4. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy joko
yksipuoliseen tai yhteiseen päättämistoimeen
Lain tai sopimuksen (TES, työsopimus) mukaisia irtisanomisaikoja
noudattaen
Yleiset irtisanomisajat on porrastettu työsuhteen keston mukaan
Määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua ilman
irtisanomista
Määräaikaisen purkaminen
Rikastumiskielto
2016Niina Nurmi 4
6. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä
asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää
työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen
olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai
laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien
työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi
työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.
TSL 7:2
2016Niina Nurmi 6
7. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien
täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on annettu
varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä.
2016Niina Nurmi
7
8. Olennaisuus ja pysyvyys
Uudelleensijoittaminen
Koulutus
Työllistymisvapaa
Uudet työntekijät
Takaisinottovelvollisuus
2016Niina Nurmi 8
9. Raskaana olevat
Perhevapaata käyttävät
+ Työntekijän edustajat
2016Niina Nurmi 9
10. Erittäin painava syy
Ei irtisanomisaikaa
Seitsemän päivän poissaolo
2016Niina Nurmi 10
11. Tuleeko työnantajan
automaattisesti antaa
työtodistus työntekijälle
työsuhteen päätyttyä?
Millainen työtodistuksen
tulee vähintään olla?
2016Niina Nurmi 11
12. Hietala H. - Kahri T – Kairinen M. – Kaivanto K. (2006) Työsopimuslaki käytännössä.
Gummerus Kirjapaino Oy, Helsinki.
Kela (2016)
Kuvat Pixabay
Penttinen M. (2009) Varoitus työsopimuksen päättämisen edellytyksenä
Työ- ja elinkeinoministeriö (2015)
Työsopimuslaki (55/2001)
Niina Nurmen teos Työsuhteen päättäminen on lisensioitu Creative Commons CC BY-SA
4.0 –lisenssillä. Tarkastele lisenssiä.
2016Niina Nurmi 12
Editor's Notes
Työntekijän eläkelain mukaan työntekijällä on mahdollisuus valita eläkkeelle jäämisikänsä joustavasti 63 ja 68 vuoden välillä.
Kansaneläke on 65v.
Työntekijän työsuhde päättyy automaattisesti ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.
Vanhuuseläke
Vanhuuseläkkeelle joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä
voit jäädä eläkkeelle henkilökohtaisessa eläkeiässäsi, tai ennen henkilökohtaista eläkeikääsi, jolloin eläkkeesi on pienempi
jos sinulla ei henkilökohtaista eläkeikää, voit jäädä eläkkeelle 63–68 ikävuoden välillä
jos olet virassa, jossa eroamisikä on 63 vuotta, voit jäädä vanhuuseläkkeelle eroamisiässäsi
voit myös jatkaa työssäsi henkilökohtaisen eläkeikäsi jälkeen, jolloin ansaitset lisää eläkettä
Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy joko jommankumman sopijapuolen yksipuoliseen päättämistoimeen tai päättämisestä sopimiseen yhteisellä sopimuksella.
Määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua ilman irtisanomista.
Määräaikaisen sopimuksen irtisanominen kesken sopimuskauden ei pääsääntöisesti ole mahdollista
Määräaikainen sopimus voidaan päättää purkamalla ennen sopimuskauden päättymistä
Rikastumiskielto = työntekijä joutuu työnantajalle korvaamaan ainoastaan todellisen vahingon sopimusrikkeen johdosta
Määräaikainen sopimus sitoo sopijapuolia sopimuskauden ja se päättyy sovitun kauden päättyessä tai sovitun työn tultua tehdyksi ilman nimenomaista tahdonilmaisua.
Työntekijää ei voi pakottaa työpaikalle, mutta syyllistyy sopimusrikkeeseen mikäli ei noudata sopimussuhteen ehtoja
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen säännönmukainen päättämistapa on irtisanominen.
Tällöin työsuhde päättyy irtisanomisilmoituksen toimittamisesta alkavan irtisanomisajan viimeisenä päivänä.
Työsuhteen päättymiseen on kaksi tapaa:
Irtisanominen (päättyy irtisanomisajan kuluttua)
tuotannollisin ja taloudellisin syin
henkilökohtaisin syin
Purkaminen (päättyy välittömästi)
moitittava käyttäytyminen tai työtehtävien laiminlyönti
koeaika
Mitä henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet voivat olla? Mitä ne eivät voi olla?
Irtisanominen joko
taloudellisin ja tuotannollisin syin
henkilökohtaisin syin
Miksi ”mieluummin” henkilöön liittyvä syy kuin taloudellinen ja tuotannollinen syy työnantajan näkökulmasta?
ei edellytä ”liiketoiminnan alamäkeä”
ei TSL 6 luvun 6 § mukaista ’ 9 kk karenssia’ eli takaisinottovelvollisuutta
”Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.”
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen työntekijän henkilöstä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla perusteella.
Työntekijästä johtuvana asiallisena ja painavana perusteena pidetään työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä
Tällaisia perusteita ovat esim.
työvelvoitteen laiminlyönti ja ilmeinen huolimattomuus työtehtävissä
työstä kieltäytyminen
annettujen määräysten noudattamatta jättäminen
epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula sekä
epäasianmukainen käyttäytyminen.
