1. Kiinteistöliitonteemalehtitaloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille 1/2015
hyötytietoa sinun kotisi parhaaksi
Turvallinen
taloyhtiö
Avain-
turvallisuuden
ABC
Kameravalvonta
ja sen
lainalaisuudet
Tervetuloa kevään ykköstapahtumaan!
Tiistaina 15.4.2015 klo 9.00–16.00, Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa
Taloyhtiö 2015 on seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma, jossa on ohjelmaa
isännöitsijöille, hallitusväelle sekä taloushallinnon parissa toimiville.
Tapahtumaan sisältyy
monipuolinen näyttely
www.taloyhtiotapahtuma.netTutustu ja ilmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan
2
Taloyhtiön
monet
vastuut
4 10
Kuva: Rodeo
2. 2 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
pääkirjoitus
Nykyisin on vaikea välttyä jatkuvalta uutisvirralta. Ja
mikä pahinta, se nostaa yhä useammin eteemme asioi-
ta, jotka eivät ole omiaan kasvattamaan turvallisuuden
tunnetta. Onko maailma sitten joskus ollut kovin tur-
vallinen? Tuskin, mutta mitä emme ole tienneet, sitä
emme ole osanneet pelätä.
Maailmanmitassa suuri osa turvattomuuden tunnetta
ruokkivista asioista on sellaisia, joihin emme itse juuri pys-
ty vaikuttamaan, vaikka haluaisimme. Oman lähiympä-
ristömme, kotialueemme, asuintalomme ja kotimme tur-
vallisuuden eteen sen sijaan voimme tehdä paljonkin.
Teemanamme oleva turvallisuus koostuu monista
asioista. Se ei rajoitu siihen, että otamme tulitikut pois
lapsilta ja pistämme ovet takalukkoon, kun lähdemme
kotoa. Itse asiassa kotiemme turvallisuus on niin laaja
kokonaisuus, että tämänkin lehden sivuille kootut ar-
tikkelit vain herättää ajattelemaan tuota tuiki tärkeää ja
monimuotoista aihepiiriä.
Eletään aikaa, jolloin taloyhtiöt heräävät talviunil-
taan ja jolloin yhtiökokouskausi on kiivaimmillaan.
Turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on hyvä nostaa
esille myös yhtiökokouksessa, jossa tehdään taloyhtiön
tärkeimmät päätökset. Epävirallisemmin näitä asioita
voi käsitellä vaikkapa pihatalkoiden yhteyteen järjestet-
tävällä piha- ja turvakävelyllä, jonka aikana asukkaat
ideoivat yhteiseen turvallisuuteen liittyviä parannuksia.
Kirjoittajina tässä lehdessä ovat taloyhtiöiden oman
edunvalvojan, Kiinteistöliiton ja sen lähipiirin asiantun-
tijat. Heidät voit tavata myös Helsingin Messukeskuk-
sen Kokoustamossa 15. huhtikuuta järjestettävässä Ta-
loyhtiö 2015 -tapahtumassa.
Asko Sirkiä
Turvallisuus ennen kaikkea
vastuut. Tyypillisiä taloyhtiön turval-
lisuuteen liittyviä kysymyksiä ovat erilaiset
teknisiin laitteisiin, liukkaudentorjuntaan
ja kattolumiin sekä yhtiön yleisiin alueisiin
liittyvät tilanteet.
Yhtiön vastuu turvallisuudesta voi ulot-
tua myös huoneiston sisäpuolelle, sillä
asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö
vastaa huoneistoihin asennetuista perusjär-
jestelmistä kuten sähköverkosta ja siihen
liittyvistä kytkimistä ja pistorasioista. Sa-
moin verkkovirtaan kiinteästi kytkettyjen
palovaroittimien kunnossapitovastuun on
nykyisin tulkittu kuuluvan asunto-osa-
keyhtiölle, vaikka pelastuslain pääsääntönä
palovaroitinten osalta on huoneiston halti-
jan vastuu.
Pelastuslain lisäksi asuinturvallisuuteen
liittyviä säännöksiä on useassa eri laissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ra-
kennus ympäristöineen on pidettävä sellai-
sessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää ter-
veellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoi-
suuden vaatimukset. Laki katujen kunnos-
sapidosta ja järjestyslaki asettaa yhtiölle tai
sen edustajalle tiettyjä vaatimuksia.
Oikeuskäytännössä omaksutun linjan
mukaan kiinteistönomistajalla tai haltijalla
on korostunut huolellisuusvelvollisuus
kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudes-
ta. Oikeuskäytännössä on yhtiön todettu
olevan vastuussa muun muassa kun:
• henkilö oli loukannut itsensä pudottuaan
Taloyhtiön monet vastuut
Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton julkaisema
teemalehti taloyhtiöiden asukkaille,
hallituksille ja isännöitsijöille.
Uudenmaan alueella ilmestyvässä
lehdessä käsitellään taloyhtiöiden ja
asumisen ajankohtaisia asioita.
Teemalehti rakentuu Kiinteistöliittoyhteisön
ammattilaisten artikkeleista, vinkeistä ja
muusta sisällöstä.
Julkaisu: Huhtikuu 2015
Julkaisija: Suomen Kiinteistöliitto ry
Kustantaja: Kiinteistöalan Kustannus Oy
Painopaikka: Alma Manu Oy
Päätoimittaja: Asko Sirkiä
Toimituksen sihteeri: Marjo Parkkinen
Graafinen toteutus: Pirjo Lipponen
Graafinen palvelu Lippo
Seuraava Taloyhtiö.Nyt ilmestyy syksyllä 2015.
ISSN 2242-5209 (painettu)
ISSN 2242-5217 (verkkolehti)
pihalla olevalta kaiteettomalta ja yöllä va-
laisemattomalta portaikolta
• kaksi henkilöä oli loukannut itsensä pu-
dottuaan ilman kaiteita olevaan pihatason
alapuolelle johtavaan ajosyvennykseen
• henkilö oli pudonnut hissikuiluun, kun
sen ovi oli lukitsematon, vaikka hissi ei ol-
lut paikalla.
Käytännössä vahingon tai tapaturman
sattuessa kiinteistönomistajan on pystyttä-
vä osoittamaan huolellinen toiminta eli et-
tä vahinko on johtunut sen vaikutusmah-
dollisuuksien ulkopuolella olevasta seikas-
ta. Tämän osoittaminen ei ole aivan help-
poa, kuten havaitaan seuraavasta Korkeim-
man oikeuden ratkaisusta:
KKO 1997:151
Asunto-osakeyhtiön omistaman talon
katolta oli auringon lämmön vaikutuk-
sesta valunut syöksytorvea pitkin jalka-
käytävälle vettä, joka oli pakkassään
johdosta jäätynyt. A oli yöllä noin kello
01.00 liukastunut jäätyneessä kohdassa
ja loukkaantunut.
Syöksytorvesta valuvan sulaveden
jäätyminen pakkasyönä jalkakäytäväl-
le ei ollut ennalta arvaamatonta. Asun-
to-osakeyhtiö ei ollut näyttänyt, että
liukastumista estävän hiekan pysymi-
nen jalkakäytävällä olisi vallinneissa
olosuhteissa ollut mahdotonta. Aluetta,
joka oli jäätynyt, ei ollut rajattu puomein
tai osoitettu muulla varoitusmerkillä. Tä-
män vuoksi asunto-osakeyhtiö oli vas-
tuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus
huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteis-
tön ja rakennusten pidon ja muun toimin-
nan asianmukaisesta järjestämisestä. Isän-
nöitsijä puolestaan huolehtii kiinteistön ja
rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muu-
ta päivittäistä hallintoa hallituksen anta-
mien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Tämä johtaa siihen, että vaikka yhtiön
vastuu on usein ensisijaista
vahingonkärsijään näh-
den, voi yhtiön sisällä vas-
tuu siirtyä hallitukselle ja/
tai isännöitsijälle, jos va-
hinko johtuu näiden toi-
minnasta.
Sen vuoksi hallituksen
ja isännöitsijän on huoleh-
dittava siitä, että huol-
to- ja urakkasopimuk-
sissa määritellään tur-
vallisuusasioita ja keskei-
siä huoltotehtäviä koskevat
vastuut ja velvoitteet selkeäs-
ti ja yksityiskohtaisesti. Sa-
moin yhtiön johdon tulee
valvoa sopimuskumppanien
toimintaa ja edellyttää, että
palveluntuottaja tarpeen
mukaan kirjaa huoltokir-
jaan tai esimerkiksi hiekoi-
tuspäiväkirjaan suorittaman-
sa hoito- ja ylläpitotehtävät.
Vaikka yhtiön vastuu on
ankaraa, voi joskus käydä
toisinkin. Tässä korkeimman
oikeuden ratkaisussa osakas oli
itse suostunut talkoilla tehtävään
liukkaudentorjuntaan, mutta vahingon sa-
tuttua haastoi kuitenkin yhtiön oikeuteen:
KKO 1995:169
Asunto-osakeyhtiön osakkaat olivat sopi-
mansa mukaisesti noudattaneet järjeste-
lyä, että muun ohella pihan hiekoitta-
misesta kustannusten säästämiseksi huo-
lehtivat osakkaat talkootyönä.
Yhtiön ei katsottu olevan järjeste-
lyyn suostuneelle osakkaalle vastuussa
vahingosta, joka oli aiheutunut tämän
liukastumisesta yhtiön hiekoittamatto-
malla pihatiellä.
Taloyhtiön asuinturvallisuu-
teen liittyvät vastuut ovat
moninaiset. Niihin liittyviä
säännöksiä on kirjattu
pelastuslain lisäksi useaan
eri lakiin.
Teksti: Kai Haarma
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan
toiminnanjohtaja.
Syöksytorvesta
valuvan
sulaveden
jäätyminen
pakkasyönä
jalkakäytävälle
ei ollut ennalta
arvaamatonta.
Kuva:Rodeo
3. Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille • • 3
Suojaa lasten leikit
Tiesitkö, että kiinteistön
omistajana tai haltijana
taloyhtiö on vastuussa ja
velvollinen huolehtimaan
siitä, että kiinteistön alue on
turvallinen?
Teksti: Mia Pujals
leikkialueet. Käytännössä kiinteis-
tön alueen turvallisuudesta vastaa taloyh-
tiön toimiva johto, hallitus ja isännöitsijä.
