1. Naisten muistelukerrontaa
palkkatyöstä 1940-luvulla.
Sukupuoli, työ ja muistot
etnologisen tutkimuksen kohteina
FM Kirsi-Maria Hytönen
Etnologian ajankohtaisia kysymyksiä
16.11.2012

2. On tosiaan niin, että naisten työosuus
Historian ja etnologian laitos
sota-aikana kotirintamalla on asia, josta
ei paljoa ole puhuttu ja muisteltu. Ja se
oli monasti fyysisesti paljon
raskaampaa, kuin jonkun Lotan, joka
seisoi täällä rintaman takana
Valvontatornissa – ja sai siitä prenikan.
(MV:K34/2251, s.1908)

3. Väitöskirjani: naisten palkkatyön
muistot sodan ja
jälleenrakennuksen ajalta
Historian ja etnologian laitos
Oppiaineena etnologia, taustalla historia
Tutkimusongelma:
• Mitä ja miten naiset kertovat talvi- ja
jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana
tekemästään palkkatyöstä?
• Millaisia merkityksiä naiset antavat
tekemälleen työlle, sukupuolelle ja
ruumiillisuudelle muistelukerronnassa?

4. Tutkimuksen tavoitteet:
Historian ja etnologian laitos
tuoda esiin naisten oma ääni ja
henkilökohtaiset kokemukset sota-ajalta,
naisten palkkatyön historian eräänä
käännekohtana pidetyltä ajalta
keskustella työn merkityksistä ja työn
muistelemisen tavoista
tuottaa lisää tietoa sodan kokemushistorian
sekä etnologisen työn ja sukupuolen
tutkimuskentille.

5. Tutkimusaineiston kokoaminen
Historian ja etnologian laitos
Alkukysymys: mitä haluan tutkia, ja mikä aineisto siihen
kysymykseen vastaa?
Museoviraston keruuarkisto: Kysely nro 34: Naisten
elämä ja työpanos sotien 1939-1944 aikana
Työväen Arkisto, Työväen muistitoimikunta:
kokoelma “sosiaalidemokraattinen nainen kautta
aikojen”
Kansan Arkisto: Merkintöjä elämästä
SKS:n kansanrunousarkisto: Satasärmäinen nainen
Naistenlehdet kontekstiaineistona

6. Keruukyselyn käyttö
Historian ja etnologian laitos
Mikä on keruukysely?
Huomioitavia asioita esimerkiksi:
•Kuka tekee kysymykset?
•Kuka vastaa?
•Kenelle vastaus on osoitettu?
•Miksi vastataan?
•Milloin aineisto on koottu?

7. Muistitietotutkimusta
Historian ja etnologian laitos
Muisteleminen on mieleen palauttamista,
menneiden kokemusten uudelleen jäsentelyä ja
tulkintaa. Muisteleminen voi olla jokapäiväistä
puheen virtaa, mutta myös suunniteltua,
yhteisöllistä ja julkista. (Ukkonen 2000, 11.)
Muistitieto on elävää aineistoa: rakentuu ja
muokkautuu jatkuvasti uudelleen eri ympäristöissä
ja eri aikoina. (Korkiakangas 2006, 123.)
Ei ainoastaan se, mitä tapahtui vaan se, miten siitä
kerrotaan: asioille annetut merkitykset. Muistitieto
on sekä lähde että kohde!

8. Etnologista muistin ja
muistitiedon tutkimusta
Historian ja etnologian laitos
Pirjo Korkiakangas (1996): Muistoista rakentuva lapsuus +
monia artikkeleita
Outi Fingerroos (2004): Haudatut muistot + muu tuotanto
Fingerroos et al (2006): Muistitietotutkimus. Metodologisia
kysymyksiä.
Ulla-Maija Peltonen (1996): Punakapinan muistot
Jyrki Pöysä (1997): Jätkän synty
Hilkka Helsti (2000): Kotisynnytysten aikaan
Taina Ukkonen (2000): Menneisyyden tulkinta kertomalla
Pauliina Latvala (2005): Katse menneisyyteen
Anne Heimo (2010): Kapina Sammatissa

9. Etnologia & sukupuoli (1)
(Kiitosterveiset lähteestä Arjalle, Eerikalle ja Helille!)
Historian ja etnologian laitos
• Ensimmäinen vaihe: varhainen kansatiede
ja etnologia
• Sukupuoli on biologinen ja luonnollinen
• Tavoitteena kansankulttuurin
tallentaminen ja pelastaminen, kohteena
yhtenäinen ”kansa”.
• Sukupuolta koskevaa aineistoa
tallennettiin osana kokonaisuutta.

