SlideShare a Scribd company logo
Herukat
’Lepaan Valkea’ FinE
Kotimainen jaloste. (’Valkoinen Hollantilainen Juva’ x ’Punainen Hollantilainen’)
Pieni ja pystykasvuinen pensas. Marjat ovat makean raikkaita, kauniita ja muihin
valkoherukoihin verrattuna suurikokoisia. Satoisa, melko myöhään kypsyvä lajike.
Erinomainen tuoremarja.
’Piikkiön Helmi’
Kotimainen jaloste. (’Valkoinen Hollantilainen Juva’ x ’Ri 308’)
Pystykasvuinen ja pienehkö pensas. Marjat ovat makeita, raikkaita ja lievästi
happoisia. Pienet marjat ovat kauniita kuin helmet. Satoisa, melko myöhään kypsyvä
lajike. Erinomainen tuoremarja.
I–V
’Valkoinen Hollantilainen’
Vanha keskieurooppalainen lajike.
Pystykasvuinen ja jäykkäoksainen, kohtalaisen kookas pensas, jonka keskikokoiset
marjat ovat pitkissä tertuissa. Maku makeanhappoinen. Kohtalainen sato kypsyy
myöhään.
I–V
’Valkoinen Suomalainen’ FinE
’Valkoisen Hollantilaisen’ suomalainen, Juvasta kotoisin oleva, kanta.
Pensas melko pystykasvuinen ja harva. Marjat ovat keskikokoisia, makeita,
makeanhappoisia. Satomäärältään valkoherukoista parhain. Sato kypsyy myöhään.
I–V
VALKOHERUKAT
Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto. Pääsääntöisesti valkoherukat ovat marjaltaan
miedompia ja makeampia kuin punaherukat, ja pensaat jäävät hieman pienemmiksi.Valkoherukat ovat
parhaimmillaan suoraan pensaasta syötynä.
I–V
’Jonkheer vanTets’
Hollantilainen lajike.
Jäykkäoksainen, pystykasvuinen harvahko pensas. Suuret, tummanpunaiset marjat
ovat pitkissä tertuissa. Maku makeanhappoinen. Sato kypsyy suht myöhään. Satoisa.
’Punahilkka’ FinE
Kotimainen jaloste. (’Jonkheer vanTets’ x ’Rubina’)
Pystykasvuinen pensas. Keskikokoiset marjat ovat makeanhappoiset, muodoltaan
pisaramaiset. Pensas kukkii vaaleanpunaisin kukin, ja lehdet ovat poikkeuksellisen
tummanvihreät. Melko myöhään kypsyvä, runsassatoinen lajike. Erinomainen
tuoremarja.
’Punainen Hollantilainen’ FinE
Vanha, eurooppalainen lajike.
Reheväkasvuinen ja kookas, pysty pensas. Keskikokoiset marjat ovat
voimakasaromisia ja kirpeän happamia. Runsas sato kypsyy myöhään.
’Rotes Wunder Katri’ FinE
Saksalaisen ’Rotes Wunder’ -muunnoslajikkeen suomalainen kanta.
Pysty- ja tukevaoksainen pensas. Kauniin punaiset marjat ovat suuria, aromaattisia,
raikkaan happamia. Erittäin runsassatoinen, myöhäinen lajike.
PUNAHERUKAT
Punaherukoiden marjat ovat pääsääntöisesti hapahkoja. Pensaat ovat pitkäikäisimpiä herukoita ja ne
antavat satoa vielä vanhanakin. Punaherukat soveltuvat erityisen hyvin mehujen valmistukseen.
I–III (IV)
I–II (III)
I–V (VI)
I–IV
’Venny’ FinE
Kotimainen jaloste. (’Vertti’ x vihreä herukka)
Pystykasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat makeita, maukkaita ja mietohappoiset.
Keskiaikainen ja satoisa lajike. Erinomainen tuorekäyttöön, hilloihin ja
viininvalmistukseen.
’Vilma’ FinE
Kotimainen jaloste. (vihreä herukka x ’Vertti’)
Pystykasvuinen pensas. Suuret marjat ovat erityisen makeita, maukkaita ja
mietoaromisia. Keskiaikainen. Satoisin viherherukka. Erinomainen tuorekäyttöön,
hilloihin ja viininvalmistukseen.
’Big Ben’
Pienehkö, pystykasvuinen pensas. Erittäin makeat marjat ovat suuria, kiiltäviä ja
vahvakuorisia. Satoisa lajike kypsyy melko myöhään. Marjat sopivat erinomaisesti
tuorekäyttöön.
VIHERHERUKAT
Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia. Ne ovat mustaherukoita, joilta puuttuu väripigmentti.