Heidän tulee huolehtia siitä, että lasten
leikkialueiden ja leikkivälineiden kunto
tarkastetaan säännöllisin väliajoin ja ne
huolletaan ja kunnossapidetään. Lisäksi
mahdollisiin muihin ongelmakohtiin, ku-
ten esimerkiksi piha-alueella liikennöintiin
tulee tarvittaessa puuttua. Vahingon sattu-
essa vastuusta vapautuminen edellyttää, et-
tä taloyhtiö voi osoittaa toimineensa huo-
lellisesti. Taloyhtiön vastuun ohella van-
hempien vastuuta lasten leikkien valvon-
nasta ei tietenkään tule unohtaa.
Leikkipaikkojen ja
leikkivälineiden turvallisuus
Leikkipaikkojen ja leikkivälineiden turval-
lisuutta sääntelee muun muassa laki kulu-
tustavaroiden ja kuluttajapalvelusten tur-
vallisuudesta (voimaan 30.1.2014). Sen
mukaan kaikkien kuluttajien käyttöön tu-
levien tavaroiden ja palveluiden on oltava
turvallisia. Vaatimus koskee myös kaikkia
taloyhtiöiden leikkipaikkoja ja leikkiväli-
neitä, mukaan lukien vanhoja, ennen lain
voimaantuloa toteutettuja.
Millainen leikkipaikka ja leikkiväline
sitten on turvallinen? Leikkivälineiden tur-
vallisuudesta on olemassa eurooppalaiset
standardit. Standardit ovat suositusluontoi-
sia, mutta niitä noudatettaessa voidaan
osoittaa, että on toimittu huolellisesti.
Turvallinen leikkialue ja leikkiväline on
muun muassa sellainen, ettei lapsi siinä
leikkiessään voi kuristua tai jäädä kiinni.
Putoamisen estämiseksi leikkikenttäväli-
neissä pitää olla riittävän korkeat ja tukevat
kaiteet. Alustojen tulisi olla iskua vaimen-
tavaa materiaalia. Lisäksi tulisi kiinnittää
huomiota leikkialueen ja välineiden sijoit-
teluun. Virheellisestä käytöstä seuraavan
loukkaantumisriskin ollessa etukäteen tie-
dossa on suositeltavaa, että leikkivälineen
turvallista käyttöä pyritään lisäksi erikseen
ohjeistamaan, esimerkiksi trampoliinien
osalta. (Lähde TUKES Leikkikentät)
Hurjastelu kuriin
Toinen lasten turvallisuuteen vaikuttava
seikka on yhtiön piha-alueella liikennöinti.
Jos ajoneuvoliikenne piha-alueella tai sen
läpi on säännöllistä ja johtuu esimerkiksi
siitä, että osa pysäköintipaikoista sijaitsee
sisäpihalla, tulisi ajonopeuksiin pi-
ha-alueella kiinnittää erityistä huomiota.
Käytännössä ajonopeudet tulisi rajoittaa
hyvin alhaisiksi. Lapset kun leikeiltään ei-
vät usein huomaa lähestyvää ajoneuvoa.
Kuinka ajonopeuksia tehokkaasti valvo-
taan? Kun kyse on lasten turvallisuudesta,
olisi toivottavaa, että varsinaista valvontaa
ei edes tarvittaisi. Jokaisen autoilijan, mo-
poilijan tai muun tulisi ymmärtää, että
nopeuden täytyy olla minimissään, jotta
ajoneuvo pysähtyy kulman takaa eteen
juoksevan tai pyöräilevän lapsen edessä.
Muutaman minuutin uhraus ajassa var-
masti kannattaa, kun toisessa vaakakupis-
sa on lasten turvallisuus. Tai sitten yksin-
kertaisesti lähdetään liikkeelle aikaisem-
min niin, ettei kiireen varjolla tarvitse pi-
ha-alueella hurjastella.
Jos näin ei kuitenkaan ole eikä järkipu-
he tai nimenomainen huomautuskaan te-
hoa, ei keinoja mielin määrin ole. Kiinteis-
tölle voidaan asettaa liikennemerkkejä va-
roittamaan lapsista sekä sallitusta ajono-
peudesta. Muiden keinojen loppuessa pi-
ha-alueen liikennettä voidaan hidastuttaa
myös erilaisin portein tai puomein tain ns.
hidasteiden avulla. Tällöin tulee huomioi-
da kuitenkin se, että pelastustien käyttöä ei
saa estää. Koska kyse on yksityisalueesta,
mainituista toimenpiteistä päättää taloyh-
tiö itse.
Kirjoittaja on varatuomari ja
Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies.
Lapset
leikeiltään eivät
usein huomaa
lähestyvää
ajoneuvoa.
Kuva:Rodeo
Kokemusta ja
tuoreinta tietoa
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
Eteläranta 12, 00130 Helsinki
puh. (09) 5860 750, www.kak-laki.fi
Me olemme yksi suurimmista kiinteistöalan juridisia palveluja
tarjoavista toimistoista Suomessa, sillä kaikki juristimme ovat
erikoistuneet juuri tämän toimialan oikeudellisiin kysymyksiin.
Uudet kotisivumme ovat avautuneet – tutustu palveluihimme!
KAK_taloyhtiölehti_254x120.indd 1 26/03/15 09:01
4. KUNNILLE
HOMEOPAS
-12-
helmikuu 2015
01 |
HAITALLISET VIERASLAJITKURIIN EU:SSA
-18-
ILMASTONMUOKKAUSPELASTUS VAI PEIKKO?
-26-
MINUN YMPÄRISTÖNI:KIRJAILIJA RISTO ISOMÄKI
-56-
YMPARISTO_0115_kansi.indd 3
28.1.2015 12.34
Ympäristö-lehti innostaa kestävän kehityksen
mukaiseen ajatteluun ja toimintaan.
Se kertoo hyvistä käytännöistä ja ennakoi tulevaa.
Lehti taustoittaa ja käsittelee ympäristö-
kysymyksiä monesta näkökulmasta.
Tilaa: www.kiinkust.fi | p. 075 757 8599
Asiaa
ympäristöstä,
asumisesta ja
rakentamisesta
Kameravalvonnan paikka
Taloyhtiössä ryhdytään usein pohtimaan
keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja
asukkaiden turvallisuuden tunteen
takaamiseksi, kun varastotiloihin
murtaudutaan tai julkisivuun ilmestyy töhryjä.
Viriää keskustelu kameravalvonnan
toteuttamisesta. Mitä huomioitavaa
valvontaan liittyy?
Teksti: Katriina Sarekoski
valvonta. Rikoslaki ja hen-
kilötietolaki asettavat kameraval-
vonnalle muutamia rajoituksia ja
vaatimuksia, jotka taloyhtiön tu-
lee huolella selvittää. Mitään lu-
pakäytäntöjä tai viranomaismak-
suja kameravalvonnalle ei sen si-
jaan ole.
Salakatselu on
rangaistavaa
Salakatselu on rikos, josta voi
seurata sakko- tai vankeusran-
gaistus. Salakatselulla tarkoite-
taan kotirauhan suojaamassa pai-
kassa oleskelevan henkilön oikeu-
detonta katselua tai kuvaamista
teknisellä laitteella. Sallittua ku-
vaaminen kotirauhan suojaamas-
sa paikassa on silloin, jos siihen
on kuvattavan suostumus.
Kotirauha suojaa asunnon sisä-
tiloja, ulko-ovea, parveketta sekä
asunnon yksityisessä käytössä ole-
vaa piha-aluetta. Taloyhtiössä
muita suojattuja paikkoja, joita
kuvaamalla salakatseluun voi
syyllistyä, ovat esimerkiksi asuin-
talon porraskäytävät sekä yhteiset
sauna- ja suihkutilat.
Kameran sijoittelu ja
suostumukset
Ettei salakatselutilannetta pääsisi
edes vahingossa syntymään, on
taloyhtiössä tapahtuvan kamera-
valvonnan kannalta merkityksel-
listä juuri se, mitä kamera kuvaa.
Kamera haluttaisiin taloyhtiössä
yleensä sijoittaa kuvaamaan por-
raskäytävää, yhteistä piha- tai
paikoitusaluetta, pyörävarastoa
taikka muita yhteisiä säilytystilo-
ja, kuten kellarikäytävää.
Porraskäytävät kuuluvat koti-
rauhan piiriin ja siksi porraskäy-
tävässä tai hississä tapahtuvan ka-
meravalvonnan toteuttamiseksi
tarvitaan suostumukset kyseisen
portaan asukkailta. Muissa edellä
luetelluissa tilanteissa yhtiöko-
kous voi enemmistöllä päättää
kameroiden asentamisesta kysei-
siin yhteisiin tiloihin, kunhan pi-
detään huoli, että kamerat osoit-
tavat kohti yleistä aluetta eivätkä
esimerkiksi yksittäisen asunnon
tai kellarikomeron ovelle. Raken-
nuksen ulko-ovelle kamera voi-
daan asentaa yhtiökokouksen
enemmistöpäätöksellä siten, että
se osoittaa yleiselle piha-alueelle
päin. Jos kamera kuvaa portaa-
seen sisään tulevia, tarvitaan ku-
vaamiseen kyseisen portaan asuk-
kaiden suostumukset. Selvää on,
että esimerkiksi yhteisiä sauna- ja
suihkutiloja tai asukkaan yksityi-
sessä käytössä olevaa parveketta
tai piha-aluetta ei saa kuvata.
Mitään täysin yleispätevää oh-
jetta sallittuihin kuvaamispaik-
koihin tai kuvaamisen oikeutuk-
seen ilman kuvattavien suostu-
muksia ei kuitenkaan ole olemas-
sa, vaan jokainen tapaus on aina
arvioitava erikseen.
Tallenteet ovat
henkilötietojen käsittelyä
Mikäli yhtiössä käytetään tallen-
tavaa kameravalvontaa, on lisäksi
huomioitava henkilötietolain
säännökset, sillä tallennettu kuva
ja ääni ovat henkilötietoja. Jos ka-
meravalvontajärjestelmä ei tallen-
na kuvaa tai ääntä edes lyhyeksi
aikaa eikä henkilötietoja muuten-
kaan kerätä järjestelmän avulla,
henkilötietolakia ei sovelleta.
Kuvaa tai ääntä henkilöstä tal-
Onko taloyhtiösi turvallinen?
Taloyhtiöllä on lain mukaan
oltava pelastussuunnitelma.
