sherman: London’s calling | Melanie Abrams Lontoo-kolumni. 186 FORMEX 2011 | Tuulahduksia Skandinavian suurimmilta sisustusmessuilta. 190 Alison Jacques Gallery | Melanie Abrams 194 KIRJAT 194 Harri Larjoston unet ja Valve – toisen käden tietoa | Maria Hirvi-Ijäs 196 Kaskuja ja anekdootteja kuvataiteen piiristä 1930–2010 | Tuija Ekegren 198 UUTISET 198 Guggenheim-museo ja Helsingin kaupunki aloittivat yhteistyön 200 Pro Finlandia -mitali Fujiwo Ishimotolle ja Eero Aarniolle 202 Ruokativoli Ranskassa | Tuija Ekegren 208 English summary
SILVER ART KORKEAVUORENKATU 3 00140 HELSINKI PUH. (09) 608 816 FAX (09) 170 210 sales@silverart.fi www.silverart.fi TAIDE & DESIGN Toimituspäällikkö | Executive Editor Tuija Ekegren tuija.ekegren@taidedesign.fi +358 50 433 5825 Asiantuntijaedustaja | Advisor Maria Hirvi-Ijäs maria.hirvi@taidedesign.fi +358 50 322 9177 AD Ari Leppänen ari.leppanen@taidedesign.fi +358 50 324 5441 Toimituksen muut osoitteet, lehdistötiedotteet & tiedustelut toimitus@taidedesign.fi lehdistotiedotteet@taidedesign.fi Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen, uudel- leenjulkaisu tai kopiointi on kiel- lettty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Toimitus vastaa vain tilatus- ta aineistosta. Kustantaja pidättää itsellään oikeu- den olla toimittamatta tilattuja leh- tiäylivoimaisenesteen(forcemajeu- re) vuoksi, jollainen on tyypillisesti sota, lakko, luonnonkatastrofi ja tuotannollinen häiriö. Kaikki oikeudet pidätetään | All rights reserved | 2011. KANSI | COVER OLA KOLEHMAINEN: ALCHEMY, 2010. 176 x 136 CM ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC 1/2011 | tila | interior www.taidedesign.fi nykytaide | muotoilu | arkkitehtuuri Myyntipäällikkö Jere Virtanen jere.virtanen@taidedesign.fi +358 50 309 2695 Myyntipäällikkö Satu Pohjola satu.pohjola@taidedesign.fi +358 50 430 2270 ilmoitukset@taidedesign.fi International Advertising, German Country Manager Tapio Brusiin tapio.brusiin@taidedesign.fi +358 40 721 9394 TAIDE & DESIGN PL 333, 00121 Helsinki fax +358 10 666 5459 Kustantaja | Publisher: Pronto Media, Helsinki Toimitusjohtaja Tuure Leppämäki tuure.leppamaki@prontomedia.fi | +358 50 430 2244 Ilmestymistiheys: 8 numeroa / vuosikerta ISSN 1798-1417 Tilaukset ja jakeluasiat tilaukset@taidedesign.fi | puh. +358 10 666 5455 (MA–PE 8–17)
uusia maalauksia & grafiikkaa 4.2.–20.3.2011 Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere • Finlaysonin alue • Puhelin (03) 213 3050 www.himmelblau.fi • Avoinna: ma-pe 11-17, la-su 12-16
TAIDE & DESIGN 19 T ila on kokonaisvaltainen ja henkilökohtainen kokemus, joka voi olla fyysinen tai mentaalinen tai mo- lempia. Liikumme monenlaisissa tiloissa: arkisissa, juhlavissa, julkisissa, yksityisissä, pienissä ja suu- rissa, rakennetuissa ympäristöissä tai luonnon omissa tiloissa. Ihmiset kiinnittyvät voimakkaasti oman elinympäristönsä tiloihin, ne rakentavat osan identiteetistämme. Olemme oman kylän tai kaupungin asukkeja sielunmaisemanamme latomeri, tuomiokirkko tai lähiön leikkipuisto. Kansallistunteemme raken- tuu niin ikään usein yhteisten, ikoneiksi koettujen rakennusten avulla. Meillä on tarve vaikuttaa elinympäristöömme ja arjen tiloihimme. Haluamme rakentaa, koristaa, muoka- ta, purkaa ja sisustaa. Omaan tilaan vaikuttaminen tuntuu perusoikeudelta. Monet julkiset tilat, kuten kah- vilat, tuntuvat olevan ihmisten sydämissä kansalaisomistuksessa, ja kun niihin kajotaan, syntyy älämölö. Tilat ovat aina toimineet innoittajina eri taiteenlajien suuntaan. Taidetiloilla, gallerioilla ja museoilla, on usein positiivinen mer- kitys koko lähiympäristöönsä, mm. New Yorkin Chelsean alue on kehittynyt gallerioiden myötä. Suomea koskevan Guggen- heim-uutisenyhteydessäontuotuesiinmyösBilbaonkaupungin identiteetin muutos. Bilbaota ja Helsinkiä ei voi verrata toisiinsa, mutta on selvää, että toteutuessaan Guggenheim-hanke vaikut- taisi sekä konkreettisesti Helsingin rakennettuun ympäristöön ettäkaupunginhenkiseentilaan.Vaikkahankeeitoteutuisikaan, on merkittävää huomata, että Suomessakin taide nähdään ta- voittelemisen arvoisena asiana. Täällä kun on totuttu puhumaan kauppakeskuksista ja automarketeista paikkakuntien maamerk- keinä ja vetonauloina. Pop up -arkkitehtuuri ilmiönä ja markkinoinnin välineenä on tullut osaksi tiedostettua arkea. Pop up -rakennelmia on tietys- ti kautta historian tehty, mutta ei niitä aina ole osattu Pohjolan perukoilla pop upiksi nimetä. Lasten leikkeihin kuuluva raken- telu, mm. majat metsiin tai olohuoneeseen sohvan ja pöydän vä- liin, on luonteeltaan pop upia ja opiskelijoiden projektit ovat tyy- pillisesti olleet pop upia. Kun itse aloitin opiskelun TaiKissa 1980-luvulla, SVYP, suun- nittelun ja muotoilun yleiset perusteet -kurssi raahasi koulun kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat milloin minnekin, mm. Sipoon korpeen rakentamaan majoja metsätyömaalle. Yövyimme sissihenkeen pop up -hotelleissamme, mutta emme tajunneet osallistuvamme tulevaisuuden markkinointiprojektien hallinta -kurssille. Tuskin tätä olivat miettineet kurssin vetäjät Satu Kiljunen ja Jussi Kivikään, vaan he tarjoilivat opiskelijoilleen 80-luvun lopun henkeen elämyksellisyyttä ja ympäristötaidetta. Tämä muistui mieleen Hel- singin Kyläsaareen Lontoon konseptin mukaisesti uudelleen pystytetyssä Hel Yes! -väliaikaisravintolassa. New Yorkilla on Meatpacking District, Helsingin positiivinen diskriminointi voisi osua tukkutorin alueelle. Tässä Hel Yes! toimi suunnannäyttäjänä. Guggenheim-museotuskintoimisiaivanpopup-muodossa,vaikkaGuggenheim-säätiöetsiikinideoitauuden- laisen,tulevaisuudenmuseontoteuttamiseen.Tulevaisuuteenonvaikeaanähdä,muttainnostavaasenideoin- ti on kautta aikain ollut. PÄÄKIRJOITUS Tuija Ekegren toimituspäällikkö Tila koskettaa STIG BAUMGARTNER, VALO YÖSSÄ, 2009. ÖLJY KANKAALLE, 270 X 210 CM. TEOS ON BAUMGARTNERIN HAKUNILA-SARJASTA.
TAIDE & DESIGN 21 KIRJOITTAJAT MELANIE ABRAMS | FM, Lontoo. Useille lehdille (mm. Financial Times, The Times, The Independent ja The Guardian) kirjoittava freelance-journalisti, joka on erikoistunut kuvataiteeseen, valokuvaukseen, elokuviin, muotiin ja mediaan. SIRPA FOURASTIE (s.1970) | TaM, Ph.D Student in Design, Aaltoyliopisto TaiK, Helsinki. Toimii projekti- päällikkönä Design Forum Finlandissa ja on vuosi sitten perustetun yhdistyksen Finnish Design Management Association FDMA:n toiminnanjohtaja. MARIA HIRVI-IJÄS (s. 1962) | FT, Helsinki. Taiteen tutkija ja kriitikko, on toiminut mm. näyttelykuraattorina Kiasmassa, taideteorian professorina Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa, Kuvataideakatemian rehtorina sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä nykytaiteen kentällä. ERKKI HUHTAMO (s. 1958) | FT, Los Angeles. Kalifornian yliopiston, UCLA:n, professori Design Media Arts -laitoksella. PETRA ILONEN (s. 1965) | TaM, Helsinki. Työskentelee Teollisuustaiteen Liitto Ornamossa. JULIETTE KENNEDY (s. 1955) | FT, matematiikka, Helsinki. New Yorkissa väitellyt ja sieltä Suomeen muutta- nut Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen lehtori. On kirjoittanut realismista matematiikan filosofiassa, kuratoi satunnaisesti näyttelyitä. KATRIINA KOKKO (s. 1969) | VTM ja tradenomi, Shanghai. Freelance-kirjoittaja. HEIDI KOSKI (s. 1983) | Helsinki. Viimeistelee maisteriopintoja Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitoksen tekstiilitaiteen koulutusohjelmassa. Muotoiluun ja sen ilmiöihin keskittynyt freelance-toimittaja. KATI LAAKSO (s. 1979) | KTM, New York. Kirjoittaja on ajan ilmiöistä kiinnostunut, New Yorkissa kulttuurialalla työskentelevä kauppatieteiden maisteri, joka on toiminut useita vuosia niin julkisen kuin yksityisen sektorin eri kulttuuritoimijoiden parissa. HEIKKI MERILÄINEN (s.1956) | Teollinen muotoilija (TaiK), Tuusula. Kirjoittaja on elämän ilmiöistä kiinnostunut ihmettelijä ja toimii teollisena muotoilijana ja toimitusjohtajana muotoilutoimisto Muodonvuoksi Oy:ssä. TARJA NURMI (s. 1951) | Arkkitehti SAFA, Helsinki. Arkkitehtuurikriitikko. Työskennellyt monissa arkkitehtitoimistoissa, tehnyt omia suunnittelutöitä. Kirjoittaa myös kansainvälisiin arkkitehtuurilehtiin, toimii näyttelykuraattorina ja luennoitsijana. KAISU RAVANTTI (s. 1963) | FM, Espoo. Rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun keskittynyt vapaa toimittaja. PÄIVI RUUTIAINEN (s. 1958). | FM, lehtori, kuvataidekriitikko. Valmistelee väitöskirjaansa nykykorusta ilmiönä taiteiden kentillä. TERHI TAMMINEN (s. 1970) | KTM, Helsinki. International Design Business Management -ohjelman käynyt kauppatieteilijä, joka toimii muotoilua edistävissä viestinnän, markkinoinnin ja myynnin tehtävissä. MARIANNA WAHLSTEN (s. 1962) | Bachelor of Arts (Sussex University), Hove, Iso-Britannia. Vapaa taidehistorioitsija, toimittaja ja valokuvaaja. Tekee arkkitehtuuriin, sisustukseen ja matkailuun liittyviä artikkeleita sekä suomalaisiin että englantilaisiin julkaisuihin. Vieraileva opettaja Central Saint Martins arts & design collegessa. RITVA-LIISA YRJÖLÄ | FM, sisustussuunnittelija (SI), taideterapeutti, kuvataiteilija ja vapaa toimittaja, Helsinki. Työskentelee muoto- ja värimaailman moniulotteisilla kentillä toimien yhteistyössä mm. arkkitehtien kanssa.
TAIDE & DESIGN22 IHMEEN JA IHMISYYDEN TAIDETTA TEKSTI | MARIA HIRVI-IJÄS EIJA-LIISA AHTILA, THE HOUR OF PRAYER, 2005. 14 MIN 12 S, DVD-INSTALLAATIO NELJÄLLE PROJEKTORILLE, 4:3, ÄÄNI DD 5.1, ALKUPERÄISKIELI ENGLANTI. VALOKUVAT MARJA-LEENA HUKKANEN. COURTESY OF MARIAN GOODMAN GALLERY, NEW YORK AND PARIS © 2005 CRYSTAL EYE – KRISTALLISILMÄ OY.
TAIDE & DESIGN 23 ”…jotta jokin saa alkunsa, on pakko vain aloittaa ja ottaa yhteyttä johonkin, jota ei vielä ole – ainakaan omassa tiedossa. Ja kirjoittaa siihen lisää.” Näillä sanoilla aloittaa kertoja Eija-Liisa Ahtilan uusimmassa teoksessa Marian ilmestys. Ja näillä samoilla sanoilla on hyvä aloittaakirjoitusAhtilantaiteesta.Syysilleeioleainoastaansii- nä,ettäaloituksetovatainavaativia.Syyonmyössiinä,ettäEija- Liisa Ahtilan taide on osana niin laajaa kokonaisuutta, että sen hallitseminen tai jopa hahmottaminen on jokaiselle liian vaa- tivaa. Sen alkua ei löydä. Niin aloitamme keskeltä jotain, jon- ka eri kerroksia on pyrittävä purkamaan hienovaraisesti. Jotta niistä syntyisi itselleen tietoa. >>
TAIDE & DESIGN24 että hänellä on kyky hyvin poeettiseen visuaalisen kerron- taan, hän kykenee käsittelemään taiteessaan hyvin arkisiakin asioita arvokkaalla yleisinhimillisellä tasolla ja hän taitaa mo- ninaisen kielenkäytön, niin verbaalisen, dramaturgisen kuin visuaalisen. Jokainen Ahtilan teos on monitasoinen tutkimuksellinen pro- sessi, joka menee syvälle kysymyksiin ihmisyyden ydinasiois- ta. Jokaisesta teoksesta löytyy avainkäsitteiden avulla määri- teltyjä ilmiöitä kuten rakkaus, suru, kuolema tai anteeksianto. Jokainen teos on omanlaatuinen kertomus, jossa ydinaihe on ankkuroitu toiseen tarinaan tai toiseen materialisoituun koke- mukseen. Niistä rakentuu sen visuaalinen kokonaisuus, rytmi- tettynä tilan, ajan, kielen, äänen ja musiikin kanssa. Eija-Liisa Ahtila (s. 1959) on kuvataiteilija, jolla tähän men- nessä on ollut harvinaisen vaikuttava ura. Yksityisnäyttelyitä on nähty Lontoon Tate Modernissa, Pariisin Jeu de Paumessa sekäHelsinginKiasmassajatullaannäkemäänTukholmanMo- derna Museetissa. Sen lisäksi hänen teoksiaan on hankittu mu- seokokoelmiin ja hyvin arvostettuihin yksityiskokoelmiin ym- päri maailman. Niitä on esitetty lukemattomissa merkittävissä nykytaiteen näyttelyissä ja hänellä on yhteistyö maailman par- haimmiksi luettujen galleristien kanssa. Tämän lisäksi hän on vastaanottanut useita palkintoja sisältäen Venetsian biennaa- lin parhaan paviljonkiteoksen palkinnon vuonna 1999. Hänel- le myönnettiin vuonna 2009 Suomen valtion arvonimi Taiteen akateemikko. Mikä tekee Eija-Liisa Ahtilan teoksista ja työskentelystä niin arvostettua ja ainutlaatuista? Yleisellä tasolla on todettava,
TAIDE & DESIGN 25 Ihmeen esittäminen Teos Marian ilmestys valmistui marraskuussa 2010 ja oli esillä rinnakkainPariisissagalleriaMarianGoodmanissajaHelsingis- säGalleriaHeinossaylivuodenvaihteen.OvikäviUudenmaan- kadun galleriassa tiuhaan, koska Ahtilan teokset ovat harvoin esillä Suomessa, varsinkin ensiesityksen muodossa. Kun tapaan taiteilijan, hänei vieläoleehtinytedes alkaa sulattaa puolentois- ta vuoden mittaista työprosessia, vaan jatkaa sen käsittelyä ja työstämistä saman tien teoksen elokuvaversion leikkaamisella. 32 minuutin mittaisessa teoskokonaisuudessa onkin sulatta- mista myös katsojalle. Kuten monessa aikaisemmassa Ahtilan teoksessa, kertomuksen teemat ja tapahtumat sekä sen konk- reettineninstallointilimittyvätkatsojalletilalliseksijaajallisek- sikokemukseksi.Kaikkeaeivoinähdäsamanaikaisesti.Kuvien, kerrotun tarinan ja äänimaailman rinnakkaiset kulkemiset on otettava vastaan ilman suoraa ohjausta tai oikeaa järjestystä. Marianilmestysonkolmenprojisoidunkuvaninstallaatio,joka monitasoisesti käsittelee tiedon, havainnon ja ilmaisun yhteen- kietoutumista. Sen keskeisinä teemoina ovat todellisuuden ih- mettelyjaihmeentoteutuminen.Teoksenytimentukimateriaa- lina toimivat Luukkaan evankeliumissa kerrottu tarina Marian ilmestyksestä ja siitä tuotetut renessanssiaikaiset maalaukset. Juuri tämä hetki, jolloin arkkienkeli Gabriel kertoo Marialle hänen raskaudestaan, rekonstruoidaan teoksessa näytelmänä naisryhmän kanssa. Katsoja seuraa näytelmän harjoituksia ja lopulta hänelle annetaan esitys ihmeestä. Teoksen taustalla on virolaisen luonnontieteilijän ja filosofin Ja- kobvonUexküllin(1864–1944)ajatuksetmoninaisestatodel- >> EIJA-LIISA AHTILA, MARIAN ILMESTYS – THE ANNUNCIATION, 2010. 3-CHANNEL PROJECTED HIGH DEFINITION INSTALLATION 33 MIN; 35MM+HD; 16:9/1:1,78; DOLBY DIGITAL 5.1 © 2009 CRYSTAL EYE – KRISTALLISILMÄ OY.
TAIDE & DESIGN26 edellisessä teoksessa, Missä on missä, keskeiseksi nousi hänen kiinnostuksensa kieleen, kirjoittamiseen ja lukemiseen, teks- tin syntymisen prosessiin ja kirjoittamisprosessissa olemiseen. Siinä kuolema tulee runoilijan luokse pyytämään sanoja, koska on kysymys pyrkimyksestä ymmärtää, antaa asioille ja tapah- tumille sanojen avulla merkitys. Kuolema koskettaa tositapah- tuman kertomuksen kautta, tapahtuma jossa kaksi algerialaista poikaa tappaa eurooppalaisen kaverinsa. Kertomus on peräisin psykiatri Frantz Fanonin (1925–1961) kirjasta Sorron yöstä, jossa hän kuvaa ihmisten kokemuksia Algeriansisällissodastaja kriittisesti tarkastelee kolonialismin tuhon psykologiaa. Adelin ja Ismaelin teko on heidän tapansa reagoida, vastata aikuisten käsit- tämättömiintekoihin,sodankäyntiin,tappamiseen,jotaeimikään järki voi selittää. Tapahtumat tulevat runoilijan luokse ja punou- tuvathänenelämäänsä.Ajallisetjapaikallisetetäisyydethäviävät. lisuudesta, joka ei voi olla yksi ja sama kaikille eläville olennoil- le. Mikäli ymmärtää maailman muuksi kuin kaikille yhtäpitä- väksi, on hyväksyttävä, että kaikkea ei voi tietää. Ahtilan teok- sessa ihme ei voi tapahtua ilman sen sallimista, on uskottava sen mahdollisuuteen. Mahdollisuus moninaisen todellisuuden ymmärtämiseen löytyy myös taiteesta, taiteellisesta tiedosta. Tämä tulee sekä suoraan ääneen lausutuksi että havainnollis- tuu perspektiivin erilaisin esimerkein ja moniin ikonografisiin viittauksiin moneen kuvallisen ilmaisun malliin läpi teoksen. Havainnosta kielellisyyteen Jos Ahtila uusimmassa teoksessaan tuo esille ajatuksiaan tie- dosta, epätiedon olemuksesta, taiteellisen tiedon mahdollisuu- desta ja taiteen kautta toiseen todellisuuden siirtymisestä, niin
TAIDE & DESIGN 27 Emme enää tiedä missä on missä. Sanat eivät koskaan pääse peril- le.Katsojasaatetaankeskelletapahtumankulkuaihanfyysisesti. Kuuden projisoinnin teos alkaa animaatiopohjaisella prologilla japäättyyepiloginatoimivanadokumentaariseenelokuvaosioon. 53-minuuttisen teoksen keskikohdat jakautuvat neljälle seinäl- le, jolloin katsoja joutuu osalliseksi kerronnan rytmitettyä jak- sotusta. Katsoja joutuu näin myös valitsemaan tapansa punoa omakohtainen tarina keskellä audiovisuaalista kerrontaa. Vuonna 2008 valmistunut Missä on missä näytettiin ensim- mäistä kertaa Ahtilan yksityisnäyttelyssä Jeu de Paume taide- hallissaPariisissa.Teoksenkertomuksetjadokumentaarisetku- vatväkivaltaisuuksista1950-luvunAlgeriassasaivatomanlaisen merkityksensäranskalaisessakontekstissa.Kolonialisminjäljet heittävät kauaksi kantautuvia varjoja, mikä on ilmiselvä jokai- selle katsojalle. Ahtilan tapa käsitellä mahdottomuuksia, jul- muuksia ei anna niille ratkaisuja, mutta antaa niille ajatukselli- sen ja tiedostamisen paikan muuten niin yleisessä tapahtumien paikattomuudessa. Missä on missä -teos tulee esille Suomeen ensimmäistä kertaa osana Turun kulttuuripääkaupunkivuotta. Se on samalla osa KiasmanArs11-projektia,jonkateemanaonafrikkalaisenkult- tuurin piirteet ja läsnäolo nykytaiteessa. Koko kevään pituinen esilläolojaksonäyttelykeskusLogomossaantaakatsojillehyvän mahdollisuudenpaneutuavaativaanjamonitasoiseenteokseen. Taiteilija on silloin kuitenkin jo toiminnassaan kaukana tule- vaisuudessa. Uusi teos on jo suunnitteilla ja alkaa konkreetti- sesti rakentua taso tasolta kevään aikana. Tavoitteena on uusi ensiesitys tulevan vuoden helmikuussa Tukholman Moderna Museetissa. TD EIJA-LIISA AHTILA, WHERE IS WHERE?, 2009. 55 MIN 50 S, 4-IMAGE SPLIT SCREEN FILM, 35 MM PRINT (1:1,85; DD5.1) & 2K DIGITAL CINEMA (1:1,85; AUDIO 5.1), ALKUPERÄISKIELI SUOMI ENGLANNIKSI TEKSTITETTYNÄ. VALOKUVAT MARJA-LEENA HUKKANEN. © 2009 CRYSTAL EYE – KRISTALLISILMÄ OY.
TAIDE & DESIGN28 ISSEY MIYAKE, DESIGN JA METODIN MAHTI Design vaatii inspiraation lisäksi myös johdonmukaista metodista ajattelua. Mutta mistä design-metodiikassa oikein on kyse? Tässä artikkelissa vastausta etsitään tarkastelemalla Issey Miyaken, japanilaisen muotisuunnittelun grand old-young manin, uutuutta nimeltä ”132 5” – hänen ensimmäistä omaa luomustaan yli vuosikymmeneen. ”132 5” on kaukana perinteisestä kokoelmasta – kyse on pikemminkin kokeellisesta prosessista, jonka välityksellä Miyake on lähtenyt kyseenalaistamaan vaateteollisuuden itsestäänselvyyksiä ja etsimään kestävän kehityksen periaatteita. TEKSTI | ERKKI HUHTAMO
TAIDE & DESIGN 29 ARTIKKELIN KUVAT | ISSEY MIYAKEN TEOKSIA REALITY LAB. -NÄYTTELYSTÄ TOKION 21_21 DESIGN SIGHT DESIGN-KESKUKSESTA. NÄYTTELY OLI 16.11.–26.12.2010 © 21_21 DESIGN SIGHT.
TAIDE & DESIGN30
TAIDE & DESIGN 31 asennettaan selittää kasvutausta. Pikkupoikana Miyake selviy- tyi hengissä atomipommin räjähdyksestä kotikaupungissaan Hiroshimassa. 1960-luvulla hän perehtyi tulevaan ammattiin- sa Pariisissa, jossa koki toisenlaisen järistyksen: vuoden 1968 opiskelijavallankumouksen. Se sai hänet kääntämään selkänsä elitismillejakiinnostumaandesignista,jokaonosaarkipäiväis- täelämääjavetoaakehentahansaiästä,sukupuolestajataustas- ta riippumatta. Vaikka Miyake on luonut menestyksekkään globaalin brändin ja marssittanut lukemattomia supermalleja Pariisin catwalke- ja pitkin, hänen asenteensa omaan työhönsä on säilynyt varsin poikkeuksellisena.Tämäonkäynytyhäselvemmäksiviimeisen vuosikymmenenaikana.Vuonna1999Miyakeluovuttivastuun muotikokoelmiensa suunnittelusta Naoki Takizawalle, jolta sen taannoin peri toinen Miyaken pitkäaikainen luottomies, Dai Fujiwara. Monen mielestä tämä tarkoitti eläkkeelle siirty- mistä. Miyake ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereillaan. Design ja globaalin kriisin haasteet Olen jo aiemmin kirjoittanut tähän lehteen Tokion Midtownin 21_21 Design Sight -keskuksesta, joka avautui Miyaken aloit- teesta muutama vuosi sitten. Miyake on käyttänyt sitä tehok- kaasti designin kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ulottuvuuk- sien esiintuomiseen. Miyaken kuratoimaa näyttelyä nimeltä XXIst Century Man (2008) voi pitää hänen design-manifesti- naan. Mukaan oli kutsuttu kansainvälisiä designin ja nykytai- teen mestareita Ron Aradista Tim Hawkinsoniin, mutta esil- lä ei ollut lainkaan kaupallisia design-tuotteita. NäyttelyluettelonjohdannossaMiyakeluonnehtiglobaaliaym- päristökriisiätaitekohdaksi,jonkaylipääseminenvaatiiluovien henkilöiden yhteistä ponnistelua: ”Vain luovuuden ja mieliku- vituksen ihmeiden kautta maapallomme voi kokea unelmiensa toteutuvan ja uusien realiteettien synnyttävän uusia unelmia.” Miyake oli tehnyt johtopäätöksensä: luovan henkilön on ryh- dyttävä vastuunkantajaksi; nojatuolissa retkottamiseen ei ole varaa. Miyaken ekologiset huolenaiheet olivat selvästi esillä hänen työryhmineentoteuttamassaanvaltavassainstallaatiossanimel- tä ”21. vuosisadan myytti.” Sen fantasiatodellisuus oli raken- nettu kokonaan kierrätysmateriaalista: pahvista sekä hukkapa- perista, jota kertyy Miyaken kuuluisan poimutusmenetelmän sivutuotteena. Miyaken PLEATS PLEASE -vaatteille tunnus- omainen tiheiden vekkien tekstuuri luodaan nimittäin litistä- mällä vaatekappale kahden paperiarkin väliin ja ajamalla se tu- likuuman prässin läpi. Nendo-niminen designkollektiivi oli luonut samasta materiaalista mielikuvituksellisia nojatuoleja. Miyake otti seuraavan askeleen viime syksynä, jolloin julkistet- tiin kokoelma nimeltä ”132 5”, hänen ensimmäinen uutuutensa yli vuosikymmeneen. Catwalkille sitä ei viety, vaan se julkistet- tiin pariisilaisessa taidegalleriassa ja laitettiin loppuvuodesta esille 21_21 Design Sightin Reality Lab. -näyttelyyn. >> malliston joka vuosi, Miyaken päähuomio on kohdistunut pit- käikäisempiin innovaatioihin. Kyse ei ole vain siitä miltä vaat- teetnäyttävät,vaanmyössiitämitenniitätuotetaan,markkinoi- daan ja kulutetaan – siis koko design-prosessista. Miyakea ei vilkuile menneisyyteen; vain uusi ja ennen koke- maton on innostavaa. Siksi hän ei edes haluaisi itsestään käy- tettävän rajoittavaa ”muotisuunnittelijan” nimikettä. Hänen Aloitetaantruismilla:onnistuneeseendesign-tuotteeseentarvi- taan monta asiaa. Innoitus on olennaista, mutta se ei vielä riitä. Vähintään yhtä tärkeää on kirkas konsepti, kokemuksen tuoma materiaalien tuntemus, kulttuuritietoisuus sekä johdonmukai- nenmenetelmä.Kaikkeatätätarvitaan,koskadesignonryhmä- työtä, ja tuotteen pitää olla käyttökelpoinen ja kestää kulutusta. Taideteoksenvoitehdäpinostakinkkuleipiä,joidenmätänemi- nen antaa sille lisäarvoa. Mätänevä design-tuote johtaisi vain valituksiin kuluttaja-asiamiehelle. Mistä design-metodiikka sitten koostuu? Mitään yleispätevää vastaustaeiole,koskaalaonniinlaaja,jamuuntuukaikenaikaa. Omintakeisen esimerkin tarjoaa Japanin kuuluisin muotisuun- nittelija Issey Miyake (s. 1938), joka on pitkän uransa aikana tehnyt parhaansa välttääkseen muotimaailman itsestäänsel- vyyksiä. Siinä missä useimmat tyytyvät lanseeraamaan uuden ISSEY MIYAKE. KUVA YURIKO TAKAGI. © 21_21 DESIGN SIGHT.
TAIDE & DESIGN32 luoma tietokoneohjelma, jolla voidaan tuottaa erittäin moni- mutkaisia origamin simulaatiota; ne voidaan konkretisoida pe- rinteisen origamin tapaan yhtä ainoaa paperiarkkia taittelemal- la ja leikkelemällä. Reality Lab. ryhtyi lisäilemään Mitanin luomusten paperitu- losteisiin laskoksia ja litistelemään niiden kolmiulotteisia muo- toja kaksiulotteisiksi. Näin syntyi ajatus vaatteista, jotka ilman käyttäjää muistuttavat litteitä geometrisia taideteoksia pikem- min kuin jotain päälle puettavaa. Niiden luonne paljastuu vasta kun kangasta alkaa nostamaan ylös tasopinnalta; mielikuvituk- sellisesti laskostetut housut, puserot ja hameet ilmestyvät esiin kuin taikurin hatusta esiin vedettyinä. Tämä on kuitenkin vain prosessin yksi osa. Yhtä olennaista on raaka-aineiden tutkiminen. Miyakea on vaivannut, että hänen keskeinenmateriaalinsa,polyester,perustuuuusiutumattomiin luonnonvaroihin. Reality Lab. on tehnyt yhteistyötä Teijin Li- mited -yhtiön kanssa. Se on kehittänyt Eco–Circle -nimisen, käänteentekevänäpidetyn menetelmän, jolla vanhat muovipul- lot ja polyester-vaatteet nesteytään ja muunnetaan takaisin kor- kealaatuiseksipolyester-kuiduksi.Samaprosessivoidaantoistaa yhä uudestaan haaskaamatta maapallon hupenevia öljyvaroja. Miyake on huolestunut myös japanilaisen tekstiiliteollisuuden nopeasta alasajosta. Niinpä hänen origami-vaatteitaan luovat- kin kotimaiset ammattilaiset, eivät kehitysmaiden sweatshop- työläiset. Kyse on käsityöstä pikemmin kuin teollisesta massa- tuotannosta. Tavallaan tätä voi pitää Miyaken itsekritiikkinä, jos muistelee hänen ainutlaatuista A-POC (A Piece of Cloth) -menetelmäänsä, jonka Miyake ja Dai Fujiwara lanseerasivat vuonna 1998. Siinähän salamyhkäinen hi tech -kone tuottaa valmisvaatteita jatkuvana ”putkena”, josta ne leikataan irti ja muokataan saksilla kunkin kuluttajan tarpeita vastaaviksi. Mihin suuntaan ”132 5” tulee kehittymään? ”132 5” on toistaiseksi myynnissä vain yksittäisissä liikkeissä Tokiossa,Lontoossa,PariisissajaZürichissä,mikäkorostaasen kokeellista, prosessimaista luonnetta. Miyake ei ainakaan tois- taiseksiedespyriluomuksensamassamarkkinointiin.Siitähuo- limatta hän on tavoilleen uskollisena säilyttänyt hinnat koh- tuullisina, kaukana haute couturen normaalista tasosta. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan projekti kehittyy. Toistaiseksi on vielä vaikea kuvitella näitä mielikuvitukselli- sia origami-vaatteita jokapäiväisessä käytössä, ainakaan jätti- menestykseksi muodostuneen PLEATS PLEASE -sarjan ta- paan. Kyse on enemmänkin kiehtovasta leikistä ihmisruumiin javaatekappaleenvälillä,kuten21_21DesignSightinnäyttelys- sä saattoi todeta. Vaatteita oli aseteltu kävijöiden vapaasti sor- meiltaviksi. Pöydällä lepäävän kaksiulotteisen luomuksen ylös nostettuani ainakin minun oli mahdotonta taitella sitä takaisin alkuperäiseen litteään hahmoonsa; se jäi mytyksi. Japanilaiset sitävastoin tuntuivat ottavatmonimutkaisentaitteluoperaation kiehtovana leikkinä. >> Olipa kyse muodista tai muotia välikappaleenaan käyttävästä tutkimuksesta tai peräti filosofiasta, tulos on erittäin mielen- kiintoinen ja monenlaisia ajatuksia herättävä. Kävin perehty- mässä sen taustoihin vehreän Yoyogi-puiston laidalla sijaitse- vassa Miyaken päämajassa. Reality Lab.: design-prosessi ja sen vaiheet ”132 5” -projektissa yhdistyy ällistyttävän monta tekijää: Miya- ken kuuluisa periaate luoda vaatteita yhdestä ainoasta kangas- kappaleesta,japanilainenperinne(origami,elipaperintaittelun taide), tietokoneohjelmointi, sekä ekologisesti tiedostava mate- riaaliajattelu. Salaisuuksia voi lähteä selvittämään itse koodini- meä purkamalla. Ykkönen viittaa yhteen kangaskappaleeseen, kolmonen kolmiulotteisuuteen (3D), ja kakkonen paluuseen kaksiulotteiseen pintaan. Muista numeroista erillään oleva vii- tonen edustaa siirtymää vaatteiden tuotannosta niiden päälle pukemiseen, mutta myös hyppyä tuntemattomaan, yli neljän- nen ulottuvuuden. Uutuuden taustalla on Miyaken itsensä johtama Reality Lab. -työryhmä, johon kuuluu design-prosessin eri osatekijöiden asiantuntijoita. Idean ydin on Jun Mitani -nimisen professorin
TAIDE & DESIGN 33
TAIDE & DESIGN34 Yhdensovelluksentarjoavatlaukutjakassit,joihin”1325”-sar- jan litistymiselle ja avautumiselle perustuva ”logiikka” sovel- tuu erinomaisesti. Toinen mahdollinen kehitystie ovat IN–EI -valaisimet, joiden kiehtovia prototyyppejä oli näyttelyssä esil- lä pitkä rivi. Ne saattavat ensialkuun tuoda mieleen Miyaken ihaileman Isamu Noguchin klassiset Akari-”valoveistokset,” muttaperiaateontoinen.Noguchinvalaisimissariisipaperipin- gotetaan valmiiseen kehikkoon. Miyaken käyttämä washi-pa- perin ja kierrätetyn polyesterin yhdistelmä on tukeva. Se py- syy pystyssä itsestään, ja sitä voi makunsa mukaan käännellä eri asentoihin. IN–EI -valaisimet on tarkoitus tuoda kauppoihin yhteistyössä Sharpin kanssa noin vuoden kuluttua, kunhan niiden testaus on saatu päätökseen. On vaikea kuvitella, etteikö suurmenes- tys olisi tulossa; niin kauniita, monikäyttöisiä ja japanilaisia nämä valaisimet ovat. ”Post cool” eli lama-ajan trendit Eräs japanilainen muotoilija, jonka kanssa hiljakkoin juttelin, kertoi Miyaken tokaisseen, ettei kukaan enää osta hänen muo- tivaatteitaan. Olen kulkenut Tokion katuja säännöllisesti kohta kahdenkymmenen vuoden ajan, joten voin vahvistaa, että lau- sunnossa saattaa olla jotain perää. Vielä 90-luvulla, Japanin ta- louskuplan puhkeamista seuranneina vuosina, Tokion keskusta
TAIDE & DESIGN 35 olikuinjättiläismäinenmuotitapahtuma.Enollutkoskaannäh- nyt yhdessä paikassa niin monia niin äärimmäisen tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä. Euroopan suurkaupunkien asukkaat – juntti-jenkeistä puhu- mattakaan – tuntuivat tokiolaisiin verrattuina pelkiltä rääsy- läisiltä. Ajat ovat sittemmin radikaalisti muuttuneet. Japanin talous on kangerrellut jo pitkään, ja nykyinen talouskriisi tun- tuu sikäläisissä kukkaroissa. Joukkoon sulautuminen on valt- tia ”post-cool”-Japanissa. Ylellisten brändien paikan kaupunki- kuvassa on ottanut UNIQLO, viime vuosien suuri japanilainen menestystarina. Sen liikkeitä on kaikkialla, jopa rautatiease- mien alla sijaitsevissa käytävissä. UNIQLO myy edulliseen hintaan sinänsä tyylikkäitä ja hy- vin valmistettuja, mutta massasta täysin erottumattomia vaatteita – nimen etymologia, joka tulee sanoista ”unique clothing”, tuntuu ironiselta. Ironiselta voi tuntua sekin, että Miyaken alkuperäinen innoitus oli hieman samoilla linjoil- la. Erona on se, että Miyaken vaatteet ovat suhteellisen edul- lisesta hintatasostaan huolimatta aina olleet omintakeisia ja joukosta erottuvia. Samaa ei voi sanoa UNIQLO:n tarjonnas- ta. Tokion Omotesandon – jossa Miyaken ”132 5” -sarjaa myy- vä putiikki sijaitsee – näyttävien muotiliikkeiden pääasiallisia asiakkaita tuntuvat tällä hetkellä olevan äkkirikastuneet kiina- laiset turistit. Tätä kuvastavat kuin vaivihkaa kaupunkikuvaan ilmestyneet kiinankieliset kyltit sekä tavaratalojen kiinalaisille suunnatut kuulutukset. Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi tuntunut tuiki mahdottomalta, kun muistaa näiden kansakun- tien keskinäiset jännitteet. TD
TAIDE & DESIGN36 FRED SANDBACK TILALLISEN PIIRROKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Porin taidemuseo esittelee amerikkalaisen kuvanveistäjän Fred Sandbackin (1943–2003) näyttelyn ensimmäistä kertaa Suomessa. Sandback on yksi toisen maailmansodan jälkeisen amerikkalaistaiteen ikoneista. Hänestä tekee mielenkiintoisen omintakeinen tyyli, joka heijastaa sekä tämän taiteilija-filosofin taustaa että yleisempääkin modernin taiteen murrosta. TEKSTI | JULIETTE KENNEDY
TAIDE & DESIGN 37 FRED SANDBACK,UNTITLED (LEANING TRIANGLE), 1990. ORANSSI AKRYYLILANKA, 228,6 X VAIHTELEVA LEVEYS X 152,4 CM. INSTALLAATIONÄKYMÄ, INSTITUTO MOREIRA SALLES, RIO DE JANEIRO, 2010. KUVA VICENTE DE MELLO. © INSTITUTO MOREIRA SALLES.