Kypsänäkin vihreät, hieman kellertävät marjat ovat makeampia ja miedompia kuin mustaherukat.
Nämä herukat jäävät usein linnuilta syömättä. ’Venny’ ja ’Vilma’ sisältävän runsaasti C-vitamiinia,
jopa kaksi kertaa enemmän kuin mustaherukat.
MUSTAHERUKAT
Maukkaat mustaherukat sisältävät runsaasti vitamiineja. Järjestäin makeahkot marjat soveltuvat
syötäväksi sellaisenaan. Useimmiten marjoista tehdään kuitenkin mehua. Marjojen lisäksi pensaasta
voidaan käyttää myös aromikkaita lehtiä antamaan makua erilaisiin juomiin ja säilykkeisiin.
I–IV (V)
I–IV (V)
I–
’Marski’ FinE
Kotimainen jaloste. (’Hedda’ x ’Mortti’)
Poikkeuksellisen pystykasvuinen monikäyttöpensas. Marjat ovat suuria, maukkaita ja
mehukkaita. Melko myöhäinen, satoisa lajike.Voidaan käyttää esim. pensasaidanteissa.
’Melalahti’
Pohjois-Suomesta löydetty kanta.
Erittäin pystykasvuinen ja kookas pensas. Marjat ovat suuria, makeita ja
pehmeäkuorisia. Suositellaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.Aikaisin kypsyvä,
satoisa lajike.
’Mikael’ FinE
Kotimainen jaloste. (’Brödtorp’ ip, 3.p x ’Brödtorp’ ip, 3p)
’Brödtorp’ -lajikkeen jälkeläisten risteytys. Melko pystykasvuinen pensas. Kookkaat
marjat ovat makeita ja lempeän aromikkaita. Erittäin satoisa, aikaisin kypsyvä lajike.
’Hedda’ FinE
Norjalainen lajike. (’Öjebyn’ x ’Melalahti’)
Pystykasvuinen ja melko pienikasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat miellyttävän
makeita. Runsassatoinen, aikainen lajike.
’Mortti’ FinE
Kotimainen jaloste. (’Öjebyn’ x ’Wellington XXX’)
Voimakaskasvuinen ja erityisen pysty pensas. Erittäin aromikkaat, voimakkaan
makuiset marjat ovat suuria, melko paksukuorisia ja kiinteitä. Myöhäinen,
runsassatoinen lajike.
I–VI
I–VI
I–V
I–VI
I–V
’Pohjan Jätti’
Kotimainen lajike, jonka tarkkaa syntyperää ei tiedetä.
Melko pystykasvuinen, pienehkö pensas. Marjat ovat erittäin suuria ja aromikkaita.
Runsassatoinen, melko myöhään kypsyvä lajike. Sopii erittäin hyvin mehumarjaksi.
’Öjebyn’ FinE
Vanha Pohjois-Ruotsista löydetty ruotsalainen lajike.
Reheväkasvuinen, melko lamoava pensas. Suuret marjat ovat raikkaan happoisia,
makeita ja aromikkaita. Keskiaikainen, runsassatoinen lajike.
Vaaleanpunainen herukka ’Aili’
Erittäin harvinainen vaaleanpunainen herukka on luultavasti punaherukan
värimuunnos. Sen tarkkaa syntyä ja alkuperää ei tiedetä.
Pensas hillittykasvuinen. Marjat ovat miellyttävän makuisia, aromikkaita ja selvästi
miedompia kuin punaherukan marjat. Runsassatoinen lajike kypsyy melko myöhään.
Erinomainen tuoremarja.
Rungolliset herukat
Pieneen pihaan sopiva rungollinen herukka on monipuolinen: hyöty ja
koristeellisuus samassa pikkupuussa. Noin 80 cm rungolla varustettu herukkapensas
voi olla joko rungolliseksi kasvatettu tai varrennettu. Rungollisia herukoita löytyy eri
väreissä. Maukasta monimuotoisuutta matalampien pensaiden ja perennojen kanssa
istutettuna!
Perheherukka
Perheherukassa on kolme erilaista pensasta samassa astiassa: puna-, viher-
ja mustaherukka. Perheherukalla saa pieneenkin pihaan monipuolisen
herukkavalikoiman. Lajikkeet vaihtelevat.
I–IV
I–V
I–VI
I–IV (V)
MUUT HERUKAT
Ribes herukat
Viljeltävät puna- ja valkoherukat ovat lännen-
punaherukan (Ribes rubrum) ja keskieurooppa-
laisen luonnonvaraisen alppipunaherukan (Ribes
petraeum) risteytymiä. Mustaherukat polveutuvat
pohjoiseurooppalaisesta luonnonvaraisesta
mustaherukasta (Ribes nigrum).Valkoherukka,
vaaleanpunainen herukka ja viherherukka ovat
