1. AJANKUVA _
TEKSTI ANNIINA MUSTALAHTI KUVAT VEERA PITKÄNEN
JÄÄKAAPPISI
VIIMEINEN MATKA
Yksi maailman suurimmista elektroniikkajätteen hautausmaista sijaitsee
Ghanassa, keskellä maan pääkaupunkia Accraa. Vanhojen sähkölaitteiden
myrkyt leviävät sieltä maaperään ja ilmaan.
Agbogbloshien kaatopaikka
sijaitsee keskellä Ghanan
pääkaupunkia Accraa.
Sinne päätyy 98 prosenttia
Ghanan e-jätteestä eli
käyttökelvottomista sähkö-
ja elektroniikkalaitteista.
31JOULUKUU 04.2014 KEHITYS30 KEHITYS JOULUKUU 04.2014

2. Veljekset Mohammed (vas.) ja
Jakob Jakubu irrottavat auton
moottoreista kuparia. He ovat
työskennelleet seitsemän vuotta
Agbogbloshien kaatopaikalla.
Sähköjohtojen arvokas kupari
erotellaan muovista polttamalla.
Paikalliset järjestöt yrittävät järjestää
kaatopaikan työntekijöille välineitä,
joilla muovit voisi käryttämisen
sijaan kuoria johdon pinnalta.
AJANKUVA _
I
hohuokosten läpi tunkeutuu niin vahva
myrkkysavu, että yököttävä olo säilyy,
vaikka katseen kääntäisi pois. Agbogbloshie,
yksi maailman suurimmista elektroniikka-
jätteen hautausmaista, on Ghanan pääkau-
punki Accran ytimessä mutta silti täysin
näkymättömissä.
Hautausmaalla käryää vanhoja jääkaappeja, sähkö-
johtoja ja kovalevyjä.
Kehitysmaissa on ymmärretty, kuinka arvokkaita
ovat elektroniikkalaitteiden arvometallit, kuten kulta
ja kupari. Jätteenkerääjät erottelevat jalometalleja
hylätyistä laitteista esimerkiksi polttamalla muoviosia
arvokkaiden metalliosien päältä, jolloin laitteiden si-
sältämät myrkyt leviävät ympäristöön ja kertyvät hil-
jalleen myös ihmisten elimistöihin. Kemikaalit ja
raskasmetallit vaurioittavat esimerkiksi keskusher-
mostoa ja hormonitoimintaa.
Vain reilut 12 prosenttia maailman kymmenistä
miljoonista e-jätetonneista kierrätetään. E- eli sähkö-
ja elektroniikkajätteen määrä kasvaa vuosittain jopa
viidellä prosentilla.
Suomessa e-jätettä kertyy noin sata tonnia vuodessa.
Jopa puolet Suomen e-jätteestä päätyy muualle
kuin virallisiin kierrätyspisteisiin, ja osa siitä kulkeu-
tuu romunkerääjien kautta kehitysmaiden epäviralli-
sille markkinoille. Eniten jätettä viedään Kiinaan,
Intiaan ja Afrikan maihin, kuten Ghanaan ja Nigeriaan.
On mahdollista, että sinunkin jääkaappisi tai tieto-
koneesi päätyy tänne, Agbogbloshien hautausmaalle.
Suuri osa Agbogbloshien
jätteenkerääjistä ja
-käsittelijöistä on muuttanut
köyhästä Pohjois-Ghanasta maan
pääkaupunkiin Accraan, joka
kehittyy hurjaa vauhtia.
32 KEHITYS JOULUKUU 04.2014 JOULUKUU 04.2014 KEHITYS 33

3. Ympäristöjärjestö Greenpeacen
mukaan myrkkymetalleja,
kuten lyijyä ja elohopeaa, on
Agbogbloshien maaperässä yli
sata kertaa enemmän kuin on
terveydelle suotavaa.
E-jätettä päätyy Ghanaan suurissa
konteissa. Osa laitteista on
käytettyjä mutta toimivia, osa taas
rikkinäisiä ja siten laittomasti
maahantuotuja. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden tuottajilla on
lain edellyttämä vastuu huolehtia
rikkinäisten laitteiden turvallisesta
kierrätyksestä siellä, missä jäte
syntyy. Vanhojen jääkaappien
maahantuonti on täysin laitonta.
AJANKUVA _
Jätteenkäsittelijä
Agbogbloshien
kaatopaikalla
ansaitsee muutaman
euron päivässä.
JOULUKUU 04.2014 KEHITYS 35KEHITYS JOULUKUU 04.201434

4. AJANKUVA _
Agbogbloshien
kaatopaikka sijaitsee
Densu-joen varrella,
noin kilometrin päässä
Atlantin rannikosta
ja sen perinteisistä
kalastajakylistä.
36 KEHITYS JOULUKUU 04.2014 37JOULUKUU 04.2014 KEHITYS