10. Etnologia & sukupuoli (2)
Historian ja etnologian laitos
Gender-tutkimuksen tulo 1970-1980-
luvuilla
• Naistutkimuksen synty, feminismin toinen
aalto
• Gender = sosiaalinen sukupuoli
• Suomalainen etnologia 1990-luvulla,
folkloristiikassa aiemmin
• Aluksi tuotiin naisia ja naisten arkea
näkyväksi, myöhemmin sukupuolen
käsitteen pohdinta

11. Etnologista ja folkloristista
sukupuolentutkimusta Suomessa
Historian ja etnologian laitos
- Åtskilja och förena. Etnologisk forskning om betydelser av
kön (1996)
- Amor, genus & familia (1998)
- Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa (2007)
- Satu Apo: Naisen väki (1997)
- Pia Olsson: Myytti ja kokemus (2004)
- Väitöskirjoja esim. Jyrki Pöysä (1997), Laura Stark (1998),
Hilkka Helsti (2000), Kirsti Salmi-Niklander (2004), Lotte
Tarkka (2006), Maarit Knuuttila (2006), Karoliina Ojanen
(2011), Arja Turunen (2011)
… ja tulossa esim. Eerika Koskinen-Koivisto 2013 sekä
Hanna Hirvonen (mukana myös tällä kurssilla)

12. Sukupuoli minun
tutkimuksessani
Historian ja etnologian laitos
Sukupuoli on ohjannut aineiston
muodostamista: vain naisten kertomaa
aineistoa
• Asetelma tarkoituksella epätasapainoinen,
koska tutkimuskysymys
Naisten kerrontaa sukupuolten
kohtaamisesta työpaikoilla: hierarkia,
työnjako, palkkaerot, seksuaalinen
huumori, ruumiillisuus

13. Etnologia & palkkatyön tutkimus
Historian ja etnologian laitos
Kansatieteellinen tutkimus on perinteisesti ollut
kiinnostunut agraarista työstä (Suomi pitkään
maatalousvaltainen) - esim. Kustaa Vilkuna: Isien työ (1943)
Kiinnostus esim. ammattiryhmien ja työväen folkloreen
ja muistoihin on herännyt…
• Jyrki Pöysä (1997), Hanna Snellman (1996)
• Kaisu Kortelainen (2008): Penttilän sahayhteisö ja työläisyys
• Leena Paaskoski (2008): Herrana metsässä
• Tiina Suopajärvi (2009): Sukupuoli meni metsään
• kokoelma Työtä tekee mies, nainen (2011)
• Miia-Leena Tiili: Merivartijoiden ammattikulttuuri (tulossa)
• Eerika Koskinen-Koivisto: Työ, luokka ja sukupuoli työläisnaisen
elämäkerronnassa (tulossa)
…mutta vieläkään moderni palkkatyö ei ole löytänyt
tietään etnologisen tutkimuksen ytimeen.

14. Etnologia & työväentutkimus
Historian ja etnologian laitos
Työväentutkimus on Suomessa talous- ja
sosiaalihistoriallisesti painottunutta.
Sukupuoli on ollut hyvin esillä, mutta esim.
maskuliinisuuden ja työn tutkimusta kaivataan
vielä kovasti.
Folkloristit mukana esim. vuoden 1918 perinnön
purkamisessa. U-M Peltonen 1996, Heimo 2010, McKeough
(tulossa).
Mikä voisi olla etnologien rooli? Esim. nykypäivän
työelämän muutosten ja niiden kokemusten
tutkimus?
www.thpts.fi

15. Työ minun tutkimuksessani
Historian ja etnologian laitos
Työ vs. palkkatyö
Lähtökohtana erilaiset tulkinnat toisen
maailmansodan vaikutuksista (naimisissa
olevien) naisten asemaan työmarkkinoilla
Naisten oikeus/mahdollisuus työhön on
hyvinvointivaltion perusrakenne 
kokemusten tutkimus tärkeää!

16. Ruumis ja työ
Historian ja etnologian laitos
Työnteko koetaan koko kehon kautta.
Fyysinen voimakkuus on ollut myös naisilta
vaadittu ominaisuus, vastoin feminiinistä
naisihannetta.
Usein ruumiillisesta työstä muistetaan sen
aiheuttama väsymys, mutta toisinaan
vuosikymmenet kerrontahetken ja
tapahtuman välissä muuttavat tulkintaa.

17. Olin ainakin 4 kesänä työssä tiilitehtaalla. Se
oli silloin naisten työ paikka. Kärräsimme
märkiä tiiliä kärryissä sellaista pitkää käytävää
pitkin. Sitten ne oli nostettava korkeille kapeille
Historian ja etnologian laitos
hyllyille kuivumaan. Se oli ainoa työ jossa
mitastani oli apua 173 sm. - - Tätä raskasta
työtä tein alkaen kesällä 39-43 saakka,
puukengät jalassa, aina juoksu päällä, mutta
tiilet tekivät kauppansa – ja uunit täytettiin ja
tyhjättiin, naisten ja nuorien poikien voimalla.
Silloin sitä jaksoin ja kyllä joskus ihan voi
kuvitella, vieläkin tyyntä pimeää elokuun yötä –
uunit hehkuivat kuumuutta ja ja valoivat
ympäristöön heikkoa tulen hehkua, kipinät
lentelivät – jos olisin runoilia siitä tiilestä voisi
hehkuttaa runoa, ei kyllä silloin. Jalat ja kädet
olivat aina kipeitä ja ovat vieläkin jatkuvasti.
(MV:SO/677)

18. Työ ja lika
Historian ja etnologian laitos
Lika kulttuurisena merkkinä
• Työläisen likaisuus
• Lian sukupuolisidonnaisuus: äidin puhtaus?
• Muisto liasta ja likaisuudesta nöyryyttävänä
kokemuksena.