puna- ja mustaherukan muunnoksia. Suomessa
herukkaa on viljelty satojen vuosien ajan ja se
onkin vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa
kotipuutarhassa ja marjantuotannossa.
Lähes koko Suomessa luonnonvaraisena kasvaa
sekä pohjanpunaherukkaa (Ribes spicatum) että
mustaherukkaa. Ribes -sukuisia koristepensaita-
kin on useita, muun muassa luonnonvaraisenakin
kasvava taikinamarja. Näiden koristepensaiden-
kin marjat ovat syötäviä, mutta maku ja koko
eivät ole viljeltävien herukoiden luokkaa ja siksi
ne jäävät hyödyntämättä.
Kasvupaikka
Herukat tekevät parhaan sadon aurinkoisella
kasvupaikalla, mutta puolivarjossakin pensas
vielä menestyy.Tuulilta suojaisa, lämmin paikka
edesauttaa hyönteisten hoitaman pölytyksen
onnistumista. Herukat viihtyvät hyvin kalkitussa,
runsasmultaisessa maassa.Varaa pensaille riit-
tävästi tilaa.Yksittäiset herukkapensaat istute-
taan noin 150–200 cm välein. Herukat voidaan
istuttaa myös riviksi, jolloin taimet istutetaan
tiheämpään, noin 70–100 cm välein.
Istutus
Kaiva noin 60 cm syvä ja 60 cm leveä kuoppa.
Täytä kuoppa kalkitulla ja lannoitetulla mullalla
ja sekoita pohjamaan kanssa. Kastele taimi ja
poista maatumaton astia. Istuta herukat siten,
että versojen haaroittumiskohta jää 5–10 cm
maanpintaa syvemmälle. Näin juurenkaulassa
olevat uinuvat silmut lähtevät kasvuun ja pensas
haarautuu paremmin.Tiivistä maa juuripaakun
ympäriltä kevyesti ja kastele vielä kunnolla. Lisää
5–7 cm katekerros estämään kosteuden liiallista
haihtumista, jätä kuitenkin kasvin tyvi peittämättä.
Hoito
Hoitoleikkaukset tehdään keväällä ennen silmu-
jen puhkeamista tai heti sadonkorjuun jälkeen.
Alkuun riittää, että poistetaan vain kuolleet,
vioittuneet ja lamoavat oksat. Jos kasvu on
rehevää, nuorta pensasta voidaan hoitoleikata
vuosittain poistamalla liian tiheässä kasvavat
uudet versot.Voimakkaimpia uusia versoja kan-
nattaa jättää 5–6 kpl. Näin pensas pysyy ilmavana
ja lehdet kuivuvat sateen jälkeen. Liian tiheässä
pensaassa kosteus jää helposti muhimaan ja kas-
vitaudit sekä tuhoeläimet viihtyvät.Vanha pensas
voidaan nuorentaa poistamalla siitä vuosittain
vanhimpia versoja. Liian voimakasta leikkaus-
ta on syytä kuitenkin välttää, sillä versokasvu
saattaa kiihtyä liikaa ja etenkin mustaherukalla
aiheuttaa lamoavakasvuisuutta. Hyvässä kasvussa
olevassa pensaassa tulisi olla 20–25 versoa.
Herukat viihtyvät hyvin kalkitussa maassa, joten
vuotuinen hoitokalkitus on suotavaa. Levitä kalk-
ki keväällä heti lumien sulettua. Marjapensaat ei-
vät tarvitse voimakasta lannoitusta. Jos edellisen
vuoden kasvu on ollut rehevää, voi keväälläkin
antaa typetöntä lannoitetta. Jos pensas tarvitsee
puhtia kasvuun, annetaan keväällä marjaravin-
netta. Heti sadonkorjuun jälkeen pensaille voi
antaa syyslannoitteen talvehtimisen ja seuraavan
kevään kasvun turvaamiseksi.
Tuet estävät oksien kaartumisen maata kohti ja
helpottavat poimimista. Useimmat lajikkeista on
pystykasvuisia, mutta tuenta on silti paikallaan.
Herukkapuuta hoidetaan pensaiden tapaan eli
tarvittaessa latvuksesta poistetaan huonosti
marjoja tuottavia vanhoja oksia. Kaikki latvuksen
alapuolisella rungolla kasvavat runkovesat tulee
poistaa. Kalkitus ja lannoitus hoidetaan samaan
tapaan kuin pensasmallisilla herukoilla.
Koska latvus tulee painavaksi, rungollinen heruk-
ka tulee tukea huolellisesti.
Puutarha Tahvoset Oy
Taimitie 40, 10420 Pohjankuru
Puh. 0207 424 570, fax 019 2454 550
tahvoset.fi