Ennen suunnitelman tekoa –
ja muutenkin – on hyvä tarkis-
taa, että tietyt turvallisuussei-
kat ovat kiinteistöllä kunnossa.
Seuraavat viisi tärkeää asiaa
kannattaa tarkistaa taloyh-
tiön pihalla ja sisätiloissa
säännöllisesti:
Osoitenumerointi ja
porraskäytävien/
asuntojen numerot
Tarkista, että rakennuksen osoite-
numero näkyy selvästi kadulle.
Myös porraskäytävien ja rivitalois-
sa asuntojen numeroiden tulee olla
näkyvillä. Tämä auttaa muun
muassa hälytysajoneuvoja löytä-
mään kiinteistölle.
Pelastustiet
Jos rakennus on yli 3-kerroksi-
nen, varmista että sen pihalla ole-
vat pelastustiet on merkitty sel-
keästi. Pelastustiet on pidettävä
esteettöminä ja ajokelpoisina, ei-
kä niille saa pysäköidä autoja tai
kasata lunta. Alle 3-kerroksisissa
rakennuksissa pelastusteitä ei tar-
vitse merkitä.
1 2
Teksti: Annika Jaatinen
5. Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille • • 5
TULE MUKAAN TALOYHTIÖ 2015 -JATKOILLE
REALIA ISÄNNÖINTI MYÖS MUKANA TALOYHTIÖ
2015 -MESSUILLA – TULE TUTUSTUMAAN!
www.realiaisannointi.fi
Järjestämme luentosalissa 103 klo 16.30 paneelikeskustelun, jossa mukana
eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, Caverion Oyj:n toimitusjohtaja Fred-
rik Strand, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sekä Nordean
pääkaupunkiseudun Taloyhtiörahoituksen johtaja Jaana Bäckroos. Paneelissa
mietitään mm. selviääkö kansantaloutemme korjausvelan ikeessä, kasvaako
taloyhtiöiden kansallisvarallisuutemme tukipilarin arvo jatkossa ja miten halli-
tukset selviävät alati muuttuvassa lainsäädännön kentässä. Voit myös nauttia
tarjoiluista Buffet-ravintolassa ja tavata asiantuntijoita niin ennen paneelikes-
kustelua klo 15.30 alkaen kuin sen jälkeenkin aina klo 20.00 asti.
Taloyhtiö 2015 -jatkoilla tiukkaa mielipiteidenvaihtoa
taloyhtiöiden tulevaisuudesta, sekä hallituksen ja
isännöinnin roolista.
Kiinteistöalan Koulutussäätiö • www.kiinko.fi • puh. 09 3509 290
Isännöikö teidänkin yhtiössänne
kouluttautunut ammatti-isännöitsijä?
Isännöitsijät, kiinteistönvälittäjät, tekniset asiantuntijat ja muut
alan osaajat kouluttaa kiinteistöalan johtava kouluttaja.
Varmista, että omaisuutesi on ammattilaisten hoidossa!
ISÄNNÖINTI
• Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)™
• Isännöinnin ammattitutkinto
• Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS®
• Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma AIT®
KIINTEISTÖNVÄLITYS JA -ARVIOINTI
• Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto
• Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto KED™
• Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto YKV™
KÄYTTÖ JA YLLÄPITO
• Asuntokaupan kuntotarkastajan koulutus AKKO™
• Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA™
• Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK™
• Teknisen isännöitsijän jatkokoulutus ja tutkinto ITS®-TEK II
Lisätiedot koko monipuolisesta
koulutustarjonnasta www.kiinko.fi
lentava kameravalvontajärjestelmä
on henkilötietojen automaattista
käsittelyä. Henkilötietolaki edel-
lyttää, että tallentavalle kamera-
valvonnalle tulee olla asiallinen
syy ja tarve, kuten omaisuuden ja
turvallisuuden suojaaminen. Ka-
meravalvonnan harjoittajana toi-
miva taloyhtiö on tällöin henkilö-
tietolain tarkoittama rekisterinpi-
täjä, jonka tulee toteuttaa valvonta
henkilötietolain mukaisesti, mikä
tarkoittaa mm. seuraavaa:
Kameravalvonnasta sekä siitä,
onko se tallentava, tulee tiedottaa
näkyvästi, esimerkiksi tarroilla
tai kylteillä.
Tallenteita ei saa käyttää muis-
sa kuin niissä tarkoituksissa, mitä
varten kameravalvontaa on alettu
suorittaa.
Tietoa ei saa luovuttaa käyttö-
tarkoituksen vastaisesti ulkopuo-
lisille.
Tallenteet tulee hävittää heti,
kun ne ovat käyneet tarpeetto-
miksi.
Lisäksi rekisterinpitäjän on
laadittava tallenteesta syntyvästä
henkilörekisteristä rekisteriselos-
te, jonka tulee olla tarvittaessa
kaikkien saatavilla. Siitä tulee il-
metä mm. henkilötietojen käsit-
telyn tarkoitus, rekisterinpitäjän
yhteystiedot vastuuhenkilöineen,
tietojen käsittelyn tarkoitus sekä
se, mihin tietoja säännönmukai-
sesti luovutetaan.
Kameravalvontaa harkitsevan
taloyhtiön hallituksen ja isän-
nöitsijän kannattaa hankkia lisä-
tietoja aiheesta esimerkiksi tu-
tustumalla Poliisihallituksen jul-
kaisemaan Kameravalvontaop-
paaseen sekä tietosuojavaltuute-
tun oppaisiin.
Kirjoittaja on varatuomari
ja Kiinteistöliitto Uusimaan
lakimies
Tarkista nämä
Tuhopolttojen
estäminen
Tarkista, ettei rakennuksen
ulkoseinustoilla ole syttyvää
materiaalia, esimerkiksi jäte-
astioita. Myöskään porraskäy-
tävissä tai kellari-, ullakko- ja
irtaimistovarastokäytävillä ei
saa säilyttää tavaraa. Varmista
myös, että rakennuksen ulla-
kot, kellarit ja muut yhteiset ti-
lat ovat lukittuina. Näin niihin
ei pääse livahtamaan tihutyön
tekijöitä.
asiaa!
Pihan ja yhteisten
tilojen valaistus
Talon pihan on oltava kunnolla
valaistu, jotta pihalla näkee liik-
kua turvallisesti. Myös porras-
huoneissa ja muissa yhteisissä ti-
loissa on oltava valaistus. Tarkis-
ta, että valaisimia on riittävästi ja
että ne toimivat. Valaistus ei saa
jäädä himmeäksi. Tehokas valais-
tus ennaltaehkäisee vahingonte-
koja ja tapaturmia, esimerkiksi
kompastumisia.
Palovaroittimet ja
alkusammutuskalusto
Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ei ai-
na tarvitse olla palovaroittimia tai
alkusammutuskalustoa. Kerrosta-
lojen porrashuoneissa palovaroit-
timet ovat kuitenkin suositeltavia.
Jos rakennuksessa on esimerkiksi
autohalleja tai liiketiloja, varmista
että niiden yhteydessä on alku-
sammutuskalustoa (esim. käsi-
sammuttimia).
Kirjoittaja on kustannustoimittajana Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä
5
3 4 5
Kuva:Rodeo
6. 6 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
”Teoriassa kerrostaloon saa tuoda vaikka shetlanninponin, jos se ei
häiritse muita.” Lainaus on artikkelista, jossa tänä vuonna 90-vuotis-
taivaltaan juhliva Suomen Kiinteistölehti käsitteli asumisen arkea
isännöitsijän ja keittiössä porsaaseen törmänneen huoltomiehen silmin.
Vesivahingot voi välttää
Vesivahinko. Vesivahingoista koitu-
vat menot peritään taloyhtiöiltä vakuutus-
maksuina – ja taloyhtiön rahat tulevat
yleensä osakkailta vastikkeina. Tämä kier-
re on katkaistavissa puuttumalla vesivahin-
kojen syntyyn, sillä varautumalla vuotoi-
hin voidaan vahinkoja ehkäistä ja niiden
laajuutta pienentää merkittävästi.
Taloyhtiössä kannattaa huolehtia katta-
vasta vakuutusturvasta. Taloyhtiön kiin-
teistövakuutuksen lisäksi asukkaiden omat
kotivakuutukset ovat tarpeellisia vahinko-
tilanteessa. Viisainta on kuitenkin pyrkiä
varautumaan vahinkotilanteisiin ja eh-
käisemään vahinkojen syntyä.
PPO-Elektroniikka Oy:n toimitusjohta-
jalle Timo Ohtoselle vesivahinkojen ai-
heuttamat ongelmat ja keinot niiden torju-
miseksi ovat tulleet tutuiksi. Hän toteaa-
kin, että vesivahingot eivät ole luonnonla-
ki, vaan niitä voidaan torjua ennakolta oi-
keilla toimenpiteillä.
Ohtonen muistuttaa myös, että osa va-
kuutusyhtiöistä poistaa omavastuun, mikä-
li taloyhtiössä on käytössä oikeanlainen
vuodonilmaisinjärjestelmä. Ikävähennyk-
set puolestaan usein pienentävät merkittä-
västi vakuutusyhtiön maksamia korvaus-
summia.
Vuodonilmaisin varoittaa
vuodosta välittömästi
Astianpesukoneen alle asennettava turva-
kaukalo ei riitä, sillä usein vuoto on vesi- tai
poistoputken liitoskohdassa josta vuoto ei
osu kaukaloon. Kaukalo täyttyy varsin no-
peasti, eikä se ehkäise vahinkoja asukkaiden
ollessa matkoilla. Vesivahinkoja voidaan en-
naltaehkäistä asentamalla vuotoantureita,
jotka hälyttävät automaattisesti vettä havait-
tuaan. Vuotoanturit auttavat havaitsemaan
myös jatkuvan tihkuvuodon liitoskohdista,
joka muutoin ehtisi kastella asuntoa paljoa
ennen havaitsemista ja vian korjaamista.
Ohtonen kertoo, että tällainen järjestel-
mä on nopea asentaa taloyhtiöön ja huolto-
Vakuutusyhtiöille ilmoitetaan
päivittäin noin sadasta vesi-
vahingosta. Asukkaat joutu-
vat kokemaan vesivahingon
varsin monessa taloyhtiössä
vuosittain. Vakuutusyhtiöille
vesivahingot tulevat kalliiksi,
sillä korvauksia maksetaan
keskimäärin 430 000 euroa
päivässä.
vapaa 10 vuotta. Verkkovirtaan kytkettynä
se tarkistaa jatkuvasti, että yhteys kaikkiin
vuotoantureihin toimii. Hälytykset ohja-
taan halutuille henkilöille, jotka ilmoituk-
sen saatuaan hoitavat asian.
