1. VIETNAMIN SOTA
TAUSTAA:
Vietnamista tulee vuonna 1859 Ranskan siirtomaa (Ranskan Indokiina). Toisen maailmansodan
aikana (1941-45) Japani valtaa Itä-Intian saariston ja Filippiinit. Vietnamissa Ho Tshi Minh perusti
itsenäisyysliikeen (Vietminh) vuonna 1941. Toisen maailmansodan aikana liike taisteli Japania
vastaan ja sai rahoitusta Yhdysvalloilta ja Kiinalta. Toisen maailmansodan päätyttyä Vietminh
julistaa maan kansantasavallaksi 2. syyskuuta 1945.
Ranskan Indokiinan sota 1946-54:
Ranska ei hyväksynyt siirtomaidensa itsenäistymisiä vaan palasi joukkoineen alueelle. Vietminh-
liikkeen johdossa oli kommunistijohtaja Ho Tshi Minh. Kiina tuki Vietminh-liikettä. Vietminh
joukot käyttivät sissitaktiikkaa. Ranska yritti turvautua tekniseen ylivoimaansa. Ranska perusti
tukikohdan Dien Bien Phuhun, mikä oli kaukana vihollislinjojen takana. Tarkoituksena oli katkaista
Vietnamin joukkojen huoltoreitit. Tukikohdassa oli 10 000 ranskalaissotilasta. Vietnamin joukot
onnistuivat kokoamaan asevoimansa tukikohdan ympärille. Kuusi viikkoa kestäneen rajun taistelun
aikana molemmat osapuolet kärsivät raskaita tappioita. Yhdysvallat ilmoitti, etteivät he puutu
konfliktiin. Ranska antautui toukokuussa 1954.
Vietnamin jako:
Ranskan Indokiina jakautui kolmeen valtioon: Laos, Kambodsha ja Vietnam. Vietnam jakautui
kahtia. Pohjois-Vietnamissa valtaa piti kommunistinen puolue, minkä johdossa oli Ho Tshi Minh.
Etelä-Vietnamiin perustettiin Ranskan ja Yhdysvaltojen tukema hallitus, johdossa Ngo Dinh Diem.
Vietnam oli tarkoitus yhdistää 1956 koko maan käsittävien vaalien jälkeen, mutta vaaleja ei
koskaan pidetty. Diemin hallitus ei suostunut pitämään vaaleja, koska pelkäsi kommunistien
voittoa.
Vietkong:
Etelä-Vietnamissa sota jatkui sissisotana. Vietkong eli Etelä-Vietnamin kansallinen
vapautusrintama aloitti toiminnan 1957 Etelä-Vietnamin hallintoa vastaan. Tarkoitus oli muuttaa
Etelä-Vietnam kommunistiseksi. Liike kuljetti aseita ja muita varusteita pohjoisesta
viidakkopolkuja pitkin etelään.
Yhdysvaltojen mukaan tuleminen:
Aluksi Yhdysvallat koulutti Etelä-Vietnamin joukkoja, mutta lähetti pian heidän tuekseen omia
neuvonantajiaan. Taustalla oli dominoteoria. Diemin hallitus kaatui vuonna 1963. Yhdysvaltojen
presidentti sai vuonna 1964 kongressilta luvan kaikkiin tarpeellisiin toimiin Pohjois-Vietnamin
vihamielisyyksien lopettamisessa. Vuonna 1965 ensimmäiset amerikkalaiset taistelujoukot nousivat
maihin Da Nangissa.
Amerikkalaisten joukkojen määrät:
1963 23 000
1966 180 000 - 450 000
1969 540 000
Ilmapommitukset:
Pohjois-Vietnam toimi sissien tukialueena ja sieltä käsin varustettiin sissijoukkoja aseellisesti.
Yhdysvallat pudotti Vietnamiin enemmän pommeja, kuin toisessa maailmansodassa Saksaan ja
Japaniin. Presidentti John F. Kennedy määräsi ensimmäiset lentopommitukset pohjoiseen.

2. Operaatio ”Rolling Thunder” oli Johnssonin hallituksen suurin yksittäinen operaatio. Neuvostoliitto
tuki Pohjois-Vietnamia aseellisesti ja materiaalisesti.
Napalm:
Palavaa hyytelöä, joka koostuu bensasta ja siihen sekoitetuista naftaleeni- ja palmitiinihapon
alumiinisuoloista. Se on erittäin tehokasta, koska se takertuu tiukasti erilaisiin pintoihin, esimerkiksi
ihoon.
Têt-hyökkäys:
Têt-juhla, uudenvuodenjuhla on vietnamilaisten tärkein juhla. Tammikuun 31. päivä 1968 juhlan
päätteeksi alkoi Etelä-Vietnamin maaseudun sissien hyökkäys kaupunkeihin. Sissit ottivat haltuun
useita pienempiä asutuskeskuksia ja tekivät useita iskuja suurempiin kaupunkeihin. Hyökkäyksen
mahdollisti Cú Chi-tunnelit, jotka olivat maanalaisia (jopa 200 km pitkiä) tunneleita. Hyökkäyksen
tavoitteena oli lopettaa Yhdysvaltojen ilmapommitukset ja päästä neuvottelupöytään. Vaikka tavoite
ei täysin onnistunutkaan niin sillä oli suuri psykologinen merkitys. Esimerkiksi yksi sissijoukko
valtasi Yhdysvaltojen lähetystön Saigonissa.
Vietnamisointi:
Yhdysvalloissa yleinen mielipide oli sodan vastainen. Nixonin hallitus aloitti (1968)
vietnamisoinnin eli Yhdysvaltojen joukkojen korvaamisen Etelä-Vietnamin joukoilla, joille
annettiin aseistusta. Operaatio saatiin päätökseen vuonna 1973, jolloin Yhdysvallat aloitti
vetäytymisen maasta.
Lopullinen ratkaisu:
Pohjois-Vietnam aloitti tavanomaisin asein hyökkäyksen keväällä 1975 ja valtasi Saigonin
huhtikuussa.
Sodan pääasialliset osapuolet:
Yhdysvaltojen joukot ja Vietnamin tasavallan armeija vastaan FNL:n sissit ja Vietnamin
kansanarmeija.
Sodan seuraukset Yhdysvalloille:
• Tappiot: 55 000 kaatunutta, 300 000 haavoittunutta
• Talouden taantuminen
• Hävitty sota
• Moraalinen tappio
• Sodanvastaisuus ja aseistakieltäytyminen
Sodan seuraukset Vietnamille:
• Tappiot: sotilaita 500 000 – 1 miljoona, siviilejä 2 miljoonaa
• 1976 Vietnamin sosialistinen tasavalta
• Köyhyys
• Venepakolaiset