More Related Content

What's hot (6)

Atsaleat - Puutarha Tahvoset
Atsaleat - Puutarha TahvosetAtsaleat - Puutarha Tahvoset
Atsaleat - Puutarha Tahvoset
 
Alppiruusuesite - Puutarha Tahvoset
Alppiruusuesite - Puutarha TahvosetAlppiruusuesite - Puutarha Tahvoset
Alppiruusuesite - Puutarha Tahvoset
 
Koristeomenapuut
KoristeomenapuutKoristeomenapuut
Koristeomenapuut
 
Hedelmäpuut
Hedelmäpuut Hedelmäpuut
Hedelmäpuut
 
Kesäkukat
KesäkukatKesäkukat
Kesäkukat
 
Perennat
PerennatPerennat
Perennat
 

Viewers also liked (10)

Tahvoset taimistoesite
Tahvoset taimistoesiteTahvoset taimistoesite
Tahvoset taimistoesite
 
Strawberries in Russian
Strawberries in RussianStrawberries in Russian
Strawberries in Russian
 
Blueberries in Russian
Blueberries in RussianBlueberries in Russian
Blueberries in Russian
 
Raspberries in Russian
Raspberries in Russian Raspberries in Russian
Raspberries in Russian
 
Easy Elegance roses in Russian
Easy Elegance roses in RussianEasy Elegance roses in Russian
Easy Elegance roses in Russian
 
Fruit trees in Russian
Fruit trees in RussianFruit trees in Russian
Fruit trees in Russian
 
Seabuckthorn in Russian
 Seabuckthorn in Russian Seabuckthorn in Russian
Seabuckthorn in Russian
 
Ornamental appletrees in Russian
Ornamental appletrees in RussianOrnamental appletrees in Russian
Ornamental appletrees in Russian
 
Rhododendron in russian
Rhododendron in russianRhododendron in russian
Rhododendron in russian
 
Rhododendrons in russian
Rhododendrons in russianRhododendrons in russian
Rhododendrons in russian
 