19. Topparoikan jälkeen jouduimme tyhjentämään
rautatie vaunuista malmia, josta osa oli kerran
poltettua karkea rakeista ja hirveästi pölyävää.
Historian ja etnologian laitos
Me olimme niin mustia ettei nuohoojatkaan ole
sen näköisiä. Menimme mustina pyytämään
lisää saippuaa annokseemme, mutta meille
vaan työnjohtajat nauroivat, mutta saippua
annokseen ei lisää tullut, eikä myös palkkaa.
Vaunujen tyhjennys tapahtui siten että meitä
oli kaksi naista vaunussa ja lapioimme kotsuille
malmia sen jälkeen, kolme 15 vuotista poikaa
ja yksi vanha mies kärräsivät laukunkia pitkin
katsut kenätlle ja tyhjensivät, ja juoksu jalkaa
taas tulivat hakemaan uutta kuormaa. Selkä
köyryssä lapioimme oli hyvin työlästä saada
selkäänsä suoraksi, koski kovasti kun päivän
töitä teki. (MV:K34/1719)

20. Palkkatyö vai kotityö?
Historian ja etnologian laitos
Valinta vai olosuhteiden määräämä pakko?
- Äidin paikka? Rationalisointi.
- Moderni naiskuva ja sen rikkoutuminen
vähitellen?
- Koulutususko
Lastenhoidon järjestäminen
- Kotiapulaispula

21. Historian ja etnologian laitos
En naimisissa ollessani ollut vakinaisessa
työssä, ainoastaan tilapäisenä. Katsoin,
että kotitalous tuli halvemmaksi, kun äiti
teki itse kotityöt. Esim. lapsen hoito ja myös
ruoka. ja säilyi perhe sopu, kun äiti ei ollut
liikaa väsynyt ulkopuolisesta työstä. Tää oli
minun näkemykseni. (TMT 258/1320)

22. Historian ja etnologian laitos
Kun jälleen vuoden 1955 alussa palasin työhön
lapseni jäi talonmiehen rouvan (Salon) hoitoon ja
tunsin kovia omantunnon tuskia kun jätin pienen
lapseni ja lähdin toisten perheitä ja lapsia
hoitamaan. [kertoja oli ammatiltaan kodinhoitaja].
Aina tuo sama tunne on kiusannut myöhempinäkin
työssäoloaikoina. Se on ollut ristiriita elämässäni –
mutta silti olen ollut työelämässä vuosia [--]. (TMT
249:1269)

23. Rauhaan palaaminen (1)
Historian ja etnologian laitos
Tiedän monia tapauksia, jolloin nainen sai
palata ”naisellisempiin” hommin heti kun
”sankarit” saapuivat. (MV:K34/343, s. 1924)
[Sodan jälkeen] Tilanne muutti tietysti
miehet sai paikkansa ja naisia suurin osa
palautettiin kotitehtäviin jota varmaan esim.
perheenäidit halusivatkin. (MV:K34/215, s.
1918)

24. Rauhaan palaaminen (2)
Historian ja etnologian laitos
Sotakin sitten loppui, mutta
postivirkamieheksi minä jäin. (MV:K34/1934,
s. 1920)
Ei minulla koskaan ollut vaikeuksia työn
saannin takia. Itse valitsin työpaikat, en
ollut työttömänä, - eikä sodan jälkeenkään
irtisanottu [- -]. (MV:K34/2239, s. 1921)

25. Rauhaan palaaminen (3)
Historian ja etnologian laitos
Mutta elämä ei ollut paljonkaan parempaa
sodan jälkeisinä vuosina Ainoastaan
pommitukset puuttuivat. Samalla tavalla oli
kaikesta puute vuosikausia. (MV:K34/671,
s. 1921)
 Muistelukerronnan ja kokemusten
tasolla sota ei pääty rauhansopimukseen

26. Jälleenrakennusaika
ja naisten työ
Historian ja etnologian laitos
Suurten ikäluokkien syntyminen sitoi naisia
kotiin
Sotakorvausteollisuus tarjosi työtä
erityisesti metalliteollisuudessa
Kotikeskeisyys ja perheenemännyys
ihanteena? Entä todellisuus?

27. Tutkimukseni teemoja
Historian ja etnologian laitos
Miesten ja naisten väliset suhteet työssä: työnjako,
työsuojelu, koulutus, seksuaalihuumori, palkka, lastenhoidon
järjestelyt
Työ, ruumis ja tunteet: väsymys, kipu, ilo
Työn merkitykset: ilo, raha/palkka, sosiaalisuus,
yhteisöllisyys, itsetunto, taito, ura, sodan päättymisen
vaikutus, perhekeskeisyys vs. työkeskeisyys
Nostalgia, kirjoitettu muistelukerronta: metodinen
pohdinta

28. Kiitos!
Lisätietoja:
kirsi-m.hytonen@jyu.fi