TAIDE & DESIGN38 malistinen ja käsitteellinen, jätti kuitenkin lopulta molemmat suunnat taakseen. Syntynyt taideteos on itseriittoinen ja näen- näisesti ilman edeltäjää. Kaikesta huolimatta on lisättävä, että tietyillä kuvanveistäjillä – David Smith, Mark di Suvero, Anthony Caro, Naum Gabo – oli vaikutusta Sandbackin kehitykseen. Erityisesti Gabo vai- kutti Sandbackiin käänteisellä tavalla: Gabo edusti narratii- vista veistotaidetta, jonka Sandback päätyi hylkäämään. Myö- hemmin Sandback (FS) selitti asian näin kuraattori Stephen Prokopoffille (SP): FS: ”Vaikka en pidäkään sitä kovin mielenkiintoisena, teos jon- ka tein juuri ennen ensimmäistä lankakonstruktiota, oli osista hitsaamalla kokoonpantu teräsveistos. Se oli narratiivistyyppi- nenveistos,jonkakuvallinenlaatuoliavoin.Tekniikkamuistut- ti aika lailla David Smithin 1940-luvun alkupuolen veistoksia.” SP: ”Saitko suoria vaikutteita Smithiltä tähän aikaan, vai kehit- tyikö työ tähän suuntaan itse?” FS: ”Sain. Siinä vaiheessa pidin sekä Smithiä että Mark di Suve- roa hyvin tärkeinä esikuvina. Kummankin miehen töissä esiin- tyvä karheus ja välittömyys vetosivat minuun suuresti – aivan kuten myös teosten valmistumisnopeus. Nämä vaikuttivat to- della tervejärkisiltä lähestymistavoilta. Pidin myös joistakin Caron töistä.” SP: ”Tässä vaiheessa opiskelit Yalessa ja olit, uskoakseni, joita- kin kertoja tekemisissä Naum Gabon kanssa. Miten tämä vai- kutti töihisi?” FS: ”Kohtaamisilla oli siihen aikaan voimakas vaikutus. Hänen työnsä olivat erittäin hyviä –mukaansatempaavia. Hän oli taa- tusti yksi paikan silloisista suuruuksista. Vähän liiankin suuri, olkoonkin että hänen töissään oli paljon sellaista, jonka uskoin haluavanisisällyttääkuvanveistoon.Muttatöissäoliyhtäpaljon myös paljon sellaista, mitä yhä enemmän en itse halunnut. Vii- me kädessä ne vaikuttivat keskittyvän päinvastaiseen suuntaan kuin siihen jota halusin seurata. Ja lisäksi vaikutti, että ne eivät edenneet suuntaan, johon niiden oli tarkoitus edetä. Ne alkoi- vatmuistuttaatodellisuudenkuvauksiaennemminkuintodelli- suuttasinänsä.Enymmärtänyttätänarratiivistakuvallisuutta.” SP: ”Voitko täsmentää mitä tarkoitat tässä yhteydessä narratii- visella?” FS: ”Tarkoitan tapaa, jolla valmis veistos, olemassa oleva esi- ne, on kuva tilassa matkaavasta viivasta. Se on kuin pieni tari- na pienestä viivasta, joka on kerran erotettu jostakin alkuperäi- sestä viivasta.”5 Filosofisesti hyvinkin selkeissä kirjoituksissaan Sandback esit- telee töidensä takana olevan ajattelun kehittymistä.6 Hän esi- merkiksi huomautti, että hänen töitään ympäröivä mystisyys nousee–paradoksaalisesti–itsepintaisestakonkreettisiinasioi- hin kiinnittymisestä: >> Fred Sandback oli ikoninen hahmo toisen maailmansodan jälkeisessä amerikkalaistaiteessa. Tämä ruotsalaiset sukujuu- ret omaava taiteilija, joka syntyi Bronxvillessä, New Yorkissa, vuonna1943,saiperinnöksiNewYorkilaisten WillemdeKoo- ningin, Mark Rothkon, Arshile Gorkyn, Jackson Pollockin, LeeKrasnerin,BarnettNewmaninjaPhilipGustoninedusta- man abstraktin ekspressionismin, kauden jota New Yorker -leh- den taidekriitikko Peter Schjeldahl nimitti hiljattain amerik- kalaisen taiteen ”alkuräjähdykseksi”. Amerikassa abstraktin ekspressionismin taiteilijat johtivat tai- teen abstraktion eräänlaiseen päätöspisteeseen: he uudisti- vat yhtäältä Wassily Kandinskyn ja toisaalta Piet Mondria- ninmaalaustyylin,jahylkäsivättietyntaiteellisenälyllisyyden, joka oli tyypillistä ranskalaiselle ja muullekin 20. vuosisadan alun eurooppalaistaiteelle. Abstraktien ekspressionistien ”no- peus, varmuus, nijinskymäinen raajojen käyttö ja uskomaton näköaistin hyödyntäminen – asiat jotka yhdistämme nyt vain menneeseentaiteeseen”1 muovasivatkaikkeamyöhempääame- rikkalaistaidetta. Fred Sandback nojasi tähän voimakkaaseen perintöön. Mutta siirtymäkausi ei ollut mitenkään helppo. Minimalisti- säveltäjä Morton Feldman tavoitti silloisen hetken loistavasti vuoden 1971 esseessään ”Give My Regards to Eighth Street”2 Viisikymmentäluvullaoliupeaase,ettäyhdenlyhyenhetken–ehkä vainkuusiviikkoa–kukaaneiymmärtänyttaidetta.Siksisekaikki tapahtui. Lyhyen hetken nämä ihmiset olivat yksin. Kuusi viikkoa riittää homman aloittamiseen... Noh, sitähän se on olla taiteilija, olitpa sitten New Yorkissa, Pariisissa, tai missä tahansa. Ehkä Feldman vihjaa siihen, että kaikki taiteelliset – ja kenties myös tieteelliset – siirtymäkaudet ovat syvän hämmennyksen aikakausia. Kun Fred Sandback kypsyi taiteilijaksi 60-luvun alussa, ame- rikkalainen minimalismi oli jo vakiintunut ja käsitetaide nosti päätään. Tavoitteena oli visuaalisesti puhdas ja filosofisesti ri- kas kosketus katsojan ja häntä ympäröivän arkkitehtuurin vä- lillä. Painopiste oli siirtynyt muutamassa vuosikymmenessä abstraktin ekspressionismin ”täydellisestä sensuaalisesta ko- kemuksesta” (kuten Morton Feldman sitä kutsui) Sandbackia edeltäneen sukupolven (Jasper Johns, Robert Rauschenberg, Ellsworth Kelly, John Cage ja Merce Cunningham) elegant- tiin formalismiin. Sandbackinratkaisuolivetääyksinkertaisestiakryylilankapis- teestä toiseen ja luoda siten ”asuttava piirros”3 . Hänen kuvan- veistossaan valtavat kolmiot nojaavat seinää vasten ja pysty- suorien viivojen rykelmät valtaavat tilan kuin ne olisivat eläviä olentoja. Ympäröivän tilan sisällyttäminen taideteokseen oma- naitsenään–erityisestiSandbackinkäyttämässämittakaavassa – muistutti abstraktin ekspressionistien jättiläismäisistä mitta- suhteistajasuurieleisyydestä.Samallasyntyivoimakastajutai- deteoksen muotokielellisen täsmällisyyden mahdollisuudesta. Tämä ”väkevä, välitön ja kaunis asiantila”4 , hengeltään mini-
TAIDE & DESIGN 39 FRED SANDBACK, UNTITLED (SCULPTURAL STUDY, TERRA-COTTA WALL RELIEF), 2003/2006. AKRYYLIVÄRIMAALAUS PUULLE, 4 OSAA, 91,4 X 173,4 CM. EDITION 8. © DAVID ZWIRNER, NEW YORK. FRED SANDBACK, UNTITLED (NO. 132, SIX LEANING PLANES, FROM 133 PROPOSALS FOR THE HEINER FRIEDRICH GALLERY), 1968. PUNAINEN AKRYYLILANKA, KOKO VAIHTELEE KUSSAKIN INSTALLAATIOSSA. YKSITYISKOHTA, INSTALLAATIONÄKYMÄ SIOUX CITY ART CENTER, SIOUX CITY, 2005. INSTALLAATIONÄKYMÄ JENSEN GALLERY, AUCKLAND, NEW ZEALAND, 2008. © JENSEN GALLERY AUCKLAND.
TAIDE & DESIGN40 FRED SANDBACK, UNTITLED, 1991. VÄRIKYNÄ JA KYNÄ KELTAISELLE PAPERILLE. 27,9 X 21,6 CM. © DAVID ZWIRNER, NEW YORK.
TAIDE & DESIGN 41 kelle”. Mutta samaan aikaan hän puhuu myös vertauskuvalli- sesti. Ideoilla on myös pintansa – mitä voisi kutsua ideologi- seksi pinnaksi. Sitä vastoin Sandbackin taide ei jätä tilaa pinnoille, koska ne hahmottuvat toissijaisina kokemuksina. Sandbackia kiinnos- taa vain kokemus itsessään. Ei ole olemassa ideaa joka ylittää taideteoksen todellisuuden. To- dellisuus juuri on sen idea.9 Ja edelleen: Se, mitä vastustan suuressa osassa taidetta on illustratiivisuus, aja- tus että teos ruumiillistaa tietyn idean. Ei minulla ole ensin jotain ideaa, jota koettaisin sitten taiteella ilmaista. Idea ja toteutus ta- pahtuvat yhdellä kertaa. Idean toteutus, muodon antaminen ma- terialle, ovat käsitesekaannuksia. Ideat ovat toteutuksia. En tee mitään ”dematerialisoitunutta taidetta”. Otan olemassa olevan ti- lanteen ja rikastutan sitä. Tämä on yhtä materiaalista kuin mikä tahansa. Sisustatovatvaikeastimääriteltäviä.Etvoikoskaannähdäsisusta. Se on kuin artisokan syöminen – kuorit pois kerroksia etsien jonkin perusolemusta kunnes mitään ei ole jäljellä. Sisus on jotain mihin voitvainuskoa,jotainjonkauskotpitävänkaikkiosatyhdessä.10 >> Synnynnäinenmystisyyspiileesentajuamisessa,että kun itsepintai- sesti yritämme tehdä jotain niin todellista kuin vain on mahdollis- ta, lopputulos on juuri päin vastainen –välittömässä ja avoimessa kosketuksessa tapaan, jolla tilanteet aina ylittävät havaintomme – oivalluksessa, että yksinkertaisimmat ja vaivattomimmatkin ha- vainnot ovat vain varjoja.7 Sandbackin hienovarainen tapa käyttää ympäröivää arkkiteh- tuuriapoistaatilan”siveltimenjakankaanvälistä”hävittäeneron sen välillä mitä teos esittää ja mitä teos on. Sandback on tietoi- nen erosta esittävyyden – jopa ideoiden esittävyyden – ja asioi- den itsensä välillä. Hänen taiteensa ajaa katsojan pois narratii- veista kohti tosiasioita. Kuten Sandback kirjoitti vuonna 1976: Työni eivät ole illusionaarisia sanan tavanomaisessa merkitykses- sä. Ne eivät viittaa pois itsestään, kohti jotain sellaista mikä ei ole läsnä. Töitteni illuusiot ovat pikemminkin läsnä olevia näkökoh- tia. Illuusiot ovat yhtä todellisia kuin tosiasiat, ja tosiasiat yhtä ka- toavaisia kuin illuusiot. Illusionismi on kuvan tekemistä jostakin... Asettaisin itse itseni mieluummin keskelle tilannetta, kuin sen jom- mallekummalle puolelle – joko tilannetta sisäänpäin katsoen tai siitä ulospäin katsoen. Pinta näyttää aina luovan mielikuvan siitä, että mikä on mielenkiintoista, on joko sen edessä tai sen takana.8 Sandback antaa tässä kirjaimellisia neuvoja: kokeakseen hänen työnsä ihmisen on sijoitettava itsensä eräällä tavalla ”työn kes- FRED SANDBACK, UNTITLED, 1990. MAALI JA GRAFFITI PAPERILLE. 90 X 120 CM. KUVA BEN BROWN. © DAVID ZWIRNER, NEW YORK.
TAIDE & DESIGN42 Esikantilaisessa dualismissa tehdään selvä ero yhtäältä aistiko- kemuksen ja toisaalta aistikokemuksen hahmottamisen välillä – hahmottamattoman ulkomaailman ja meidän itsemme välil- lä.ImmanuelKantinanalyysisiitämitensaammetietoamaail- masta–jajonkamyösSandbacktunsihyvin–tuhosidualistisen kuvan ihmisestä suljettuna omaan hahmotukseensa irrallaan maailmasta sellaisena kuin se tosiasiallisesti on. Kantin näkö- kulmasta maailma tietyssä mielessä rakentuu subjektiivisesta tietoisuudesta, ja siksi ihmisolennot eräällä tavalla rakentavat maailman. Sandbackin taidetta muovasi juuri tämä filosofinen miljöö. Hä- nen taiteensa nousee toisaalta puhtaasta ajattelusta ja toisaalta 20. vuosisadan taiteen hämmästyttävästä kehityksestä, mihin se on samalla syvästi kietoutunut. Arkkitehti Juhani Pallasmaa on huomauttanut, että Sand- backin työ johdattaa katsojan myös toiselle filosofiselle polulle: Sandbackin tilakonfiguraatioiden piilotettu kompleksisuus liittyy hahmotusmekanismeihimme, geometriseen hahmotuskykyyn, tot- tumukseen liittää piirrokseen tilan tunne, samoin kuin ambiva- lenssiin ja jännitteeseen materian ja kuvitteellisen välillä taitees- sa. Hänen lähes materiattomat tilaan jännitetyt akryylilankansa ovat oleellisesti filosofisia kysymyksiä: Miten ja miksi avaruudelli- nen kuva syntyy ja mikä on epätodellisen todellisuus? Vielä perus- tavampi heideggeriläinen kysymys kuuluu: Miksi esine on olemas- sa ennemminkin kuin ei ole? Kuten eräs kriitikko kerran sanoi: niin se vain on, että ”yksi pa- huksenasiajohtaatoiseen”.Katsojayllättyy,keventyy,jäähiljai- sen kunnioituksen valtaan ja on syvästi liikuttunut. TD FRED SANDBACKIN NÄYTTELY PORIN TAIDEMUSEOSSA 4.2.–29.5.2011. NÄYTTELYSSÄ ON ESILLÄ KOLME SUURTA LANKATEOSTA SEKÄ PIIRROKSIA JA MAALAUKSIA. SUOMES- SA SANDBACKIN NÄYTTELY ON ENSIMMÄISTÄ KERTAA. NÄYTTELYN ON KURATOINUT JULIETTE KENNEDY. WWW.PORINTAIDEMUSEO.FI Viitteet 1 Morton Feldman vuoden 1967 esseessään After Modernism. In Give My Regards to Eighth Street. B.H. Freidman (ed.), s. 70. 2 GiveMyRegardstoEighthStreet. B.H. Freidman (ed.), s. 101. 3 Statement, teoksessa Here and Now: Fred Sandback. Exh. brochure. Leeds: Henry Moore Institute, 1999. Katso www.fredsandbackarchive. org/atxt 1999stat.html 4 Statements, teoksessa Fred Sandback. New York: Zwirner & Wirth, Lawrence Markey Gallery, 2004, s. 8. Katso www.fredsandbackarchive. org/atxt 1975stat.html 5 An Interview: Fred Sandback and Stephen Prokopoff, teoksessa The Art of Fred Sandback: A Survey. Champaign-Urbana: Krannert Art Muse- um, University of Illinois, 1985. Katso www.fredsandbackarchive.org/ atxt 1985proko.html 6 Sandbackin filosofiset kirjoitukset heijastavat hänen nuoruudenaikai- sia filosofianopintojaan Yalen yliopistossa, jossa oli siihen aikaan yksi merkittävimmistä alan laitoksista. 7 Statements, teoksessa Fred Sandback. New York: Zwirner & Wirth, Lawrence Markey Gallery, 2004, s. 8. Katso www.fredsandbackarchive. org/atxt 1975stat.html 8 Notes, teoksessa Fred Sandback. Munich: Kunstraum, 1975, s. 11–12. Katso www.fredsandbackarchive.org/atxt 1975.html 9 Notes/Appunti, FlashArt, no. 40 (March-May 1973), s. 14. Katso www. fredsandbackarchive.org/atxt 1973.html 10 Notes, teoksessa FredSandback. Munich: Kunstraum, 1975, s. 11–12. Katso www.fredsandbackarchive.org/atxt 1975.html FRED SANDBACK, BROADWAY BOOGIE WOOGIE (28-OSAINEN PYSTYSUUNTAINEN, VEISTOKSELLINEN TUTKIELMA.), 1991/2006. PUNAINEN, KELTAINEN JA SININEN AKRYYLILAN- KA, KOKO VAIHTELEE KUSSAKIN INSTALLAATIOSSA. INSTALLAATIONÄKYMÄ MONDRIAAN HUIS, AMERSFOORT. © MONDRIAANHUIS, AMERSFOORT, NETHERLANDS.
TAIDE & DESIGN 43 FRED SANDBACK, BLUE DAY-GLO CORNER PIECE, 1968/2004. 35,6 X 30,5 X 15,2 CM EDITION 25. KUVA VICENTE DE MELLO. © INSTITUTO MOREIRA SALLES.
44 TAIDE & DESIGN JANGTSE, PITKÄ JOKI
TAIDE & DESIGN 45 NADAV KANDERIN KUVIA KAHLITUSTA VIRRASTA Valokuvaaja Nadav Kander tallensi Kiinan vauhdilla etenevää muutosta kuvaamalla kiinalaisille lähes pyhää Jangtse-jokea. Kuvissa yksilö kutistuu ja luonto alistuu valtion mahdin edessä. Mutta Jangtse virtaa, kuten se on ennenkin tehnyt. TEKSTI | KATRIINA KOKKO On sunnuntai-iltapäivä. Joukko ihmisiä on kesäisellä piknikil- lä. Valkoiset pöydät on siroteltu joen penkereelle, vastaranta häämöttää autereen keskellä. On lämmin, sillä miehet ovat rii- suneet paitansa. Joku päättää onkia, toiset katselevat. Aurin- koa ei näy, sillä taivaan peittää kolossaalinen betonisilta, jonka sinisiä pilareita vasten retkeilijät piirtyvät tuskin muurahaista suurempina. Valokuvaaja Nadav Kander (s. 1961) teki kolmen vuoden ajan viisi kuvausmatkaa pitkin Kiinan pisintä jokea, Jangtsea. Hän kuvasi ihmisiä ja maisemia joen suulta aina sen alkulähteille saakka. Kuvasarja dokumentoi Kiinan nopeaa muutosta ja sen vaikutustaympäristöönjaihmisyyteen.Kandermaalaaesiinih- misen – tai pikemminkin jättiläisen – jalanjäljen, jonka edessä yksilökutistuumerkityksettömäksi.Kuvatkertovatvaltionhir- vittävästä mahdista ja tavallisen kansalaisen voimattomuudes- ta sen edessä sekä luonnon nujertamisesta kehityksen nimissä. Kuvasarja ”Yangtze, The Long River” toi Kanderille Prix Pictet -palkinnon vuonna 2009. ”Yleviä ovat uudet suunnitelmat” Jangtse virtaa 6300 kilometrin matkan Kiinan läntisestä Qing- hainprovinssistaainaitärannikolleShanghaihinasti.Jokakah- deksastoista ihminen maapallolla asuu sen varrella – asukkai- ta on enemmän kuin koko Yhdysvalloissa yhteensä. Jangtse on enemmän kuin pelkkä vesireitti, se on osa kiinalaista identi- >> NADAV KANDER, WU GORGE, HUBEI PROVINCE, 2007. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
TAIDE & DESIGN46 Jangtse on enemmän kuin pelkkä vesireitti, se on osa kiinalaista identiteettiä. Sen rannat tarjoavat kodin ja elinkeinon sadoille miljoonille kiinalaisille. Se on historiaa, myyttejä, muistoja. Jangtse virtaa kiinalaisten verisuonissa. NADAV KANDER, YIBIN I (BATHERS), SICHUAN, 2007. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
TAIDE & DESIGN 47 teettiä. Sen rannat tarjoavat kodin ja elinkeinon sadoille mil- joonille kiinalaisille. Se on historiaa, myyttejä, muistoja. Jangt- se virtaa kiinalaisten verisuonissa. Nadav Kanderille Jangtse on jatkuvan muutoksen metafora. Miljoonien asukkaiden pakkosiirto patohankkeiden alta ja no- peanmuutoksenvaikutusihmisyyteenovatteemoja,jotkaväis- tämättä näkyvät kuvissa. Kander kuvaa yksilöitä tämän mu- sertavan muutoksen edessä. Jälkiä vanhasta Kiinasta on vielä nähtävissä, mutta idylliset vanhat talot on purettu ja korvattu ko- lossaalisilla asuntokomplekseilla, jotka jäljittelevät länsimaista ark- kitehtuuria. Jangtse tiivistää sen tuhon ja hävityksen, jota Kiina talouskasvunnimissäharjoittaaympäristöään,historiaansajakan- salaisiaankohtaan.KanderinkuvissaJangtsenäyttääjoelta,jokaon kuljettanut pois Kiinan menneisyyden. Jäljelle ovat jääneet raken- nusten, yhteisöjen ja traditioiden rauniot – sekä ihmiset, jotka itse- päisestiyrittäväteläävanhojentapojenmukaisesti.Muutosonniin nopeaa,etteinäitäkuviavoikoskaanenääottaauudestaan. ”Ylös länteen nousee suuri kivimuuri ja seisauttaa sateet Wushanin...” Kuvat ovat hiljaisia, äänettömiä. Maisema on kuollut, kuin suuren tuhon jälkeen, ja kaiken hävityksen keskellä ihmiset sinnittelevät eteenpäin tavallisissa arkiaskareissaan. He pyyk- käävät, onkivat rannalla, uivat, pesevät moottoripyörää. Ja su- mun keskeltä nousee jättiläismäinen rakennelma kuin toises- ta maailmasta tai maailmankaikkeudesta, jossa mittakaava on kaikkea muuta kuin ihmisenkokoinen. Rannat kasvavat loh- kareita, harmaita muureja, betonisia kerrostaloja. Maailman- loppu on täällä. Ja kuitenkin kuvat ovat tyyniä, kauniita. Joki virtaa, kuten se on ainavirrannut.Ihmisetelävätvedestä,vedessäjasenäärellä,ku- ten ovat vuosituhansien ajan tehneet. Mutta ovatko he onnel- lisia tässä todellisuudessa? Millaisessa maailmassa heidän lap- sensa tulevat elämään? >> NADAV KANDER, CHONGQING IV (SUNDAY PICNIC), CHONGQING MUNICIPALITY, 2006. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
TAIDE & DESIGN48 NADAV KANDER, YIBIN V, SICHUAN PROVINCE, 2007. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY. Kanderin kuvissa Jangtse näyttää joelta, joka on kuljettanut pois Kiinan menneisyyden. Jäljelle ovat jääneet rakennusten, yhteisöjen ja traditioiden rauniot – sekä ihmiset, jotka itsepäisesti yrittävät elää vanhojen tapojen mukaisesti. Muutos on niin nopeaa, ettei näitä kuvia voi koskaan enää ottaa uudestaan.
TAIDE & DESIGN 49 NADAV KANDER, CHONGQING VI (SUNDAY AFTERNOON), CHONGQING MUNICIPALITY, 2006 © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY. Kander ei omien sanojensa mukaan halunnut kuvata sitä, min- käjotiesiKiinasta.Hänhalusivastataintuitiivisestisiihen,mitä löysi ja tunsi matkojensa aikana. Kuvausmatkojen herättämät tuntemukset – virallisuus ja vaivaantuneisuus – alkoivat näkyä kuvissa. Kander koki, että Kiina oli samanaikaisesti sekä uuden ajan alussa että konfliktissa itsensä kanssa. Menneisyyttä hävi- tettiin luonnottoman nopealla muutoksella. Kaikkialla tuhot- tiin ja rakennettiin niin valtavasti, ettei Kander osannut sanoa, kumpaa oikeastaan oli tekeillä. Hän itse sanoo: ”Tunsin itse- ni täydellisen ulkopuoliseksi ja selitin tätä ’astumalla askeleen taaksepäin’ ja esittämällä ihmiset ympäristönsä kutistamina”. ”…kunnes tyyni järvi täyttää jyrkät solat” Kanderinkuvatmuistuttavatajoittainperinteistäkiinalaistamai- semamaalausta,jossaihminenkutistuumaisemanmahtavuuden edessä. Kuvaaja itse kertoo saaneensa vaikutteitaJohnMartinin jaCasparDavidFriedrichinmaalauksista,jotkakuvaavatihmi- sen mitättömyyttä Jumalan ja luonnon edessä. Jangtse-kuvissa yksilönäidensijaannöyrtyysuunnattomien,useinhirviömäisten rakennelmienedessä.Tavallisellaihmiselläeiolejuurisananval- taaKiinankehityksessä,jatämäihmisenpienuusnäkyykuvissa. Värityslähestyyperinteistävesiväritekniikkaa,silläilmajavalo ovat sameita, värit haalistuneita. Taivaan sävy vaihtelee keltai- sesta teräksenharmaaseen ja Kander kertookin, ettei hän ku- vausmatkojensa aikana nähnyt kertaakaan sinistä taivasta. Sa- malla,kunkameratutkiiihmisenjaluonnonvälistäsuhdetta,se tallentaaihmistenarkisiatouhuja,vaikkakaanKandereiomien sanojensa mukaan pyrkinyt dokumentin tekemiseen. Kuvat ovat pinnaltaan peilityyniä, ne ovat melankolisen kaunii- ta, maiseman sävyt vaimeita. Ne häilyvät ajan ja paikan ulottu- mattomissa. Kaikkialla leijuva usva erottaa ihmisen toiminnan ympäröivästämaailmasta.Muttakunkuviatutkiitarkemmin, >>
TAIDE & DESIGN50 NADAV KANDER, CHONGQING VII (WASHING BIKE), CHONGQING MUNICIPALITY, 2006 © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY. Kuvat ovat tyyniä, kauniita. Joki virtaa, kuten se on aina virrannut. Ihmiset elävät vedestä, vedessä ja sen äärellä, kuten ovat vuosituhansien ajan tehneet. Mutta ovatko he onnellisia tässä todellisuudessa? Millaisessa maailmassa heidän lapsensa tulevat elämään?
TAIDE & DESIGN 51 alkaa niiden pinnan alta pyrkiä esiin se jännite, jota Kander ku- vatessaantunsi–tunnesiitä,ettäkaaospiileksiijossakinkehys- ten ulkopuolella. ”Ja vuoren jumalatar ihailee muuttunutta maailmaa” Kiinassa paluu lapsuudenmaisemiin on paikoitellen mahdo- tonta, sillä muutos on tuhonnut maiseman ja tehnyt paikois- ta tunnistamattomia. Nadav Kander kertoo miehestä, johon hän tutustui kuvausmatkansa aikana. Mies tiivisti joen varren asukkaiden ahdistuksen muutamaan lauseeseen: ”Miksi mei- dän täytyy tuhota kehittyäksemme? Mikään ei ole ennallaan. Emme voi vierailla synnyinsijoillamme, sillä niitä ei enää ole”. Kanderin kuvat eivät kenties kerro vain Kiinasta vaan meistä it- sestämme ja siitä, millaiseksi olemme muokkaamassa maapal- loa. Se ei ole kaunis näky. Kander itse on varovaisen optimis- tinen Kiinan suhteen, sillä hänen mukaansa maa tekee paljon tullakseenvihreämmäksi.Paljonhuolestuneempihänonihmis- kunnan puolesta: ”Se, mitä näin, ei koskenut yksinomaan Kii- naa. Näin peilikuvan länsimaita riivaavasta konsumerismista – ajatuksesta, että vain vauraus luo onnellisuutta”. TD VÄLIOTSIKOT: SÄKEITÄ MAO ZEDONGIN JANGTSE-AIHEISESTA RUNOSTA SWIMMING (VAPAA KÄÄNNÖS ENGL. VERSIOSTA). YANGTSE – THE LONG RIVER -NÄYTTELY GALERIE CAMERA WORKISSA, BERLIINISSÄ 12.3.2011 ASTI. WWW.CAMERAWORK.DE NADAV KANDER, CHONGQING XI, CHONGQING MUNICIPALITY, 2007 © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
TAIDE & DESIGN52 Nadav Kander syntyi Tel Avivissa 1961, mutta vietti lapsuutensa Johannesburgissa. Hän on asunut Lontoossa vuodesta 1986 läh- tien. Kander aloitti valokuvauksen 13-vuotiaana. Kanderin töitä ovat julkaisseet useat merkittävät lehdet, kuten The New York Times Magazine, The Sunday Times Magazine ja Rolling Stone. Kanderin valokuvia on National Portrait Galleryn ja Victoria and Albert Museumin pysyvissä kokoelmissa Lontoossa. Hänellä on ollut näyttelyitä mm. seuraavasti: Beauty’s Nothing 2001 ja 2002 (New York ja Pariisi), Night Visions 2001 (Lontoo), Keep Your Distance 2005 (Pariisi), Obama’s People 2009 ja 2010 (Lontoo, Birmingham, Kööpenhamina ja Berliini). Jangtse-jo- keen liittyviä näyttelyitä Kander on pitänyt ensin Lontoossa vuonna 2008, Yangtze from East to West, ja viime vuonna näyttely Yangtze – The Long River oli esillä Lontoossa sekä tammikuun 2011 loppuun asti Shanghaissa Gallery m97:ssa. Samalla nimellä, Yangtze – The Long River, ilmestyi Kanderilta viime vuonna myös kirja. Muita Kanderin valokuvista tehtyjä julkaisuja ovat: Beauty’s Nothing (2001), Night (2003) sekä Obama’s People (2009). Nadav Kander on voittanut lukuisia valokuvapalkintoja ympäri maailman. NADAV KANDER. © M97 GALLERY.
TÖÖLÖNKATU 8 - 00100 HELSINKI PUH. 09-434 2560 WWW.ROVERE.FI 100% Recyclable Glass cabinets Glass doors Glass countertops No wood products No formaldehyde emissions Easy to disassemble and reuse A revolution in kitchen construction design: Gabriele Centazzo www.valcucine.it creditsonvalcucine.it
TAIDE & DESIGN56
TAIDE & DESIGN 57 MUOTOILUN ELITISMIÄ: DESIGN MIAMI 2010 Design Miami -tapahtumassa 30.11.–5.12.2010 nähtiin näytteilleasettajagallerioiden taholta harvinaisia muotoilun keräilykappaleita. Tapahtuman vuoden muotoilijaksi oli valittu Konstantin Grcic, joka vastasi mm. messuteltan edessä olleesta Netscape-riippukeinuinstallaatiosta. Paneelikeskusteluissa yhtenä teemana oli romanttinen minimalismi. VASEMMALLA | KONSTANTIN GRCIC, NETSCAPE-INSTALLAATIO. © DESIGN MIAMI. FERNANDO & HUMBERTO CAMPANA, HARUMAKI-TUOLI, 2004. HARJATTU ALU- MIINI JA KUMI. TUOLI OLI ESILLÄ DESIGN MIAMI -NÄYTTELYSSÄ GALERIE KREON OSASTOLLA. KUVA FABRICE GOUSSET. © GALERIE KREO. TAIDE & DESIGN 57
TAIDE & DESIGN58 joukossa on merkittävä, vaikka Design Miami -tapahtumassa kerrottiinlatinalaisamerikkalaistenasiakkaidensijoittavanvie- lä toistaiseksi hyvin varovasti muotoiluun. Latinalais- ja poh- jois-amerikkalaisten keräilijöiden lisäksi myös eurooppalaiset ja venäläiset pistäytyvät mielellään Floridaan ennen vuoden vaihtumista. AikaisempinavuosinaDesignMiamionolluterillinentapahtu- ma merenlahden toisella puolella, mutta uusi sijainti aivan Art Basel taidemessujen kyljessä on ollut selvä piristysruiske. Vuo- den 2009 messuilla yleinen taloudellinen tilanne nähtiin uhka- natapahtumalle,muttaparempisijaintionollutsekägalleristien että kävijöiden mielestä hyvä ja yleisöystävällisempi ratkaisu. M iamin South Beach tunnettiin pitkään lähinnä pas- tellisävyisestä Art Deco -arkkitehtuurista ja loputto- man pitkästä hiekkarannasta, mutta viimeisen vuo- sikymmenen aikana on taiteen ja kulttuuritapahtumien osuus kaupungissa saanut uudenlaista jalansijaa. South Beachille joulukuussa saapuvat Art Basel -taidemessut ovat muuttaneet Miamin profiilia radikaalisti ja lisäksi Art Baselin rinnakkais- tapahtumasta Design Miamista on muodostunut yksi taiteen ja muotoilun suosituimmista kohtauspaikoista. Talven keskellä Miami tarjoaa ihanteelliset puitteet kansain- välisille messuille: monikulttuurisuus ja aurinko toivottavat kaikki tervetulleiksi. Etelä-amerikkalaisten osuus kävijöiden TEKSTI | MARIANNA WAHLSTEN ITALIALAINEN MUOTITALO FENDI JA ARKKITEHTITIIMI ARANDA/LASCH ESITTÄYTYIVÄT YHDESSÄ SUURELLA INSTALLAATIOLLA MODERN PRIMITIVES. © DESIGN MIAMI. PIENET KUVAT | GALERIE PATRICK SEGUININ OSASTOA. © DESIGN MIAMI.
TAIDE & DESIGN 59 Varsinaisia gallerioita Design Miamissa oli esillä viisitoista, mm.BarryFriedmanLtd.jaSebastian+Barquet-galleriatNew Yorkista sekä Patrick Seguin ja Jousse Entreprise -galleriat Pa- riisista. Galleriat olivat tuoneet esille modernistisen muotoilun klassikkoja, pienissä sarjoissa valmistettuja taide-esineitä sekä arkkitehtien ja taiteilijoiden suunnittelemia uniikkikappalei- ta. Jousse Entreprise myi heti avajaisiltana Charlotte Perrian- dinjaJeanProuvényhteistyössäsyntyneenMexico-kirjahyllyn sveitsiläiselle keräilijälle (joka ei halunnut nimeään julkisuu- teen),jokaolijojonkunaikaaodotelluthyllyämarkkinoille.Sen myyntihintaoli130000euroa.MyösSebastien+Barquet`ngal- leriassa esillä olleet Donald Juddin hyllyt kiinnostivat samais- ta sveitsiläistä keräilijää. Galerie Patrick Seguin oli tuonut >>
60 TAIDE & DESIGN VASEMMALLA | SEBASTIAN ERRAZURIZIN HYLLY GALLERY CRISTINA GRAJALESIN OSASTOLLA. © DESIGN MIAMI. OIKEALLA | NÄKYMÄ PERIMETER GALLERYN OSASTOLTA. © DESIGN MIAMI.
61TAIDE & DESIGN VASEMMALLA | NÄKYMÄ JOHNSON TRADING GALLERYN OSASTOLTA. © DESIGN MIAMI. OIKEALLA | CHARLOTTE PERRIANDIN JA JEAN PROUVÉN MEXICO-KIRJAHYLLY JOUSSE ENTREPRISE -GALLERIAN OSASTOLLA. © DESIGN MIAMI.
TAIDE & DESIGN62 esille kokoelman Jean Royère’n kalusteita, jotka myös myytiin huolimatta ennätysmäisen korkeista hinnoista. Kansainvälisten huippugallerioiden lisäksi Fendi, Audi ja Swa- rowskiolivatmukanatuodenesillemuotoilijoidenjaarkkitehtien kanssa toteutettuja erikoisprojekteja. Capellini oli tuonut näyt- teille uusimman Disney-elokuvan teemaan suunnitellun Tron- tuolin. Myös Fendin yhteistyökumppanit arkkitehtiduo Aranda jaLaschesittelivätrajojakokeileviakalusteita.BenArandakertoi, että kiteisestä massasta syntyneet veistokselliset muodot perus- tuivatsaksalaisentähtitieteilijänJohannesKeplerin(1571–1630) SEBASTIAN ERRAZURIZIN HYLLY GALLERY CRISTINA GRAJALESIN OSASTOLLA. © DESIGN MIAMI.
TAIDE & DESIGN 63 Design Miami -tapahtumaa leimaa elitistisyys, mutta mes- sut ovat merkittävät juuri siksi, että esineitä ei ole kohdis- tettu laajoille markkinoille. Muotoilijoilla ja galleristeilla on mahdollisuus rikkoa käytännöllisen muotoilun rajallisuutta ja tuoda esille harvinaisia keräilykappaleita. Tämä on alue, missä muotoilu kehittyy ja elää. Edellisen vuoden muotoi- lijana palkittu Maarten Baas pitää Design Miami -messu- ja suurten kansainvälisten messujen, kuten Milanon Salone di Mobilen, rinnalla vähintään yhtä merkittävänä tapahtu- mana. Avajaisyleisön joukossa näkyi varakkaiden keräili- jöiden lisäksi kansainvälisiä muotialan tähtiä, kuten Naomi Campbell ja Calvin Klein, jotka varmaan kaikki omalla ta- vallaan ovat mukana nostamassa muotoilun profiilia keräi- lykohteena. TD matemaattisiin kaavoihin, mutta tähdensi sitä, että kalusteilla oli myös ehdottomasti käytännöllinen funktio. Messujen yhteydessä on mahdollisuus tavata suunnittelijoi- ta ja kuulla alan asiatuntijoiden välisiä keskusteluja. Vuoden muotoilijaksi oli valittu tällä kertaa Konstantin Grcic, joka oli suunnitellut messuteltan eteen uuden Netscape- nimisen installaation, joka muodostui valkoisesta verkkokankaasta teh- dyistä riippukeinuista. Grcicin töistä oli myös koottu messuille näyttely, ja hän oli mukana paneelikeskustelussa John Pawso- nin ja Francisco Costan kanssa, teemana romanttinen mini- malismi. Pawson on brittiläisen arkkitehtuurin ehdoton mini- malisti ja Costa muotimaailman tunnetuimman minimalistin Calvin Kleinin taiteellinen johtaja. SEBASTIAN + BARQUET -GALLERIAN OSASTOA. © DESIGN MIAMI. JOUSSE ENTREPRISE -GALLERIAN OSASTOA. © DESIGN MIAMI.
19.2. Kuva @ Mat Henne Bryn Terfel Finlandia-talossa klo 19 Radion sinfoniaorkesteri Helsingin filharmoninen kuoro Johtaa Gareth Jones BARITONI Verdi, Donizetti, Puccini, Gounod, Weill, Gershwin... oopperan ja musikaalin tunnetuimpien pahisten aarioita ja lauluja Liput 60/90/120/140 e + mahd. toimituskulut
keravan taidemuseo w w w. k e r a v a n t a i d e m u s e o . f i PUUKKOA PÄÄTTÄJILLE.
TAIDE & DESIGN68 TILA ON VÄRIÄ JA VALOA OLA KOLEHMAINEN, SEE WHAT YOU SEE (COMPOSITION IN A GARDEN), 2007. 180 X 230CM ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC. Valokuvaaja Ola Kolehmainen kuvaa teoksissaan arkkitehtuurikohteita usein niin, että tiloja ja julkisivuja ei välttämättä tunnista rakennuksiksi. Hänen abstrakti ilmaisunsa tiloista rakentuu värien ja valon kautta. TEKSTI | TUIJA EKEGREN
TAIDE & DESIGN 69
TAIDE & DESIGN70 toisistaan jokaisessa kaupungissa, sillä Kolehmaiselle oli tär- keää, että kukin teos oli sopusoinnussa kulloisenkin näyttely- tilan kanssa. Esimerkiksi Kiasman aulassa esillä ollut 20-met- rinen Composition with David and Goliath ei sopinut muiden kaupunkien näyttelytiloihin. ”On tärkeää saada kaksi teosta keskustelemaan toinen toisensa ja ympäröivän tilan kanssa”, sanoo Kolehmainen. Kiertonäyttelyn nimi, A Building is not A Building, kertoo nasevasti siitä, mitä Kolehmainen taiteessaan kuvaa. Kysy- mys on arkkitehtuurista – tiloista ja julkisivuista, joita Ko- lehmaisen kuvista ei välttämättä edes tunnista rakennuksiksi. A Building is not A Building ValokuvaajaOlaKolehmaisen(s.1964)neljänkaupunginkier- tonäyttely A Building is not A Building päättyi juuri Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa. Ajatus näyttelystä sai al- kunsa jo kesällä 2007 ja näyttelyprojektissa Timothy Persons oli mukana promoottorina. Näyttely avautui Kiasmassa alku- vuodesta 2009, siirtyi sieltä Englantiin ja Tanskaan Kööpen- haminan valokuvataiteen museoon palatakseen jälleen Suo- meenjasiisKuntsiin.Näyttelysaihyvänvastaanotonjokaisessa kaupungissa, mm. Walsallissa lähellä Birminghamia näyttelyä kävi katsomassa 24 000 vierailijaa. Näyttely poikkesi hieman OLA KOLEHMAINEN, UNTITLED (MIN 5+6), 2010. DIPTYYKKI 146 X 388 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