Herukat - Puutarha Tahvoset

  • 2. ’Lepaan Valkea’ FinE Kotimainen jaloste. (’Valkoinen Hollantilainen Juva’ x ’Punainen Hollantilainen’) Pieni ja pystykasvuinen pensas. Marjat ovat makean raikkaita, kauniita ja muihin valkoherukoihin verrattuna suurikokoisia. Satoisa, melko myöhään kypsyvä lajike. Erinomainen tuoremarja. ’Piikkiön Helmi’ Kotimainen jaloste. (’Valkoinen Hollantilainen Juva’ x ’Ri 308’) Pystykasvuinen ja pienehkö pensas. Marjat ovat makeita, raikkaita ja lievästi happoisia. Pienet marjat ovat kauniita kuin helmet. Satoisa, melko myöhään kypsyvä lajike. Erinomainen tuoremarja. I–V ’Valkoinen Hollantilainen’ Vanha keskieurooppalainen lajike. Pystykasvuinen ja jäykkäoksainen, kohtalaisen kookas pensas, jonka keskikokoiset marjat ovat pitkissä tertuissa. Maku makeanhappoinen. Kohtalainen sato kypsyy myöhään. I–V ’Valkoinen Suomalainen’ FinE ’Valkoisen Hollantilaisen’ suomalainen, Juvasta kotoisin oleva, kanta. Pensas melko pystykasvuinen ja harva. Marjat ovat keskikokoisia, makeita, makeanhappoisia. Satomäärältään valkoherukoista parhain. Sato kypsyy myöhään. I–V VALKOHERUKAT Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto. Pääsääntöisesti valkoherukat ovat marjaltaan miedompia ja makeampia kuin punaherukat, ja pensaat jäävät hieman pienemmiksi.Valkoherukat ovat parhaimmillaan suoraan pensaasta syötynä. I–V
  • 3. ’Jonkheer vanTets’ Hollantilainen lajike. Jäykkäoksainen, pystykasvuinen harvahko pensas. Suuret, tummanpunaiset marjat ovat pitkissä tertuissa. Maku makeanhappoinen. Sato kypsyy suht myöhään. Satoisa. ’Punahilkka’ FinE Kotimainen jaloste. (’Jonkheer vanTets’ x ’Rubina’) Pystykasvuinen pensas. Keskikokoiset marjat ovat makeanhappoiset, muodoltaan pisaramaiset. Pensas kukkii vaaleanpunaisin kukin, ja lehdet ovat poikkeuksellisen tummanvihreät. Melko myöhään kypsyvä, runsassatoinen lajike. Erinomainen tuoremarja. ’Punainen Hollantilainen’ FinE Vanha, eurooppalainen lajike. Reheväkasvuinen ja kookas, pysty pensas. Keskikokoiset marjat ovat voimakasaromisia ja kirpeän happamia. Runsas sato kypsyy myöhään. ’Rotes Wunder Katri’ FinE Saksalaisen ’Rotes Wunder’ -muunnoslajikkeen suomalainen kanta. Pysty- ja tukevaoksainen pensas. Kauniin punaiset marjat ovat suuria, aromaattisia, raikkaan happamia. Erittäin runsassatoinen, myöhäinen lajike. PUNAHERUKAT Punaherukoiden marjat ovat pääsääntöisesti hapahkoja. Pensaat ovat pitkäikäisimpiä herukoita ja ne antavat satoa vielä vanhanakin. Punaherukat soveltuvat erityisen hyvin mehujen valmistukseen. I–III (IV) I–II (III) I–V (VI) I–IV
  • 4. ’Venny’ FinE Kotimainen jaloste. (’Vertti’ x vihreä herukka) Pystykasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat makeita, maukkaita ja mietohappoiset. Keskiaikainen ja satoisa lajike. Erinomainen tuorekäyttöön, hilloihin ja viininvalmistukseen. ’Vilma’ FinE Kotimainen jaloste. (vihreä herukka x ’Vertti’) Pystykasvuinen pensas. Suuret marjat ovat erityisen makeita, maukkaita ja mietoaromisia. Keskiaikainen. Satoisin viherherukka. Erinomainen tuorekäyttöön, hilloihin ja viininvalmistukseen. ’Big Ben’ Pienehkö, pystykasvuinen pensas. Erittäin makeat marjat ovat suuria, kiiltäviä ja vahvakuorisia. Satoisa lajike kypsyy melko myöhään. Marjat sopivat erinomaisesti tuorekäyttöön. VIHERHERUKAT Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia. Ne ovat mustaherukoita, joilta puuttuu väripigmentti. Kypsänäkin vihreät, hieman kellertävät marjat ovat makeampia ja miedompia kuin mustaherukat. Nämä herukat jäävät usein linnuilta syömättä. ’Venny’ ja ’Vilma’ sisältävän runsaasti C-vitamiinia, jopa kaksi kertaa enemmän kuin mustaherukat. MUSTAHERUKAT Maukkaat mustaherukat sisältävät runsaasti vitamiineja. Järjestäin makeahkot marjat soveltuvat syötäväksi sellaisenaan. Useimmiten marjoista tehdään kuitenkin mehua. Marjojen lisäksi pensaasta voidaan käyttää myös aromikkaita lehtiä antamaan makua erilaisiin juomiin ja säilykkeisiin. I–IV (V) I–IV (V) I–