– Allaskaapin alle lattiaan liimataan ha-
lutulle alueelle teippiä muistuttava nauha,
joka on yhteydessä lähetinyksikköön. Ve-
den osuessa nauhaan lähetinyksikkö il-
Suomen Kiinteistölehti 90 vuotta
Taloyhtiöiden oman julkaisun, Talonomistajain lehtenä aloittaneen Suomen Kiinteistölehden
ensimmäisen numeron julkaisemisesta on tänä vuonna kulunut 90 vuotta. Pitkälle taipaleelle
on mahtunut asumista kerros- ja rivitalomaailmassa koskettavia aiheita laidasta laitaan.
Viime vuosien kestosuosikkeja ovat kuitenkin olleet korjausrakentamista käsittelevät ju-
tut. Tyypillisimpiä näistä ovat artikkelit putki-, parveke-, julkisivu- ja hissiremonteista sekä
muista suurista osakkaiden vastikkeisiin vaikuttavista hankkeista.
Tämäntapaisten aiheiden suosio selittyy sillä, et-
tä Suomessa valtava määrä asuinrakennuksia on tu-
lossa ikään, jossa tarvitaan suuria remontteja. Niin-
pä taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ja osakkaat halua-
vat perehtyä syvemmin aihepiireihin ennen kuin
tekevät suuria päätöksiä omissa taloyhtiöissään.
Muita kestosuosikkeja ovat paitsi lainsäädäntöön
ja talouteen liittyvät aiheet myös artikkelit, jotka
seuraavat taloyhtiön vuosikelloa. Viime aikoina
esille ovat nousseet myös erilaiset yhteisöllisyyteen
liittyvät aiheet.
Levikki kasvaa tasaisesti
Lehdistön valtavirrasta poiketen Suomen Kiinteis-
tölehden levikki on jatkuvasti ollut tasaisessa kas-
vussa. Tuoreen levikintarkastuksen mukaan Kiinteistö-
lehden levikki on painetun lehden osalta 34 982 kappa-
letta, jossa kasvua viime vuonna oli 5,2 %.
Levikinkasvu kytkeytyy pitkälti sen julkaisijan,
Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvuun. Kehitystä tukee se, että ih-
miset ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneem-
pia asuntovarallisuutensa arvosta ja siihen vaikutta-
vista tekijöistä. Niinpä myös jäsenyyteen kuuluva
lehti koetaan läheiseksi ja tärkeäksi.
Asunto-osakeyhtiömaailma on sen ykkösjul-
kaisuna pitkän tien kulkeneen Kiinteistölehden li-
säksi alkanut kiinnostaa myös muita. Alalle on
tullut ja sieltä on poistunut lehtiä, joista osa on ol-
lut selvästi asiakaslehtityyppisiä, mainos- ja me-
diatoimistoissa tehtyjä kevytjulkaisuja tai sitten il-
maisjakelulehtiä.
Juhlavuotensa kunniaksi Suomen Kiinteistölehti
on julkaisut verkossa kaikille avoimen digilehden.
Siihen on koottu aineistoa lehden pitkältä taipaleel-
ta. Se on luettavissa osoitteessa
www.kiinteistolehti.fi
Shetlanninponi parvekkeella
ja putkiremontteja
7. TEE TALOYHTIÖSTÄSI
TURVALLINEN!
Dokumentoitu turvallisuustarkastus on
osa lain vaatimaa pelastussuunnitelmaa.
Turvallinen taloyhtiö -kirja kertoo, milloin
kiinteistön turvallisuuteen liittyvät asiat
ovat kunnossa ja mitä korjattavaa niissä on.
Mukana on valmis tarkastuslista, jonka voi
liittää suoraan pelastussuunnitelmaan.
2. painos, 2014,
tuotenro 382, 104 s.
2. painos, 2014,
tuotenro 382, 104 s.
Lisää tietoa ja tarjouksen huippunopeasta taloyhtiölaajakaistasta ja Sonera Kaapeli-TV:stä saat
osoitteesta www.sonera.fi/taloyhtio tai numerosta 0200 32 333 (mpm/pvm) ma–pe 9–15.
Enemmän
arvoa asunnoille.
Vähemmän
huolia asukkaille.
·
SUOMEN LUOTETUIN INTERNET
O
PERAATTORI·
2009
20122014
Nyt on hyvä hetki liittyä Soneran kattavaan valokuitu-
verkkoon, jossa tieto liikkuu jopa 1000 Mbit/s:n
vauhdilla. Toimivat nettiyhteydet tuovat lisäarvoa
kaikille taloyhtiön asukkaille, oli sitten kyse viihteen
ystävästä tai vaativan etätyön tekijästä.
Asumismukavuutta lisää myös Sonera Kaapeli-TV.
Se tarjoaa monipuolisen valikoiman
maksuttomia televisio- ja radiokanavia,
ja tarjontaa on helppo täydentää
sopivilla maksullisilla kanavapaketeilla.
varautumalla
moittaa vesivuodosta suojattua radioyhteyttä
pitkin. Näin tieto vesivuodosta saadaan välittö-
mästi ja päästään puuttumaan vuodon syyhyn
sekä ehkäisemään vahinkojen synty, Ohtonen
toteaa.
Vesivahinkojen ehkäiseminen maksaa toki
jonkin verran, mutta toistuvat vesivahingot ja
niiden korjaaminen tulevat todella kalliiksi ta-
loyhtiöille ja osakkaille. Asukkaille, isännöitsi-
jöille tai vakuutusyhtiöille tuskin tulisi ikävä
vesivahinkoja, jos ne vähentyisivät merkittäväs-
ti. Taloyhtiöiden ja osakkaiden kannattaa miet-
tiä vesivahinkojen ehkäisyä ja siten asumistur-
vallisuuden parantamista huolellisesti vaihtoeh-
tona yhä lisääntyville vesivahingoille, niiden
kustannuksille ja asumishaitoille.
Kameravalvonta parantaa
turvallisuutta
Ilkivalta ja varkaudet aiheuttavat myös turvat-
tomuutta sekä kustannuksia taloyhtiöissä. Jä-
tekatoksiin tuodut ylimääräiset tai jäteastioi-
hin sopimattomat tavarat aiheuttavat lisäkus-
tannuksia, sillä jätehuolto laskuttaa taloyhtiötä
extrahommista. Kameravalvonta säästää oi-
kein toteutettuna taloyhtiössä niin rakennuk-
sia kuin rahaa.
Valvontakamerat tulee asentaa asianmukai-
sesti kuvamaan haluttua kohdetta ja tallennus
tulee hoitaa luotettavasti, samoin tietoturva.
Kameravalvonnan osalta on varmempaa käyt-
tää ammattitaitoista ja luotettavaa kumppania
kuin omin päin viritellä valvontakameroita.
”Luottamus kameravalvonnan laillisuuden ja
kuvien käsittelyn osalta on olennaista asukkai-
den kannalta, sillä asukkaiden pitää voida luot-
taa sataprosenttisesti siihen että kuvia käytetään
vain asianmukaiseen tarkoitukseen ja ettei niitä
pääse katsomaan muut kuin siihen oikeutetut
tahot”, Ohtonen muistuttaa.
Toistuvat
vesivahingot ja
niiden korjaaminen
tulevat todella
kalliiksi taloyhtiöille
ja osakkaille.
8. 8 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Monien asioiden summa
Kevään yhtiökokouksen yhteydessä on hyvä aika kiinnittää
huomiota taloyhtiön turvallisuuteen. Turvallisuus koostuu
monesta osatekijästä, jotka linkittyvät asumismukavuuteen ja
terveellisiin olosuhteisiin, tulevien kunnossapito- ja korjaustoi-
mien ennakointiin säännöllisillä teknisillä tarkastuksilla sekä
varsinaisten korjausten ja remonttien hyvään suunnitteluun.
Teksti: Essi Routasuo
turvallisuus. Jokaisella asukkaalla on velvollisuus
huolehtia oman huoneistonsa turvallisuudesta ja teknisten
järjestelmien oikeasta käytöstä ja huollosta. Asukkaalla on
myös ilmoitusvelvollisuus, mikäli hän havaitsee puutteita tai
ongelmia. Esimerkiksi pienistäkin vesivuodoista on syytä il-
moittaa heti huoltoyhtiölle tai talonmiehelle. Asukkaan tulee
myös noudattaa lakia ja määräyksiä huoneiston sisällä teke-
missään töissä: muutostöistä on ilmoitettava taloyhtiölle ja lu-
pia vaativat tehtävät on annettava ammattilaisten tehtäväksi.
Esimerkiksi pihatalkoiden yhteydessä on hyvä hetki järjes-
tää asukkaille turvallisuuskävely, jolla käydään läpi talon ylei-
set ja yhteiset tilat niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Käve-
lyllä kiinnitetään huomiota kiinteistön vaaran paikkoihin ja
turvallisuusnäkökohtiin. Turvakävelyllä käydään läpi mm.
vapaina pidettävät pelastustiet ja kulkureitit ja tarkastetaan
lasten leikkipaikat ja pihakalusteiden kunto.
Alle on koostettu muutamia nostoja taloyhtiön
turvallisuuskysymyksistä. Asiantuntijoina ovat toimi-
neet kiinteistöturvallisuusyksikön
päällikkö Harri Lassila, julkisivusaneerausyksikön
päällikkö Juha Hartikka sekä energia-asiantuntija
Matti Hellgrén Talokeskus Yhtiöistä.
Sisäänkäynnit, liiketilojen
ikkunat ja lasiovet
Saneerauksen yhteydessä katutason oviin ja
ikkunoihin voidaan asentaa murtosuojakalterit
tai metalliset suojakaihtimet. Turvalasit lasio-
vissa ja matalalla olevissa ikkunoissa paitsi
suojaavat murtoja vastaan, myös vähentävät
ilkivaltaa ja suojaavat loukkaantumisilta
esimerkiksi kaatumistapauksissa. Myös
huoneistojen oviin voidaan lisätä murtosuoja-
saranat ja turvalukot.