TAIDE & DESIGN 71 Abstrakti ilmaisu ja valo Isot tilat kiehtovat Kolehmaista. Museot, hallit ja kirkot – tilaan meneminen hiljentää ja laittaa ajatukset liikkeelle pohtimaan erilaisia asioita. Tila on Kolehmaiselle valoa ja väriä. Kolehmai- sen valokuvissa arkkitehtuuri on lähtökohtana, usein hänen ku- vissaanonrakennustenfasadeja,jotkaKolehmainenmyöskokee tiloiksi. Omien sanojensa mukaan hän riisuu kuvistaan visuaa- lisen metelin pois. Niinpä katsojan voi olla vaikeaa tunnistaa rakennuksia rakennuksiksi Kolehmaisen kuvissa. Mutta se ei olekaan tärkeää Kolehmaiselle. Sen sijaan abstrakti, minimalis- tinen ilmaisu on muodostunut Kolehmaiselle olennaiseksi >> Jo opiskeluaikana Taideteollisessa korkeakoulussa Koleh- mainen huomasi, että henkilökuvaus tuntui vaikealta ja ase- telmien sekä tilojen kuvaaminen puolestaan oli helpompaa. Vuonna 1997 valmistuneen lopputyönäyttelyn nimenä oli Temppeli. Sen jatkona Kolehmainen lähti vuonna 2000 Parii- siin kuvaamaan kirkkoja. Tarkoituksena oli valmistella Eng- lantiin 2001 tulevaa näyttelyä. Viisikymmentä kirkkoa taka- naan hän saapui Jean Nouvelin Pariisin Arabi-instituuttiin. Rakennuksen arkkitehtuuri teki Kolehmaiseen niin suuren vaikutuksen, että kirkkoteema vaihtui Arabi-instituutista teh- tyihin teoksiin.
TAIDE & DESIGN72 Sydneyn biennaali Viime kesänä Ola Kolehmainen osallistui Sydneyn 17. kuva- taidebiennaaliin. Mukaan hänet pyysi tunnettu brittikuraatto- ri David Elliot, joka pyysi Kolehmaista tekemään biennaaliin jotain uutta. Niinpä Kolehmainen toteutti Australiassa puo- li vuotta kestäneen kuvaushankkeen, jossa kuvasi Bauhausin ja modernismin vaikutteita australialaisessa arkkitehtuurissa. Australialaisista arkkitehdeistä päärooliin Kolehmaisen kuvis- sa nousivat Harry Seidler ja Glenn Murcutt. Kolehmainen si- teeraaMurcuttinarkkitehtuurinlähtökohtiasanoin:”Luonnon logiikka määrittää estetiikan” ja kuvailee Murcuttin rakennuk- tilaa kuvatessa. Vuonna 2008 Kolehmaisella oli Alvar Aallon arkkitehtuuriin liittyvä kuvauskiertue, joka ulottui Paimiosta Seinäjoelle Jyväskylän kautta Kolmen Ristin kirkolle Imatral- le.NämäAalto-kuvatalkoivatjohdattaaKolehmaistayhäenem- män kohti abstraktimpaa ilmaisua ja vähitellen valosta oli tu- lossa primaarielementti Kolehmaisen ilmaisussa. Kolehmaista kiinnostaa se, kuinka valo muuttaa rakennuksen muotoja ja ole- musta.Kuvausprojekteissaanhänyleensämuuttaakuvauspaikan ja kohteen luonnonvaloa valotusajoilla. ”On kiintoisaa, kuinka valonmäärälläpystyymanipuloimaantilaa,mm.suorakulmaiset muodottilassamuuttuvatorgaanisiksi.Ilmiötävoisisanoamyös dekonstruktiiviseksi valokuvaukseksi”, Kolehmainen kertoo. OLA KOLEHMAINEN, UNTITLED (KÖLN 37B), 2010. 180 X 230 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
TAIDE & DESIGN 73 esiin Sydneyn oopperatalon, joka on Sydneyn ja Uuden Ete- lä-Walesin osavaltion ylpeys, ja joka usein muodostaa koko julkisen kuvan Australiasta ulkomaiden suuntaan. Moniosai- sessa teoksessa oli käytetty lähtökohtana oopperataloa eri vuorokauden aikoina kuvattuna ja kokonaisuudessaan teos koostui kuudesta eri projisoinnista tilassa. Teos sai biennaa- lin kävijöissä hyvän vastaanoton. Kolehmaisen mukaan ih- misille on oleellista nähdä paikallista, heille tuttua arkkiteh- tuuria muussakin muodossa kuin varsinaisina rakennuksina. Sydneyläisiä tuntui Kolehmaisen sanojen mukaan kiinnosta- van enemmän lokaali arkkitehtuuri kuin globaalit arkkiteh- tuurikohteet. >> sia vaikuttuneena siitä, kuinka nerokkaasti niissä on huomioitu luonnonehdoilla suunnittelu. Esimerkiksi rakennusten paikan valintaa ja aerodynamiikan lakeja on hyödynnetty siten, että il- mastointia ei tarvita, koska tuulet ja ilmavirrat pitävät huolen tästä. Kolehmainen kertoo, ettei alun perin voinut ajatella ku- vaavansaMurcuttinarkkitehtuuria,muttakeskustelutMurcttin kanssatoivatesiinajatuksen,ettävalollarakennustamanipuloi- malla hän pystyisi käyttämään Murcttin arkkitehtuuria lähtö- kohtana omille teoksilleen. Seidlerin ja Murcuttin arkkitehtuurin lisäksi biennaaliteok- sessa South Of Home, Journey of a Mind Kolehmainen toi OLA KOLEHMAINEN, UNTITLED (KÖLN 34B), 2010. 117 X 148 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
TAIDE & DESIGN74 jastuu lokaalisti. ”Viimeisen 2–3 vuoden aikana arkkitehtuuri aiheenaonavautunutitsellenisenymmärryksenkautta,ettätai- de ja arkkitehtuuri ovat olleet läheisiä modernismin alkuajois- ta lähtien. Vaikutteet ja ajattelu kulkevat ristiin rastiin maantie- teellisistä rajoista riippumatta.” Kansainvälisen uran eväät Ola Kolehmainen on asettunut asumaan Berliiniin. Hän sa- noo sieltä käsin olevan helpompaa toimia, kun haluaa toimia kansainvälisesti. Kysyn, mitä kansainvälisen taiteilijauran luominen hänestä vaatii. ”Ensin tulee sisältö, sitten muu, mut- Modernismi Arkkitehtuuria kuvatessaan Kolehmainen on uppoutunut ai- heeseen väkisinkin. Bauhausin vaikutukset modernismiin sekä arkkitehtuurissa että taiteessa, samoin venäläinen kon- struktivismi kiinnostavat. Häntä viehättää se, kuinka monet asiat ja tekijät taiteessa ja arkkitehtuurissa saivat toinen toisil- taan vaikutteita 1900-luvun alun Euroopassa. Kolehmainen ottaa esimerkiksi 1920–30-lukujen eurooppalaiset vaikutteet 1960-luvun amerikkalaiseen minimalismiin ja Donald Juddin taiteeseen. Toinen esimerkki on Le Corbusierin ja Aallon vai- kutukset Frank Gehryn muotokieleen. Kolehmaista siis kiin- nostaa arkkitehtuurin holistinen näkökulma ja kuinka se hei- OLA KOLEHMAINEN, MINIMAL INTERVENTIONS OF LINEAR ELEMENTS, 2007. DIPTYYKKI 202 X 516 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
TAIDE & DESIGN 75 kaikki näyttelystä koituvat kustannukset.” Huolimatta siitä, että Kolehmaista voidaan syystä tituleerata kansainvälises- ti menestyneeksi suomalaiseksi taiteilijaksi, hän luonneh- tii omaa uraansa vaatimattomin sanakääntein. Maailmalla menestyneiksi Kolehmainen mainitsee Eija-Liisa Ahtilan ja Esko Männikön. Kolehmainen kertoo uusista projekteistaan, että kuvasi Le Corbusierin arkkitehtuuria viime kesänä uudella, abstraktil- la lähestymistavalla. Barcelonaan hänellä on tulossa näytte- lyprojekti, jossa hän haluaa myös tuoda esiin lokaalisuuden teeman. Myös Aalto-museoon Jyväskylään on tulossa näytte- ly keväällä 2012. TD ta kaikkien osien toimivuus on olennaisen tärkeää. Sen mitä tekee, pitää olla korkeatasoista. Tämä on myös henkilökysy- mys, koska pitää olla monin tavoin aktiivinen. Pitää työsken- nellä 2–3 kertaa enemmän kuin muut. Menestyminen vaatii hyvän tiimin, johon kuuluu galleristi ja muita ammatillisia tuttavia, kuten museonjohtajia ja kuraattoreita, jotka tuntevat sen sisällön, mitä taiteilija tekee. Suomesta käsin on vaikeaa toimia, koska kansainväliset kontaktit eivät välttämättä yle- ty tänne. Taiteilijan pitää itse olla paikan päällä, koska kon- taktit syntyvät hitaasti ja joskus ohi mennen huomaamatta. Tarvitaan myös onnea ja rahaa teosten tekemiseen. Näytte- lyiden toteuttamisen teoskustannukset ovat suuria. On har- hakuvitelmaa, että museot ja galleriat nykyisin maksaisivat
TAIDE & DESIGN76 ARTVIEW Taidepuheen turhuudesta ja tarpeellisuudesta TEKSTI | MARIA HIRVI-IJÄS KUVA | MARKUS KÅHRE, RAVINTOLA PIDOT, 2010. KUVAKAAPPAUS VIDEOINSTALLAATIOSTA. N iin kauan kuin taide on ollut tietoisesti jaetussa todellisuudessamme, siitä on ollut tarve puhua. On jopa ajateltu, että ensimmäinen inhimillinen puhe oli esteettinen, eli taiteellinen. Taide ja puhe sulautuvat näin ajatuksellisesti yhteen, eräänlaiseksi ih- misen perustarpeeksi. Amerikkalainen taidemaalari Barnett Newman (1905–1970) kirjoitti esseessään ”The First Man Was an Artist” (1947), että ensimmäinen ihminen oli taiteilija. Newmanin ajatuksissa en- simmäisen ihmisen ensimmäinen puheakti oli pyrkimys tavoittaa tuntematonta. Ensimmäi- nen ele oli suunnattu toispuoleiseen. Esteettinen teko tulisi hänen mukaansa ennen sosiaalista olemista. Ihminen veti kepillä merkityksellisen viivan mutaan ennen kun hän kehitti kepistä keihään. Taide ja verbaalinen inhimillinen ilmaisu ovat näin ajateltuna kietoutuneet yhteen. Newmanin ajatuksen mukaan ihmisen puhe oli poeettista ennen kun siitä tuli utilitaristista. Se oli taidetta ennen kun siitä tuli informatiivista kommunikaatiota. Itävaltalainen filosofi Ludwig Wittgenstein (1889–1951) kirjoitti varhaisessa pääteoksessaan Tractatus logico-philosophicus vuodelta 1921 että: ”Was sich überhaupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.” Eli kaikki joka yleen- sä on sanottavissa on mahdollista sanoa selkeästi ja: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”. Tämä kuulostaa ensisilmäyksellä tukevan vaatimusta tadepuheen selkokielestä, joka tuli esille HelsinginSanomientaidekriitikon KaisaHeinäsenkirjoituksessa”Taidepuheonuseinhöpö- höpöä” (HS 7.9.10) Siinä tarkastellaan taidenäyttelyiden yhteydessä tuotettua tekstiä ja pyri- tään tulkitsemaan ja kääntämään nk. ”taidepuheen kielikukkasia” kaikkien ymmärrettävälle selkokielelle. Puhe taiteesta tulisi näin ollen olla kaikkien tajuttavissa. Mutta, jos taiteessa onkin kysymys jostain ei-selkeästä asiasta. Onko meidän ymmärrettä- vä Wittgensteinin ajatus niin, että taiteesta ei saisi puhua, mikäli sanottu asia ei ole aivan sel- keä? Hänen mielestään etiikka ja estetiikka kuuluivat alueisiin, joista ei voida puhua selkeäs- ti. Tämä ei kuitenkaan ole vaatimus niistä vaikenemista. Pikemminkin on kyse siitä, että jos ja kunryhtyyniistäpuhumaan,onvarauduttavafilosofisiinongelmiinjavaativiinkeskusteluihin. Wittgensteinin ajatukset edustavat loogisen empirismin filosofiaa. Toisenlaisia ajatuksia tai- depuheesta tulee esille ranskalaisen filosofin Jean-François Lyotardin teksteissä, joiden voi- daan sanoa edustavan postmodernia filosofista estetiikkaa. Puhuessaan ”taidekommentista” Lyotard tarkoittaa jokaista kielellistä tekoa, joka ponnistaa taideteoksesta tai kytkeytyy taide- teokseen. Hänen mielestään meidän on nähtävä tämä dialogisena yhteytenä. Tämä tarkoittaa, että samalla kun taidekommentti tavallaan rajaa ja määrittelee taideteoksen olemisen, taide- teos itsessään kutsuu, vaatii ja edellyttää kommenttia. Taidepuheen ammattilaiset, taidekriitikot, työskentelevät jatkuvasti tämänkaltaisen dialogin parissa.Jatuntevatsenvaativuudenjatunteenikuisestaepäonnistumisestatavoittaaoleellinen. Mutta Lyotardin mukaan emme mitenkään voi edellyttää täyttä harmoniaa taidekommentin ja taideteoksen välillä. Meidän on hyväksyttävä dissonansin, eripuraisuuden, mahdollisuus. Hyvä taideteos ei vaadi toteutumista tiettyjen harmoniaperiaatteiden mukaan. Samoin taide- puheen laatu on riippumaton yhdenmukaisuuden ja selkeyden vaatimuksista. Jos ja kun sii- hen ryhtyy, on tekemisissä tuntemattoman ja ei-vielä-tiedon kanssa. Siinä on aina riskinsä. TD
77TAIDE & DESIGN
TAIDE & DESIGN78 POIMINTOJA TURUSTA Turku ja Tallinna ovat vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Turussa ohjelmatarjonta on runsasta ja monipuolista, kun taas Tallinna joutuu kamppailemaan niukalla budjetilla. Seuraavaan on poimittu Turun ohjelmasta muutamia kiinnostavia otoksia kuvataide, muotoilu ja arkkitehtuuri silmälläpitäen. Kulttuuripääkaupungin koko ohjelma on nähtävissä osoitteessa www.turku2011.fi TURUN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN AVAJAISET OLIVAT 15.1.2011. KUVA ARTO TAKALA.
TAIDE & DESIGN 79 Ruotsalaisen Carl Larssonin (1853–1919) rakastettu ku- vamaailma esittäytyy Turun taidemuseossa 16.9.2011 – 8.1.2012. Colourscape, labyrinttimainen väriveistos, muodostuu noin sadasta toisiaan seuraavasta värikkäästä kuplasta, joiden si- sällä voi kävellä, oleilla ja kuunnella musiikkiesityksiä. Eye Music Trust (UK) tuo Colourscapen ensimmäistä kertaa Suomeen. Colourscape, 23.7.–14.8., Kupittaanpuisto. Kansainvälinen nykytaidenäyttely Contemporary Art Archi- pelago (CAA) tuo kesällä 2011 Turun saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa, sekä kansainväli- siltä että saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Näyttely on koet- tavissa eri puolilla saaristoa. Näyttely on avoinna kesä– syyskuussa 2011. >> ALVAR AALTO JA PUUN ULOTTUVUUDET -NÄYTTELY NÄHTIIN GALLERIA MAARET FINNBERGILLÄ. KUVA ROBERT SEGER. REINO KOIVULA, HUNAJAKENNO, 2010. OSA PIMEYDEN 876 SÄVYÄ -TAPAHTUMAS- TA. KUVA REINO KOIVULA.
TAIDE & DESIGN80 Japan Today vol.13. European Eyes on Japan tutkii valokuvan keinoin japanilaista nykypäivää. Kuvauskohteena on vuosit- tain vaihtuva kaupunki tai japanilainen maakunta ja vuonna 2011 valokuvaajat ovat Suomesta, Virosta ja kolmannesta Euroopan maasta. Syntyneistä kuvista tuotetaan Turkuun näyttely ja kootaan valokuvakirja. Kansainvälinen Flux Aura 2011 ympäristötaidetapahtu- ma tuo taide-elämyksiä Aurajokeen ja sen varrelle. Näistä osa on hetkellisiä, osa pysyvämpiä.Teokset ovat nähtävissä 20.6.–31.8.2011. Nykytaiteen museo Kiasma esittäytyy Logomossa vuonna 2011 kaksiosaisella näyttelykokonaisuudella. Esille tulevat kaksi Kiasman mediakokoelmien helmeä: Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio WHERE IS WHERE? – MISSÄ ON MISSÄ?, 2008, joka esitetään 16.1.–29.5. sekä Isaac Julienin video- installaatio WESTERN UNION: Small Boats, 2007, joka esi- tetään 17.6.–18.12.2011. Molemmat suurikokoiset installaa- tiot ovat ensi kertaa esillä Suomessa. Close Your Eyes and Tell Me What You See -kansainväli- nen nykytaidenäyttely esittelee nuorten taiteilijoiden töitä ja avaa vuoropuhelua suomenruotsalaisen ja kansainväli- sen taidekentän välille. Näyttelyssä on mukana 15 taiteili- jaa kymmenestä maasta. Näyttelyn ohella nostetaan esiin kuratoimisen tietotaitoa ja kuraattorien monitahoista am- mattikuntaa. Ammatissa toimiville taiteilijoille, kriitikoille, museoväelle, opiskelijoille sekä tutkijoille suunnataan se- minaarisarja kuratoinnista. Seminaari tuo Turkuun joukon kansainvälisiä huippukuraattoreita, syventää kuratoinnin tuntemusta ja antaa esimerkkejä uusista toimintatavoista ajankohtaisiin teemoihin pureutuen. 22.9.–30.11., Tähti- torni, Vartiovuori. Väljästi Lewis Carrollin kirjaan liittyvä Liisa ihmemaassa -näyttely nostaa esiin nykyvalokuvataiteesta löytyvän ra- jankäynnin arjen ja fantasian välillä. 31 taiteilijan näyttely on poikkeuksellisen suuri nykyvalokuvataiteen katselmus, joka asettaa maailmalla huomiota herättäneen suomalaisen valokuvataiteen kansainvälisiin yhteyksiin. Logomo, 16.1.– 18.12.2011. Live 2011 Grand Prix -kilpailun kautta Turku 2011 on etsi- nyt mediataideteoksia ja uusmediasovelluksia alan parhail- ta osaajilta ja uusilta lupauksilta ympäri maailman. Tuloksia esitellään laajalti kaupunki- ja näyttelytiloissa, mediatapah- tumissa ja netissä. Voittajateoksiin ja kilpailuluokkiin voi tu- tustua Live Grand Prix’n englanninkielisellä sivustolla. CARL LARSSON, PEILIN EDESSÄ, 1900. GÖTEBORGS KONSTMUSEUM.
TAIDE & DESIGN 81 Muotoilijan kädenjäljet Turussa nostaa muotoilijoiden työn ihmisten tietoisuuteen ja tuo esiin muotoilun historiaa ja tätä päivää. Muotoiluun voi tutustua kävellen karttaan merkityil- lä bongausreiteillä, verkkosivustolla sekä matkapuhelinso- velluksen avulla. Muotoilureitti avautuu yleisölle keväällä. ARKturku -näyttely esittelee turkulaisten arkkitehtien suun- nittelemia ja Turussa sijaitsevia modernin ja nykyarkkiteh- tuurin helmiä kuvia ja ääntä yhdistäen. Kesä-heinäkuu, Tu- run pääkirjasto. NYT2011. Kesällä nykytaide valtaa Naantalin ja Raision näyttely- ja kaupunkitilat. Näyttelypaikkoja on yhteensä 19, pääosin kävelymatkan päässä toisistaan. Monimuotoisen näyttelytapahtuman kokoavana teemana on Together – yhdessä. Pata, sandaali ja virkattu teltta. Yhteisöllinen taidekokonai- suus kutsuu yhteen maahanmuuttajia, taiteilijoita, taidelai- toksia ja suuren yleisön. Tuhannet pakolaistarinat astuvat esiin taiteen keinoja soveltaen. Kolme installaatiota ja ta- rinoista syntyvät esitykset tarjoavat yleisölle konkreettisia tapoja osallistua luovaan työskentelyyn. Pimeyden 876 sävyä lähestyy pimeyttä lokakuusta eteen- päin kolmesta näkökulmasta: Miten tuoda valoa pitkään ja pimeään vuodenaikaan? Miten löytää humoristisiakin keino- ja käsitellä erilaisia pimeiksi miellettyjä asioita? Miten tiede selittää pimeyttä ja miten sen itse koemme? Tiede ja taide limittyvät ohjelmakokonaisuudeksi, joka elämysten ja ko- kemusten lisäksi herättää kävijät pohtimaan omaa suhdet- taan pimeyteen. SaunaLab. Eri puolille Turkua rakentuu neljä-viisi taiteili- joiden suunnittelemaa saunaa, joihin yleisö pääsee tutus- tumaan saunoen. Kesäkaudella varattavissa olevat sau- nat tarjoavat yksityisvuorojen lisäksi yleisiä saunavuoroja. Saunojen suunnittelijoiksi kutsutut taiteilijat ovat: Jan-Erik Andersson, Heidi Lunabba, Papu Pirtola, Harri Markkula ja Hans-Christian Berg. Saunakulttuuria pohditaan myös mm. kysymyksillä: mistä saunassa puhutaan, mitä sopii saunassa tehdä ja millainen on aito taidelöyly? Retrospektiivinen katsaus Tom of Finlandin maailmankuu- luun tuotantoon. Suomen ehkä kansainvälisesti tunnetuin kuvataiteilija tulee Turun naapurista Kaarinasta. Nyt Tom of Finland alias Touko Laaksonen (1920–1991) palaa kotiin! Logomo, 16.1.–18.12.2011. >> KARIN WIDNÄS, KERAMIIKKATEOS. KUVA TUUKKA PAIKKARI. © TOM OF FINLAND.
TAIDE & DESIGN82 Vanhojen turkulaisten valokuva-albumeita ja tarinoita hyö- dyntäen japanilaiset keramiikkataiteilijat Tomoko Kurahara ja Satoko Sai sekä valokuvataiteilija Marja Pirilä taiteilijat työstävät keramiikka-, video- ja valokuvataiteen näyttely- kokonaisuuden. 20.5.–25.9., Sisäiset maisemat -näyttely, Turun linna. Savi kaupungissa. Taiteilija Pekka Paikkari pinnoittaa hal- keilevaa jäätä muistuttavalla keramiikalla ilmastointikone- huoneen Puutorilla toukokuussa, sähkönjakelurakennus Ku- pittaanpuiston laidalla muuttuu toukokuussa kuvanveistäjä Kim Simonssonin keramiikkaveistoksin ja vedenpumppaa- mo Vaakahuoneen vieressä kaunistuu tammikuussa taitei- lija Karin Widnäsin teoksella. Toukokuussa Timo Nymanin valmistuu multimediaesitys projektista sekä julkistetaan Savi kaupungissa -kirja. Kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely Tuli on irti! vie kävijän tulen äärelle. Tiedekeskus Heurekan ja Turun mu- seokeskuksen interaktiivinen näyttely yhdistää tiedettä ja kulttuurihistoriaa. Logomo, 16.1.–18.12.2011. Turku-Tallinna 2011 Vaatesuunnittelukilpailu (TT 2011) avaa kestävän kehityksen mukaisen ja ihmislähtöisen näkökulman vaatesuunnitteluun.Kilpailussaetsitääntoteuttamiskelpoisia ratkaisuja muotisuunnittelun valtavirrassa usein marginaaliin jäävien tavallisten ihmisten tarpeisiin. Kulttuuripääkaupunki- vuonna 2011 kilpailu on tarkoitettu kulttuuripääkaupunkien, tallinnalaisen Viron taideakatemian ja turkulaisen Yrkeshög- skolan Novian vaatesuunnittelun opiskelijoille. Maaliskuus- sa Kick off workshop Tallinnassa, elokuussa kilpailun tulosten esittely Tallinnan muotiviikoilla ja lokakuussa kilpailun tulos- ten esittely Osaava Nainen -messuilla Turussa. Usko, toivo ja rakkaus. Viiden arvostetun espanjalaistaiteili- jan töistä koottu yhteisnäyttely saapuu Ekumeeniseen Tai- dekappeliin. Kutsutut kuvataiteilijat ovat Diego Canogar, Totte Mannes, Jose Luis Sanchez, Rafael Canogar ja Tomas Vaquero. Taidekappeli on jo rakennuksena itsessään näke- misen arvoinen taideteos, jonka on suunnitellut arkkitehti Matti Sanaksenaho. 1.5.–28.8., Pyhän Henrikin Ekumeeni- nen Taidekappeli. Wäinö!-kuvanveistonäyttely tuo esiin jo tunnustettujen ku- vanveistäjien ohella nuoren sukupolven taitoa ja kerronnal- lista osaamista. Näyttelyyn osallistuu yhteensä kahdeksan taiteilijaa. Wäinö! -näyttely on myös kilpailu: kahdeksasta taiteilijasta yksi palkitaan yksityisnäyttelyllä Turussa vuon- na 2014. Wäinö! -näyttelyjä on tarkoitus järjestää jatkossa neljän vuoden välein. 3.5.–26.6., Galleria Maaret Finnberg ja pääkirjaston sisäpiha. TD TOTTE MANNES, RECAMBIOS. ESPANJALAISTA NYKYTAIDETTA USKO, TOIVO JA RAKKAUS -NÄYTTELYSSÄ. KUVA TOTTE MANNES. JAN-ERIK ANDERSSON JA SHAWN DECKER, LUONNOSKUVA THE SOUNDING DOME SAUNASTA. SAUNALAB. -TAPAHTUMA. KUVA JAN-ERIK ANDERSSON.
TAIDE & DESIGN 83 TULI ON IRTI! -NÄYTTELY LOGOMOSSA. KUVA KARI VAINIO. COLOURSCAPE. KUVA EYE MUSIC TRUST.
Lahdenkatu 4 Puh. (03) 814 4536 Avoinna: ma-pe 10-17, la-su 11-17 Vesijärvenkatu 11 A Puh. (03) 814 4547 Avoinna: ma-pe 10-17, la-su 11-17 Maaria Wirkkala: Jokaisella on oma aikansa Katja Tukiainen: Strawberry Bomb LÖNNSTRÖMINTAIDEMUSEO 29.1.8.5.2011 VALOKUVAAJA CAJ BREMER
TAIDE & DESIGN86 NEW YORK – GALLERIOIDEN KAUPUNKI New Yorkissa on lukematon määrä gallerioita, arvioiden mukaan jopa yli 500. Suurin osa näistä sijaitsee Manhattanilla, yhä suurempi osa Brooklynissä ja jonkin verran Queensissä. Gallerioilla on vakiintunut asema New Yorkin taidemaailmassa ja niiden toiminta on hyvin aktiivista. Monet gallerioista ovat kuitenkin herkkiä suhdannevaihteluille ja New Yorkissa gallerioita syntyy ja kuolee maailmantalouden heilahteluiden mukaan.
TAIDE & DESIGN 87 TEKSTI | KATI LAAKSO KUVAT | JESSE AUERSALO JA KATI LAAKSO YLINNÄ | GALLERISTIT BEVERLY ALLAN JA MARTIN NEDERPELT © GALLERY ALLAN NEDERPELT. KarkeanarvionmukaanvähintäänpuoletNewYorkingalleriois- ta sijoittuu nykyään Chelsean alueelle. Chelsea tuli kuitenkin tunnetuksi gallerioistaan vasta 1980-luvun loppupuolella. Tai- demaailman vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin nykyään kuu- luva LarryGagosianoli ensimmäisiä Chelsean galleriayrittäjiä avatessaan ovensa siellä vuonna 1985. Tätä ennen SoHo toimi pitkään gallerioiden keskuksena, kunnes vaatekauppojen, >>
88 TAIDE & DESIGN East Riverin yli Brooklyniin ja sieltä edelleen Long Island Ci- tyyn, Queensiin. Myös uusilla museorakennuksilla on vaiku- tusta gallerioiden sijaintiin, mm. Boweryn New Museum sekä Long Island Cityn MoMAn alaisuudessa toimiva PS 1 muutti- vatalkuaikoinaanympäröiväämiljöötä.RenzoPianonWhitney- museollesuunnittelemanuudisrakennuksen,jonkaontarkoitus aueta yleisölle Meatpackingin alueella vuonna 2015, on arveltu vaikuttavan kaupunginosan galleriatilanteeseen. New Yorkissa kaupunginosienvälinenmuuttoliikeonjatkuvaajauseinhuonot ja edullisemmat alueet muuttuvat suosituiksi ja trendikkäiksi nuorten ja luovien ihmisten muuttaessa niille ensin halvempien vuokrien perässä. Osittain saman ilmiön myötä myös Brookly- nin galleria- ja taidemaailma on kehittynyt kovaa vauhtia. Brooklyn Allan Nederpelt -galleria sijaitsee syvällä Greenpointissa, puo- lalaisten perheasuntojen ja Williamsburgin nuorten hipsterei- ravintoloiden ja muiden keskustan kaupallisten toimintojen muutto alueelle syöksi vuokrat nousukierteeseen. SoHon kal- listuessa useat galleriat siirtyivät vielä tuolloin rähjäiselle Chel- sean alueelle halvempien vuokrien ja isompien tilojen perässä. Myös Midtown ja Upper East Side ovat pitkään olleet gallerioi- den suosiossa. Etelä-Manhattanilla Lower East Side on jälleen muuttunut suosituksi, vaikka ensimmäiset galleriat ovat olleet sielläkin jo 1980-luvulta saakka. Rankasti karrikoiden voidaan sanoa,ettäBrooklynissajaLowerEastSidellaonnuortakokeel- listajaalakulttuurientaidetta,ChelseassajaSoHossavastaetab- loituneidentekijöiden,Midtownissatunnettujen tekijöiden tai- detta ja Uptownissa antiikkia ja historiallista taidetta. Vaikka Chelseata pidetään yhä gallerioiden keskuksena ja sen avajaisillathoukuttelevatkadutjagalleriattäyteen,onviimevuo- sien taloudellinen taantuma aiheuttanut paljon muutoksia. Mo- net galleriat ovat sulkeneet ovensa ja muuttoliike Manhattanin edullisemmille alueille on voimakasta. Rohkeimmat siirtyvät
89TAIDE & DESIGN den välissä sijaitsevalla vanhojen tehdas- ja varastorakennusten valtaamallaalueella.Rakennus,jossagalleriasijaitsee,eipoikkea ympäristöstään ja katu päättyy gallerian jälkeen satama-alueen piikkilankaan. New Yorkissa galleria, joka on ollut auki vasta puoli vuotta (ensimmäinen näyttely oli alkusyksystä 2010), ja sijaitsee näinkin haastavassa paikassa, saa houkuteltua avajai- siin300–500ihmistä.AllanNederpelt-gallerianperustajatBe- verlyAllanjaMartinNederpelteivätomiensanojensamukaan olleet alun perin suunnitelleet perustavansa galleriaa. Etenkin Nederpeltin suhde taiteeseen on hyvin filosofinen ja ennen gal- lerianperustamistahänpohtipitkääntaidemaailmanrakenteita jamitenniitävoisikyseenalaistaajamuuttaa.Hänhaluaaylläpi- tää ajatusta taiteesta vapaana, hierarkioiden yläpuolella toimi- vana kenttänä. Nederpeltin visio on, että tulevaisuudessa kiin- nostus suuriin taiteilijanimiin ja jo julkimoiksi muuttuneisiin taiteilijoihin vähenee ja nuoret tekijät ottavat vallan. Nederpelt ja Allan haluavat keskittyä taiteen kieleen, jonka he kokevat hävinneen. He käyttävät galleriastaan mieluummin sa- naa ”alusta” (platform), joka tarjoaa tilan nyky-yhteiskunnan dialogejatutkivallejahaastavalletaiteelle.Heeiväthaluaollasi- dottujataiteenmuotoihin,vaantutkiasensisällävaikuttaviavir- tauksia, pyrkimyksiä ja intohimoja. Vaikka Nederpelt on kiin- nostuneempi taiteen immaterialistista arvoista, hän ymmärtää myös taloudellisen puolen. Gallerioiden tehtävä on balansoida taiteen ja talouden välinen suhde, mutta Nederpeltin mukaan useat Chelsean galleriat ovat muuttuneet myymälöiksi, jotka pyrkivät ainoastaan myynnin maksimointiin. Martin Neder- peltpitää globalisaation, digitaalisen ja internet-vallankumouk- sen ja virtuaaliavaruuden vaikutusta paikallisuuden uhkina etenkin galleriamaailmassa, ja on sitä mieltä, että taidemaail- ma on reagoinut maailman muutoksiin huomattavasti hitaam- minkuinesimerkiksitiede,uskonto,muotoilutaiarkkitehtuuri. Allan Nederpelt -gallerian menestys kertoo paljon New Yorkin taidemaailmasta:yleisösaapuupaikalle,mikälikohdeonkyllin eksklusiivinen ja näyttely kiinnostava. Joulukuun 4. päivä 2010 auennut Teamwork-näyttely esittelee 78:n Jeff Koonsin >>
TAIDE & DESIGN90 studiolla työskentelevän taiteilijan teoksia. Studion työnte- kijöistä valtaosa luo omaa taiteellista uraa studiotyön ohella. Näyttelyn idea tuli alun perin Eva Schmidtiltä, joka on yksi Koonsille työskentelevästä noin 105 taiteilijasta. Hän on nuori, reippaasti alle kolmenkymmenen, mutta on uransa aikana osal- listunut jo monen kuuluisan ja arvokkaan Jeff Koonsin teoksen valmistamiseen. TEAMWORK Eva Schmidt tuli Allan Nederpelt -gallerialle kuultuaan työ- kaveriltaan hulppeasta tilasta. Mukanaan hänellä oli vain idea näyttelystä, mutta sen konsepti oli niin mielenkiintoinen, että galleristit tarttuivat siihen siltä istumalta. Schmidtin idea oli esitellä maailmankuulun taiteilijan Jeff Koonsin studiolla ni- mettöminä pysyvien, Koonsin töiden varsinaisten tekijöiden, omaa taidetta. Vaikka suurimmalla osalla studion työntekijöis- täonomataiteellinenura,hekäyttävätvaltaosanajastaantoisen taiteilijan töiden valmistamiseen. Idea tekijöistä nimettöminä toistuu näyttelyssä, jossa ei ole teoskylttejä ja työt ovat signee- raamattomia. Vaikka Jeff Koons oli tietoinen näyttelystä, >> VASEMMALLA | KURAATTORI EVA SCHMIDT.
TAIDE & DESIGN 91
TAIDE & DESIGN92 hän ei halunnut tulla yhdistetyksi siihen – tämän vuoksi hänen nimeään ei näy näyttelyn yhteydessä. Koonsiin viittaa ainoas- taan avajaisissa esiintynyt, Koonsin Acrobat-nimiseen työhön referoiva hummeriasuinen trapetsitaiteilija. Näyttelyn kuratoinut Schmidt toteaa, että Koons käy studiol- laan yleensä vain tarkastamassa töiden yksityiskohtien ete- nemistä tai esittelemässä töitä galleristeille, kuraattoreille tai ostajille. Schmidtin mukaan Koons viettää työpäivät yleensä toimistonpuolella,kriittisempienstudiotyöntekijöidenmukaan ns. taidetehtaan johtajana. Työ studiolla on pilkottu tiukkoihin vastuualueisiin ja yksittäiset työntekijät keskittyvät pienten yk- sityiskohtienhiomiseen.Teamwork-näyttelynteoksiakatsoessa huomaa,että tekijöiden tekniset taidotovat hyvin korkeat,mut- ta teosten ideoissa voi havaita keskeneräisyyttä. Martin Nederpelt pitää luonnollisena, että taiteilijat teettävät työnsä muilla, eivätkä itse osallistu valmistusprosessiin. Histo-
TAIDE & DESIGN 93 riallisesti katsottuna monet taiteilijat ovat käyttäneet toisia tai- teilijoita apunaan, hän toteaa, ja nimeää Vermeerin esimerkik- si.Asetelmaa,jossamoniihminenonsitoutunutyhdenyhteisen ideantoteuttamiseen,Nederpeltpitääkauniina.EvaSchmidtin mukaan suhde oman taiteellisen työskentelyn ja toiselle teke- mäntaiteenvälilläonajoittainristiriitainen,muttasuurimmak- si ajaksi hän pitää Koonsin studiolla tekemäänsä taidetta vain työnä. Studiolla täytyy jättää oma ego taustalle ja keskittyä työ- hön. Schmidt kehuu kollegoitaan ja mainitsee toistuvasti mi- ten inspiroivaa on työskennellä lahjakkaiden ihmisten parissa. Teamwork-näyttely todistaa Nederpeltin mukaan, miten ame- rikkalaisen yhteiskunnan perustoiminto, yhdessä tekeminen, tuottaahedelmällisenlopputuloksen.Hänkokeenäyttelynidean sitovan tekijät yhteiseen kokemukseen, mutta jokaisen omien unelmien kautta. TD
TAIDE & DESIGN94
TAIDE & DESIGN 95 HIRAMEKI KIPINÄ, OIVALLUKSEN HETKI Tokion designviikon yhteydessä järjestettiin viime syksynä suuri suomalaisen muotoilun katselmus, Hirameki. Hanke on suurin muotoilun vientihanke, joka tähän mennessä on järjestetty Design Forum Finlandin toimesta. Hiramekin projektipäällikkö Sirpa Fourastie Design Forum Finlandista kertoo, kuinka hanke rakennettiin ja vietiin eteenpäin. TEKSTI | SIRPA FOURASTIE Tokio on maailma täynnä vierasta kieltä, brändejä, merkkejä ja merkityksiä,ihmisiä,liike-elämääjakaikkiallaasioita,jotkakil- pailevathuomiosta.Kuinkasiisvastatakutsuun,kumartaajapa- nilaiseentapaansyväänjatehdälaadukaskokonaisuus?Kuinka Tokiossa voisi päästä esille? Haaste tuli Japanista ja oli innosta- vaa vastata siihen, muttasamallavirittääseuudellatavalla.Suo- malaisten ja japanilaisten muotoilijoiden vuosikymmeniä kes- tänyt yhteydenpito, yritysten ja Taideteollisen korkeakoulun näyttelyt ovat luoneet positiivista mielikuvaa suomalaisesta muotoilusta. Ministeri Stefan Wallinin Japanin vierailu alku- talvesta 2009, johon Design Forum Finlandin toimitusjohta- ja Mikko Kalhama osallistui, avasi Design Forum Finlandille mahdollisuuden esittää laaja kokonaisuus suomalaisesta muo- toilusta. >> ARTIKKELIN KUVAT HIRAMEKI-NÄYTTELYSTÄ TOKION LIVING DESIGN CENTER OZONE -PILVENPIIRTÄJÄSTÄ. KUVAT DAISUKE OHKI. © DESIGN FORUM FINLAND.
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_
TD11_