  • 5. ’Marski’ FinE Kotimainen jaloste. (’Hedda’ x ’Mortti’) Poikkeuksellisen pystykasvuinen monikäyttöpensas. Marjat ovat suuria, maukkaita ja mehukkaita. Melko myöhäinen, satoisa lajike.Voidaan käyttää esim. pensasaidanteissa. ’Melalahti’ Pohjois-Suomesta löydetty kanta. Erittäin pystykasvuinen ja kookas pensas. Marjat ovat suuria, makeita ja pehmeäkuorisia. Suositellaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.Aikaisin kypsyvä, satoisa lajike. ’Mikael’ FinE Kotimainen jaloste. (’Brödtorp’ ip, 3.p x ’Brödtorp’ ip, 3p) ’Brödtorp’ -lajikkeen jälkeläisten risteytys. Melko pystykasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat makeita ja lempeän aromikkaita. Erittäin satoisa, aikaisin kypsyvä lajike. ’Hedda’ FinE Norjalainen lajike. (’Öjebyn’ x ’Melalahti’) Pystykasvuinen ja melko pienikasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat miellyttävän makeita. Runsassatoinen, aikainen lajike. ’Mortti’ FinE Kotimainen jaloste. (’Öjebyn’ x ’Wellington XXX’) Voimakaskasvuinen ja erityisen pysty pensas. Erittäin aromikkaat, voimakkaan makuiset marjat ovat suuria, melko paksukuorisia ja kiinteitä. Myöhäinen, runsassatoinen lajike. I–VI I–VI I–V I–VI I–V
  • 6. ’Pohjan Jätti’ Kotimainen lajike, jonka tarkkaa syntyperää ei tiedetä. Melko pystykasvuinen, pienehkö pensas. Marjat ovat erittäin suuria ja aromikkaita. Runsassatoinen, melko myöhään kypsyvä lajike. Sopii erittäin hyvin mehumarjaksi. ’Öjebyn’ FinE Vanha Pohjois-Ruotsista löydetty ruotsalainen lajike. Reheväkasvuinen, melko lamoava pensas. Suuret marjat ovat raikkaan happoisia, makeita ja aromikkaita. Keskiaikainen, runsassatoinen lajike. Vaaleanpunainen herukka ’Aili’ Erittäin harvinainen vaaleanpunainen herukka on luultavasti punaherukan värimuunnos. Sen tarkkaa syntyä ja alkuperää ei tiedetä. Pensas hillittykasvuinen. Marjat ovat miellyttävän makuisia, aromikkaita ja selvästi miedompia kuin punaherukan marjat. Runsassatoinen lajike kypsyy melko myöhään. Erinomainen tuoremarja. Rungolliset herukat Pieneen pihaan sopiva rungollinen herukka on monipuolinen: hyöty ja koristeellisuus samassa pikkupuussa. Noin 80 cm rungolla varustettu herukkapensas voi olla joko rungolliseksi kasvatettu tai varrennettu. Rungollisia herukoita löytyy eri väreissä. Maukasta monimuotoisuutta matalampien pensaiden ja perennojen kanssa istutettuna! Perheherukka Perheherukassa on kolme erilaista pensasta samassa astiassa: puna-, viher- ja mustaherukka. Perheherukalla saa pieneenkin pihaan monipuolisen herukkavalikoiman. Lajikkeet vaihtelevat. I–IV I–V I–VI I–IV (V) MUUT HERUKAT