Vanhassa työsopimuslaissa esimerkkiluettelo:
1) kun työntekijä on sopimusta tehtäessä olennaisessa kohdin johtanut harhaan työnantajaa;
2) kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, taikka esiintyy siellä päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita;
3) kun työntekijä törkeästi loukkaa työnantajan, tämän perheen jäsenen, työnantajan sijaisen tai työtoverinsa kunniaa tai tekee heille väkivaltaa;
4) kun työntekijä törkeällä tavalla rikkoo 15 §:ssä tai 16 §:n 1 momentissa olevaa kieltoa;
5) kun työntekijä jatkuvasta syystä on kykenemätön työhön; sekä
6) kun työntekijä tahallaan tai huolimattomuudesta jättää työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksesta huolimatta jatkaa laiminlyöntiään.
Ei nykyisessä laissa, mutta lainvalmisteluaineiston mukaan uudella lailla ei tarkoitus muuttaa aikaisemman lain lähtökohtia.
Jälleen kyse kokonaisarvioinnista
rikkomuksen vakavuus
työntekijän asema
työntekijän suhtautuminen
työn luonne
työolosuhteet
teon vaikutukset
ko. yrityksen ominaispiirteet
työnantajan asema
muut seikat
Lisäksi edellytetään, että työntekijän menettely vakavalla tavalla rikkoo hänen sopimuksesta ja laista johtuvia velvoitteitaan.
Samoin irtisanomisperusteena voidaan pitää sellaista henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene suoriutumaan työtehtävistään
1) työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma, ellei hänen työkykynsä ole näistä syistä vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti
2) työntekijän osallistuminen työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen
3) työntekijän poliittiset, uskonnolliset tai muut mielipiteet tai hänen osallistumisensa yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan sekä
4) työntekijän turvautuminen hänen käytettävissään oleviin oikeusturvakeinoihin.
Työntekijästä johtuvien tai hänen henkilöönsä liittyvien irtisanomisperusteiden täyttymistä arvioitaessa työnantajan on selvitettävä, voidaanko työsopimuksen irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. (Muun työn tarjoamisvelvollisuus).
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. (Velvollisuus varoittaa työntekijää).
Annetulla varoituksella ja mahdollisella uudella rikkeellä tulee olla asiallinen yhteys toisiinsa.
Täysin eri aiheesta annettu varoitus ei lähtökohtaisesti oikeuta irtisanomiseen.
Ks. malli: kirjallinen varoitus
Työantajan on vedottava irtisanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun peruste tuli hänen tietoonsa.
Noin kuukauden pituinen ”harkinta-aika”
Onko varoitus jo menettänyt merkityksensä?
Varoituskäytännön tulee olla johdonmukaista
Hoitoonohjaus kehotus katsotaan varoitukseksi
Työntekijästä johtuvien perusteiden ohella työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen toimintaansa liittyvillä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla.
Työn on oltava vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneista syistä yhtäaikaa sekä olennaisesti että pysyvästi.
Työnantajalla on velvollisuus etsiä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle muuta työtä koko työnantajayrityksen tai -yhteisön piiristä.
Työnantajan on myös selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muusta määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.
Huom! Koulutusvelvollisuus
Työllistymisvapaa = irtisanomisaikana saatava palkallinen vapaa uuden työn löytämiseksi tai työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumiseksi.
Työllistymisvapaan pituus riippuu henkilön irtisanomisajan pituudesta.
Vapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.
Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, irtisanomisen katsotaan johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja osoita irtisanomisen johtuneen muusta syystä.
Työntekijöiden edustajan työsopimuksen voi irtisanoa työntekijästä johtuvalla perusteella ainoastaan silloin, kun peruste on asiallinen ja painava ja kun niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksen.
Kumpikin sopijapuoli voi purkaa työsopimuksen samoin edellytyksin
Purkaminen edellyttää aina sellaista toisen sopijapuolen vahingonvaarapiirissä olevaa olosuhteiden muutosta, jonka vuoksi toiselta osapuolelta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Samat perusteet pätevät kuin irtisanottaessa, mutta laiminlyönti tulee olla vakavampi / törkeämpi
Työsopimus saadaan purkaa, kun työntekijä tai työnantaja rikkoo työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan vakavalla tavalla.
Jos työntekijä tai vastaavasti työnantaja on ollut poissa työstä tai työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana sopijapuolelle pätevää syytä poissaololleen, vastapuoli saa käsitellä työsopimusta purkautuneena.
Tuleeko työnantajan automaattisesti antaa työtodistus työntekijälle työsuhteen päätyttyä?
Mitä työtodistuksen pitää vähintää sisältää?
Jos työntekijä pyytää työtodistusta 7 vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä, onko todistuksessa annettava arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä? Mitä mieltä olet työntekijän työtaidosta ja käytöksestä annettavasta arviosta?
Mitä sanktioita työnantajalle voi tulla jos hän ei toimita työtodistusta pyynnöstä huolimatta?
Työsuhteen päättyessä työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos tämä sitä pyytää.
Työtodistukseen tulee merkitä työsuhteen kestoaika sekä työntekijän työtehtävien laatu (suppea työtodistus).
Jos työntekijä sitä nimenomaisesti pyytää, työnantajan tulee lisäksi merkitä työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä (laaja työtodistus).
Ks. malli