Recommended

Myymäläskannaus
MyymäläskannausMyymäläskannaus
Myymäläskannauscvisusti
 
Tulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminen
Tulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminenTulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminen
Tulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminenHaaga-Perho / Haaga Institute Foundation
 
ΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις Γραμματικής
ΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις ΓραμματικήςΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις Γραμματικής
ΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις ΓραμματικήςThanos Stavropoulos
 
AAE-CV-2017-web
AAE-CV-2017-webAAE-CV-2017-web
AAE-CV-2017-webAlexandra van der Geer
 
When Global Executive Search, means GLOBAL...
When Global Executive Search, means GLOBAL...When Global Executive Search, means GLOBAL...
When Global Executive Search, means GLOBAL...David Sanchez-Orozco
 
Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...
Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...
Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...Rogério de Moura
 
DEBRA_SARGENT_WADDLE Tenn
DEBRA_SARGENT_WADDLE TennDEBRA_SARGENT_WADDLE Tenn
DEBRA_SARGENT_WADDLE TennDebra Waddle
 
Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01Leonardo Miljko
 

Recommended

Myymäläskannaus
MyymäläskannausMyymäläskannaus
Myymäläskannauscvisusti
 
Tulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminen
Tulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminenTulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminen
Tulevaisuuden asiakkaat ja matkailuympäristöjen kehittäminenHaaga-Perho / Haaga Institute Foundation
 
ΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις Γραμματικής
ΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις ΓραμματικήςΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις Γραμματικής
ΛΑΤΙΝΙΚΑ Γ' ΛΥΚΕΙΟΥ - Μάθημα 3ο - Ασκήσεις ΓραμματικήςThanos Stavropoulos
 
AAE-CV-2017-web
AAE-CV-2017-webAAE-CV-2017-web
AAE-CV-2017-webAlexandra van der Geer
 
When Global Executive Search, means GLOBAL...
When Global Executive Search, means GLOBAL...When Global Executive Search, means GLOBAL...
When Global Executive Search, means GLOBAL...David Sanchez-Orozco
 
Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...
Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...
Propostas e demandas dos grupos de trabalho do Conselho Participativo Municip...Rogério de Moura
 
DEBRA_SARGENT_WADDLE Tenn
DEBRA_SARGENT_WADDLE TennDEBRA_SARGENT_WADDLE Tenn
DEBRA_SARGENT_WADDLE TennDebra Waddle
 
Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-03_v01Leonardo Miljko
 
Catalogo infraestrutura agua
Catalogo infraestrutura aguaCatalogo infraestrutura agua
Catalogo infraestrutura aguaPriscila Salles
 
Elevens utv våren 17
Elevens utv våren 17Elevens utv våren 17
Elevens utv våren 17kia Bergström
 
Snyman Andre Career Certificates
Snyman Andre Career Certificates Snyman Andre Career Certificates
Snyman Andre Career Certificates Andre Snyman
 
Ejercicio3
Ejercicio3Ejercicio3
Ejercicio3mariaraquel2922
 
Libro 3 utilización del software rapid
Libro 3 utilización del software rapidLibro 3 utilización del software rapid
Libro 3 utilización del software rapidVladimir Espinoza O
 
Estructura y elementos narrativos
Estructura y elementos narrativosEstructura y elementos narrativos
Estructura y elementos narrativosFernando Garcés
 
Significance of perfume in islam and to the humanity in general
Significance of perfume in islam and to the humanity in generalSignificance of perfume in islam and to the humanity in general
Significance of perfume in islam and to the humanity in generalUlfahAhrij
 
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...Llionni-DR
 
Tabelas de vencimento 2016
Tabelas de vencimento 2016Tabelas de vencimento 2016
Tabelas de vencimento 2016Aplbipira
 
CV Santiago Barrio
CV Santiago BarrioCV Santiago Barrio
CV Santiago BarrioSantiago Barrio González
 
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmonImportancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmonGuillermo Diaz
 
La tacona
La taconaLa tacona
La taconaJosue Agila
 
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01Leonardo Miljko
 

More Related Content

Viewers also liked

Catalogo infraestrutura agua
Catalogo infraestrutura aguaCatalogo infraestrutura agua
Catalogo infraestrutura aguaPriscila Salles
 
Snyman Andre Career Certificates
Snyman Andre Career Certificates Snyman Andre Career Certificates
Snyman Andre Career Certificates Andre Snyman
 
Libro 3 utilización del software rapid
Libro 3 utilización del software rapidLibro 3 utilización del software rapid
Libro 3 utilización del software rapidVladimir Espinoza O
 
Estructura y elementos narrativos
Estructura y elementos narrativosEstructura y elementos narrativos
Estructura y elementos narrativosFernando Garcés
 
Significance of perfume in islam and to the humanity in general
Significance of perfume in islam and to the humanity in generalSignificance of perfume in islam and to the humanity in general
Significance of perfume in islam and to the humanity in generalUlfahAhrij
 
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...Llionni-DR
 
Tabelas de vencimento 2016
Tabelas de vencimento 2016Tabelas de vencimento 2016
Tabelas de vencimento 2016Aplbipira
 
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmonImportancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmonGuillermo Diaz
 
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01Leonardo Miljko
 

Viewers also liked (13)

Catalogo infraestrutura agua
Catalogo infraestrutura aguaCatalogo infraestrutura agua
Catalogo infraestrutura agua
 
Elevens utv våren 17
Elevens utv våren 17Elevens utv våren 17
Elevens utv våren 17
 
Snyman Andre Career Certificates
Snyman Andre Career Certificates Snyman Andre Career Certificates
Snyman Andre Career Certificates
 
Ejercicio3
Ejercicio3Ejercicio3
Ejercicio3
 
Libro 3 utilización del software rapid
Libro 3 utilización del software rapidLibro 3 utilización del software rapid
Libro 3 utilización del software rapid
 
Estructura y elementos narrativos
Estructura y elementos narrativosEstructura y elementos narrativos
Estructura y elementos narrativos
 
Significance of perfume in islam and to the humanity in general
Significance of perfume in islam and to the humanity in generalSignificance of perfume in islam and to the humanity in general
Significance of perfume in islam and to the humanity in general
 
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
Asignacion 2-herramientas para la creación y publicación de contenidos didáct...
 