  • 7. Ribes herukat Viljeltävät puna- ja valkoherukat ovat lännen- punaherukan (Ribes rubrum) ja keskieurooppa- laisen luonnonvaraisen alppipunaherukan (Ribes petraeum) risteytymiä. Mustaherukat polveutuvat pohjoiseurooppalaisesta luonnonvaraisesta mustaherukasta (Ribes nigrum).Valkoherukka, vaaleanpunainen herukka ja viherherukka ovat puna- ja mustaherukan muunnoksia. Suomessa herukkaa on viljelty satojen vuosien ajan ja se onkin vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kotipuutarhassa ja marjantuotannossa. Lähes koko Suomessa luonnonvaraisena kasvaa sekä pohjanpunaherukkaa (Ribes spicatum) että mustaherukkaa. Ribes -sukuisia koristepensaita- kin on useita, muun muassa luonnonvaraisenakin kasvava taikinamarja. Näiden koristepensaiden- kin marjat ovat syötäviä, mutta maku ja koko eivät ole viljeltävien herukoiden luokkaa ja siksi ne jäävät hyödyntämättä. Kasvupaikka Herukat tekevät parhaan sadon aurinkoisella kasvupaikalla, mutta puolivarjossakin pensas vielä menestyy.Tuulilta suojaisa, lämmin paikka edesauttaa hyönteisten hoitaman pölytyksen onnistumista. Herukat viihtyvät hyvin kalkitussa, runsasmultaisessa maassa.Varaa pensaille riit- tävästi tilaa.Yksittäiset herukkapensaat istute- taan noin 150–200 cm välein. Herukat voidaan istuttaa myös riviksi, jolloin taimet istutetaan tiheämpään, noin 70–100 cm välein. Istutus Kaiva noin 60 cm syvä ja 60 cm leveä kuoppa. Täytä kuoppa kalkitulla ja lannoitetulla mullalla ja sekoita pohjamaan kanssa. Kastele taimi ja poista maatumaton astia. Istuta herukat siten, että versojen haaroittumiskohta jää 5–10 cm maanpintaa syvemmälle. Näin juurenkaulassa olevat uinuvat silmut lähtevät kasvuun ja pensas haarautuu paremmin.Tiivistä maa juuripaakun ympäriltä kevyesti ja kastele vielä kunnolla. Lisää 5–7 cm katekerros estämään kosteuden liiallista haihtumista, jätä kuitenkin kasvin tyvi peittämättä. Hoito Hoitoleikkaukset tehdään keväällä ennen silmu- jen puhkeamista tai heti sadonkorjuun jälkeen. Alkuun riittää, että poistetaan vain kuolleet, vioittuneet ja lamoavat oksat. Jos kasvu on rehevää, nuorta pensasta voidaan hoitoleikata vuosittain poistamalla liian tiheässä kasvavat uudet versot.Voimakkaimpia uusia versoja kan- nattaa jättää 5–6 kpl. Näin pensas pysyy ilmavana ja lehdet kuivuvat sateen jälkeen. Liian tiheässä pensaassa kosteus jää helposti muhimaan ja kas- vitaudit sekä tuhoeläimet viihtyvät.Vanha pensas voidaan nuorentaa poistamalla siitä vuosittain vanhimpia versoja. Liian voimakasta leikkaus- ta on syytä kuitenkin välttää, sillä versokasvu saattaa kiihtyä liikaa ja etenkin mustaherukalla aiheuttaa lamoavakasvuisuutta. Hyvässä kasvussa olevassa pensaassa tulisi olla 20–25 versoa. Herukat viihtyvät hyvin kalkitussa maassa, joten vuotuinen hoitokalkitus on suotavaa. Levitä kalk- ki keväällä heti lumien sulettua. Marjapensaat ei- vät tarvitse voimakasta lannoitusta. Jos edellisen vuoden kasvu on ollut rehevää, voi keväälläkin antaa typetöntä lannoitetta. Jos pensas tarvitsee puhtia kasvuun, annetaan keväällä marjaravin- netta. Heti sadonkorjuun jälkeen pensaille voi antaa syyslannoitteen talvehtimisen ja seuraavan kevään kasvun turvaamiseksi. Tuet estävät oksien kaartumisen maata kohti ja helpottavat poimimista. Useimmat lajikkeista on pystykasvuisia, mutta tuenta on silti paikallaan. Herukkapuuta hoidetaan pensaiden tapaan eli tarvittaessa latvuksesta poistetaan huonosti marjoja tuottavia vanhoja oksia. Kaikki latvuksen alapuolisella rungolla kasvavat runkovesat tulee poistaa. Kalkitus ja lannoitus hoidetaan samaan tapaan kuin pensasmallisilla herukoilla. Koska latvus tulee painavaksi, rungollinen heruk- ka tulee tukea huolellisesti.
  • 8. Puutarha Tahvoset Oy Taimitie 40, 10420 Pohjankuru Puh. 0207 424 570, fax 019 2454 550 tahvoset.fi