Porraskäytävät
Porrashuoneissa ja kellari- tai ullakkokäytä-
villä ei saa säilyttää mitään irtainta, koska se
aiheuttaa haittaa mahdollisen tulipalon sat-
tuessa. Hätäpoistumistiet on pidettävä va-
paina. Porrashuoneiden turvallisuutta palo-
tilanteissa lisää savunpoistojärjestelmä, jol-
lainen on järkevää asentaa esimerkiksi isojen
korjaustöiden yhteydessä.
Parvekkeet ja julkisivut
Joissain taloyhtiöissä on jouduttu parvekkei-
ta laittamaan käyttökieltoon, koska niistä on
pudonnut nyrkin kokoisia betoninpaloja,
parvekekaiteita tai -lasituksia on voinut irro-
ta. Oikein ajoitetuilla, ennakoivilla kuntotut-
kimuksilla ja -tarkastuksilla vältetään tilan-
teen ajautuminen näin pitkälle ja saadaan
korjaustoimet aikataulutettua ja toteutettua
suunnitelmallisesti.
Pelastussuunnitelma
Taloyhtiöltä edellytetään jo lain perusteella pelastussuunnitelmaa. Pelas-
tussuunnitelma on yhteenveto rakennusten turvallisuusjärjestelyistä ja se
sisältää toimintaohjeet tulipalojen ja muiden onnettomuuksien varalta.
Sen vuotuinen tarkastelu ja tarpeen mukainen päivittäminen tulisi olla
hallituksen asialistalla. Talon asukkaat perehdytetään huolellisesti pelas-
tussuunnitelman sisältöön.
Katto
Myös katolla on tarpeen huomioida murto-
suojaus. Kattoluukkujen lukitus ja savunpois-
toluukkujen murtokalterit pitävät tunkeutu-
ja loitolla. Katolta putoava jää tai lumi voi ai-
heuttaa vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle.
Runsas lumi tulisi poistaa katolta myös kat-
torakenteiden kestävyyden takia.
Kuva: Mika Petäjä
9. NordeaPankkiSuomiOyj
Taloyhtiökonttori
Tukholmankatu 2
Helsinki
nordea.fi
Taloyhtiön ottama yhtiölaina kohdistuu
kaikkiin osakkaisiin samalla tavalla, jolloin
vastike saattaa joidenkin kohdalla nousta
kohtuuttoman korkeaksi. Tällöin henki-
lökohtainen peruskorjauslaina, jolla voit
maksaa yhtiölainaosuuden pois, voi olla
parempi vaihtoehto. Soita 0200 3000
(pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja varaa aika
keskusteluun.
Teemme sen mahdolliseksi
Yhtiölaina vai henki-
lökohtainen laina?
LAAJENNUS-
RAKENTAMINEN
MIELESSÄ?
Jos taloyhtiössänne
pohditaan esim.
ullakkorakentamista,
projekti kannattaa
aloittaa Kalevankadulta.
LEXIA ATTORNEYS: ASUNTO-OSAKEYHTIÖN JURIDIIKAN ERIKOISOSAAJA.
Tavataan Kalevankadulla.
Kalevankatu 20 +358 (0)10 4244 200 www.lexia.fi
Lexia_150_120.indd 1 19.3.2015 13.14
Kirjoittaja on Talokeskus Yhtiöt Oy:n viestintäasiantuntija.
Piha-alueet
Taloyhtiön ulkoalueilla tulee kiinnittää huomiota pelas-
tusteiden pitämiseen vapaana. Opastekyltit auttavat pe-
lastuslaitosta löytämään oikean rapun nopeasti, ja riittävä
valaistus sekä selkeät porrasmerkinnät lisäävät turvalli-
suutta. Talviaikaan tulee torjua liukkautta kaatumisten
välttämiseksi. Leikkipaikkojen ja pihakalusteiden kunnos-
ta on huolehdittava, kuten myös pihaistutusten: ovatko
pihapuun oksat vaarassa pudota myrskyn tullen? Kiinteis-
tön jätekatoksen tai -rakennuksen tulisi olla vähintään 8
metrin päässä asuinrakennuksen seinästä.
Huoneistojen palovaroittimet
Suomi piti vuonna 2014 Euroopan kärkipaikkaa palokuolemati-
lastoissa. Suuri osa palokuolemista on vältettävissä palovaroit-
timien toimintakunnosta huolehtimisella. Palovaroittimien toi-
minta tulisi testata kuukausittain ja paristot vaihtaa kerran
vuodessa. Taloyhtiössä on myös mahdollista esimerkiksi säh-
kösaneerauksen yhteydessä ottaa käyttöön sähköverkkoon
kytketty palovaroitinjärjestelmä.
Korjausrakentaminen
Kun korjaustarpeen aika tulee, siihen valmistaudutaan
ajoissa ja huolellisesti aloittaen hankesuunnittelulla. Sen
avulla määritellään korjauksen laatu ja laajuus juuri ni-
menomaiseen kohteeseen. Korjaustyön aikana työmaa-
organisaatiosta nimetään turvallisuuskoordinaattori,
jonka vastuulla on niin asukkaiden kuin työntekijöiden-
kin turvallisuuteen liittyvien seikkojen varmistaminen.
Korjaustyön valvoja puolestaan pitää huolen siitä, että
työt tulevat tehdyksi määräysten mukaan..
Energian ja veden kulutus
Seuraamalla energian, veden ja lämmön kulutuksia taataan hy-
vät olosuhteet asukkaille. Vuorokausi- tai tuntitasoisen kulu-
tusseurannan avulla kulutuspiikkeihin pystytään reagoimaan
nopeasti ja saadaan mahdolliset vahingot (esimerkiksi vesivuo-
dot) minimoitua.
Kiinteistön huolto ja kunnossapito
Ennakoivalla ja suunnitelmallisella kiinteistön huollolla ja kun-
nossapidolla varmistutaan siitä, ettei mikään rakenneosa pääse
niin huonoon kuntoon, että siitä aiheutuisi vahinkoja tai turval-
lisuusriskejä. Säännöllisten tarkastusten myötä ajantasainen
tieto rakenneosien kunnosta viedään PTS:ään ja kunnossapito-
tarveselvitykseen.
10. 10 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Avainturvallisuuden ABC
Avainturvallisuus on keskeinen osa lukkoturvallisuutta.
Mikäli avainturvallisuus ontuu, myös lukituksella aikaansaatu
turvallisuus heikkenee ja siten myös murtoturvallisuus kärsii.
Teksti: Salla Sofia Vartiainen
lukitus. Lukkoremontin läpivienti ta-
loyhtiössä nostaa hetkellisesti turvallisuusta-
son korkealle. Avainhallinnan laiminlyön-
tien vuoksi saattaa lukituksen uusimisella
aikaansaatu turvallisuus palata pian lukko-
remonttia edeltäneelle tasolle. Taloyhtiön ja
sen asukkaiden kannattaa huolehtia avai-
mista ja pitää lukitusturvallisuus riittävänä.
Avainturvallisuus muodostuu avainhallin-
nasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvalli-
suustasosta, avaimen käyttöoikeudesta sekä
sarjoituksesta. Avainhallinnasta huolehtii
tyypillisesti isännöitsijä tai kiinteistöhuolto-
yhtiö, jonka tulee Finanssialan Keskusliiton
ohjeen mukaisesti pitää avaimista kirjaa.
Avaimia on säilytettävä lukitussa avain-
ten säilytysyksikössä ja ne on merkittävä si-
ten, ettei niitä voida yhdistää tiettyyn koh-
teeseen. Avainkoodit tulee säilyttää eril-
lään avaimista ja on huolehdittava,
etteivät koodit ole ulkopuolisten saatavilla.
Avainsäilössä ei saa säilyttää yleisavaimia.
Isännöin-
nin tai
kiinteis-
tönhuollon
vaihtuessa tu-
lee kiinnittää
mahdolliseen avain-
hallinnan siirtymiseen
riittävästi huomiota.
Turvallisuustasoista ja
kulkuoikeuksien suunnittelusta
Haluttu avainturvallisuustaso tulee suun-
nitella lukostolla suojattavan tilan käyttö-
tarkoituksen perusteella. Suomessa yleisesti
käytössä olevia lukkoturvallisuustasoja on
kolme; perustaso, lukkoseppätaso ja teh-
turvallisuus. Vakuutuksenottajan
täytyy perehtyä huolella sekä vakuutetta-
vaan omaisuuteen että vakuutustuotteiden
ominaisuuksiin. Vakuutusten laatua ja kat-
tavuutta on syytä arvioida säännöllisesti ja
tarvittaessa toteutettava oikeat muutokset.
Esimerkiksi lisärakentaminen on tuotava
(=muistettava tuoda) mukaan vakuutustur-
van piiriin.
Taloyhtiön vakuutusturva on syytä hoi-
taa ammattimaisesti. Jos yhtiön johdossa
tai isännöinnissä ei ole vakuuttamisen am-
mattitaitoa, sitä on syytä järjestää vakuu-
tusmeklarin välityksellä.
Vakuutusmeklari edustaa taloyhtiö-asia-
kastaan kilpailutuksessa, korvausten hake-
misessa ja vakuutusturvan kattavuuden ar-
vioinnissa. Meklarin käyttö tuo sekä var-
muutta että kustannustehokkuutta asioi-
den organisointiin.
Taloyhtiön vakuutusten lajeja ovat: kiin-
teistövakuutus, johon osina kuuluvat myös
vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus.
Näiden lisäksi muita relevantteja vakuutus-
lajeja ovat rakennustyövakuutus, talkoova-
kuutus ja ryhmätapaturvavakuutus. Jäl-
kimmäistä on saatavilla yleensä vain va-
kuutusmeklareiden kautta.
Taloyhtiön omien vakuutusten lisäksi
on merkitystä myös sillä, että esimerkiksi
rakennustyötä tai muita kiinteistön osta-
mia palveluita suorittavien tahojen vakuu-
tukset ovat kunnossa. Myös kotivakuutuk-
sien voimassaololla on merkitystä vahinko-
jen sattuessa.
Vahingoista ylivoimaisesti yleisimpiä
ovat vuotovahingot, joita on vakuutus-
meklari Colemontin viime vuosien tilas-
toissa noin 70 % (ml. käyttölaitevuodot).
Seuraavaksi yleisimpiä vahinkoja ovat ol-
leet murto ja ilkivalta sekä konerikko.