Tabelas de vencimento 2016
Tabelas de vencimento 2016Tabelas de vencimento 2016
Tabelas de vencimento 2016
 
CV Santiago Barrio
CV Santiago BarrioCV Santiago Barrio
CV Santiago Barrio
 
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmonImportancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
Importancia de los foros en la educación virtual modelo de 5 etapas gilly salmon
 
La tacona
La taconaLa tacona
La tacona
 
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
Algoritmi i strukture_podataka_2016-04_v01
 

TD11_

  • 1. 9 7 7 1 7 9 8 1 4 1 0 0 8 taidedesign.fi €11£12$17 TAIDE DESIGN
  • 2. Töölönkatu 8, 00100 Helsinki Puh. 09-434 2560 rovere@rovere.fi www.rovere.fi Vanity Fair. Poltrona Frau ArchivesMadame Inès de la Fressange, Paris ARMANDOTESTA
  • 3. WWW.CERTINA.COM DS FIRST LADY CERAMIC SH. 535,-
  • 4. CLS 250 CDI BlueEfficiency A, autoveroton hinta alk. 60 650 € + arvioitu autovero 15 352,24 € = 76 002,24 € + toimituskulut 600 €. EU-keskikulutus 5,2 l/100 km, CO2-päästöt 134 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Mercedes-Benz-malliston EU-keskikulutus 4,4-16,5 l/100 km, CO2-päästöt 116-392 g/km. Uusi Mercedes-Benz CLS. ”The best or nothing.”– Gottlieb Daimler, 1886 –
  • 6.
  • 7.
  • 8. OY GRANA FINLAND AB, Ristinmaantie 6 B, 37800 TOIJALA | Puh. 045-654 0900, fax. 03-543 4111 | grana@grana.fi | www.grana.fi GAVIA by Ristomatti Ratia
  • 9.
  • 11. 2 0 Y E A R S O F D U R A T ”The world needs the formation of more texture, more color, more form, more life, more sustainability, and greater performance… and endless artistic possibilities. I can do this with Durat.” – Karim Rashid SHOWROOM Lemuntie 3-5, 00510 Helsinki, Finland Tel +358 20 787 1891 Fax +358 20 787 1899 DURAT Huhdantie 4 , 21140 Rimito, Finland Tel +358 20 787 1880 Fax +358 20 787 1899 E-mail info@durat.com www.durat.com STRATUM LAMP LIMITED EDITION
  • 12.
  • 13. TAIDE & DESIGN 13 TAIDE & DESIGN 1/2011 | tila | interior | www.taidedesign.fi SISÄLLYS nykytaide | muotoilu | arkkitehtuuri 19 Tila koskettaa | Tuija Ekegren Pääkirjoitus. 21 Kirjoittajat 22 Ihmeen ja ihmisyyden taidetta | Maria Hirvi-Ijäs Eija-Liisa Ahtilan teoksissa käsitellään ihmisyyden ydinasioita. 28 Issey Miyake, design ja metodin mahti | Erkki Huhtamo 36 Fred Sandback, Tilallisen piirroksen edelläkävijä | Juliette Kennedy 44 Jangtse, pitkä joki | Katriina Kokko Nadav Kanderin kuvia kahlitusta virrasta 56 Design Miami – muotoilun elitismiä | Marianna Wahlsten 68 Tila on väriä ja valoa | Tuija Ekegren Ola Kolehmaisen valokuvien ilmaisu on abstraktia. 76 Taidepuheen turhuudesta ja tarpeellisuudesta | Maria Hirvi-Ijäs Artview-taidekolumni. 78 Poimintoja Turusta | Kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa. 86 New York – gallerioiden kaupunki | Kati Laakso 94 Hirameki, Kipinä, oivalluksen hetki | Sirpa Fourastie Näin valmisteltiin muotoilun suuri vientihanke Tokioon. 102 Katso, kuuntele ja kosketa – esteettömyys tilasuunnittelussa | Terhi Tamminen 114 Telkien takaa | Erkki Huhtamo Design Discussion -muotoilukolumni. Teamwork-näyttely esitteli Jeff Koonsin studion taiteilijat | s. 86
  • 14. Design Forum Finland 14.1.–13.2.2011 Erottajankatu 7, Helsinki avoinna ma–pe 10–19, la 10-18, su 12–17 Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti, Oslo, Norja, 18.8.–18.9.2011 Suomen kulttuuri-instituutti Tukholmassa, Ruotsi, 6.10.–3.11.2011 www.ornamo.fi www.grafia.fi www.finno.no www.finlandsinstitutet.se Muotoilijat ’11 Finnish Designer Awards
  • 15. TAIDE & DESIGN 15 Pyhän Laurin kappeli Vantaalla | s. 134 118 Ornamentti ja fantasia – elämää lehdellä | Ritva-Liisa Yrjölä 134 Pyhän Laurin kappeli, Vantaa | Tarja Nurmi 145 Mystinen metsä teollisuushallissa | Heidi Laakso Hel Yes! -väliaikaisravintola pystytettiin Helsingissä. 150 Pop up -todellisuus | Kaisu Ravanti Arch Digest -arkkitehtuurikolumni. 156 Maan ja taivaan välissä | Tarja Nurmi Die tote Stadt -oopperan lavastus Suomen Kansallisoopperassa. 160 Muotoilun vankina | Heikki Meriläinen 164 Muotoilijat ’11 | Petra Ilonen 178 Pitkän valkoisen pilven maan koruja | Päivi Ruutiainen 184 Cindy Sherman: London’s calling | Melanie Abrams Lontoo-kolumni. 186 FORMEX 2011 | Tuulahduksia Skandinavian suurimmilta sisustusmessuilta. 190 Alison Jacques Gallery | Melanie Abrams 194 KIRJAT 194 Harri Larjoston unet ja Valve – toisen käden tietoa | Maria Hirvi-Ijäs 196 Kaskuja ja anekdootteja kuvataiteen piiristä 1930–2010 | Tuija Ekegren 198 UUTISET 198 Guggenheim-museo ja Helsingin kaupunki aloittivat yhteistyön 200 Pro Finlandia -mitali Fujiwo Ishimotolle ja Eero Aarniolle 202 Ruokativoli Ranskassa | Tuija Ekegren 208 English summary
  • 16.
  • 17. SILVER ART KORKEAVUORENKATU 3 00140 HELSINKI PUH. (09) 608 816 FAX (09) 170 210 sales@silverart.fi www.silverart.fi TAIDE & DESIGN Toimituspäällikkö | Executive Editor Tuija Ekegren tuija.ekegren@taidedesign.fi +358 50 433 5825 Asiantuntijaedustaja | Advisor Maria Hirvi-Ijäs maria.hirvi@taidedesign.fi +358 50 322 9177 AD Ari Leppänen ari.leppanen@taidedesign.fi +358 50 324 5441 Toimituksen muut osoitteet, lehdistötiedotteet & tiedustelut toimitus@taidedesign.fi lehdistotiedotteet@taidedesign.fi Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen, uudel- leenjulkaisu tai kopiointi on kiel- lettty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Toimitus vastaa vain tilatus- ta aineistosta. Kustantaja pidättää itsellään oikeu- den olla toimittamatta tilattuja leh- tiäylivoimaisenesteen(forcemajeu- re) vuoksi, jollainen on tyypillisesti sota, lakko, luonnonkatastrofi ja tuotannollinen häiriö. Kaikki oikeudet pidätetään | All rights reserved | 2011. KANSI | COVER OLA KOLEHMAINEN: ALCHEMY, 2010. 176 x 136 CM ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC 1/2011 | tila | interior www.taidedesign.fi nykytaide | muotoilu | arkkitehtuuri Myyntipäällikkö Jere Virtanen jere.virtanen@taidedesign.fi +358 50 309 2695 Myyntipäällikkö Satu Pohjola satu.pohjola@taidedesign.fi +358 50 430 2270 ilmoitukset@taidedesign.fi International Advertising, German Country Manager Tapio Brusiin tapio.brusiin@taidedesign.fi +358 40 721 9394 TAIDE & DESIGN PL 333, 00121 Helsinki fax +358 10 666 5459 Kustantaja | Publisher: Pronto Media, Helsinki Toimitusjohtaja Tuure Leppämäki tuure.leppamaki@prontomedia.fi | +358 50 430 2244 Ilmestymistiheys: 8 numeroa / vuosikerta ISSN 1798-1417 Tilaukset ja jakeluasiat tilaukset@taidedesign.fi | puh. +358 10 666 5455 (MA–PE 8–17)
  • 18. uusia maalauksia & grafiikkaa 4.2.–20.3.2011 Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere • Finlaysonin alue • Puhelin (03) 213 3050 www.himmelblau.fi • Avoinna: ma-pe 11-17, la-su 12-16
  • 19. TAIDE & DESIGN 19 T ila on kokonaisvaltainen ja henkilökohtainen kokemus, joka voi olla fyysinen tai mentaalinen tai mo- lempia. Liikumme monenlaisissa tiloissa: arkisissa, juhlavissa, julkisissa, yksityisissä, pienissä ja suu- rissa, rakennetuissa ympäristöissä tai luonnon omissa tiloissa. Ihmiset kiinnittyvät voimakkaasti oman elinympäristönsä tiloihin, ne rakentavat osan identiteetistämme. Olemme oman kylän tai kaupungin asukkeja sielunmaisemanamme latomeri, tuomiokirkko tai lähiön leikkipuisto. Kansallistunteemme raken- tuu niin ikään usein yhteisten, ikoneiksi koettujen rakennusten avulla. Meillä on tarve vaikuttaa elinympäristöömme ja arjen tiloihimme. Haluamme rakentaa, koristaa, muoka- ta, purkaa ja sisustaa. Omaan tilaan vaikuttaminen tuntuu perusoikeudelta. Monet julkiset tilat, kuten kah- vilat, tuntuvat olevan ihmisten sydämissä kansalaisomistuksessa, ja kun niihin kajotaan, syntyy älämölö. Tilat ovat aina toimineet innoittajina eri taiteenlajien suuntaan. Taidetiloilla, gallerioilla ja museoilla, on usein positiivinen mer- kitys koko lähiympäristöönsä, mm. New Yorkin Chelsean alue on kehittynyt gallerioiden myötä. Suomea koskevan Guggen- heim-uutisenyhteydessäontuotuesiinmyösBilbaonkaupungin identiteetin muutos. Bilbaota ja Helsinkiä ei voi verrata toisiinsa, mutta on selvää, että toteutuessaan Guggenheim-hanke vaikut- taisi sekä konkreettisesti Helsingin rakennettuun ympäristöön ettäkaupunginhenkiseentilaan.Vaikkahankeeitoteutuisikaan, on merkittävää huomata, että Suomessakin taide nähdään ta- voittelemisen arvoisena asiana. Täällä kun on totuttu puhumaan kauppakeskuksista ja automarketeista paikkakuntien maamerk- keinä ja vetonauloina. Pop up -arkkitehtuuri ilmiönä ja markkinoinnin välineenä on tullut osaksi tiedostettua arkea. Pop up -rakennelmia on tietys- ti kautta historian tehty, mutta ei niitä aina ole osattu Pohjolan perukoilla pop upiksi nimetä. Lasten leikkeihin kuuluva raken- telu, mm. majat metsiin tai olohuoneeseen sohvan ja pöydän vä- liin, on luonteeltaan pop upia ja opiskelijoiden projektit ovat tyy- pillisesti olleet pop upia. Kun itse aloitin opiskelun TaiKissa 1980-luvulla, SVYP, suun- nittelun ja muotoilun yleiset perusteet -kurssi raahasi koulun kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat milloin minnekin, mm. Sipoon korpeen rakentamaan majoja metsätyömaalle. Yövyimme sissihenkeen pop up -hotelleissamme, mutta emme tajunneet osallistuvamme tulevaisuuden markkinointiprojektien hallinta -kurssille. Tuskin tätä olivat miettineet kurssin vetäjät Satu Kiljunen ja Jussi Kivikään, vaan he tarjoilivat opiskelijoilleen 80-luvun lopun henkeen elämyksellisyyttä ja ympäristötaidetta. Tämä muistui mieleen Hel- singin Kyläsaareen Lontoon konseptin mukaisesti uudelleen pystytetyssä Hel Yes! -väliaikaisravintolassa. New Yorkilla on Meatpacking District, Helsingin positiivinen diskriminointi voisi osua tukkutorin alueelle. Tässä Hel Yes! toimi suunnannäyttäjänä. Guggenheim-museotuskintoimisiaivanpopup-muodossa,vaikkaGuggenheim-säätiöetsiikinideoitauuden- laisen,tulevaisuudenmuseontoteuttamiseen.Tulevaisuuteenonvaikeaanähdä,muttainnostavaasenideoin- ti on kautta aikain ollut. PÄÄKIRJOITUS Tuija Ekegren toimituspäällikkö Tila koskettaa STIG BAUMGARTNER, VALO YÖSSÄ, 2009. ÖLJY KANKAALLE, 270 X 210 CM. TEOS ON BAUMGARTNERIN HAKUNILA-SARJASTA.
  • 20.
  • 21. TAIDE & DESIGN 21 KIRJOITTAJAT MELANIE ABRAMS | FM, Lontoo. Useille lehdille (mm. Financial Times, The Times, The Independent ja The Guardian) kirjoittava freelance-journalisti, joka on erikoistunut kuvataiteeseen, valokuvaukseen, elokuviin, muotiin ja mediaan. SIRPA FOURASTIE (s.1970) | TaM, Ph.D Student in Design, Aaltoyliopisto TaiK, Helsinki. Toimii projekti- päällikkönä Design Forum Finlandissa ja on vuosi sitten perustetun yhdistyksen Finnish Design Management Association FDMA:n toiminnanjohtaja. MARIA HIRVI-IJÄS (s. 1962) | FT, Helsinki. Taiteen tutkija ja kriitikko, on toiminut mm. näyttelykuraattorina Kiasmassa, taideteorian professorina Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa, Kuvataideakatemian rehtorina sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä nykytaiteen kentällä. ERKKI HUHTAMO (s. 1958) | FT, Los Angeles. Kalifornian yliopiston, UCLA:n, professori Design Media Arts -laitoksella. PETRA ILONEN (s. 1965) | TaM, Helsinki. Työskentelee Teollisuustaiteen Liitto Ornamossa. JULIETTE KENNEDY (s. 1955) | FT, matematiikka, Helsinki. New Yorkissa väitellyt ja sieltä Suomeen muutta- nut Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen lehtori. On kirjoittanut realismista matematiikan filosofiassa, kuratoi satunnaisesti näyttelyitä. KATRIINA KOKKO (s. 1969) | VTM ja tradenomi, Shanghai. Freelance-kirjoittaja. HEIDI KOSKI (s. 1983) | Helsinki. Viimeistelee maisteriopintoja Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitoksen tekstiilitaiteen koulutusohjelmassa. Muotoiluun ja sen ilmiöihin keskittynyt freelance-toimittaja. KATI LAAKSO (s. 1979) | KTM, New York. Kirjoittaja on ajan ilmiöistä kiinnostunut, New Yorkissa kulttuurialalla työskentelevä kauppatieteiden maisteri, joka on toiminut useita vuosia niin julkisen kuin yksityisen sektorin eri kulttuuritoimijoiden parissa. HEIKKI MERILÄINEN (s.1956) | Teollinen muotoilija (TaiK), Tuusula. Kirjoittaja on elämän ilmiöistä kiinnostunut ihmettelijä ja toimii teollisena muotoilijana ja toimitusjohtajana muotoilutoimisto Muodonvuoksi Oy:ssä. TARJA NURMI (s. 1951) | Arkkitehti SAFA, Helsinki. Arkkitehtuurikriitikko. Työskennellyt monissa arkkitehtitoimistoissa, tehnyt omia suunnittelutöitä. Kirjoittaa myös kansainvälisiin arkkitehtuurilehtiin, toimii näyttelykuraattorina ja luennoitsijana. KAISU RAVANTTI (s. 1963) | FM, Espoo. Rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun keskittynyt vapaa toimittaja. PÄIVI RUUTIAINEN (s. 1958). | FM, lehtori, kuvataidekriitikko. Valmistelee väitöskirjaansa nykykorusta ilmiönä taiteiden kentillä. TERHI TAMMINEN (s. 1970) | KTM, Helsinki. International Design Business Management -ohjelman käynyt kauppatieteilijä, joka toimii muotoilua edistävissä viestinnän, markkinoinnin ja myynnin tehtävissä. MARIANNA WAHLSTEN (s. 1962) | Bachelor of Arts (Sussex University), Hove, Iso-Britannia. Vapaa taidehistorioitsija, toimittaja ja valokuvaaja. Tekee arkkitehtuuriin, sisustukseen ja matkailuun liittyviä artikkeleita sekä suomalaisiin että englantilaisiin julkaisuihin. Vieraileva opettaja Central Saint Martins arts & design collegessa. RITVA-LIISA YRJÖLÄ | FM, sisustussuunnittelija (SI), taideterapeutti, kuvataiteilija ja vapaa toimittaja, Helsinki. Työskentelee muoto- ja värimaailman moniulotteisilla kentillä toimien yhteistyössä mm. arkkitehtien kanssa.
  • 22. TAIDE & DESIGN22 IHMEEN JA IHMISYYDEN TAIDETTA TEKSTI | MARIA HIRVI-IJÄS EIJA-LIISA AHTILA, THE HOUR OF PRAYER, 2005. 14 MIN 12 S, DVD-INSTALLAATIO NELJÄLLE PROJEKTORILLE, 4:3, ÄÄNI DD 5.1, ALKUPERÄISKIELI ENGLANTI. VALOKUVAT MARJA-LEENA HUKKANEN. COURTESY OF MARIAN GOODMAN GALLERY, NEW YORK AND PARIS © 2005 CRYSTAL EYE – KRISTALLISILMÄ OY.
  • 23. TAIDE & DESIGN 23 ”…jotta jokin saa alkunsa, on pakko vain aloittaa ja ottaa yhteyttä johonkin, jota ei vielä ole – ainakaan omassa tiedossa. Ja kirjoittaa siihen lisää.” Näillä sanoilla aloittaa kertoja Eija-Liisa Ahtilan uusimmassa teoksessa Marian ilmestys. Ja näillä samoilla sanoilla on hyvä aloittaakirjoitusAhtilantaiteesta.Syysilleeioleainoastaansii- nä,ettäaloituksetovatainavaativia.Syyonmyössiinä,ettäEija- Liisa Ahtilan taide on osana niin laajaa kokonaisuutta, että sen hallitseminen tai jopa hahmottaminen on jokaiselle liian vaa- tivaa. Sen alkua ei löydä. Niin aloitamme keskeltä jotain, jon- ka eri kerroksia on pyrittävä purkamaan hienovaraisesti. Jotta niistä syntyisi itselleen tietoa. >>
  • 24. TAIDE & DESIGN24 että hänellä on kyky hyvin poeettiseen visuaalisen kerron- taan, hän kykenee käsittelemään taiteessaan hyvin arkisiakin asioita arvokkaalla yleisinhimillisellä tasolla ja hän taitaa mo- ninaisen kielenkäytön, niin verbaalisen, dramaturgisen kuin visuaalisen. Jokainen Ahtilan teos on monitasoinen tutkimuksellinen pro- sessi, joka menee syvälle kysymyksiin ihmisyyden ydinasiois- ta. Jokaisesta teoksesta löytyy avainkäsitteiden avulla määri- teltyjä ilmiöitä kuten rakkaus, suru, kuolema tai anteeksianto. Jokainen teos on omanlaatuinen kertomus, jossa ydinaihe on ankkuroitu toiseen tarinaan tai toiseen materialisoituun koke- mukseen. Niistä rakentuu sen visuaalinen kokonaisuus, rytmi- tettynä tilan, ajan, kielen, äänen ja musiikin kanssa. Eija-Liisa Ahtila (s. 1959) on kuvataiteilija, jolla tähän men- nessä on ollut harvinaisen vaikuttava ura. Yksityisnäyttelyitä on nähty Lontoon Tate Modernissa, Pariisin Jeu de Paumessa sekäHelsinginKiasmassajatullaannäkemäänTukholmanMo- derna Museetissa. Sen lisäksi hänen teoksiaan on hankittu mu- seokokoelmiin ja hyvin arvostettuihin yksityiskokoelmiin ym- päri maailman. Niitä on esitetty lukemattomissa merkittävissä nykytaiteen näyttelyissä ja hänellä on yhteistyö maailman par- haimmiksi luettujen galleristien kanssa. Tämän lisäksi hän on vastaanottanut useita palkintoja sisältäen Venetsian biennaa- lin parhaan paviljonkiteoksen palkinnon vuonna 1999. Hänel- le myönnettiin vuonna 2009 Suomen valtion arvonimi Taiteen akateemikko. Mikä tekee Eija-Liisa Ahtilan teoksista ja työskentelystä niin arvostettua ja ainutlaatuista? Yleisellä tasolla on todettava,
  • 25. TAIDE & DESIGN 25 Ihmeen esittäminen Teos Marian ilmestys valmistui marraskuussa 2010 ja oli esillä rinnakkainPariisissagalleriaMarianGoodmanissajaHelsingis- säGalleriaHeinossaylivuodenvaihteen.OvikäviUudenmaan- kadun galleriassa tiuhaan, koska Ahtilan teokset ovat harvoin esillä Suomessa, varsinkin ensiesityksen muodossa. Kun tapaan taiteilijan, hänei vieläoleehtinytedes alkaa sulattaa puolentois- ta vuoden mittaista työprosessia, vaan jatkaa sen käsittelyä ja työstämistä saman tien teoksen elokuvaversion leikkaamisella. 32 minuutin mittaisessa teoskokonaisuudessa onkin sulatta- mista myös katsojalle. Kuten monessa aikaisemmassa Ahtilan teoksessa, kertomuksen teemat ja tapahtumat sekä sen konk- reettineninstallointilimittyvätkatsojalletilalliseksijaajallisek- sikokemukseksi.Kaikkeaeivoinähdäsamanaikaisesti.Kuvien, kerrotun tarinan ja äänimaailman rinnakkaiset kulkemiset on otettava vastaan ilman suoraa ohjausta tai oikeaa järjestystä. Marianilmestysonkolmenprojisoidunkuvaninstallaatio,joka monitasoisesti käsittelee tiedon, havainnon ja ilmaisun yhteen- kietoutumista. Sen keskeisinä teemoina ovat todellisuuden ih- mettelyjaihmeentoteutuminen.Teoksenytimentukimateriaa- lina toimivat Luukkaan evankeliumissa kerrottu tarina Marian ilmestyksestä ja siitä tuotetut renessanssiaikaiset maalaukset. Juuri tämä hetki, jolloin arkkienkeli Gabriel kertoo Marialle hänen raskaudestaan, rekonstruoidaan teoksessa näytelmänä naisryhmän kanssa. Katsoja seuraa näytelmän harjoituksia ja lopulta hänelle annetaan esitys ihmeestä. Teoksen taustalla on virolaisen luonnontieteilijän ja filosofin Ja- kobvonUexküllin(1864–1944)ajatuksetmoninaisestatodel- >> EIJA-LIISA AHTILA, MARIAN ILMESTYS – THE ANNUNCIATION, 2010. 3-CHANNEL PROJECTED HIGH DEFINITION INSTALLATION 33 MIN; 35MM+HD; 16:9/1:1,78; DOLBY DIGITAL 5.1 © 2009 CRYSTAL EYE – KRISTALLISILMÄ OY.
  • 26. TAIDE & DESIGN26 edellisessä teoksessa, Missä on missä, keskeiseksi nousi hänen kiinnostuksensa kieleen, kirjoittamiseen ja lukemiseen, teks- tin syntymisen prosessiin ja kirjoittamisprosessissa olemiseen. Siinä kuolema tulee runoilijan luokse pyytämään sanoja, koska on kysymys pyrkimyksestä ymmärtää, antaa asioille ja tapah- tumille sanojen avulla merkitys. Kuolema koskettaa tositapah- tuman kertomuksen kautta, tapahtuma jossa kaksi algerialaista poikaa tappaa eurooppalaisen kaverinsa. Kertomus on peräisin psykiatri Frantz Fanonin (1925–1961) kirjasta Sorron yöstä, jossa hän kuvaa ihmisten kokemuksia Algeriansisällissodastaja kriittisesti tarkastelee kolonialismin tuhon psykologiaa. Adelin ja Ismaelin teko on heidän tapansa reagoida, vastata aikuisten käsit- tämättömiintekoihin,sodankäyntiin,tappamiseen,jotaeimikään järki voi selittää. Tapahtumat tulevat runoilijan luokse ja punou- tuvathänenelämäänsä.Ajallisetjapaikallisetetäisyydethäviävät. lisuudesta, joka ei voi olla yksi ja sama kaikille eläville olennoil- le. Mikäli ymmärtää maailman muuksi kuin kaikille yhtäpitä- väksi, on hyväksyttävä, että kaikkea ei voi tietää. Ahtilan teok- sessa ihme ei voi tapahtua ilman sen sallimista, on uskottava sen mahdollisuuteen. Mahdollisuus moninaisen todellisuuden ymmärtämiseen löytyy myös taiteesta, taiteellisesta tiedosta. Tämä tulee sekä suoraan ääneen lausutuksi että havainnollis- tuu perspektiivin erilaisin esimerkein ja moniin ikonografisiin viittauksiin moneen kuvallisen ilmaisun malliin läpi teoksen. Havainnosta kielellisyyteen Jos Ahtila uusimmassa teoksessaan tuo esille ajatuksiaan tie- dosta, epätiedon olemuksesta, taiteellisen tiedon mahdollisuu- desta ja taiteen kautta toiseen todellisuuden siirtymisestä, niin
  • 27. TAIDE & DESIGN 27 Emme enää tiedä missä on missä. Sanat eivät koskaan pääse peril- le.Katsojasaatetaankeskelletapahtumankulkuaihanfyysisesti. Kuuden projisoinnin teos alkaa animaatiopohjaisella prologilla japäättyyepiloginatoimivanadokumentaariseenelokuvaosioon. 53-minuuttisen teoksen keskikohdat jakautuvat neljälle seinäl- le, jolloin katsoja joutuu osalliseksi kerronnan rytmitettyä jak- sotusta. Katsoja joutuu näin myös valitsemaan tapansa punoa omakohtainen tarina keskellä audiovisuaalista kerrontaa. Vuonna 2008 valmistunut Missä on missä näytettiin ensim- mäistä kertaa Ahtilan yksityisnäyttelyssä Jeu de Paume taide- hallissaPariisissa.Teoksenkertomuksetjadokumentaarisetku- vatväkivaltaisuuksista1950-luvunAlgeriassasaivatomanlaisen merkityksensäranskalaisessakontekstissa.Kolonialisminjäljet heittävät kauaksi kantautuvia varjoja, mikä on ilmiselvä jokai- selle katsojalle. Ahtilan tapa käsitellä mahdottomuuksia, jul- muuksia ei anna niille ratkaisuja, mutta antaa niille ajatukselli- sen ja tiedostamisen paikan muuten niin yleisessä tapahtumien paikattomuudessa. Missä on missä -teos tulee esille Suomeen ensimmäistä kertaa osana Turun kulttuuripääkaupunkivuotta. Se on samalla osa KiasmanArs11-projektia,jonkateemanaonafrikkalaisenkult- tuurin piirteet ja läsnäolo nykytaiteessa. Koko kevään pituinen esilläolojaksonäyttelykeskusLogomossaantaakatsojillehyvän mahdollisuudenpaneutuavaativaanjamonitasoiseenteokseen. Taiteilija on silloin kuitenkin jo toiminnassaan kaukana tule- vaisuudessa. Uusi teos on jo suunnitteilla ja alkaa konkreetti- sesti rakentua taso tasolta kevään aikana. Tavoitteena on uusi ensiesitys tulevan vuoden helmikuussa Tukholman Moderna Museetissa. TD EIJA-LIISA AHTILA, WHERE IS WHERE?, 2009. 55 MIN 50 S, 4-IMAGE SPLIT SCREEN FILM, 35 MM PRINT (1:1,85; DD5.1) & 2K DIGITAL CINEMA (1:1,85; AUDIO 5.1), ALKUPERÄISKIELI SUOMI ENGLANNIKSI TEKSTITETTYNÄ. VALOKUVAT MARJA-LEENA HUKKANEN. © 2009 CRYSTAL EYE – KRISTALLISILMÄ OY.
  • 28. TAIDE & DESIGN28 ISSEY MIYAKE, DESIGN JA METODIN MAHTI Design vaatii inspiraation lisäksi myös johdonmukaista metodista ajattelua. Mutta mistä design-metodiikassa oikein on kyse? Tässä artikkelissa vastausta etsitään tarkastelemalla Issey Miyaken, japanilaisen muotisuunnittelun grand old-young manin, uutuutta nimeltä ”132 5” – hänen ensimmäistä omaa luomustaan yli vuosikymmeneen. ”132 5” on kaukana perinteisestä kokoelmasta – kyse on pikemminkin kokeellisesta prosessista, jonka välityksellä Miyake on lähtenyt kyseenalaistamaan vaateteollisuuden itsestäänselvyyksiä ja etsimään kestävän kehityksen periaatteita. TEKSTI | ERKKI HUHTAMO
  • 29. TAIDE & DESIGN 29 ARTIKKELIN KUVAT | ISSEY MIYAKEN TEOKSIA REALITY LAB. -NÄYTTELYSTÄ TOKION 21_21 DESIGN SIGHT DESIGN-KESKUKSESTA. NÄYTTELY OLI 16.11.–26.12.2010 © 21_21 DESIGN SIGHT.
