1. kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen
Turun linnan hovi aloitti Suomen
hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti
renessanssiaikakauden
ihastusta myös ulkomailla. Linnassa
vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä
Turun linna perustettiin saarelle Aurajoen
Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia.
suulle 1280-luvulla Ruotsin kruunun
hallintolinnaksi. Linna oli alkuperäiseltä Linnan Menu
muodoltaan avoin leirikastelli. Linnan tervamestarin silakoita
Leirikastellista muodostui 1300-luvun Savustettua lohta
alussa suljettu linna, joka oli jaettu Mätihelmin koristeltuja kananmunia
päälinnaan ja esilinnaan. Graavattua siikaa ja piparruutikastiketta
Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja Maalaisjuustoa
sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen Palvattua siansivua
kuluessa jyhkeä harmaakivilinna. Kustaa Paakarin saaristolaislimppua ja herttuan
Vaasa nimitti 1556 poikansa Juhanan vehnäleipää
Suomen herttuaksi. Juhana avioitui Puolan Linnan paistinmakkaroita
kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican Sienipasteijoita
kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa
(joulukuu 1562- elokuu 1563) Turun Mausteista viinikeittoa
linnaan asumaan. Tästä alkoi uusi vaihe
Turun linnan rakentamisessa. Silloin Yrttisinapilla kuorrutettua karitsanpaistia
syntyivät linnan ylimmän kerroksen Hunajaisia juureksia ja sipuleita
juhlasalit, kuninkaansali ja Neilikkaista, haudutettua punakaalia
kuningattarensali Juhana-herttuan ja hänen Puolukkakompottia
puolisonsa käyttöön. Linnan uudemmassa
osassa esilinnassa sijaitsivat virkamiesten Hunajaisia uuniomenoita rapean
työtilat. Suuret avarat salit lämmitettiin taikinakuoren alla, inkivääri-kanelikermaa
avotakoilla ja niiden viereen pystytetyillä
kaakeliuuneilla. Huoneitten kodikkuutta
lisäsivät seinäpaneloinnit, kudotut tapetit,
maalaukset, kynttiläkruunut, pöytäliinat ja
matot.
Herttuan hovi Turun linnassa oli
Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja
ainoa esimerkki maassamme vietetystä
renessanssityylisestä hovielämästä.
Herttuatar Katariinan mukanaan tuomat
kalleudet lisäsivät hovin loistoa. Suomeen
saatiin muun muassa espanjalainen
muotipuku ja uusi ateriointiväline,
haarukka. Katarinan mukana Juhana-
herttuan hoviin tuli myös muita
kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti
renessanssiajan Italiasta ja Puolasta.
Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa
jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja,
seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja
haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut
nähnyt tätä ennen. Linna oli Suomen oloissa
valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä,
heistä suurin osa naisia. Juhana-herttuan