Ikävähennykset ja omavastuut
haukkaavat ison siivun
On hyvä tunnistaa se, että toteutuneissa
vahinkotapauksissa vakuutuskorvausten
keskimääräinen osuus jää hieman alle puo-
leen haetusta summasta. Ikävähennykset ja
omavastuut haukkaavat ison osan suhtees-
sa vahingon määrään.
Näin ollen kiinteistöturvallisuuden
muut osatekijät ovat siten myös oltava kun-
nossa. Kaikki lähtee hyvän kiinteistönhoi-
totavan noudattamisesta. Silloin kiinteis-
tön ja sen laitteiden käyttö on tarkoituk-
senmukaista, huollot ja korjaustoimet ovat
oikea-aikaisia. Näin myös vakuutusturva
on optimaalista.
Kiinteistöliiton www.taloyhtio.net -pal-
velussa on saatavilla Vakuuta oikein -jul-
kaisu, jonka sisältö on juuri päivitetty.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.
Vakuuta oikein
Teksti: Jukka Kero
Sarjoituksen
uusimista
suositellaan aina
avainten kadottua.
Vakuutukset ovat kiinteistön-
omistajien keskeisiä
riskienhallinnan välineitä.
Vakuutukset ovat välttämät-
tömiä, jotta mahdollisista
ennalta arvaamattomista
tapahtumista huolimatta
elämä taloyhtiössä voi
jatkua mahdollisimman
häiriöttömänä.
Kuva:MarjoParkkinen
Kuva:Rodeo
11. Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille • • 11
NIBE Energy Systems Oy
Juurakkotie 3, 01511 Vantaa Puh. 09 274 6970
ENERGY
FOR LIFE
SUURET KIINTEISTÖT
SUURET SÄÄSTÖT
Huolellisella lämmitysjärjestelmäsuunnitelmalla
säästät selvää rahaa. Olipa ajatuksena uusia koko
lämmitysjärjestelmä tai vaihtoehtoisesti asentaa
poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä kauko-
lämmön rinnalle.
Maalämpö onkin erinomainen ratkaisu suuriin
kiinteistöihin, mm. kerros- ja rivitalot sekä liike-
ja teollisuuskiinteistöt, joissa on myös suuri
energiankulutus.
Lämmöntalteenottojärjestelmä taas sopii kaikkiin
kerrostaloihin, joissa on koneellinen poistoilma.
Miksi puhaltaa lämmin huoneilma harakoille, kun
se voidaan saada talteen ja hyödyntää uudelleen
lämmityksessä.
+21°C
n. +5°C
5 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA
NIBE LTO-JÄRJESTELMÄ:
• Energiaa säästyy jopa 40 %
• Lämmityskulut pienenevät
• Hukkalämpö vähenee
• Vaivaton saneeraus
• Taloyhtiön arvo nousee
PYYDÄ
TARJOUS!
6VUODEN
NIBETURVA
dastaso. Perustasolla lisäavai-
men voi teettää kuka ta-
hansa alkuperäisen
avaimen mukana
saadun peitenumeron tai malli-
avaimen esittämällä. Lukkosep-
pätasolla lisäavaimen voi teettää
ainoastaan lukkosepän valtuut-
tamassa liikkeessä, missä tulee
esittää erillinen avainkortti.
Tehdastasolla lisäavaimen teettämi-
nen etenee siten, että nimetty avain-
korttia hallinnoiva vastuuhenkilö ti-
laa lisäavaimia suoraan lukkovalmis-
tajalta.
Taloyhtiön lukitussuunnitelmaa
laadittaessa tulee avainturvallisuusta-
son valinnan lisäksi määrittää eri käyt-
täjäryhmien kulkutarpeeseen pohjau-
tuva sarjoitus siten, että kukin käyttä-
järyhmä pääsee vain sellaisiin tiloihin,
joihin kulkuoikeus on tarpeen. Isoissa
kiinteistöissä kannattaa jakaa sarjat suh-
teellisen pieniin toiminnallisesti järkeviin
kokonaisuuksiin ja suuria yhtenäisiä yleis-
avainsarjoja tulee välttää.
Avainten turvallisesta
säilyttämisestä
Mikäli taloyhtiö on ulkoistanut avainhal-
linnan, on siitä vastaavan yrityksen huo-
lehdittava toimistotilansa rakenteellisesta
murtosuojauksesta ja mur-
tohälytysjärjestelmästä
sekä siitä, että avain-
ten fyysinen säily-
tysyksikkö vastaa Finanssialan
Keskusliiton kassakaappiohjees-
sa määriteltyä. Avainhallinnasta
vastaavan yrityksen tulee huo-
lehtia myös avaimien suojaami-
sesta kuljetuksen aikana ajoneu-
vossa mm. siten, että avainkote-
lo kiinnitetään erilliseen ajoneu-
voon kiinteästi asennettuun teli-
neeseen eikä avaimia säilytetä pysy-
västi ajoneuvossa.
Avaimen kadottua tulee välittö-
mästi selvittää voidaanko avainta
käyttää väärin. Väärinkäytön toden-
näköisyyttä kasvattaa avaimeen liite-
tyt tunnistetiedot, joita avaimeen ei
tulisikaan koskaan liittää. Välittö-
män vahingonvaaran uhatessa tulee
aloittaa lisävahinkojen torjunta ja ot-
taa yhteyttä vakuutusyhtiöön. Avaimen
kadottua koko lukitusta ei välttämättä tar-
vitse uusia, vaan sarjoituksen uusiminen
voi riittää. Sarjoituksen uusimista suositel-
laan aina avainten kadottua tai avaintur-
vallisuuden muuten heikennyttyä. Sarjoi-
tustarve korostuu, mikäli asuntojen lukois-
sa on käytössä perustason avainjärjestelmä.
Kaavamaista vastausta siihen kuka ka-
toamistilanteissa korvaa uudelleensarjoitta-
misen tai lukkojen uusimisen ei voida an-
taa, sillä jokainen katoamistilanne on omat
erityispiirteensä sisältävä yksittäistapaus.
Asukkaan vastuu katoamistilanteissa mää-
räytyy vahingonkorvauslain säännösten
nojalla – kunkin tapauksen erityispiirteitä
sääntelytaustaa vasten tulkiten.
Nykyään on tarjolla kehittyneitä elekt-
ronisia lukitusvaihtoehtoja, jotka voivat
jatkossa helpottaa taloyhtiön avainturvalli-
suuden pitämistä hyvällä tasolla. Lukitus-
remontin yhteydessä onkin perusteltua
harkita elektronisia lukitusvaihtoehtoja.
Järjestelmien yleistyessä uudelleensarjoitus-
kustannukset alentunevat ja siten taloyh-
tiön asukkaan kynnys kertoa avaimen ka-
toamisesta madaltunee. Taloyhtiön tulee
kuitenkin muistaa elektronisten lukkojen
kohdalla henkilörekisterilain henkilörekis-
terinpitäjälle asettamat velvoitteet.
Uusi lukitussuositus
taloyhtiöiden teletiloille
Ajankohtainen uudistus lukitusturvallisuu-
teen liittyen on hiljattain
tehty teletilojen lukitus-
järjestelmäsuosituksen
muutos, jonka mukaisesti
uudet ja saneerattavat tilat
sarjoitetaan. Uusi lukitus-
suositus KTL1E parantaa
taloyhtiöiden tietoliiken-
teen turvallisuutta. Teletiloja ovat esimer-
kiksi talojakamo ja muut sellaiset tilat,
joissa on eri tietoliikenneyritysten toimitta-
mia kaapelisolmuja ja laitteita. Aikaisem-
paa THK4- eikä KTL1-sarjaa enää asenne-
ta. Viestintäviraston suositus Kiinteistöjen
laitetilojen lukitus on tarkoitettu ensisijai-
sesti asuinkiinteistöjen omistajille, joilla on
vastuu yhteisten laite- ja teletilojen luki-
tuksesta sekä niiden tietoturvallisuudesta.
Perustuslain mukaan puhelun ja muun
luottamuksellisen viestin salaisuus on
loukkaamaton. Teletilojen lukituksella tur-
vataan viestintäsalaisuutta ja muuta tieto-
turvallisuutta taloyhtiössä.
Kirjoittaja on oikeustieteiden maisteri ja
työskentelee Kiinteistöliitossa lakimiehenä.
Kuva:Pixmac
12. 12 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Lähes 20 vuotta sitten kehitimme uudenlaisen menetelmän viemäreiden
saneeraukseen. Idea oli mullistava sillä se antoi asukkaille mahdollisuuden käyttää
vettä ja viemäreitä urakan aikana aivan normaalisti illalla, yöllä ja aamulla. Yhden
asunnon remontti kesti vain yhden päivän. Proline-menetelmällä on nyt saneerattu
mm. yli 80.000 asuntoa, kouluja, sairaaloita ja toimistorakennuksia. Proline-
menetelmä on sertifioitu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Olemme Pohjoismaiden suurin alan yritys ja tällä hetkellä työskentelemme useissa
eri kohteissa ympäri Suomen. Kutsumme mielellämme taloyhtiönne päättäjät
tutustumaan Proline-menetelmään® käytännössä sekä kuulemaan lisää sen
asukkaille tuomista eduista. Autamme mielellämme vaivattoman putkiremontin
toteuttamisessa teidän taloyhtiössänne.
TEE SE PÄIVÄSSÄ. VIEMÄRIREMONTTI.
POHJOISMAIDEN KOKENEIN, TESTATUIN
JA NOPEIN PUTKIREMONTTI.
TUOTESERTIFIKAATTI
V
TT EXPERT SERVICES
O
Y
VTT-C-7346-11
puh. 010 239 0060
info@prolineoy.fi • www.prolineoy.fi
Teksti: Simo Merilä
Tuhoeläinhallintaa ammattitaidolla
valtakunnallisesti
p. 0207 495 706
tuhoelain@anticimex.fi | www.anticimex.fi
Puheluiden hinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00
snt/min (alv. 24%), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24%).
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Helsingin kerrostaloista puuttuu noin 8 230 hissiä
ESTEETTÖMYYS. Lähes kaikkien
asuinrakennuksien porrashuoneiden yhtey-
teen voidaan rakentaa jälkiasennushissi,
jonka avulla parannetaan esteetöntä kul-
kua rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin
sekä asunnoista niiden yhteistiloihin. Jälki-
asennushissin asentaminen on järkevä rat-
kaisu, koska se helpottaa asukkaiden arkea
ja nostaa siten kiinteistön käyttöarvoa.