  • 31. TAIDE & DESIGN 31 asennettaan selittää kasvutausta. Pikkupoikana Miyake selviy- tyi hengissä atomipommin räjähdyksestä kotikaupungissaan Hiroshimassa. 1960-luvulla hän perehtyi tulevaan ammattiin- sa Pariisissa, jossa koki toisenlaisen järistyksen: vuoden 1968 opiskelijavallankumouksen. Se sai hänet kääntämään selkänsä elitismillejakiinnostumaandesignista,jokaonosaarkipäiväis- täelämääjavetoaakehentahansaiästä,sukupuolestajataustas- ta riippumatta. Vaikka Miyake on luonut menestyksekkään globaalin brändin ja marssittanut lukemattomia supermalleja Pariisin catwalke- ja pitkin, hänen asenteensa omaan työhönsä on säilynyt varsin poikkeuksellisena.Tämäonkäynytyhäselvemmäksiviimeisen vuosikymmenenaikana.Vuonna1999Miyakeluovuttivastuun muotikokoelmiensa suunnittelusta Naoki Takizawalle, jolta sen taannoin peri toinen Miyaken pitkäaikainen luottomies, Dai Fujiwara. Monen mielestä tämä tarkoitti eläkkeelle siirty- mistä. Miyake ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereillaan. Design ja globaalin kriisin haasteet Olen jo aiemmin kirjoittanut tähän lehteen Tokion Midtownin 21_21 Design Sight -keskuksesta, joka avautui Miyaken aloit- teesta muutama vuosi sitten. Miyake on käyttänyt sitä tehok- kaasti designin kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ulottuvuuk- sien esiintuomiseen. Miyaken kuratoimaa näyttelyä nimeltä XXIst Century Man (2008) voi pitää hänen design-manifesti- naan. Mukaan oli kutsuttu kansainvälisiä designin ja nykytai- teen mestareita Ron Aradista Tim Hawkinsoniin, mutta esil- lä ei ollut lainkaan kaupallisia design-tuotteita. NäyttelyluettelonjohdannossaMiyakeluonnehtiglobaaliaym- päristökriisiätaitekohdaksi,jonkaylipääseminenvaatiiluovien henkilöiden yhteistä ponnistelua: ”Vain luovuuden ja mieliku- vituksen ihmeiden kautta maapallomme voi kokea unelmiensa toteutuvan ja uusien realiteettien synnyttävän uusia unelmia.” Miyake oli tehnyt johtopäätöksensä: luovan henkilön on ryh- dyttävä vastuunkantajaksi; nojatuolissa retkottamiseen ei ole varaa. Miyaken ekologiset huolenaiheet olivat selvästi esillä hänen työryhmineentoteuttamassaanvaltavassainstallaatiossanimel- tä ”21. vuosisadan myytti.” Sen fantasiatodellisuus oli raken- nettu kokonaan kierrätysmateriaalista: pahvista sekä hukkapa- perista, jota kertyy Miyaken kuuluisan poimutusmenetelmän sivutuotteena. Miyaken PLEATS PLEASE -vaatteille tunnus- omainen tiheiden vekkien tekstuuri luodaan nimittäin litistä- mällä vaatekappale kahden paperiarkin väliin ja ajamalla se tu- likuuman prässin läpi. Nendo-niminen designkollektiivi oli luonut samasta materiaalista mielikuvituksellisia nojatuoleja. Miyake otti seuraavan askeleen viime syksynä, jolloin julkistet- tiin kokoelma nimeltä ”132 5”, hänen ensimmäinen uutuutensa yli vuosikymmeneen. Catwalkille sitä ei viety, vaan se julkistet- tiin pariisilaisessa taidegalleriassa ja laitettiin loppuvuodesta esille 21_21 Design Sightin Reality Lab. -näyttelyyn. >> malliston joka vuosi, Miyaken päähuomio on kohdistunut pit- käikäisempiin innovaatioihin. Kyse ei ole vain siitä miltä vaat- teetnäyttävät,vaanmyössiitämitenniitätuotetaan,markkinoi- daan ja kulutetaan – siis koko design-prosessista. Miyakea ei vilkuile menneisyyteen; vain uusi ja ennen koke- maton on innostavaa. Siksi hän ei edes haluaisi itsestään käy- tettävän rajoittavaa ”muotisuunnittelijan” nimikettä. Hänen Aloitetaantruismilla:onnistuneeseendesign-tuotteeseentarvi- taan monta asiaa. Innoitus on olennaista, mutta se ei vielä riitä. Vähintään yhtä tärkeää on kirkas konsepti, kokemuksen tuoma materiaalien tuntemus, kulttuuritietoisuus sekä johdonmukai- nenmenetelmä.Kaikkeatätätarvitaan,koskadesignonryhmä- työtä, ja tuotteen pitää olla käyttökelpoinen ja kestää kulutusta. Taideteoksenvoitehdäpinostakinkkuleipiä,joidenmätänemi- nen antaa sille lisäarvoa. Mätänevä design-tuote johtaisi vain valituksiin kuluttaja-asiamiehelle. Mistä design-metodiikka sitten koostuu? Mitään yleispätevää vastaustaeiole,koskaalaonniinlaaja,jamuuntuukaikenaikaa. Omintakeisen esimerkin tarjoaa Japanin kuuluisin muotisuun- nittelija Issey Miyake (s. 1938), joka on pitkän uransa aikana tehnyt parhaansa välttääkseen muotimaailman itsestäänsel- vyyksiä. Siinä missä useimmat tyytyvät lanseeraamaan uuden ISSEY MIYAKE. KUVA YURIKO TAKAGI. © 21_21 DESIGN SIGHT.
  • 32. TAIDE & DESIGN32 luoma tietokoneohjelma, jolla voidaan tuottaa erittäin moni- mutkaisia origamin simulaatiota; ne voidaan konkretisoida pe- rinteisen origamin tapaan yhtä ainoaa paperiarkkia taittelemal- la ja leikkelemällä. Reality Lab. ryhtyi lisäilemään Mitanin luomusten paperitu- losteisiin laskoksia ja litistelemään niiden kolmiulotteisia muo- toja kaksiulotteisiksi. Näin syntyi ajatus vaatteista, jotka ilman käyttäjää muistuttavat litteitä geometrisia taideteoksia pikem- min kuin jotain päälle puettavaa. Niiden luonne paljastuu vasta kun kangasta alkaa nostamaan ylös tasopinnalta; mielikuvituk- sellisesti laskostetut housut, puserot ja hameet ilmestyvät esiin kuin taikurin hatusta esiin vedettyinä. Tämä on kuitenkin vain prosessin yksi osa. Yhtä olennaista on raaka-aineiden tutkiminen. Miyakea on vaivannut, että hänen keskeinenmateriaalinsa,polyester,perustuuuusiutumattomiin luonnonvaroihin. Reality Lab. on tehnyt yhteistyötä Teijin Li- mited -yhtiön kanssa. Se on kehittänyt Eco–Circle -nimisen, käänteentekevänäpidetyn menetelmän, jolla vanhat muovipul- lot ja polyester-vaatteet nesteytään ja muunnetaan takaisin kor- kealaatuiseksipolyester-kuiduksi.Samaprosessivoidaantoistaa yhä uudestaan haaskaamatta maapallon hupenevia öljyvaroja. Miyake on huolestunut myös japanilaisen tekstiiliteollisuuden nopeasta alasajosta. Niinpä hänen origami-vaatteitaan luovat- kin kotimaiset ammattilaiset, eivät kehitysmaiden sweatshop- työläiset. Kyse on käsityöstä pikemmin kuin teollisesta massa- tuotannosta. Tavallaan tätä voi pitää Miyaken itsekritiikkinä, jos muistelee hänen ainutlaatuista A-POC (A Piece of Cloth) -menetelmäänsä, jonka Miyake ja Dai Fujiwara lanseerasivat vuonna 1998. Siinähän salamyhkäinen hi tech -kone tuottaa valmisvaatteita jatkuvana ”putkena”, josta ne leikataan irti ja muokataan saksilla kunkin kuluttajan tarpeita vastaaviksi. Mihin suuntaan ”132 5” tulee kehittymään? ”132 5” on toistaiseksi myynnissä vain yksittäisissä liikkeissä Tokiossa,Lontoossa,PariisissajaZürichissä,mikäkorostaasen kokeellista, prosessimaista luonnetta. Miyake ei ainakaan tois- taiseksiedespyriluomuksensamassamarkkinointiin.Siitähuo- limatta hän on tavoilleen uskollisena säilyttänyt hinnat koh- tuullisina, kaukana haute couturen normaalista tasosta. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan projekti kehittyy. Toistaiseksi on vielä vaikea kuvitella näitä mielikuvitukselli- sia origami-vaatteita jokapäiväisessä käytössä, ainakaan jätti- menestykseksi muodostuneen PLEATS PLEASE -sarjan ta- paan. Kyse on enemmänkin kiehtovasta leikistä ihmisruumiin javaatekappaleenvälillä,kuten21_21DesignSightinnäyttelys- sä saattoi todeta. Vaatteita oli aseteltu kävijöiden vapaasti sor- meiltaviksi. Pöydällä lepäävän kaksiulotteisen luomuksen ylös nostettuani ainakin minun oli mahdotonta taitella sitä takaisin alkuperäiseen litteään hahmoonsa; se jäi mytyksi. Japanilaiset sitävastoin tuntuivat ottavatmonimutkaisentaitteluoperaation kiehtovana leikkinä. >> Olipa kyse muodista tai muotia välikappaleenaan käyttävästä tutkimuksesta tai peräti filosofiasta, tulos on erittäin mielen- kiintoinen ja monenlaisia ajatuksia herättävä. Kävin perehty- mässä sen taustoihin vehreän Yoyogi-puiston laidalla sijaitse- vassa Miyaken päämajassa. Reality Lab.: design-prosessi ja sen vaiheet ”132 5” -projektissa yhdistyy ällistyttävän monta tekijää: Miya- ken kuuluisa periaate luoda vaatteita yhdestä ainoasta kangas- kappaleesta,japanilainenperinne(origami,elipaperintaittelun taide), tietokoneohjelmointi, sekä ekologisesti tiedostava mate- riaaliajattelu. Salaisuuksia voi lähteä selvittämään itse koodini- meä purkamalla. Ykkönen viittaa yhteen kangaskappaleeseen, kolmonen kolmiulotteisuuteen (3D), ja kakkonen paluuseen kaksiulotteiseen pintaan. Muista numeroista erillään oleva vii- tonen edustaa siirtymää vaatteiden tuotannosta niiden päälle pukemiseen, mutta myös hyppyä tuntemattomaan, yli neljän- nen ulottuvuuden. Uutuuden taustalla on Miyaken itsensä johtama Reality Lab. -työryhmä, johon kuuluu design-prosessin eri osatekijöiden asiantuntijoita. Idean ydin on Jun Mitani -nimisen professorin
  • 34. TAIDE & DESIGN34 Yhdensovelluksentarjoavatlaukutjakassit,joihin”1325”-sar- jan litistymiselle ja avautumiselle perustuva ”logiikka” sovel- tuu erinomaisesti. Toinen mahdollinen kehitystie ovat IN–EI -valaisimet, joiden kiehtovia prototyyppejä oli näyttelyssä esil- lä pitkä rivi. Ne saattavat ensialkuun tuoda mieleen Miyaken ihaileman Isamu Noguchin klassiset Akari-”valoveistokset,” muttaperiaateontoinen.Noguchinvalaisimissariisipaperipin- gotetaan valmiiseen kehikkoon. Miyaken käyttämä washi-pa- perin ja kierrätetyn polyesterin yhdistelmä on tukeva. Se py- syy pystyssä itsestään, ja sitä voi makunsa mukaan käännellä eri asentoihin. IN–EI -valaisimet on tarkoitus tuoda kauppoihin yhteistyössä Sharpin kanssa noin vuoden kuluttua, kunhan niiden testaus on saatu päätökseen. On vaikea kuvitella, etteikö suurmenes- tys olisi tulossa; niin kauniita, monikäyttöisiä ja japanilaisia nämä valaisimet ovat. ”Post cool” eli lama-ajan trendit Eräs japanilainen muotoilija, jonka kanssa hiljakkoin juttelin, kertoi Miyaken tokaisseen, ettei kukaan enää osta hänen muo- tivaatteitaan. Olen kulkenut Tokion katuja säännöllisesti kohta kahdenkymmenen vuoden ajan, joten voin vahvistaa, että lau- sunnossa saattaa olla jotain perää. Vielä 90-luvulla, Japanin ta- louskuplan puhkeamista seuranneina vuosina, Tokion keskusta
  • 35. TAIDE & DESIGN 35 olikuinjättiläismäinenmuotitapahtuma.Enollutkoskaannäh- nyt yhdessä paikassa niin monia niin äärimmäisen tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä. Euroopan suurkaupunkien asukkaat – juntti-jenkeistä puhu- mattakaan – tuntuivat tokiolaisiin verrattuina pelkiltä rääsy- läisiltä. Ajat ovat sittemmin radikaalisti muuttuneet. Japanin talous on kangerrellut jo pitkään, ja nykyinen talouskriisi tun- tuu sikäläisissä kukkaroissa. Joukkoon sulautuminen on valt- tia ”post-cool”-Japanissa. Ylellisten brändien paikan kaupunki- kuvassa on ottanut UNIQLO, viime vuosien suuri japanilainen menestystarina. Sen liikkeitä on kaikkialla, jopa rautatiease- mien alla sijaitsevissa käytävissä. UNIQLO myy edulliseen hintaan sinänsä tyylikkäitä ja hy- vin valmistettuja, mutta massasta täysin erottumattomia vaatteita – nimen etymologia, joka tulee sanoista ”unique clothing”, tuntuu ironiselta. Ironiselta voi tuntua sekin, että Miyaken alkuperäinen innoitus oli hieman samoilla linjoil- la. Erona on se, että Miyaken vaatteet ovat suhteellisen edul- lisesta hintatasostaan huolimatta aina olleet omintakeisia ja joukosta erottuvia. Samaa ei voi sanoa UNIQLO:n tarjonnas- ta. Tokion Omotesandon – jossa Miyaken ”132 5” -sarjaa myy- vä putiikki sijaitsee – näyttävien muotiliikkeiden pääasiallisia asiakkaita tuntuvat tällä hetkellä olevan äkkirikastuneet kiina- laiset turistit. Tätä kuvastavat kuin vaivihkaa kaupunkikuvaan ilmestyneet kiinankieliset kyltit sekä tavaratalojen kiinalaisille suunnatut kuulutukset. Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi tuntunut tuiki mahdottomalta, kun muistaa näiden kansakun- tien keskinäiset jännitteet. TD
  • 36. TAIDE & DESIGN36 FRED SANDBACK TILALLISEN PIIRROKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Porin taidemuseo esittelee amerikkalaisen kuvanveistäjän Fred Sandbackin (1943–2003) näyttelyn ensimmäistä kertaa Suomessa. Sandback on yksi toisen maailmansodan jälkeisen amerikkalaistaiteen ikoneista. Hänestä tekee mielenkiintoisen omintakeinen tyyli, joka heijastaa sekä tämän taiteilija-filosofin taustaa että yleisempääkin modernin taiteen murrosta. TEKSTI | JULIETTE KENNEDY
  • 37. TAIDE & DESIGN 37 FRED SANDBACK,UNTITLED (LEANING TRIANGLE), 1990. ORANSSI AKRYYLILANKA, 228,6 X VAIHTELEVA LEVEYS X 152,4 CM. INSTALLAATIONÄKYMÄ, INSTITUTO MOREIRA SALLES, RIO DE JANEIRO, 2010. KUVA VICENTE DE MELLO. © INSTITUTO MOREIRA SALLES.
  • 38. TAIDE & DESIGN38 malistinen ja käsitteellinen, jätti kuitenkin lopulta molemmat suunnat taakseen. Syntynyt taideteos on itseriittoinen ja näen- näisesti ilman edeltäjää. Kaikesta huolimatta on lisättävä, että tietyillä kuvanveistäjillä – David Smith, Mark di Suvero, Anthony Caro, Naum Gabo – oli vaikutusta Sandbackin kehitykseen. Erityisesti Gabo vai- kutti Sandbackiin käänteisellä tavalla: Gabo edusti narratii- vista veistotaidetta, jonka Sandback päätyi hylkäämään. Myö- hemmin Sandback (FS) selitti asian näin kuraattori Stephen Prokopoffille (SP): FS: ”Vaikka en pidäkään sitä kovin mielenkiintoisena, teos jon- ka tein juuri ennen ensimmäistä lankakonstruktiota, oli osista hitsaamalla kokoonpantu teräsveistos. Se oli narratiivistyyppi- nenveistos,jonkakuvallinenlaatuoliavoin.Tekniikkamuistut- ti aika lailla David Smithin 1940-luvun alkupuolen veistoksia.” SP: ”Saitko suoria vaikutteita Smithiltä tähän aikaan, vai kehit- tyikö työ tähän suuntaan itse?” FS: ”Sain. Siinä vaiheessa pidin sekä Smithiä että Mark di Suve- roa hyvin tärkeinä esikuvina. Kummankin miehen töissä esiin- tyvä karheus ja välittömyys vetosivat minuun suuresti – aivan kuten myös teosten valmistumisnopeus. Nämä vaikuttivat to- della tervejärkisiltä lähestymistavoilta. Pidin myös joistakin Caron töistä.” SP: ”Tässä vaiheessa opiskelit Yalessa ja olit, uskoakseni, joita- kin kertoja tekemisissä Naum Gabon kanssa. Miten tämä vai- kutti töihisi?” FS: ”Kohtaamisilla oli siihen aikaan voimakas vaikutus. Hänen työnsä olivat erittäin hyviä –mukaansatempaavia. Hän oli taa- tusti yksi paikan silloisista suuruuksista. Vähän liiankin suuri, olkoonkin että hänen töissään oli paljon sellaista, jonka uskoin haluavanisisällyttääkuvanveistoon.Muttatöissäoliyhtäpaljon myös paljon sellaista, mitä yhä enemmän en itse halunnut. Vii- me kädessä ne vaikuttivat keskittyvän päinvastaiseen suuntaan kuin siihen jota halusin seurata. Ja lisäksi vaikutti, että ne eivät edenneet suuntaan, johon niiden oli tarkoitus edetä. Ne alkoi- vatmuistuttaatodellisuudenkuvauksiaennemminkuintodelli- suuttasinänsä.Enymmärtänyttätänarratiivistakuvallisuutta.” SP: ”Voitko täsmentää mitä tarkoitat tässä yhteydessä narratii- visella?” FS: ”Tarkoitan tapaa, jolla valmis veistos, olemassa oleva esi- ne, on kuva tilassa matkaavasta viivasta. Se on kuin pieni tari- na pienestä viivasta, joka on kerran erotettu jostakin alkuperäi- sestä viivasta.”5 Filosofisesti hyvinkin selkeissä kirjoituksissaan Sandback esit- telee töidensä takana olevan ajattelun kehittymistä.6 Hän esi- merkiksi huomautti, että hänen töitään ympäröivä mystisyys nousee–paradoksaalisesti–itsepintaisestakonkreettisiinasioi- hin kiinnittymisestä: >> Fred Sandback oli ikoninen hahmo toisen maailmansodan jälkeisessä amerikkalaistaiteessa. Tämä ruotsalaiset sukujuu- ret omaava taiteilija, joka syntyi Bronxvillessä, New Yorkissa, vuonna1943,saiperinnöksiNewYorkilaisten WillemdeKoo- ningin, Mark Rothkon, Arshile Gorkyn, Jackson Pollockin, LeeKrasnerin,BarnettNewmaninjaPhilipGustoninedusta- man abstraktin ekspressionismin, kauden jota New Yorker -leh- den taidekriitikko Peter Schjeldahl nimitti hiljattain amerik- kalaisen taiteen ”alkuräjähdykseksi”. Amerikassa abstraktin ekspressionismin taiteilijat johtivat tai- teen abstraktion eräänlaiseen päätöspisteeseen: he uudisti- vat yhtäältä Wassily Kandinskyn ja toisaalta Piet Mondria- ninmaalaustyylin,jahylkäsivättietyntaiteellisenälyllisyyden, joka oli tyypillistä ranskalaiselle ja muullekin 20. vuosisadan alun eurooppalaistaiteelle. Abstraktien ekspressionistien ”no- peus, varmuus, nijinskymäinen raajojen käyttö ja uskomaton näköaistin hyödyntäminen – asiat jotka yhdistämme nyt vain menneeseentaiteeseen”1 muovasivatkaikkeamyöhempääame- rikkalaistaidetta. Fred Sandback nojasi tähän voimakkaaseen perintöön. Mutta siirtymäkausi ei ollut mitenkään helppo. Minimalisti- säveltäjä Morton Feldman tavoitti silloisen hetken loistavasti vuoden 1971 esseessään ”Give My Regards to Eighth Street”2 Viisikymmentäluvullaoliupeaase,ettäyhdenlyhyenhetken–ehkä vainkuusiviikkoa–kukaaneiymmärtänyttaidetta.Siksisekaikki tapahtui. Lyhyen hetken nämä ihmiset olivat yksin. Kuusi viikkoa riittää homman aloittamiseen... Noh, sitähän se on olla taiteilija, olitpa sitten New Yorkissa, Pariisissa, tai missä tahansa. Ehkä Feldman vihjaa siihen, että kaikki taiteelliset – ja kenties myös tieteelliset – siirtymäkaudet ovat syvän hämmennyksen aikakausia. Kun Fred Sandback kypsyi taiteilijaksi 60-luvun alussa, ame- rikkalainen minimalismi oli jo vakiintunut ja käsitetaide nosti päätään. Tavoitteena oli visuaalisesti puhdas ja filosofisesti ri- kas kosketus katsojan ja häntä ympäröivän arkkitehtuurin vä- lillä. Painopiste oli siirtynyt muutamassa vuosikymmenessä abstraktin ekspressionismin ”täydellisestä sensuaalisesta ko- kemuksesta” (kuten Morton Feldman sitä kutsui) Sandbackia edeltäneen sukupolven (Jasper Johns, Robert Rauschenberg, Ellsworth Kelly, John Cage ja Merce Cunningham) elegant- tiin formalismiin. Sandbackinratkaisuolivetääyksinkertaisestiakryylilankapis- teestä toiseen ja luoda siten ”asuttava piirros”3 . Hänen kuvan- veistossaan valtavat kolmiot nojaavat seinää vasten ja pysty- suorien viivojen rykelmät valtaavat tilan kuin ne olisivat eläviä olentoja. Ympäröivän tilan sisällyttäminen taideteokseen oma- naitsenään–erityisestiSandbackinkäyttämässämittakaavassa – muistutti abstraktin ekspressionistien jättiläismäisistä mitta- suhteistajasuurieleisyydestä.Samallasyntyivoimakastajutai- deteoksen muotokielellisen täsmällisyyden mahdollisuudesta. Tämä ”väkevä, välitön ja kaunis asiantila”4 , hengeltään mini-
  • 39. TAIDE & DESIGN 39 FRED SANDBACK, UNTITLED (SCULPTURAL STUDY, TERRA-COTTA WALL RELIEF), 2003/2006. AKRYYLIVÄRIMAALAUS PUULLE, 4 OSAA, 91,4 X 173,4 CM. EDITION 8. © DAVID ZWIRNER, NEW YORK. FRED SANDBACK, UNTITLED (NO. 132, SIX LEANING PLANES, FROM 133 PROPOSALS FOR THE HEINER FRIEDRICH GALLERY), 1968. PUNAINEN AKRYYLILANKA, KOKO VAIHTELEE KUSSAKIN INSTALLAATIOSSA. YKSITYISKOHTA, INSTALLAATIONÄKYMÄ SIOUX CITY ART CENTER, SIOUX CITY, 2005. INSTALLAATIONÄKYMÄ JENSEN GALLERY, AUCKLAND, NEW ZEALAND, 2008. © JENSEN GALLERY AUCKLAND.
  • 40. TAIDE & DESIGN40 FRED SANDBACK, UNTITLED, 1991. VÄRIKYNÄ JA KYNÄ KELTAISELLE PAPERILLE. 27,9 X 21,6 CM. © DAVID ZWIRNER, NEW YORK.
  • 41. TAIDE & DESIGN 41 kelle”. Mutta samaan aikaan hän puhuu myös vertauskuvalli- sesti. Ideoilla on myös pintansa – mitä voisi kutsua ideologi- seksi pinnaksi. Sitä vastoin Sandbackin taide ei jätä tilaa pinnoille, koska ne hahmottuvat toissijaisina kokemuksina. Sandbackia kiinnos- taa vain kokemus itsessään. Ei ole olemassa ideaa joka ylittää taideteoksen todellisuuden. To- dellisuus juuri on sen idea.9 Ja edelleen: Se, mitä vastustan suuressa osassa taidetta on illustratiivisuus, aja- tus että teos ruumiillistaa tietyn idean. Ei minulla ole ensin jotain ideaa, jota koettaisin sitten taiteella ilmaista. Idea ja toteutus ta- pahtuvat yhdellä kertaa. Idean toteutus, muodon antaminen ma- terialle, ovat käsitesekaannuksia. Ideat ovat toteutuksia. En tee mitään ”dematerialisoitunutta taidetta”. Otan olemassa olevan ti- lanteen ja rikastutan sitä. Tämä on yhtä materiaalista kuin mikä tahansa. Sisustatovatvaikeastimääriteltäviä.Etvoikoskaannähdäsisusta. Se on kuin artisokan syöminen – kuorit pois kerroksia etsien jonkin perusolemusta kunnes mitään ei ole jäljellä. Sisus on jotain mihin voitvainuskoa,jotainjonkauskotpitävänkaikkiosatyhdessä.10 >> Synnynnäinenmystisyyspiileesentajuamisessa,että kun itsepintai- sesti yritämme tehdä jotain niin todellista kuin vain on mahdollis- ta, lopputulos on juuri päin vastainen –välittömässä ja avoimessa kosketuksessa tapaan, jolla tilanteet aina ylittävät havaintomme – oivalluksessa, että yksinkertaisimmat ja vaivattomimmatkin ha- vainnot ovat vain varjoja.7 Sandbackin hienovarainen tapa käyttää ympäröivää arkkiteh- tuuriapoistaatilan”siveltimenjakankaanvälistä”hävittäeneron sen välillä mitä teos esittää ja mitä teos on. Sandback on tietoi- nen erosta esittävyyden – jopa ideoiden esittävyyden – ja asioi- den itsensä välillä. Hänen taiteensa ajaa katsojan pois narratii- veista kohti tosiasioita. Kuten Sandback kirjoitti vuonna 1976: Työni eivät ole illusionaarisia sanan tavanomaisessa merkitykses- sä. Ne eivät viittaa pois itsestään, kohti jotain sellaista mikä ei ole läsnä. Töitteni illuusiot ovat pikemminkin läsnä olevia näkökoh- tia. Illuusiot ovat yhtä todellisia kuin tosiasiat, ja tosiasiat yhtä ka- toavaisia kuin illuusiot. Illusionismi on kuvan tekemistä jostakin... Asettaisin itse itseni mieluummin keskelle tilannetta, kuin sen jom- mallekummalle puolelle – joko tilannetta sisäänpäin katsoen tai siitä ulospäin katsoen. Pinta näyttää aina luovan mielikuvan siitä, että mikä on mielenkiintoista, on joko sen edessä tai sen takana.8 Sandback antaa tässä kirjaimellisia neuvoja: kokeakseen hänen työnsä ihmisen on sijoitettava itsensä eräällä tavalla ”työn kes- FRED SANDBACK, UNTITLED, 1990. MAALI JA GRAFFITI PAPERILLE. 90 X 120 CM. KUVA BEN BROWN. © DAVID ZWIRNER, NEW YORK.
  • 42. TAIDE & DESIGN42 Esikantilaisessa dualismissa tehdään selvä ero yhtäältä aistiko- kemuksen ja toisaalta aistikokemuksen hahmottamisen välillä – hahmottamattoman ulkomaailman ja meidän itsemme välil- lä.ImmanuelKantinanalyysisiitämitensaammetietoamaail- masta–jajonkamyösSandbacktunsihyvin–tuhosidualistisen kuvan ihmisestä suljettuna omaan hahmotukseensa irrallaan maailmasta sellaisena kuin se tosiasiallisesti on. Kantin näkö- kulmasta maailma tietyssä mielessä rakentuu subjektiivisesta tietoisuudesta, ja siksi ihmisolennot eräällä tavalla rakentavat maailman. Sandbackin taidetta muovasi juuri tämä filosofinen miljöö. Hä- nen taiteensa nousee toisaalta puhtaasta ajattelusta ja toisaalta 20. vuosisadan taiteen hämmästyttävästä kehityksestä, mihin se on samalla syvästi kietoutunut. Arkkitehti Juhani Pallasmaa on huomauttanut, että Sand- backin työ johdattaa katsojan myös toiselle filosofiselle polulle: Sandbackin tilakonfiguraatioiden piilotettu kompleksisuus liittyy hahmotusmekanismeihimme, geometriseen hahmotuskykyyn, tot- tumukseen liittää piirrokseen tilan tunne, samoin kuin ambiva- lenssiin ja jännitteeseen materian ja kuvitteellisen välillä taitees- sa. Hänen lähes materiattomat tilaan jännitetyt akryylilankansa ovat oleellisesti filosofisia kysymyksiä: Miten ja miksi avaruudelli- nen kuva syntyy ja mikä on epätodellisen todellisuus? Vielä perus- tavampi heideggeriläinen kysymys kuuluu: Miksi esine on olemas- sa ennemminkin kuin ei ole? Kuten eräs kriitikko kerran sanoi: niin se vain on, että ”yksi pa- huksenasiajohtaatoiseen”.Katsojayllättyy,keventyy,jäähiljai- sen kunnioituksen valtaan ja on syvästi liikuttunut. TD FRED SANDBACKIN NÄYTTELY PORIN TAIDEMUSEOSSA 4.2.–29.5.2011. NÄYTTELYSSÄ ON ESILLÄ KOLME SUURTA LANKATEOSTA SEKÄ PIIRROKSIA JA MAALAUKSIA. SUOMES- SA SANDBACKIN NÄYTTELY ON ENSIMMÄISTÄ KERTAA. NÄYTTELYN ON KURATOINUT JULIETTE KENNEDY. WWW.PORINTAIDEMUSEO.FI Viitteet 1 Morton Feldman vuoden 1967 esseessään After Modernism. In Give My Regards to Eighth Street. B.H. Freidman (ed.), s. 70. 2 GiveMyRegardstoEighthStreet. B.H. Freidman (ed.), s. 101. 3 Statement, teoksessa Here and Now: Fred Sandback. Exh. brochure. Leeds: Henry Moore Institute, 1999. Katso www.fredsandbackarchive. org/atxt 1999stat.html 4 Statements, teoksessa Fred Sandback. New York: Zwirner & Wirth, Lawrence Markey Gallery, 2004, s. 8. Katso www.fredsandbackarchive. org/atxt 1975stat.html 5 An Interview: Fred Sandback and Stephen Prokopoff, teoksessa The Art of Fred Sandback: A Survey. Champaign-Urbana: Krannert Art Muse- um, University of Illinois, 1985. Katso www.fredsandbackarchive.org/ atxt 1985proko.html 6 Sandbackin filosofiset kirjoitukset heijastavat hänen nuoruudenaikai- sia filosofianopintojaan Yalen yliopistossa, jossa oli siihen aikaan yksi merkittävimmistä alan laitoksista. 7 Statements, teoksessa Fred Sandback. New York: Zwirner & Wirth, Lawrence Markey Gallery, 2004, s. 8. Katso www.fredsandbackarchive. org/atxt 1975stat.html 8 Notes, teoksessa Fred Sandback. Munich: Kunstraum, 1975, s. 11–12. Katso www.fredsandbackarchive.org/atxt 1975.html 9 Notes/Appunti, FlashArt, no. 40 (March-May 1973), s. 14. Katso www. fredsandbackarchive.org/atxt 1973.html 10 Notes, teoksessa FredSandback. Munich: Kunstraum, 1975, s. 11–12. Katso www.fredsandbackarchive.org/atxt 1975.html FRED SANDBACK, BROADWAY BOOGIE WOOGIE (28-OSAINEN PYSTYSUUNTAINEN, VEISTOKSELLINEN TUTKIELMA.), 1991/2006. PUNAINEN, KELTAINEN JA SININEN AKRYYLILAN- KA, KOKO VAIHTELEE KUSSAKIN INSTALLAATIOSSA. INSTALLAATIONÄKYMÄ MONDRIAAN HUIS, AMERSFOORT. © MONDRIAANHUIS, AMERSFOORT, NETHERLANDS.
  • 43. TAIDE & DESIGN 43 FRED SANDBACK, BLUE DAY-GLO CORNER PIECE, 1968/2004. 35,6 X 30,5 X 15,2 CM EDITION 25. KUVA VICENTE DE MELLO. © INSTITUTO MOREIRA SALLES.
  • 44. 44 TAIDE & DESIGN JANGTSE, PITKÄ JOKI