5. TEIJA LAAKSO
KOLUMNI _
A
UTO HEILUU kuin hevoskärry kuoppai-
sella hiekkatiellä. Taloissa on olkikatot.
Vuohet ja kanat juoksentelevat tien-
pielissä, ja lapset huutavat obroni eli
valkoihoinen, kun ajamme ohi.
Maisema on Afrikkaa perinteisimmillään, vaikka
odotimme jotain vähän yllätyksellisempää. Matkustin
kollegan kanssa Ghanaan, koska sen poikkeuksellista
kehitystä on kiitelty länsimaissa jo vuosia. Halusimme
nähdä, millaista elämä on maassa, jota esimerkiksi
brittiläinen The Economist -lehti on luonnehtinut
menestystarinaksi ja kehitystutkimusinstituutti ODI
tähtisuoriutujaksi.
Maineella on vankka pohja. Ghanan vuotuinen
talouskasvu on viime vuosina yltänyt hurjimmillaan
15 prosenttiin. Kaakao, kulta ja öljy ovat tuoneet tuloja,
ja maa on onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia
investointeja hyvän infrastruktuurinsa ja vakautensa
ansiosta. Myös äärimmäinen köyhyys on puolitettu.
Vaalit ovat sujuneet ilman suurempaa vilppiä. Lehdis-
tö on suhteellisen vapaa, ja siksi Ghanaa pidetäänkin
usein roolimallina muille Afrikan maille.
Ruohonjuuritasolla menestystarina näyttää varjo-
puolensa. Kuoppaisen hiekkatien päässä eteläranni-
kolla on kalastajayhteisö, joka muutti sinne 31 vuotta
sitten. Siinä ajassa kylään ei ole saatu sähköä, puhdasta
vettä eikä viemäröintiä.
Kalastaja Paul Ahedor alueen toisesta kylästä sei-
soo rannalla ja kertoo, että nosti juuri verkon merestä
muiden kalastajien kanssa. Saalis on laiha.
”Hallitus ei ole koskaan ajatellut meitä. En odota
siltä mitään”, hän kuittaa.
ENTÄ PAREMMIN pärjäävä keskiluokka? Kysyn
capecoastilaiselta kangasyrittäjältä Dora Anakwalta,
mitä mieltä hän on Ghanasta Afrikan roolimallina.
Hän ei innostu. Pienyrittäjät ovat ahtaalla, koska
raaka-aineiden hinnat ovat viime aikoina nousseet.
Lopputuotteen hintaa ei voi nostaa, koska kuluttajilla
ei ole varaa maksaa yhtään enempää, hän selittää.
Ghanan menestystarina onkin ajautunut vastoin-
käymisiin. Viime vuosina inflaatio ja budjettivaje ovat
kasvaneet, ja länsimaisten tiedotusvälineiden mukaan
maan maine ei ole enää entisensä. Iso osa ghanalaisista
ei ole hyötynyt talouskasvusta. Esimerkiksi öljy- ja
pankkialan kasvu ei ole juurikaan luonut työpaikkoja
tavalliselle kansalle.
Osan kehuista Ghana toki ansaitsee, sillä naapu-
reihinsa nähden se on edistynyt nopeasti. Toisaalta
esimerkiksi timanteilla rikastunutta Botswanaa ja
kansanmurhasta toipuvaa Ruandaa on ylistetty länsi-
maisissa medioissa Ghanan tavoin.
Ehkä näissä yksioikoisissa menestystarinoissa
onkin kyse teollisuusmaiden tarpeesta kirjoittaa on-
nellinen loppu Afrikan kärsimystarinalle.
Taloustieteilijät pitivät maanosaa pitkään lohdut-
tomana. Ääni kellossa muuttui, kun Afrikan talous
porskutti eteenpäin teollisuusmaiden talouskriisistä
huolimatta. Nyt teollisuusmaat haluavat päästä eroon
kehitysavusta ja valkoisen miehen taakasta.
Ehkäpä niissä myös elätellään toiveita Afrikasta
alati kasvavana markkina-alueena.
ON TOKI HYVÄ, ettei Afrikasta puhuta enää vain
kurjuuden kehtona. Yksinkertaistaminen ja ylioptimis-
mi kertovat kuitenkin enemmän meistä kuin Afrikasta.
Pahimmillaan suitsutus vahvistaa vanhoja stereo-
typioita ja jättää huomiotta kehitysmaiden köyhän
enemmistön todellisuuden.
Länsimaat tarvitsevat Ghanan menestystarinan, jotta ne voivat
kirjoittaa onnellisen lopun Afrikan kärsimystarinalle.
AFRIKAN
TÄHTISUORIUTUJA
PAIKALLINEN KALASTAJA
PAUL AHEDOR: ”HALLITUS EI OLE
KOSKAAN AJATELLUT MEITÄ.”
Kirjoittaja on maailma.net-verkkouutispalvelun toimittaja.
OLLIKOIKKALAINEN
AJANKUVA _
George Sackey valmistaa
ankkureita kierrätetystä
materiaalista. Ankkuri
maksaa vajaat 14 euroa, ja
hän myy kahdesta kolmeen
ankkuria viikossa. Hän on
elättänyt itsensä ankkureilla
jo neljännesvuosisadan.
38 KEHITYS JOULUKUU 04.2014 JOULUKUU 04.2014 KEHITYS 39