Nuoremmat kaipaavat kerrostaloasumiselta
helppoutta, ikäihmiset puolestaan liikku-
misen vapautta – jälkiasennushissi vaikut-
taa siis positiivisesti kaikkien talon asuk-
kaiden asumisen laatuun.
Jokainen porrashuone
on yksilöllinen
Tekniikka on nykyään hyvin kehittynyt, ja
tarjolla on monia eri vaihtoehtoja, joten lä-
hes jokaiseen porrashuoneeseen löytyy jär-
kevä ja kustannustehokas ratkaisu. Jälkia-
sennushissi mahtuu pieneen tilaan. Se saa-
daan tehtyä taloyhtiön toivomusten mu-
kaiseksi ja myös itse kiinteistön ”erityisvaa-
timuksen” mukaiseksi. Esimerkiksi kult-
tuurihistoriallisesti arvokkaissa porrashuo-
neissa hissiasennuksia ja niille myönnettä-
viä rakennuslupia harkitaan tapauskohtai-
sesti erityisen tarkasti. Rakennusluvan
myöntämisen yhteydessä tarkastetaan myös
pelastusturvallisuus siten, että pelastuslai-
toksen paarikuljetus on mahdollista suorit-
taa porrashuoneessa esteettä. Tähän saattaa
riittää jopa 800 mm levyinen porrassyöksy.
Nyt hissejä vähintään
puoleen hintaan
Tänä vuonna Asumisen rahoitus- ja kehit-
tämiskeskuksella (ARA) on jälkiasennush-
issien rakentamiseksi käytössään 20 mil-
joonan euron määräraha, vuonna 2014
määrärahaa oli käytössä 23 miljoonaa. Jäl-
kiasennushissien suunnitteluun, rakenta-
miseen, hankintaan ja asennukseen myön-
Tutustu tarkemmin asiaan sivuilla www.ara.fi/hissillakotiin
lisäätietoa
Pääkaupunkiseudulle alueellinen hissityöryhmä
Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat muodostaneet pääkaupunkiseudun hissityöryhmän. Ryhmän tavoitteena on
verkostoitumisen lisäksi tiedon kerääminen ja hyvin käytäntöjen välittäminen jälkiasennushissiprojekteissa.
Ryhmä kehittää viestintää taloyhtiöille ja myös viranomaisyhteistyö on tärkeässä roolissa.
Toiminnan seudullinen laajentuminen otetaan myös huomioon jatkossa.
Pääkaupunkiseudun hissiryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana on
Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä.
netään avustusta enintään 50 prosenttia,
jonka lisäksi Helsingin kaupunki avustaa
10 lisäprosentilla.
Kirjoittaja on Helsingin kaupungin
hissiasiamies. simo.merila@hel.fi
13. Katso videot /
Lue tuloksista
sivuiltamme
www.bauer-wt.com
Bauer Watertechnology Oy
Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa
puh. (09) 276 99 556
www.bauer-wt.com
email: info@bauer-wt.com
5
järkisyytä valita
vedenkäsittely
1. Lisää putkiston käyttöikää
2. Suojaa putkistojärjestelmää
3. Vähentää energiankulutusta
4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun
5. Tuo merkittävää kustannussäästöä
KIINTEISTÖLIITTO
Uusimaa
Kuinka toteutat
korjaushankkeen
Korjaushankkeen toteutus-
muoto tulisi valita harkiten,
sillä toteutusmuoto määrää
viime kädessä sen, miten
korjaushanke etenee ja miten
se organisoidaan. Taloyhtiön
korjaushankkeissa toteutus-
muodon valintaa ei aina
pohdita riittävästi.
Teksti: Annika Jaatinen
päätöksenteko. Neljä tapaa to-
teuttaa korjaushanke. Taloyhtiön korjaus-
hanke voidaan periaatteessa toteuttaa neljäl-
lä tapaa: kokonaisurakkana, ST-urakkana
(Suunnittele ja toteuta -urakka), projektin-
johtourakkana tai yhteistoimintaurakkana.
Näistä kokonaisurakka toimii parhai-
ten yksinkertaisissa ja selkeissä korjauksissa.
ST-urakka on taas hyvä vaihtoehto, jos korjaushan-
ke halutaan toteuttaa mahdollisimman helposti:
siinä urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että ra-
kentamisen.
Projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka
sopivat laajoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin,
esimerkiksi ryhmäkorjauksiin. Niissä pystytään
huomioimaan hyvin taloyhtiön tavoitteet ja etsi-
mään kustannustehokkain ratkaisu korjauksen to-
teuttamiseksi.
Taloyhtiöiltä puuttuu rohkeutta
Kokonaisurakka on taloyhtiön korjaushankkeissa
edelleen yleisin toteutusmuoto, vaikka se sisältää
usein riskejä. Esimerkiksi lisätöitä, jotka johtuvat ra-
kentamisvaiheessa esiin tulleista yllätyksistä, on vai-
kea välttää.
ST-urakassa urakoitsija vastaa myös suunnitte-
lusta, joten taloyhtiön ei tarvitse kantaa huolta
suunnittelun ja korjaustöiden yhteensovittamisesta.
Projektinjohto- ja yhteistoimintaurakoiden etuna
taas on se, että ne tarjoavat joustavamman tavan
varautua mahdollisiin muutoksiin. Lisäksi urakoit-
sijan osallistuminen suunnitteluvaiheeseen auttaa
torjumaan riskejä.
Taloyhtiöiltä puuttuu vielä rohkeutta korjaus-
hankkeiden toteutusmuotojen suhteen. Aina ei tar-
vitse tilata kokonaisurakkaa, vaan urakoitsijoilta
voi kysyä myös muunlaista palvelua korjausura-
koinnissa. Samalla urakoitsijat saavat mahdollisuu-
den laadulla ja tuotekonsepteilla kilpailemiseen.
Toteutusmuoto valittava
hankkeen alkuvaiheessa
Toteutusmuodon valinnasta päättää viime kädes-
sä taloyhtiö. Päätöstä ei saisi tehdä puutteellisin
tiedoin ja hätiköiden, sillä toteutusmuodon va-
linta vaikuttaa koko korjaushankkeen onnistu-
miseen.
Taloyhtiön hallituksen kannattaa perehtyä to-
teutusmuotoihin jo hankkeen ensimetreillä. On
hyvä selvittää, miten korjaushanke etenee ja mikä
on taloyhtiön rooli missäkin toteutusmuodossa.
Tarvittaessa neuvoa voi kysyä neuvoa alan ammat-
tilaiselta, esimerkiksi ammattirakennuttajalta.
Kirjoittaja työskentelee kustannustoimittajana
Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä
Toteutusmuodot pähkinänkuoressa
Kokonaisurakassa pääurakoitsija vastaa taloyhtiön teettämien suunnitelmien mukaisesti hankkeen läpiviennistä ja
käyttää aliurakoitsijoita harkintansa mukaan. Kokonaisurakoitsija valitaan hinnan perusteella.
ST-urakassa urakoitsija vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että itse korjaustöiden toteuttamisesta.
Urakoitsija valitaan hinnan ja suunnitteluratkaisun perusteella.
Projektinjohtourakassa päätoteuttaja vastaa töiden ja osin suunnittelunkin johtamisesta, mutta taloyhtiö maksaa kulut suoraan
asetettuun tavoitehintaan asti. Projektinjohtourakassa käytetään usein aliurakoitsijoita.
Yhteistoimintaurakka on sopimusjärjestely ja organisointitapa, jolla korostetaan sopimusosapuolten yhteistä vastuuta,
riskien ja hyötyjen jakamista. Yhteistoimintamallissa muodostetaan yhteinen projektiorganisaatio,
joka toteuttaa hankkeen alusta asti taloyhtiön tavoitteiden mukaisesti.
Toteutusmuodon
valintaa ei aina
pohdita riittävästi.
Lisätietoa toteutusmuodoista
löytyy Juha Salmisen kirjasta
Toteutusmuodot taloyhtiön
korjaushankkeissa
(Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2015).
14. 14 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Monen raudan takojat
Teksti: Katja Haarma
Etenkin kevät on aikaa, jolloin
isännöitsijöiden kiireet eivät
ota loppuakseen. Silloin
myös ammattitaidon
merkitys korostuu.
isännöinti. On taas se aika vuodesta,
jolloin isännöitsijät ovat kiireisimmillään.
Osa on ollut jo tammikuusta asti kiinni ti-
linpäätöksissä ja nyt mennään yhtiökoko-
uskautta. Sitten viedään päätöksiä käytän-
töön, ja rinnalla kulkee jatkuvasti taloyh-
tiöiden juokseva hallinto, erilaisten palve-
lusopimusten ylläpito, seuranta ja sopimus-
neuvottelut. Hankkeitakin on menossa
putkista pihakansiin ja jätekatoksista julki-
sivuihin.
Kyseessä on melkoista moniosaamista,
palveluasennetta ja ajankäytönhallintaa
vaativa ammatti. On ilo tuntea monta alan
ammattilaista, joilla riittää intoa ja kehittä-
mishalua taloyhtiöiden asioita kohtaan
vuodesta toiseen.
Aina kun Kiinkossa käynnistyy uusi
isännöintikoulutus, pohdin, että tästäkin
ryhmästä kasvaa alalle hyviä tekijöitä ja
vaikuttajia. Näitä kasvutarinoita olen vuo-
sien varrella päässyt seuraamaan aitiopai-
kalta. Moni tämän päivän ammattilainen
on ponnistanut aivan ruohonjuuresta.
Suuri osa on kasvanut työntekijästä yri-
tyksen johtoon ja osa tullut kokemus kai-
nalossa muilta aloilta uusien ajatusten
kanssa. Molempia tarvitaan. Kokemus ja
koulutus kasvattavat ammattilaisuutta käsi
kädessä, ja yhteisen keskustelun ja ajatus-
tenvaihdon kautta on mahdollista nostaa
ammatin arvostusta ja hyvän työn hinnoit-
telua oikeaan suuntaan.
Osa on kasvanut ammattilaisuuden
myötä meille Kiinkoon kouluttamaan uu-
sia isännöitsijöitä. Melkoinen vastuu sekin,
kun voit tuntien tai päivän aikana luoda
ammatista ja alasta kuvan juuri sellaisena
kuin se on. Tuoda esiin isännöinnin suolan
ja sokerin: vastuut ja velvollisuudet, työajan
sopivan vapauden ja iltakokousten ajoittai-
sen suman, asukkaiden ja osakkaiden ky-
symykset ja verkoston tuoman tuen, asun-
to-osakeyhtiölain kiemurat ja hallitusyh-
teistyön merkityksen.