  • 45. TAIDE & DESIGN 45 NADAV KANDERIN KUVIA KAHLITUSTA VIRRASTA Valokuvaaja Nadav Kander tallensi Kiinan vauhdilla etenevää muutosta kuvaamalla kiinalaisille lähes pyhää Jangtse-jokea. Kuvissa yksilö kutistuu ja luonto alistuu valtion mahdin edessä. Mutta Jangtse virtaa, kuten se on ennenkin tehnyt. TEKSTI | KATRIINA KOKKO On sunnuntai-iltapäivä. Joukko ihmisiä on kesäisellä piknikil- lä. Valkoiset pöydät on siroteltu joen penkereelle, vastaranta häämöttää autereen keskellä. On lämmin, sillä miehet ovat rii- suneet paitansa. Joku päättää onkia, toiset katselevat. Aurin- koa ei näy, sillä taivaan peittää kolossaalinen betonisilta, jonka sinisiä pilareita vasten retkeilijät piirtyvät tuskin muurahaista suurempina. Valokuvaaja Nadav Kander (s. 1961) teki kolmen vuoden ajan viisi kuvausmatkaa pitkin Kiinan pisintä jokea, Jangtsea. Hän kuvasi ihmisiä ja maisemia joen suulta aina sen alkulähteille saakka. Kuvasarja dokumentoi Kiinan nopeaa muutosta ja sen vaikutustaympäristöönjaihmisyyteen.Kandermaalaaesiinih- misen – tai pikemminkin jättiläisen – jalanjäljen, jonka edessä yksilökutistuumerkityksettömäksi.Kuvatkertovatvaltionhir- vittävästä mahdista ja tavallisen kansalaisen voimattomuudes- ta sen edessä sekä luonnon nujertamisesta kehityksen nimissä. Kuvasarja ”Yangtze, The Long River” toi Kanderille Prix Pictet -palkinnon vuonna 2009. ”Yleviä ovat uudet suunnitelmat” Jangtse virtaa 6300 kilometrin matkan Kiinan läntisestä Qing- hainprovinssistaainaitärannikolleShanghaihinasti.Jokakah- deksastoista ihminen maapallolla asuu sen varrella – asukkai- ta on enemmän kuin koko Yhdysvalloissa yhteensä. Jangtse on enemmän kuin pelkkä vesireitti, se on osa kiinalaista identi- >> NADAV KANDER, WU GORGE, HUBEI PROVINCE, 2007. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
  • 46. TAIDE & DESIGN46 Jangtse on enemmän kuin pelkkä vesireitti, se on osa kiinalaista identiteettiä. Sen rannat tarjoavat kodin ja elinkeinon sadoille miljoonille kiinalaisille. Se on historiaa, myyttejä, muistoja. Jangtse virtaa kiinalaisten verisuonissa. NADAV KANDER, YIBIN I (BATHERS), SICHUAN, 2007. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
  • 47. TAIDE & DESIGN 47 teettiä. Sen rannat tarjoavat kodin ja elinkeinon sadoille mil- joonille kiinalaisille. Se on historiaa, myyttejä, muistoja. Jangt- se virtaa kiinalaisten verisuonissa. Nadav Kanderille Jangtse on jatkuvan muutoksen metafora. Miljoonien asukkaiden pakkosiirto patohankkeiden alta ja no- peanmuutoksenvaikutusihmisyyteenovatteemoja,jotkaväis- tämättä näkyvät kuvissa. Kander kuvaa yksilöitä tämän mu- sertavan muutoksen edessä. Jälkiä vanhasta Kiinasta on vielä nähtävissä, mutta idylliset vanhat talot on purettu ja korvattu ko- lossaalisilla asuntokomplekseilla, jotka jäljittelevät länsimaista ark- kitehtuuria. Jangtse tiivistää sen tuhon ja hävityksen, jota Kiina talouskasvunnimissäharjoittaaympäristöään,historiaansajakan- salaisiaankohtaan.KanderinkuvissaJangtsenäyttääjoelta,jokaon kuljettanut pois Kiinan menneisyyden. Jäljelle ovat jääneet raken- nusten, yhteisöjen ja traditioiden rauniot – sekä ihmiset, jotka itse- päisestiyrittäväteläävanhojentapojenmukaisesti.Muutosonniin nopeaa,etteinäitäkuviavoikoskaanenääottaauudestaan. ”Ylös länteen nousee suuri kivimuuri ja seisauttaa sateet Wushanin...” Kuvat ovat hiljaisia, äänettömiä. Maisema on kuollut, kuin suuren tuhon jälkeen, ja kaiken hävityksen keskellä ihmiset sinnittelevät eteenpäin tavallisissa arkiaskareissaan. He pyyk- käävät, onkivat rannalla, uivat, pesevät moottoripyörää. Ja su- mun keskeltä nousee jättiläismäinen rakennelma kuin toises- ta maailmasta tai maailmankaikkeudesta, jossa mittakaava on kaikkea muuta kuin ihmisenkokoinen. Rannat kasvavat loh- kareita, harmaita muureja, betonisia kerrostaloja. Maailman- loppu on täällä. Ja kuitenkin kuvat ovat tyyniä, kauniita. Joki virtaa, kuten se on ainavirrannut.Ihmisetelävätvedestä,vedessäjasenäärellä,ku- ten ovat vuosituhansien ajan tehneet. Mutta ovatko he onnel- lisia tässä todellisuudessa? Millaisessa maailmassa heidän lap- sensa tulevat elämään? >> NADAV KANDER, CHONGQING IV (SUNDAY PICNIC), CHONGQING MUNICIPALITY, 2006. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
  • 48. TAIDE & DESIGN48 NADAV KANDER, YIBIN V, SICHUAN PROVINCE, 2007. © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY. Kanderin kuvissa Jangtse näyttää joelta, joka on kuljettanut pois Kiinan menneisyyden. Jäljelle ovat jääneet rakennusten, yhteisöjen ja traditioiden rauniot – sekä ihmiset, jotka itsepäisesti yrittävät elää vanhojen tapojen mukaisesti. Muutos on niin nopeaa, ettei näitä kuvia voi koskaan enää ottaa uudestaan.
  • 49. TAIDE & DESIGN 49 NADAV KANDER, CHONGQING VI (SUNDAY AFTERNOON), CHONGQING MUNICIPALITY, 2006 © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY. Kander ei omien sanojensa mukaan halunnut kuvata sitä, min- käjotiesiKiinasta.Hänhalusivastataintuitiivisestisiihen,mitä löysi ja tunsi matkojensa aikana. Kuvausmatkojen herättämät tuntemukset – virallisuus ja vaivaantuneisuus – alkoivat näkyä kuvissa. Kander koki, että Kiina oli samanaikaisesti sekä uuden ajan alussa että konfliktissa itsensä kanssa. Menneisyyttä hävi- tettiin luonnottoman nopealla muutoksella. Kaikkialla tuhot- tiin ja rakennettiin niin valtavasti, ettei Kander osannut sanoa, kumpaa oikeastaan oli tekeillä. Hän itse sanoo: ”Tunsin itse- ni täydellisen ulkopuoliseksi ja selitin tätä ’astumalla askeleen taaksepäin’ ja esittämällä ihmiset ympäristönsä kutistamina”. ”…kunnes tyyni järvi täyttää jyrkät solat” Kanderinkuvatmuistuttavatajoittainperinteistäkiinalaistamai- semamaalausta,jossaihminenkutistuumaisemanmahtavuuden edessä. Kuvaaja itse kertoo saaneensa vaikutteitaJohnMartinin jaCasparDavidFriedrichinmaalauksista,jotkakuvaavatihmi- sen mitättömyyttä Jumalan ja luonnon edessä. Jangtse-kuvissa yksilönäidensijaannöyrtyysuunnattomien,useinhirviömäisten rakennelmienedessä.Tavallisellaihmiselläeiolejuurisananval- taaKiinankehityksessä,jatämäihmisenpienuusnäkyykuvissa. Värityslähestyyperinteistävesiväritekniikkaa,silläilmajavalo ovat sameita, värit haalistuneita. Taivaan sävy vaihtelee keltai- sesta teräksenharmaaseen ja Kander kertookin, ettei hän ku- vausmatkojensa aikana nähnyt kertaakaan sinistä taivasta. Sa- malla,kunkameratutkiiihmisenjaluonnonvälistäsuhdetta,se tallentaaihmistenarkisiatouhuja,vaikkakaanKandereiomien sanojensa mukaan pyrkinyt dokumentin tekemiseen. Kuvat ovat pinnaltaan peilityyniä, ne ovat melankolisen kaunii- ta, maiseman sävyt vaimeita. Ne häilyvät ajan ja paikan ulottu- mattomissa. Kaikkialla leijuva usva erottaa ihmisen toiminnan ympäröivästämaailmasta.Muttakunkuviatutkiitarkemmin, >>
  • 50. TAIDE & DESIGN50 NADAV KANDER, CHONGQING VII (WASHING BIKE), CHONGQING MUNICIPALITY, 2006 © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY. Kuvat ovat tyyniä, kauniita. Joki virtaa, kuten se on aina virrannut. Ihmiset elävät vedestä, vedessä ja sen äärellä, kuten ovat vuosituhansien ajan tehneet. Mutta ovatko he onnellisia tässä todellisuudessa? Millaisessa maailmassa heidän lapsensa tulevat elämään?
  • 51. TAIDE & DESIGN 51 alkaa niiden pinnan alta pyrkiä esiin se jännite, jota Kander ku- vatessaantunsi–tunnesiitä,ettäkaaospiileksiijossakinkehys- ten ulkopuolella. ”Ja vuoren jumalatar ihailee muuttunutta maailmaa” Kiinassa paluu lapsuudenmaisemiin on paikoitellen mahdo- tonta, sillä muutos on tuhonnut maiseman ja tehnyt paikois- ta tunnistamattomia. Nadav Kander kertoo miehestä, johon hän tutustui kuvausmatkansa aikana. Mies tiivisti joen varren asukkaiden ahdistuksen muutamaan lauseeseen: ”Miksi mei- dän täytyy tuhota kehittyäksemme? Mikään ei ole ennallaan. Emme voi vierailla synnyinsijoillamme, sillä niitä ei enää ole”. Kanderin kuvat eivät kenties kerro vain Kiinasta vaan meistä it- sestämme ja siitä, millaiseksi olemme muokkaamassa maapal- loa. Se ei ole kaunis näky. Kander itse on varovaisen optimis- tinen Kiinan suhteen, sillä hänen mukaansa maa tekee paljon tullakseenvihreämmäksi.Paljonhuolestuneempihänonihmis- kunnan puolesta: ”Se, mitä näin, ei koskenut yksinomaan Kii- naa. Näin peilikuvan länsimaita riivaavasta konsumerismista – ajatuksesta, että vain vauraus luo onnellisuutta”. TD VÄLIOTSIKOT: SÄKEITÄ MAO ZEDONGIN JANGTSE-AIHEISESTA RUNOSTA SWIMMING (VAPAA KÄÄNNÖS ENGL. VERSIOSTA). YANGTSE – THE LONG RIVER -NÄYTTELY GALERIE CAMERA WORKISSA, BERLIINISSÄ 12.3.2011 ASTI. WWW.CAMERAWORK.DE NADAV KANDER, CHONGQING XI, CHONGQING MUNICIPALITY, 2007 © NADAV KANDER. COURTESY OF M97 GALLERY.
  • 52. TAIDE & DESIGN52 Nadav Kander syntyi Tel Avivissa 1961, mutta vietti lapsuutensa Johannesburgissa. Hän on asunut Lontoossa vuodesta 1986 läh- tien. Kander aloitti valokuvauksen 13-vuotiaana. Kanderin töitä ovat julkaisseet useat merkittävät lehdet, kuten The New York Times Magazine, The Sunday Times Magazine ja Rolling Stone. Kanderin valokuvia on National Portrait Galleryn ja Victoria and Albert Museumin pysyvissä kokoelmissa Lontoossa. Hänellä on ollut näyttelyitä mm. seuraavasti: Beauty’s Nothing 2001 ja 2002 (New York ja Pariisi), Night Visions 2001 (Lontoo), Keep Your Distance 2005 (Pariisi), Obama’s People 2009 ja 2010 (Lontoo, Birmingham, Kööpenhamina ja Berliini). Jangtse-jo- keen liittyviä näyttelyitä Kander on pitänyt ensin Lontoossa vuonna 2008, Yangtze from East to West, ja viime vuonna näyttely Yangtze – The Long River oli esillä Lontoossa sekä tammikuun 2011 loppuun asti Shanghaissa Gallery m97:ssa. Samalla nimellä, Yangtze – The Long River, ilmestyi Kanderilta viime vuonna myös kirja. Muita Kanderin valokuvista tehtyjä julkaisuja ovat: Beauty’s Nothing (2001), Night (2003) sekä Obama’s People (2009). Nadav Kander on voittanut lukuisia valokuvapalkintoja ympäri maailman. NADAV KANDER. © M97 GALLERY.
  • 53.
  • 54. TÖÖLÖNKATU 8 - 00100 HELSINKI PUH. 09-434 2560 WWW.ROVERE.FI 100% Recyclable Glass cabinets Glass doors Glass countertops No wood products No formaldehyde emissions Easy to disassemble and reuse A revolution in kitchen construction design: Gabriele Centazzo www.valcucine.it creditsonvalcucine.it
  • 55.
  • 57. TAIDE & DESIGN 57 MUOTOILUN ELITISMIÄ: DESIGN MIAMI 2010 Design Miami -tapahtumassa 30.11.–5.12.2010 nähtiin näytteilleasettajagallerioiden taholta harvinaisia muotoilun keräilykappaleita. Tapahtuman vuoden muotoilijaksi oli valittu Konstantin Grcic, joka vastasi mm. messuteltan edessä olleesta Netscape-riippukeinuinstallaatiosta. Paneelikeskusteluissa yhtenä teemana oli romanttinen minimalismi. VASEMMALLA | KONSTANTIN GRCIC, NETSCAPE-INSTALLAATIO. © DESIGN MIAMI. FERNANDO & HUMBERTO CAMPANA, HARUMAKI-TUOLI, 2004. HARJATTU ALU- MIINI JA KUMI. TUOLI OLI ESILLÄ DESIGN MIAMI -NÄYTTELYSSÄ GALERIE KREON OSASTOLLA. KUVA FABRICE GOUSSET. © GALERIE KREO. TAIDE & DESIGN 57
  • 58. TAIDE & DESIGN58 joukossa on merkittävä, vaikka Design Miami -tapahtumassa kerrottiinlatinalaisamerikkalaistenasiakkaidensijoittavanvie- lä toistaiseksi hyvin varovasti muotoiluun. Latinalais- ja poh- jois-amerikkalaisten keräilijöiden lisäksi myös eurooppalaiset ja venäläiset pistäytyvät mielellään Floridaan ennen vuoden vaihtumista. AikaisempinavuosinaDesignMiamionolluterillinentapahtu- ma merenlahden toisella puolella, mutta uusi sijainti aivan Art Basel taidemessujen kyljessä on ollut selvä piristysruiske. Vuo- den 2009 messuilla yleinen taloudellinen tilanne nähtiin uhka- natapahtumalle,muttaparempisijaintionollutsekägalleristien että kävijöiden mielestä hyvä ja yleisöystävällisempi ratkaisu. M iamin South Beach tunnettiin pitkään lähinnä pas- tellisävyisestä Art Deco -arkkitehtuurista ja loputto- man pitkästä hiekkarannasta, mutta viimeisen vuo- sikymmenen aikana on taiteen ja kulttuuritapahtumien osuus kaupungissa saanut uudenlaista jalansijaa. South Beachille joulukuussa saapuvat Art Basel -taidemessut ovat muuttaneet Miamin profiilia radikaalisti ja lisäksi Art Baselin rinnakkais- tapahtumasta Design Miamista on muodostunut yksi taiteen ja muotoilun suosituimmista kohtauspaikoista. Talven keskellä Miami tarjoaa ihanteelliset puitteet kansain- välisille messuille: monikulttuurisuus ja aurinko toivottavat kaikki tervetulleiksi. Etelä-amerikkalaisten osuus kävijöiden TEKSTI | MARIANNA WAHLSTEN ITALIALAINEN MUOTITALO FENDI JA ARKKITEHTITIIMI ARANDA/LASCH ESITTÄYTYIVÄT YHDESSÄ SUURELLA INSTALLAATIOLLA MODERN PRIMITIVES. © DESIGN MIAMI. PIENET KUVAT | GALERIE PATRICK SEGUININ OSASTOA. © DESIGN MIAMI.
  • 59. TAIDE & DESIGN 59 Varsinaisia gallerioita Design Miamissa oli esillä viisitoista, mm.BarryFriedmanLtd.jaSebastian+Barquet-galleriatNew Yorkista sekä Patrick Seguin ja Jousse Entreprise -galleriat Pa- riisista. Galleriat olivat tuoneet esille modernistisen muotoilun klassikkoja, pienissä sarjoissa valmistettuja taide-esineitä sekä arkkitehtien ja taiteilijoiden suunnittelemia uniikkikappalei- ta. Jousse Entreprise myi heti avajaisiltana Charlotte Perrian- dinjaJeanProuvényhteistyössäsyntyneenMexico-kirjahyllyn sveitsiläiselle keräilijälle (joka ei halunnut nimeään julkisuu- teen),jokaolijojonkunaikaaodotelluthyllyämarkkinoille.Sen myyntihintaoli130000euroa.MyösSebastien+Barquet`ngal- leriassa esillä olleet Donald Juddin hyllyt kiinnostivat samais- ta sveitsiläistä keräilijää. Galerie Patrick Seguin oli tuonut >>
  • 60. 60 TAIDE & DESIGN VASEMMALLA | SEBASTIAN ERRAZURIZIN HYLLY GALLERY CRISTINA GRAJALESIN OSASTOLLA. © DESIGN MIAMI. OIKEALLA | NÄKYMÄ PERIMETER GALLERYN OSASTOLTA. © DESIGN MIAMI.
  • 61. 61TAIDE & DESIGN VASEMMALLA | NÄKYMÄ JOHNSON TRADING GALLERYN OSASTOLTA. © DESIGN MIAMI. OIKEALLA | CHARLOTTE PERRIANDIN JA JEAN PROUVÉN MEXICO-KIRJAHYLLY JOUSSE ENTREPRISE -GALLERIAN OSASTOLLA. © DESIGN MIAMI.
  • 62. TAIDE & DESIGN62 esille kokoelman Jean Royère’n kalusteita, jotka myös myytiin huolimatta ennätysmäisen korkeista hinnoista. Kansainvälisten huippugallerioiden lisäksi Fendi, Audi ja Swa- rowskiolivatmukanatuodenesillemuotoilijoidenjaarkkitehtien kanssa toteutettuja erikoisprojekteja. Capellini oli tuonut näyt- teille uusimman Disney-elokuvan teemaan suunnitellun Tron- tuolin. Myös Fendin yhteistyökumppanit arkkitehtiduo Aranda jaLaschesittelivätrajojakokeileviakalusteita.BenArandakertoi, että kiteisestä massasta syntyneet veistokselliset muodot perus- tuivatsaksalaisentähtitieteilijänJohannesKeplerin(1571–1630) SEBASTIAN ERRAZURIZIN HYLLY GALLERY CRISTINA GRAJALESIN OSASTOLLA. © DESIGN MIAMI.
  • 63. TAIDE & DESIGN 63 Design Miami -tapahtumaa leimaa elitistisyys, mutta mes- sut ovat merkittävät juuri siksi, että esineitä ei ole kohdis- tettu laajoille markkinoille. Muotoilijoilla ja galleristeilla on mahdollisuus rikkoa käytännöllisen muotoilun rajallisuutta ja tuoda esille harvinaisia keräilykappaleita. Tämä on alue, missä muotoilu kehittyy ja elää. Edellisen vuoden muotoi- lijana palkittu Maarten Baas pitää Design Miami -messu- ja suurten kansainvälisten messujen, kuten Milanon Salone di Mobilen, rinnalla vähintään yhtä merkittävänä tapahtu- mana. Avajaisyleisön joukossa näkyi varakkaiden keräili- jöiden lisäksi kansainvälisiä muotialan tähtiä, kuten Naomi Campbell ja Calvin Klein, jotka varmaan kaikki omalla ta- vallaan ovat mukana nostamassa muotoilun profiilia keräi- lykohteena. TD matemaattisiin kaavoihin, mutta tähdensi sitä, että kalusteilla oli myös ehdottomasti käytännöllinen funktio. Messujen yhteydessä on mahdollisuus tavata suunnittelijoi- ta ja kuulla alan asiatuntijoiden välisiä keskusteluja. Vuoden muotoilijaksi oli valittu tällä kertaa Konstantin Grcic, joka oli suunnitellut messuteltan eteen uuden Netscape- nimisen installaation, joka muodostui valkoisesta verkkokankaasta teh- dyistä riippukeinuista. Grcicin töistä oli myös koottu messuille näyttely, ja hän oli mukana paneelikeskustelussa John Pawso- nin ja Francisco Costan kanssa, teemana romanttinen mini- malismi. Pawson on brittiläisen arkkitehtuurin ehdoton mini- malisti ja Costa muotimaailman tunnetuimman minimalistin Calvin Kleinin taiteellinen johtaja. SEBASTIAN + BARQUET -GALLERIAN OSASTOA. © DESIGN MIAMI. JOUSSE ENTREPRISE -GALLERIAN OSASTOA. © DESIGN MIAMI.
  • 64. 19.2. Kuva @ Mat Henne Bryn Terfel Finlandia-talossa klo 19 Radion sinfoniaorkesteri Helsingin filharmoninen kuoro Johtaa Gareth Jones BARITONI Verdi, Donizetti, Puccini, Gounod, Weill, Gershwin... oopperan ja musikaalin tunnetuimpien pahisten aarioita ja lauluja Liput 60/90/120/140 e + mahd. toimituskulut
  • 65. keravan taidemuseo w w w. k e r a v a n t a i d e m u s e o . f i PUUKKOA PÄÄTTÄJILLE.
  • 66.
  • 67.
  • 68. TAIDE & DESIGN68 TILA ON VÄRIÄ JA VALOA OLA KOLEHMAINEN, SEE WHAT YOU SEE (COMPOSITION IN A GARDEN), 2007. 180 X 230CM ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC. Valokuvaaja Ola Kolehmainen kuvaa teoksissaan arkkitehtuurikohteita usein niin, että tiloja ja julkisivuja ei välttämättä tunnista rakennuksiksi. Hänen abstrakti ilmaisunsa tiloista rakentuu värien ja valon kautta. TEKSTI | TUIJA EKEGREN
  • 70. TAIDE & DESIGN70 toisistaan jokaisessa kaupungissa, sillä Kolehmaiselle oli tär- keää, että kukin teos oli sopusoinnussa kulloisenkin näyttely- tilan kanssa. Esimerkiksi Kiasman aulassa esillä ollut 20-met- rinen Composition with David and Goliath ei sopinut muiden kaupunkien näyttelytiloihin. ”On tärkeää saada kaksi teosta keskustelemaan toinen toisensa ja ympäröivän tilan kanssa”, sanoo Kolehmainen. Kiertonäyttelyn nimi, A Building is not A Building, kertoo nasevasti siitä, mitä Kolehmainen taiteessaan kuvaa. Kysy- mys on arkkitehtuurista – tiloista ja julkisivuista, joita Ko- lehmaisen kuvista ei välttämättä edes tunnista rakennuksiksi. A Building is not A Building ValokuvaajaOlaKolehmaisen(s.1964)neljänkaupunginkier- tonäyttely A Building is not A Building päättyi juuri Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa. Ajatus näyttelystä sai al- kunsa jo kesällä 2007 ja näyttelyprojektissa Timothy Persons oli mukana promoottorina. Näyttely avautui Kiasmassa alku- vuodesta 2009, siirtyi sieltä Englantiin ja Tanskaan Kööpen- haminan valokuvataiteen museoon palatakseen jälleen Suo- meenjasiisKuntsiin.Näyttelysaihyvänvastaanotonjokaisessa kaupungissa, mm. Walsallissa lähellä Birminghamia näyttelyä kävi katsomassa 24 000 vierailijaa. Näyttely poikkesi hieman OLA KOLEHMAINEN, UNTITLED (MIN 5+6), 2010. DIPTYYKKI 146 X 388 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
  • 71. TAIDE & DESIGN 71 Abstrakti ilmaisu ja valo Isot tilat kiehtovat Kolehmaista. Museot, hallit ja kirkot – tilaan meneminen hiljentää ja laittaa ajatukset liikkeelle pohtimaan erilaisia asioita. Tila on Kolehmaiselle valoa ja väriä. Kolehmai- sen valokuvissa arkkitehtuuri on lähtökohtana, usein hänen ku- vissaanonrakennustenfasadeja,jotkaKolehmainenmyöskokee tiloiksi. Omien sanojensa mukaan hän riisuu kuvistaan visuaa- lisen metelin pois. Niinpä katsojan voi olla vaikeaa tunnistaa rakennuksia rakennuksiksi Kolehmaisen kuvissa. Mutta se ei olekaan tärkeää Kolehmaiselle. Sen sijaan abstrakti, minimalis- tinen ilmaisu on muodostunut Kolehmaiselle olennaiseksi >> Jo opiskeluaikana Taideteollisessa korkeakoulussa Koleh- mainen huomasi, että henkilökuvaus tuntui vaikealta ja ase- telmien sekä tilojen kuvaaminen puolestaan oli helpompaa. Vuonna 1997 valmistuneen lopputyönäyttelyn nimenä oli Temppeli. Sen jatkona Kolehmainen lähti vuonna 2000 Parii- siin kuvaamaan kirkkoja. Tarkoituksena oli valmistella Eng- lantiin 2001 tulevaa näyttelyä. Viisikymmentä kirkkoa taka- naan hän saapui Jean Nouvelin Pariisin Arabi-instituuttiin. Rakennuksen arkkitehtuuri teki Kolehmaiseen niin suuren vaikutuksen, että kirkkoteema vaihtui Arabi-instituutista teh- tyihin teoksiin.
  • 72. TAIDE & DESIGN72 Sydneyn biennaali Viime kesänä Ola Kolehmainen osallistui Sydneyn 17. kuva- taidebiennaaliin. Mukaan hänet pyysi tunnettu brittikuraatto- ri David Elliot, joka pyysi Kolehmaista tekemään biennaaliin jotain uutta. Niinpä Kolehmainen toteutti Australiassa puo- li vuotta kestäneen kuvaushankkeen, jossa kuvasi Bauhausin ja modernismin vaikutteita australialaisessa arkkitehtuurissa. Australialaisista arkkitehdeistä päärooliin Kolehmaisen kuvis- sa nousivat Harry Seidler ja Glenn Murcutt. Kolehmainen si- teeraaMurcuttinarkkitehtuurinlähtökohtiasanoin:”Luonnon logiikka määrittää estetiikan” ja kuvailee Murcuttin rakennuk- tilaa kuvatessa. Vuonna 2008 Kolehmaisella oli Alvar Aallon arkkitehtuuriin liittyvä kuvauskiertue, joka ulottui Paimiosta Seinäjoelle Jyväskylän kautta Kolmen Ristin kirkolle Imatral- le.NämäAalto-kuvatalkoivatjohdattaaKolehmaistayhäenem- män kohti abstraktimpaa ilmaisua ja vähitellen valosta oli tu- lossa primaarielementti Kolehmaisen ilmaisussa. Kolehmaista kiinnostaa se, kuinka valo muuttaa rakennuksen muotoja ja ole- musta.Kuvausprojekteissaanhänyleensämuuttaakuvauspaikan ja kohteen luonnonvaloa valotusajoilla. ”On kiintoisaa, kuinka valonmäärälläpystyymanipuloimaantilaa,mm.suorakulmaiset muodottilassamuuttuvatorgaanisiksi.Ilmiötävoisisanoamyös dekonstruktiiviseksi valokuvaukseksi”, Kolehmainen kertoo. OLA KOLEHMAINEN, UNTITLED (KÖLN 37B), 2010. 180 X 230 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
  • 73. TAIDE & DESIGN 73 esiin Sydneyn oopperatalon, joka on Sydneyn ja Uuden Ete- lä-Walesin osavaltion ylpeys, ja joka usein muodostaa koko julkisen kuvan Australiasta ulkomaiden suuntaan. Moniosai- sessa teoksessa oli käytetty lähtökohtana oopperataloa eri vuorokauden aikoina kuvattuna ja kokonaisuudessaan teos koostui kuudesta eri projisoinnista tilassa. Teos sai biennaa- lin kävijöissä hyvän vastaanoton. Kolehmaisen mukaan ih- misille on oleellista nähdä paikallista, heille tuttua arkkiteh- tuuria muussakin muodossa kuin varsinaisina rakennuksina. Sydneyläisiä tuntui Kolehmaisen sanojen mukaan kiinnosta- van enemmän lokaali arkkitehtuuri kuin globaalit arkkiteh- tuurikohteet. >> sia vaikuttuneena siitä, kuinka nerokkaasti niissä on huomioitu luonnonehdoilla suunnittelu. Esimerkiksi rakennusten paikan valintaa ja aerodynamiikan lakeja on hyödynnetty siten, että il- mastointia ei tarvita, koska tuulet ja ilmavirrat pitävät huolen tästä. Kolehmainen kertoo, ettei alun perin voinut ajatella ku- vaavansaMurcuttinarkkitehtuuria,muttakeskustelutMurcttin kanssatoivatesiinajatuksen,ettävalollarakennustamanipuloi- malla hän pystyisi käyttämään Murcttin arkkitehtuuria lähtö- kohtana omille teoksilleen. Seidlerin ja Murcuttin arkkitehtuurin lisäksi biennaaliteok- sessa South Of Home, Journey of a Mind Kolehmainen toi OLA KOLEHMAINEN, UNTITLED (KÖLN 34B), 2010. 117 X 148 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
  • 74. TAIDE & DESIGN74 jastuu lokaalisti. ”Viimeisen 2–3 vuoden aikana arkkitehtuuri aiheenaonavautunutitsellenisenymmärryksenkautta,ettätai- de ja arkkitehtuuri ovat olleet läheisiä modernismin alkuajois- ta lähtien. Vaikutteet ja ajattelu kulkevat ristiin rastiin maantie- teellisistä rajoista riippumatta.” Kansainvälisen uran eväät Ola Kolehmainen on asettunut asumaan Berliiniin. Hän sa- noo sieltä käsin olevan helpompaa toimia, kun haluaa toimia kansainvälisesti. Kysyn, mitä kansainvälisen taiteilijauran luominen hänestä vaatii. ”Ensin tulee sisältö, sitten muu, mut- Modernismi Arkkitehtuuria kuvatessaan Kolehmainen on uppoutunut ai- heeseen väkisinkin. Bauhausin vaikutukset modernismiin sekä arkkitehtuurissa että taiteessa, samoin venäläinen kon- struktivismi kiinnostavat. Häntä viehättää se, kuinka monet asiat ja tekijät taiteessa ja arkkitehtuurissa saivat toinen toisil- taan vaikutteita 1900-luvun alun Euroopassa. Kolehmainen ottaa esimerkiksi 1920–30-lukujen eurooppalaiset vaikutteet 1960-luvun amerikkalaiseen minimalismiin ja Donald Juddin taiteeseen. Toinen esimerkki on Le Corbusierin ja Aallon vai- kutukset Frank Gehryn muotokieleen. Kolehmaista siis kiin- nostaa arkkitehtuurin holistinen näkökulma ja kuinka se hei- OLA KOLEHMAINEN, MINIMAL INTERVENTIONS OF LINEAR ELEMENTS, 2007. DIPTYYKKI 202 X 516 CM. ANALOGINEN C-VEDOS, DIASEC.
