1. Yhdistyneet kansakunnat 2.
”Yhdysvaltojen liityttyä sotaan liittoutuneet käyttivät itsestään nimitystä Yhdistyneet kansakunnat.
Presidentti Roosevelt oli vakuuttunut siitä, että maailma tarvitsisi sodan jälkeen kansainvälisen
rauhanjärjestön, jossa Yhdysvaltojen tulisi olla keskeisesti mukana. Maailmansotien välisen ajan
eristäytyminen ja jääminen Kansainliiton ulkopuolelle oli hänen mielestään ollut vakava virhe.
...
YK oli toisen maailmansodan voittajavaltioiden yritys turvata maailmanrauha lujittamalla
demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Alkuvaiheessa järjestön aatemaailma oli voittopuolisesti
yhdysvaltalainen. YK:n turvallisuusneuvostossa saivat pysyvän paikan Yhdysvaltain, Ison-Britannian
ja Neuvostoliiton lisäksi myös Ranska ja Kiina. Pysyvillä jäsenillä on turvallisuusneuvostossa veto-
oikeus, eli käytännössä kukin voi yksin viivyttää ja lykätä päätöksentekoa itselleen epämieluisissa
asioissa.”
Kansainvälisten suhteiden aikakirja EDITA 1998.
”Kansainliitto ei pystynyt torjumaan maailmanpaloa eikä sammuttamaan sen liekkejä. Niinpä jo
sodan aikana Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Ison-Britannian edustajat kokoontuivat Moskovaan
hahmottelemaan Kansainliiton pohjalle uutta rauhanjärjestöä. Sille haluttiin antaa kansainliittoa
paremmat edellytykset estää kriisejä kehittymästä täysimittaiseksi sodaksi.
Uuden järjestön välttämättömyys tuli kouriintuntuvasti näkyviin, kun toisen maailmansodan tuhot
paljastuivat kaikessa kauheudessaan. Kuolonuhreja sota oli vaatinut vähintään 50 miljoonaa, joista
puolet oli siviilejä. Haavoittuneita oli kaksinkertainen määrä.
Euroopassa koettiin ennennäkemättömät pakolaisvirrat, joissa ajelehti noin 30 miljoonaa ihmistä.
Näistä 16 miljoonaa oli muista maista karkotettuja saksalaisia. Kansanmurhan uhreiksi joutuneet
juutalaiset puolestaan hakivat uutta, pysyvää kotia Palestiinasta.
Siirtomaissa sota poisti esteet vapautta vaativilta voimilta, mutta itsenäistymiselle oli löydettävä
rauhanomainen tie. Uuden kansainvälisen järjestön ajateltiin voivan hoitaa uusien valtioiden synty
kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Sodan aikana suurvallat puhuivat kansojen tasa-arvoisuudesta, mutta kun 50 voittajavaltion edustajat
huhti-toukokuussa 1945 kokoontuivat San Franciscoon päättämään YK:sta, tehdyt ratkaisut suosivat
suurvaltoja.
YK:n peruskirja tuli voimaan 24.10.1945. Se rakentuu kolmen pääperiaatteen varaan: kaikkien
valtioiden rauhan ja turvallisuuden säilyttämiselle, kansojen itsemääräämisoikeudelle ja taloudellisen
ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamiselle.
YK:n jäsenyydelle asetettiin kaksi ehtoa: jäsenen oli oltava tunnustettu valtio ja rauhaa rakastava.
Perustamisvaiheessa tästä säännöstä kuitenkin poikettiin. Ison-Britannian siirtomaa Intia sai
jäsenyyden, koska se oli ollut mukana Kansainliitossakin.”
Muuosten maailma 3 Kansainväliset suhteet WSOY1993.