Faktat ja tarinat kertovat
Intohimo omaan tekemiseen ja arvostus
alan muita toimijoita kohtaan välittyy uu-
Enligt lagen om bostadsaktiebolag (1.7.2010) har aktieägaren
en omfattande rätt att utföra underhålls- och ändringsarbe-
ten i sin lägenhet. Rätten gäller alla utrymmen i aktieägarens
besittning även garage och gårdsområde.
anmälan. Om aktieägarens under-
hålls- och ändringsarbete bara till vissa de-
lar sträcker sig utanför den lägenhet som
aktieägaren besitter har han inte automa-
tiskt rätt att utföra ändringsarbeten där.
Som ett exempel kan vi ta installation av
värmepump.
Enligt lagen ska en aktieägare på för-
hand lämna bolaget en skriftlig anmälan
om underhålls- och ändringsarbete. Skyld-
igheten gäller arbeten som kan inverka på
en del av en fastighet, byggnad eller lägen-
het, som bolaget eller annan aktieägare an-
svarar för, eller på användningen av en an-
nan aktieägares aktielägenhet.
Anmälningsskyldighet gäller för arbe-
ten, som kan påverka konstruktioner som
tillhör bolaget (vatten-, värme- eller lju-
disoleringar, bärande konstruktioner eller
rökkanaler) eller olika grundläggande sys-
tem, såsom vatten-, avlopps-, eller ventila-
tionssystem eller andra liknande system.
Vidare gäller anmälningsskyldigheten ar-
beten som kan inverka på användningen av
sille tekijöille faktojen ja tarinoiden kautta.
Ja tarinoitahan taloyhtiömaailmassa riittää.
Jotta on kompetenssia kertoa faktoja ja
saada tarinat lentoon, on näiden ammatti-
laisten pidettävä jatkuvaa huolta myös
omasta ammattitaidostaan koulutuksen ja
muiden tiedonhankintakanavien avulla.
Eikä hyvän verkoston merkitystä voi ko-
rostaa liikaa.
Jos joskus mietit, mitä kaikkea isännöit-
sijä tekee viikossa tai kuukaudessa, jo sen
miettimiseen saa menemään tovin. Muiste-
taan kuitenkin, että isännöitsijän päätehtä-
vänä on vastata asunto-osakeyhtiön hyväs-
tä hoidosta yhteistyössä hallituksen kanssa.
Siis meidän osakkeenomistajien omaisuu-
den arvon säilymisestä.
Taloyhtiön hallituksella on vastuu isän-
nöitsijän valinnasta ja toivottavasti ammat-
tilaisuus on vaakakupissa hintaa painavam-
pi tekijä.
Aktieägarens
ändringsarbeten
bör anmälas
Text: Marika Sipilä
Kirjoittaja on isännöinnin ja asumisen
koulutuspäällikkö Kiinkossa.
Tarinoitahan
taloyhtiö-
maailmassa
riittää.
Kuva: Pixmac
Bild: Rodeo
Kerro mielipiteesi isännöinnistä!
Vastaa Isännöinnin laatu 2015 -kyselyyn osoitteessa:
www.kiinteistoliitto.fi
15. Kuka kävi viimeksi katolla?
Jätä arvailut muille ja hyödynnä
todellinen tilannetieto katosta.
Reikä katolla? Korjaamme.
Katon täsmäkorjaukset ja kiinteistön
koko katon kattoremontit meiltä.
Kattohuolto tuo säästöä!
Ennakoiva kattohuolto on paras
tapa säästää kattokuluissa.
Tutustu!
TALOYHTIÖ 2015
-TAPAHTUMASSA
OSASTO 20
010 680 4010
Soita ja tilaa katollesi asiantuntija:
Puhelutkiinteästäverkosta8,35snt/puhelu+7,02snt/min.Matkapuhelimesta8,35snt/puhelu+17,17snt/min.
Asianajotoimisto Salonen Oy LSL legal
Temppelikatu 4 A 1, 00100 Helsinki
www.lsl-legal.fi
puh. 09 454 2880
Asumis- ja rakentamisjuridiikan erityisosaamista
Ratkaisu riita- ja
ongelmatilanteisiin
KANNATTAAKO ISÄNNÖITSIJÄÄ VAIHTAA?
Testaa jättämällä tarjouspyyntö ja taloyhtiösi
saa Talotekniikkakatsastuksen -50 %!
Ota yhteyttä suoraan paikalliseen palveluasiantuntijaamme tai lue lisää
ja jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www.vaihdaisännöitsijää.fi
Kaikkien yhteystietonsa tarjous- tai kartoituskäyntipyynnön yhteydessä jättäneiden hallitusten jäsenten kesken arvomme kolme
(3) iPadia. Lisäksi jokainen tarjouspyynnön 31.5.2015 mennessä jättänyt taloyhtiö saa yhteistyökumppanimme Caverionin kanssa
tuottamamme Talotekniikkakatsastuksen (arvo 570 €) 50 % alennuksella, eli hintaan 285 €. Jokaiselle tarjouksen 31.8.2015 mennessä
hyväksyneelletaloyhtiölleRealiaIsännöintitarjoaaTalotekniikkakatsastuksenmaksuttaosanaisännöinninaloituspakettia. www
REALIA ISÄNNÖINTI – ASIAKKUUS KANNATTAA AINA
SEIJA TYRVÄINEN, palveluasiantuntija
puh. 040 637 7304, seija.tyrvainen@realia.fi
JARMO TIMONEN, palveluasiantuntija
puh. 040 6645 591, jarmo.timonen@realia.fi
en annan aktieägares aktielägenhet (t.ex. byte av plastmatta mot
parkett).
Berätta för mycket än för lite
Anmälan om förutnämnda arbete lämnas till disponenten eller
styrelsen. Anmälan skall vara detaljerad och innehålla tillhöran-
de utredningar samt bilagor. Bolaget måste på basis av anmälan
bedöma vad aktieägaren ämnar göra i sin lägenhet och huruvida
arbetet kan medföra skada eller olägenhet för bolaget eller en an-
nan aktieägare.
Det är alltid bättre att berätta för mycket än för lite. Om man
upprättar en skriftlig redogörelse som är så noggrann som möj-
ligt, har man kanske möjlighet att få arbetet i gång tidigare och
utan onödiga avbrytningar.
Fastighetsförbundet har utarbetat rekommendation som ang-
er vilka ändrings- och underhållsarbeten aktieägaren bör anmäla
till bolaget och vilka inte. Du kan hitta rekommendation på fin-
ska på adressen www.taloyhtio.net/lakitieto/asuntoosakeyhtiola-
ki/huoneistoremontit
En lyckad renovering kräver att man satsar både på förhands-
planering och anskaffandet av tillstånd samt på val av entrepre-
nör och tillsyn.
Skribenten är verksamhetsledare
i Finlands Svenska Fastighetsförening.
Anmälan om förutnämnda
arbete lämnas till disponenten
eller styrelsen.
Uutisvideo
katsottavissa
joka maanantai
Kiinteistöalan viikkokatsaus -uutisvideot ovat uusi tapa seura-
ta alan ajankohtaisia asioita ja pysyä perillä taloyhtiöiden ja
asumisen uutuuksista. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden yh-
teistyönä toteuttamat uutisvideot ovat vapaasti katsottavissa
YouTubesta, nettisivuilta ja sosiaalisen median kautta.
Viikoittain ilmestyvän videokatsauksen uutisaiheet käsittele-
vät taloyhtiöiden toimintaan sekä asumiseen liittyviä ajankoh-
taisia seikkoja. Maanantai-iltapäivisin ilmestyvä pari minuutti-
nen uutisvideo on tiivis kooste, jonka ehtii nopeasti katsoa.
Katso Kiinteistöalan viikkokatsaus -uutisvideo
Kiinteistöliiton videokanavalta
www.youtube.com/Kiinteistoliitto
Kiinteistölehden nettisivuilta
www.kiinteistolehti.fi
16. 16 • • Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Putkiremontit
Julkisivuremontit
Valvonta ja
rakennuttaminen
Kuntoarviot, PTS
Energiatodistukset
Kosteusmittaukset
Kuntotutkimukset
Huoltokirjat
Kulutusseuranta ja
energianhallinta
Pelastussuunnitelmat
Talokeskuksesta kaikki palvelut ja tuotteet taloyhtiöllesi:
Asiantuntijamme satojen projektien kokemuksella käytettävissänne:
Katso lisää www.talokeskus.fi
Markku Hyvärinen
liiketoimintajohtaja,
suunnittelu ja rakennuttaminen
040 543 5758
markku.hyvarinen@talokeskus.fi
Timo Haapea
yksikön päällikkö,
linjasaneerauspalvelut
040 730 4846
timo.haapea@talokeskus.fi
Tapio Matila
yksikön päällikkö,
tarkastukset
040 504 4167
tapio.matila@talokeskus.fi
Matti Hellgrén
asiakaspalvelupäällikkö,
energia-asiantuntija
050 533 7127
matti.hellgren@talokeskus.fi
Pertti Virtanen
liiketoimintajohtaja,
Tampuuri-palvelut
0400 422 205
pertti.virtanen@talokeskus.fi
Jari Halonen
yksikön päällikkö,
kunnossapito
0400 232 285
jari.halonen@talokeskus.fi
Ari Alkila
myyntijohtaja
040 570 1395
ari.alkila@talokeskus.fi
Juha Hartikka
yksikön päällikkö,
julkisivusaneerauspalvelut
040 590 9243
juha.hartikka@talokeskus.fi
Juha Salmivaara
yksikön päällikkö,
huoltokirjat
0400 457 412
juha.salmivaara@talokeskus.fi
Päivi Pääkkönen
yksikön päällikkö,
energia
050 517 0297
paivi.paakkonen@talokeskus.fi
Suunnittelu ja rakennuttaminen Tampuuri-palvelut
Myynti
Harri Lassila
yksikön päällikkö,
kiinteistön turvallisuus
0400 703 845
harri.lassila@talokeskus.fi
Korjaushanke tulossa?
Tiedätkö kiinteistösi kunnon?
Haluatko säästää energiaa?