  • 75. TAIDE & DESIGN 75 kaikki näyttelystä koituvat kustannukset.” Huolimatta siitä, että Kolehmaista voidaan syystä tituleerata kansainvälises- ti menestyneeksi suomalaiseksi taiteilijaksi, hän luonneh- tii omaa uraansa vaatimattomin sanakääntein. Maailmalla menestyneiksi Kolehmainen mainitsee Eija-Liisa Ahtilan ja Esko Männikön. Kolehmainen kertoo uusista projekteistaan, että kuvasi Le Corbusierin arkkitehtuuria viime kesänä uudella, abstraktil- la lähestymistavalla. Barcelonaan hänellä on tulossa näytte- lyprojekti, jossa hän haluaa myös tuoda esiin lokaalisuuden teeman. Myös Aalto-museoon Jyväskylään on tulossa näytte- ly keväällä 2012. TD ta kaikkien osien toimivuus on olennaisen tärkeää. Sen mitä tekee, pitää olla korkeatasoista. Tämä on myös henkilökysy- mys, koska pitää olla monin tavoin aktiivinen. Pitää työsken- nellä 2–3 kertaa enemmän kuin muut. Menestyminen vaatii hyvän tiimin, johon kuuluu galleristi ja muita ammatillisia tuttavia, kuten museonjohtajia ja kuraattoreita, jotka tuntevat sen sisällön, mitä taiteilija tekee. Suomesta käsin on vaikeaa toimia, koska kansainväliset kontaktit eivät välttämättä yle- ty tänne. Taiteilijan pitää itse olla paikan päällä, koska kon- taktit syntyvät hitaasti ja joskus ohi mennen huomaamatta. Tarvitaan myös onnea ja rahaa teosten tekemiseen. Näytte- lyiden toteuttamisen teoskustannukset ovat suuria. On har- hakuvitelmaa, että museot ja galleriat nykyisin maksaisivat
  • 76. TAIDE & DESIGN76 ARTVIEW Taidepuheen turhuudesta ja tarpeellisuudesta TEKSTI | MARIA HIRVI-IJÄS KUVA | MARKUS KÅHRE, RAVINTOLA PIDOT, 2010. KUVAKAAPPAUS VIDEOINSTALLAATIOSTA. N iin kauan kuin taide on ollut tietoisesti jaetussa todellisuudessamme, siitä on ollut tarve puhua. On jopa ajateltu, että ensimmäinen inhimillinen puhe oli esteettinen, eli taiteellinen. Taide ja puhe sulautuvat näin ajatuksellisesti yhteen, eräänlaiseksi ih- misen perustarpeeksi. Amerikkalainen taidemaalari Barnett Newman (1905–1970) kirjoitti esseessään ”The First Man Was an Artist” (1947), että ensimmäinen ihminen oli taiteilija. Newmanin ajatuksissa en- simmäisen ihmisen ensimmäinen puheakti oli pyrkimys tavoittaa tuntematonta. Ensimmäi- nen ele oli suunnattu toispuoleiseen. Esteettinen teko tulisi hänen mukaansa ennen sosiaalista olemista. Ihminen veti kepillä merkityksellisen viivan mutaan ennen kun hän kehitti kepistä keihään. Taide ja verbaalinen inhimillinen ilmaisu ovat näin ajateltuna kietoutuneet yhteen. Newmanin ajatuksen mukaan ihmisen puhe oli poeettista ennen kun siitä tuli utilitaristista. Se oli taidetta ennen kun siitä tuli informatiivista kommunikaatiota. Itävaltalainen filosofi Ludwig Wittgenstein (1889–1951) kirjoitti varhaisessa pääteoksessaan Tractatus logico-philosophicus vuodelta 1921 että: ”Was sich überhaupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.” Eli kaikki joka yleen- sä on sanottavissa on mahdollista sanoa selkeästi ja: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”. Tämä kuulostaa ensisilmäyksellä tukevan vaatimusta tadepuheen selkokielestä, joka tuli esille HelsinginSanomientaidekriitikon KaisaHeinäsenkirjoituksessa”Taidepuheonuseinhöpö- höpöä” (HS 7.9.10) Siinä tarkastellaan taidenäyttelyiden yhteydessä tuotettua tekstiä ja pyri- tään tulkitsemaan ja kääntämään nk. ”taidepuheen kielikukkasia” kaikkien ymmärrettävälle selkokielelle. Puhe taiteesta tulisi näin ollen olla kaikkien tajuttavissa. Mutta, jos taiteessa onkin kysymys jostain ei-selkeästä asiasta. Onko meidän ymmärrettä- vä Wittgensteinin ajatus niin, että taiteesta ei saisi puhua, mikäli sanottu asia ei ole aivan sel- keä? Hänen mielestään etiikka ja estetiikka kuuluivat alueisiin, joista ei voida puhua selkeäs- ti. Tämä ei kuitenkaan ole vaatimus niistä vaikenemista. Pikemminkin on kyse siitä, että jos ja kunryhtyyniistäpuhumaan,onvarauduttavafilosofisiinongelmiinjavaativiinkeskusteluihin. Wittgensteinin ajatukset edustavat loogisen empirismin filosofiaa. Toisenlaisia ajatuksia tai- depuheesta tulee esille ranskalaisen filosofin Jean-François Lyotardin teksteissä, joiden voi- daan sanoa edustavan postmodernia filosofista estetiikkaa. Puhuessaan ”taidekommentista” Lyotard tarkoittaa jokaista kielellistä tekoa, joka ponnistaa taideteoksesta tai kytkeytyy taide- teokseen. Hänen mielestään meidän on nähtävä tämä dialogisena yhteytenä. Tämä tarkoittaa, että samalla kun taidekommentti tavallaan rajaa ja määrittelee taideteoksen olemisen, taide- teos itsessään kutsuu, vaatii ja edellyttää kommenttia. Taidepuheen ammattilaiset, taidekriitikot, työskentelevät jatkuvasti tämänkaltaisen dialogin parissa.Jatuntevatsenvaativuudenjatunteenikuisestaepäonnistumisestatavoittaaoleellinen. Mutta Lyotardin mukaan emme mitenkään voi edellyttää täyttä harmoniaa taidekommentin ja taideteoksen välillä. Meidän on hyväksyttävä dissonansin, eripuraisuuden, mahdollisuus. Hyvä taideteos ei vaadi toteutumista tiettyjen harmoniaperiaatteiden mukaan. Samoin taide- puheen laatu on riippumaton yhdenmukaisuuden ja selkeyden vaatimuksista. Jos ja kun sii- hen ryhtyy, on tekemisissä tuntemattoman ja ei-vielä-tiedon kanssa. Siinä on aina riskinsä. TD
  • 78. TAIDE & DESIGN78 POIMINTOJA TURUSTA Turku ja Tallinna ovat vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Turussa ohjelmatarjonta on runsasta ja monipuolista, kun taas Tallinna joutuu kamppailemaan niukalla budjetilla. Seuraavaan on poimittu Turun ohjelmasta muutamia kiinnostavia otoksia kuvataide, muotoilu ja arkkitehtuuri silmälläpitäen. Kulttuuripääkaupungin koko ohjelma on nähtävissä osoitteessa www.turku2011.fi TURUN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIN AVAJAISET OLIVAT 15.1.2011. KUVA ARTO TAKALA.
  • 79. TAIDE & DESIGN 79 Ruotsalaisen Carl Larssonin (1853–1919) rakastettu ku- vamaailma esittäytyy Turun taidemuseossa 16.9.2011 – 8.1.2012. Colourscape, labyrinttimainen väriveistos, muodostuu noin sadasta toisiaan seuraavasta värikkäästä kuplasta, joiden si- sällä voi kävellä, oleilla ja kuunnella musiikkiesityksiä. Eye Music Trust (UK) tuo Colourscapen ensimmäistä kertaa Suomeen. Colourscape, 23.7.–14.8., Kupittaanpuisto. Kansainvälinen nykytaidenäyttely Contemporary Art Archi- pelago (CAA) tuo kesällä 2011 Turun saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa, sekä kansainväli- siltä että saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Näyttely on koet- tavissa eri puolilla saaristoa. Näyttely on avoinna kesä– syyskuussa 2011. >> ALVAR AALTO JA PUUN ULOTTUVUUDET -NÄYTTELY NÄHTIIN GALLERIA MAARET FINNBERGILLÄ. KUVA ROBERT SEGER. REINO KOIVULA, HUNAJAKENNO, 2010. OSA PIMEYDEN 876 SÄVYÄ -TAPAHTUMAS- TA. KUVA REINO KOIVULA.
  • 80. TAIDE & DESIGN80 Japan Today vol.13. European Eyes on Japan tutkii valokuvan keinoin japanilaista nykypäivää. Kuvauskohteena on vuosit- tain vaihtuva kaupunki tai japanilainen maakunta ja vuonna 2011 valokuvaajat ovat Suomesta, Virosta ja kolmannesta Euroopan maasta. Syntyneistä kuvista tuotetaan Turkuun näyttely ja kootaan valokuvakirja. Kansainvälinen Flux Aura 2011 ympäristötaidetapahtu- ma tuo taide-elämyksiä Aurajokeen ja sen varrelle. Näistä osa on hetkellisiä, osa pysyvämpiä.Teokset ovat nähtävissä 20.6.–31.8.2011. Nykytaiteen museo Kiasma esittäytyy Logomossa vuonna 2011 kaksiosaisella näyttelykokonaisuudella. Esille tulevat kaksi Kiasman mediakokoelmien helmeä: Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio WHERE IS WHERE? – MISSÄ ON MISSÄ?, 2008, joka esitetään 16.1.–29.5. sekä Isaac Julienin video- installaatio WESTERN UNION: Small Boats, 2007, joka esi- tetään 17.6.–18.12.2011. Molemmat suurikokoiset installaa- tiot ovat ensi kertaa esillä Suomessa. Close Your Eyes and Tell Me What You See -kansainväli- nen nykytaidenäyttely esittelee nuorten taiteilijoiden töitä ja avaa vuoropuhelua suomenruotsalaisen ja kansainväli- sen taidekentän välille. Näyttelyssä on mukana 15 taiteili- jaa kymmenestä maasta. Näyttelyn ohella nostetaan esiin kuratoimisen tietotaitoa ja kuraattorien monitahoista am- mattikuntaa. Ammatissa toimiville taiteilijoille, kriitikoille, museoväelle, opiskelijoille sekä tutkijoille suunnataan se- minaarisarja kuratoinnista. Seminaari tuo Turkuun joukon kansainvälisiä huippukuraattoreita, syventää kuratoinnin tuntemusta ja antaa esimerkkejä uusista toimintatavoista ajankohtaisiin teemoihin pureutuen. 22.9.–30.11., Tähti- torni, Vartiovuori. Väljästi Lewis Carrollin kirjaan liittyvä Liisa ihmemaassa -näyttely nostaa esiin nykyvalokuvataiteesta löytyvän ra- jankäynnin arjen ja fantasian välillä. 31 taiteilijan näyttely on poikkeuksellisen suuri nykyvalokuvataiteen katselmus, joka asettaa maailmalla huomiota herättäneen suomalaisen valokuvataiteen kansainvälisiin yhteyksiin. Logomo, 16.1.– 18.12.2011. Live 2011 Grand Prix -kilpailun kautta Turku 2011 on etsi- nyt mediataideteoksia ja uusmediasovelluksia alan parhail- ta osaajilta ja uusilta lupauksilta ympäri maailman. Tuloksia esitellään laajalti kaupunki- ja näyttelytiloissa, mediatapah- tumissa ja netissä. Voittajateoksiin ja kilpailuluokkiin voi tu- tustua Live Grand Prix’n englanninkielisellä sivustolla. CARL LARSSON, PEILIN EDESSÄ, 1900. GÖTEBORGS KONSTMUSEUM.
  • 81. TAIDE & DESIGN 81 Muotoilijan kädenjäljet Turussa nostaa muotoilijoiden työn ihmisten tietoisuuteen ja tuo esiin muotoilun historiaa ja tätä päivää. Muotoiluun voi tutustua kävellen karttaan merkityil- lä bongausreiteillä, verkkosivustolla sekä matkapuhelinso- velluksen avulla. Muotoilureitti avautuu yleisölle keväällä. ARKturku -näyttely esittelee turkulaisten arkkitehtien suun- nittelemia ja Turussa sijaitsevia modernin ja nykyarkkiteh- tuurin helmiä kuvia ja ääntä yhdistäen. Kesä-heinäkuu, Tu- run pääkirjasto. NYT2011. Kesällä nykytaide valtaa Naantalin ja Raision näyttely- ja kaupunkitilat. Näyttelypaikkoja on yhteensä 19, pääosin kävelymatkan päässä toisistaan. Monimuotoisen näyttelytapahtuman kokoavana teemana on Together – yhdessä. Pata, sandaali ja virkattu teltta. Yhteisöllinen taidekokonai- suus kutsuu yhteen maahanmuuttajia, taiteilijoita, taidelai- toksia ja suuren yleisön. Tuhannet pakolaistarinat astuvat esiin taiteen keinoja soveltaen. Kolme installaatiota ja ta- rinoista syntyvät esitykset tarjoavat yleisölle konkreettisia tapoja osallistua luovaan työskentelyyn. Pimeyden 876 sävyä lähestyy pimeyttä lokakuusta eteen- päin kolmesta näkökulmasta: Miten tuoda valoa pitkään ja pimeään vuodenaikaan? Miten löytää humoristisiakin keino- ja käsitellä erilaisia pimeiksi miellettyjä asioita? Miten tiede selittää pimeyttä ja miten sen itse koemme? Tiede ja taide limittyvät ohjelmakokonaisuudeksi, joka elämysten ja ko- kemusten lisäksi herättää kävijät pohtimaan omaa suhdet- taan pimeyteen. SaunaLab. Eri puolille Turkua rakentuu neljä-viisi taiteili- joiden suunnittelemaa saunaa, joihin yleisö pääsee tutus- tumaan saunoen. Kesäkaudella varattavissa olevat sau- nat tarjoavat yksityisvuorojen lisäksi yleisiä saunavuoroja. Saunojen suunnittelijoiksi kutsutut taiteilijat ovat: Jan-Erik Andersson, Heidi Lunabba, Papu Pirtola, Harri Markkula ja Hans-Christian Berg. Saunakulttuuria pohditaan myös mm. kysymyksillä: mistä saunassa puhutaan, mitä sopii saunassa tehdä ja millainen on aito taidelöyly? Retrospektiivinen katsaus Tom of Finlandin maailmankuu- luun tuotantoon. Suomen ehkä kansainvälisesti tunnetuin kuvataiteilija tulee Turun naapurista Kaarinasta. Nyt Tom of Finland alias Touko Laaksonen (1920–1991) palaa kotiin! Logomo, 16.1.–18.12.2011. >> KARIN WIDNÄS, KERAMIIKKATEOS. KUVA TUUKKA PAIKKARI. © TOM OF FINLAND.
  • 82. TAIDE & DESIGN82 Vanhojen turkulaisten valokuva-albumeita ja tarinoita hyö- dyntäen japanilaiset keramiikkataiteilijat Tomoko Kurahara ja Satoko Sai sekä valokuvataiteilija Marja Pirilä taiteilijat työstävät keramiikka-, video- ja valokuvataiteen näyttely- kokonaisuuden. 20.5.–25.9., Sisäiset maisemat -näyttely, Turun linna. Savi kaupungissa. Taiteilija Pekka Paikkari pinnoittaa hal- keilevaa jäätä muistuttavalla keramiikalla ilmastointikone- huoneen Puutorilla toukokuussa, sähkönjakelurakennus Ku- pittaanpuiston laidalla muuttuu toukokuussa kuvanveistäjä Kim Simonssonin keramiikkaveistoksin ja vedenpumppaa- mo Vaakahuoneen vieressä kaunistuu tammikuussa taitei- lija Karin Widnäsin teoksella. Toukokuussa Timo Nymanin valmistuu multimediaesitys projektista sekä julkistetaan Savi kaupungissa -kirja. Kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely Tuli on irti! vie kävijän tulen äärelle. Tiedekeskus Heurekan ja Turun mu- seokeskuksen interaktiivinen näyttely yhdistää tiedettä ja kulttuurihistoriaa. Logomo, 16.1.–18.12.2011. Turku-Tallinna 2011 Vaatesuunnittelukilpailu (TT 2011) avaa kestävän kehityksen mukaisen ja ihmislähtöisen näkökulman vaatesuunnitteluun.Kilpailussaetsitääntoteuttamiskelpoisia ratkaisuja muotisuunnittelun valtavirrassa usein marginaaliin jäävien tavallisten ihmisten tarpeisiin. Kulttuuripääkaupunki- vuonna 2011 kilpailu on tarkoitettu kulttuuripääkaupunkien, tallinnalaisen Viron taideakatemian ja turkulaisen Yrkeshög- skolan Novian vaatesuunnittelun opiskelijoille. Maaliskuus- sa Kick off workshop Tallinnassa, elokuussa kilpailun tulosten esittely Tallinnan muotiviikoilla ja lokakuussa kilpailun tulos- ten esittely Osaava Nainen -messuilla Turussa. Usko, toivo ja rakkaus. Viiden arvostetun espanjalaistaiteili- jan töistä koottu yhteisnäyttely saapuu Ekumeeniseen Tai- dekappeliin. Kutsutut kuvataiteilijat ovat Diego Canogar, Totte Mannes, Jose Luis Sanchez, Rafael Canogar ja Tomas Vaquero. Taidekappeli on jo rakennuksena itsessään näke- misen arvoinen taideteos, jonka on suunnitellut arkkitehti Matti Sanaksenaho. 1.5.–28.8., Pyhän Henrikin Ekumeeni- nen Taidekappeli. Wäinö!-kuvanveistonäyttely tuo esiin jo tunnustettujen ku- vanveistäjien ohella nuoren sukupolven taitoa ja kerronnal- lista osaamista. Näyttelyyn osallistuu yhteensä kahdeksan taiteilijaa. Wäinö! -näyttely on myös kilpailu: kahdeksasta taiteilijasta yksi palkitaan yksityisnäyttelyllä Turussa vuon- na 2014. Wäinö! -näyttelyjä on tarkoitus järjestää jatkossa neljän vuoden välein. 3.5.–26.6., Galleria Maaret Finnberg ja pääkirjaston sisäpiha. TD TOTTE MANNES, RECAMBIOS. ESPANJALAISTA NYKYTAIDETTA USKO, TOIVO JA RAKKAUS -NÄYTTELYSSÄ. KUVA TOTTE MANNES. JAN-ERIK ANDERSSON JA SHAWN DECKER, LUONNOSKUVA THE SOUNDING DOME SAUNASTA. SAUNALAB. -TAPAHTUMA. KUVA JAN-ERIK ANDERSSON.
  • 83. TAIDE & DESIGN 83 TULI ON IRTI! -NÄYTTELY LOGOMOSSA. KUVA KARI VAINIO. COLOURSCAPE. KUVA EYE MUSIC TRUST.
  • 84. Lahdenkatu 4 Puh. (03) 814 4536 Avoinna: ma-pe 10-17, la-su 11-17 Vesijärvenkatu 11 A Puh. (03) 814 4547 Avoinna: ma-pe 10-17, la-su 11-17 Maaria Wirkkala: Jokaisella on oma aikansa Katja Tukiainen: Strawberry Bomb LÖNNSTRÖMINTAIDEMUSEO 29.1.8.5.2011 VALOKUVAAJA CAJ BREMER
  • 85.
  • 86. TAIDE & DESIGN86 NEW YORK – GALLERIOIDEN KAUPUNKI New Yorkissa on lukematon määrä gallerioita, arvioiden mukaan jopa yli 500. Suurin osa näistä sijaitsee Manhattanilla, yhä suurempi osa Brooklynissä ja jonkin verran Queensissä. Gallerioilla on vakiintunut asema New Yorkin taidemaailmassa ja niiden toiminta on hyvin aktiivista. Monet gallerioista ovat kuitenkin herkkiä suhdannevaihteluille ja New Yorkissa gallerioita syntyy ja kuolee maailmantalouden heilahteluiden mukaan.
  • 87. TAIDE & DESIGN 87 TEKSTI | KATI LAAKSO KUVAT | JESSE AUERSALO JA KATI LAAKSO YLINNÄ | GALLERISTIT BEVERLY ALLAN JA MARTIN NEDERPELT © GALLERY ALLAN NEDERPELT. KarkeanarvionmukaanvähintäänpuoletNewYorkingalleriois- ta sijoittuu nykyään Chelsean alueelle. Chelsea tuli kuitenkin tunnetuksi gallerioistaan vasta 1980-luvun loppupuolella. Tai- demaailman vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin nykyään kuu- luva LarryGagosianoli ensimmäisiä Chelsean galleriayrittäjiä avatessaan ovensa siellä vuonna 1985. Tätä ennen SoHo toimi pitkään gallerioiden keskuksena, kunnes vaatekauppojen, >>
  • 88. 88 TAIDE & DESIGN East Riverin yli Brooklyniin ja sieltä edelleen Long Island Ci- tyyn, Queensiin. Myös uusilla museorakennuksilla on vaiku- tusta gallerioiden sijaintiin, mm. Boweryn New Museum sekä Long Island Cityn MoMAn alaisuudessa toimiva PS 1 muutti- vatalkuaikoinaanympäröiväämiljöötä.RenzoPianonWhitney- museollesuunnittelemanuudisrakennuksen,jonkaontarkoitus aueta yleisölle Meatpackingin alueella vuonna 2015, on arveltu vaikuttavan kaupunginosan galleriatilanteeseen. New Yorkissa kaupunginosienvälinenmuuttoliikeonjatkuvaajauseinhuonot ja edullisemmat alueet muuttuvat suosituiksi ja trendikkäiksi nuorten ja luovien ihmisten muuttaessa niille ensin halvempien vuokrien perässä. Osittain saman ilmiön myötä myös Brookly- nin galleria- ja taidemaailma on kehittynyt kovaa vauhtia. Brooklyn Allan Nederpelt -galleria sijaitsee syvällä Greenpointissa, puo- lalaisten perheasuntojen ja Williamsburgin nuorten hipsterei- ravintoloiden ja muiden keskustan kaupallisten toimintojen muutto alueelle syöksi vuokrat nousukierteeseen. SoHon kal- listuessa useat galleriat siirtyivät vielä tuolloin rähjäiselle Chel- sean alueelle halvempien vuokrien ja isompien tilojen perässä. Myös Midtown ja Upper East Side ovat pitkään olleet gallerioi- den suosiossa. Etelä-Manhattanilla Lower East Side on jälleen muuttunut suosituksi, vaikka ensimmäiset galleriat ovat olleet sielläkin jo 1980-luvulta saakka. Rankasti karrikoiden voidaan sanoa,ettäBrooklynissajaLowerEastSidellaonnuortakokeel- listajaalakulttuurientaidetta,ChelseassajaSoHossavastaetab- loituneidentekijöiden,Midtownissatunnettujen tekijöiden tai- detta ja Uptownissa antiikkia ja historiallista taidetta. Vaikka Chelseata pidetään yhä gallerioiden keskuksena ja sen avajaisillathoukuttelevatkadutjagalleriattäyteen,onviimevuo- sien taloudellinen taantuma aiheuttanut paljon muutoksia. Mo- net galleriat ovat sulkeneet ovensa ja muuttoliike Manhattanin edullisemmille alueille on voimakasta. Rohkeimmat siirtyvät
  • 89. 89TAIDE & DESIGN den välissä sijaitsevalla vanhojen tehdas- ja varastorakennusten valtaamallaalueella.Rakennus,jossagalleriasijaitsee,eipoikkea ympäristöstään ja katu päättyy gallerian jälkeen satama-alueen piikkilankaan. New Yorkissa galleria, joka on ollut auki vasta puoli vuotta (ensimmäinen näyttely oli alkusyksystä 2010), ja sijaitsee näinkin haastavassa paikassa, saa houkuteltua avajai- siin300–500ihmistä.AllanNederpelt-gallerianperustajatBe- verlyAllanjaMartinNederpelteivätomiensanojensamukaan olleet alun perin suunnitelleet perustavansa galleriaa. Etenkin Nederpeltin suhde taiteeseen on hyvin filosofinen ja ennen gal- lerianperustamistahänpohtipitkääntaidemaailmanrakenteita jamitenniitävoisikyseenalaistaajamuuttaa.Hänhaluaaylläpi- tää ajatusta taiteesta vapaana, hierarkioiden yläpuolella toimi- vana kenttänä. Nederpeltin visio on, että tulevaisuudessa kiin- nostus suuriin taiteilijanimiin ja jo julkimoiksi muuttuneisiin taiteilijoihin vähenee ja nuoret tekijät ottavat vallan. Nederpelt ja Allan haluavat keskittyä taiteen kieleen, jonka he kokevat hävinneen. He käyttävät galleriastaan mieluummin sa- naa ”alusta” (platform), joka tarjoaa tilan nyky-yhteiskunnan dialogejatutkivallejahaastavalletaiteelle.Heeiväthaluaollasi- dottujataiteenmuotoihin,vaantutkiasensisällävaikuttaviavir- tauksia, pyrkimyksiä ja intohimoja. Vaikka Nederpelt on kiin- nostuneempi taiteen immaterialistista arvoista, hän ymmärtää myös taloudellisen puolen. Gallerioiden tehtävä on balansoida taiteen ja talouden välinen suhde, mutta Nederpeltin mukaan useat Chelsean galleriat ovat muuttuneet myymälöiksi, jotka pyrkivät ainoastaan myynnin maksimointiin. Martin Neder- peltpitää globalisaation, digitaalisen ja internet-vallankumouk- sen ja virtuaaliavaruuden vaikutusta paikallisuuden uhkina etenkin galleriamaailmassa, ja on sitä mieltä, että taidemaail- ma on reagoinut maailman muutoksiin huomattavasti hitaam- minkuinesimerkiksitiede,uskonto,muotoilutaiarkkitehtuuri. Allan Nederpelt -gallerian menestys kertoo paljon New Yorkin taidemaailmasta:yleisösaapuupaikalle,mikälikohdeonkyllin eksklusiivinen ja näyttely kiinnostava. Joulukuun 4. päivä 2010 auennut Teamwork-näyttely esittelee 78:n Jeff Koonsin >>
  • 90. TAIDE & DESIGN90 studiolla työskentelevän taiteilijan teoksia. Studion työnte- kijöistä valtaosa luo omaa taiteellista uraa studiotyön ohella. Näyttelyn idea tuli alun perin Eva Schmidtiltä, joka on yksi Koonsille työskentelevästä noin 105 taiteilijasta. Hän on nuori, reippaasti alle kolmenkymmenen, mutta on uransa aikana osal- listunut jo monen kuuluisan ja arvokkaan Jeff Koonsin teoksen valmistamiseen. TEAMWORK Eva Schmidt tuli Allan Nederpelt -gallerialle kuultuaan työ- kaveriltaan hulppeasta tilasta. Mukanaan hänellä oli vain idea näyttelystä, mutta sen konsepti oli niin mielenkiintoinen, että galleristit tarttuivat siihen siltä istumalta. Schmidtin idea oli esitellä maailmankuulun taiteilijan Jeff Koonsin studiolla ni- mettöminä pysyvien, Koonsin töiden varsinaisten tekijöiden, omaa taidetta. Vaikka suurimmalla osalla studion työntekijöis- täonomataiteellinenura,hekäyttävätvaltaosanajastaantoisen taiteilijan töiden valmistamiseen. Idea tekijöistä nimettöminä toistuu näyttelyssä, jossa ei ole teoskylttejä ja työt ovat signee- raamattomia. Vaikka Jeff Koons oli tietoinen näyttelystä, >> VASEMMALLA | KURAATTORI EVA SCHMIDT.
  • 92. TAIDE & DESIGN92 hän ei halunnut tulla yhdistetyksi siihen – tämän vuoksi hänen nimeään ei näy näyttelyn yhteydessä. Koonsiin viittaa ainoas- taan avajaisissa esiintynyt, Koonsin Acrobat-nimiseen työhön referoiva hummeriasuinen trapetsitaiteilija. Näyttelyn kuratoinut Schmidt toteaa, että Koons käy studiol- laan yleensä vain tarkastamassa töiden yksityiskohtien ete- nemistä tai esittelemässä töitä galleristeille, kuraattoreille tai ostajille. Schmidtin mukaan Koons viettää työpäivät yleensä toimistonpuolella,kriittisempienstudiotyöntekijöidenmukaan ns. taidetehtaan johtajana. Työ studiolla on pilkottu tiukkoihin vastuualueisiin ja yksittäiset työntekijät keskittyvät pienten yk- sityiskohtienhiomiseen.Teamwork-näyttelynteoksiakatsoessa huomaa,että tekijöiden tekniset taidotovat hyvin korkeat,mut- ta teosten ideoissa voi havaita keskeneräisyyttä. Martin Nederpelt pitää luonnollisena, että taiteilijat teettävät työnsä muilla, eivätkä itse osallistu valmistusprosessiin. Histo-
  • 93. TAIDE & DESIGN 93 riallisesti katsottuna monet taiteilijat ovat käyttäneet toisia tai- teilijoita apunaan, hän toteaa, ja nimeää Vermeerin esimerkik- si.Asetelmaa,jossamoniihminenonsitoutunutyhdenyhteisen ideantoteuttamiseen,Nederpeltpitääkauniina.EvaSchmidtin mukaan suhde oman taiteellisen työskentelyn ja toiselle teke- mäntaiteenvälilläonajoittainristiriitainen,muttasuurimmak- si ajaksi hän pitää Koonsin studiolla tekemäänsä taidetta vain työnä. Studiolla täytyy jättää oma ego taustalle ja keskittyä työ- hön. Schmidt kehuu kollegoitaan ja mainitsee toistuvasti mi- ten inspiroivaa on työskennellä lahjakkaiden ihmisten parissa. Teamwork-näyttely todistaa Nederpeltin mukaan, miten ame- rikkalaisen yhteiskunnan perustoiminto, yhdessä tekeminen, tuottaahedelmällisenlopputuloksen.Hänkokeenäyttelynidean sitovan tekijät yhteiseen kokemukseen, mutta jokaisen omien unelmien kautta. TD
  • 95. TAIDE & DESIGN 95 HIRAMEKI KIPINÄ, OIVALLUKSEN HETKI Tokion designviikon yhteydessä järjestettiin viime syksynä suuri suomalaisen muotoilun katselmus, Hirameki. Hanke on suurin muotoilun vientihanke, joka tähän mennessä on järjestetty Design Forum Finlandin toimesta. Hiramekin projektipäällikkö Sirpa Fourastie Design Forum Finlandista kertoo, kuinka hanke rakennettiin ja vietiin eteenpäin. TEKSTI | SIRPA FOURASTIE Tokio on maailma täynnä vierasta kieltä, brändejä, merkkejä ja merkityksiä,ihmisiä,liike-elämääjakaikkiallaasioita,jotkakil- pailevathuomiosta.Kuinkasiisvastatakutsuun,kumartaajapa- nilaiseentapaansyväänjatehdälaadukaskokonaisuus?Kuinka Tokiossa voisi päästä esille? Haaste tuli Japanista ja oli innosta- vaa vastata siihen, muttasamallavirittääseuudellatavalla.Suo- malaisten ja japanilaisten muotoilijoiden vuosikymmeniä kes- tänyt yhteydenpito, yritysten ja Taideteollisen korkeakoulun näyttelyt ovat luoneet positiivista mielikuvaa suomalaisesta muotoilusta. Ministeri Stefan Wallinin Japanin vierailu alku- talvesta 2009, johon Design Forum Finlandin toimitusjohta- ja Mikko Kalhama osallistui, avasi Design Forum Finlandille mahdollisuuden esittää laaja kokonaisuus suomalaisesta muo- toilusta. >> ARTIKKELIN KUVAT HIRAMEKI-NÄYTTELYSTÄ TOKION LIVING DESIGN CENTER OZONE -PILVENPIIRTÄJÄSTÄ. KUVAT DAISUKE OHKI. © DESIGN FORUM FINLAND.