Yhteisömedian moninaiset muodot

  • 716 views
Uploaded on

My presentation (in Finnish) about community media given in a workshop in a R&D seminar (Valtakunnallinen kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisseminaari) in Jyväskylä 5.-6.2.2009.

My presentation (in Finnish) about community media given in a workshop in a R&D seminar (Valtakunnallinen kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisseminaari) in Jyväskylä 5.-6.2.2009.

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
716
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. YHTEISÖMEDIAN MONINAISET MUODOT Pirita Juppi, FT Viestinnän yliopettaja Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnallinen kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisseminaari, Jyväskylä 5.-6.2.2009. Työryhmä Osallistuvan teatterin, taiteen ja median muodot 5.2.2009.
  • 2. TEEMAT
    • Historia
    • Ominaispiirteet
    • Tehtävät
    • Eri yhteisöt
    • Eri mediat
    • Käsitesekamelska
    • Yhteisömedia Euroopassa ja Suomessa
    • Relevantit teoreettiset viitekehykset
  • 3. YHTEISÖMEDIAN LYHYT HISTORIA
    • Yhteisöradio vanhin ja laajalle levinnein yhteisömedian muoto, nykyään yli 100 maassa.
    • Etelä-Amerikassa 1940-luvulta alkaen pieniä ja hyvin paikallisia radioita; vastavoima valtion monopolisoimalle valtamedialle.
    • Paikalliset yhteisöradiot edelleen yleisiä Etelä-Amerikassa: työläisten, naisten, alkuperäiskansojen radioita; kaupungeissa ja maaseudulla.
    • Myös Pohjois-Amerikan ja Euroopan media-aktivistit aktivoituivat 1980-luvulta alkaen, ottivat mallia latinalaisamerikkalaisista yhteisöradioista.
    • 1990-luvulta demokratisoitumiskehityksen ja mediajärjestelmien vapautumisen myötä levinneet myös Aasiaan ja Afrikkaan.
    • 1983 AMARC, World Association of Community Radio Broadcasters .
    • 2006 Community Media Forum Europe (CMFE) edistämään yhteisömedian asemaa Euroopassa.
  • 4. YHTEISÖMEDIAN OMINAISPIIRTEITÄ
    • Kansalaisyhteiskunnan ääni, ”kolmas mediasektori”.
    • Avoin kansalaisten/yhteisön jäsenten osallistumiselle.
    • Yhteisön omistama ja/tai kontrolloima (käytännössä yhteisön osallistumisen aste vaihtelee).
    • Riippumaton, voittoatavoittelematon, ei-kaupallinen.
    • Vähintään osin vapaaehtoistoiminnalle perustuva, ei-ammattimaista toimintaa.
    • Horisontaalista viestintää yhteisön kesken.
    • Marginaaliset teemat, näkökulmat, äänet esiin.
    • Usein luonteeltaan ”kasvatuksellinen” ( educational ) tai jollain tapaa vaihtoehtoinen ( alternative, oppositional, non-maisntream ).
  • 5. YHTEISÖMEDIAN TEHTÄVÄT
    • Mediadiversiteetin, moniarvoisuuden edistäminen.
    • Kehityksen, ihmisoikeuksien ja sananvapauden/ ilmaisunvapauden edistäminen.
    • Yhteisön palveleminen: yhteisön huolenaiheiden nostaminen julkiseen keskusteluun, yhteisölle olennainen tieto, kouluttaminen/kasvattaminen jne.
    • Erityisryhmien palveleminen (maahanmuuttajat, kansalaisjärjestöt, naiset, alkuperäiskansat, työläiset, opiskelijat, maanviljelijät, työttömät…).
    • Mediataitojen opettaminen kansalaisille.
    • Uudet ideat, innovaatiot.
    • Vaihtoehtoinen koulutusväylä alalle.
  • 6. YHTEISÖMEDIAN YHTEISÖ
    • Alueellinen yhteisö: keskeistä paikka (maantieteellinen).
    • Intressiyhteisö: keskeistä yhteinen elämäntilanne (esim. opiskelijat, ammattiyhdistys, seksuaalivähemmistö).
    • Etninen yhteisö: keskeistä etnis-kulttuurinen alkuperä (saamelaiset, maahanmuuttajaryhmät, diaspora-yhteisöt).
    • Aatteellinen yhteisö: keskeistä yhteinen ideologia, arvot, tavoite, visio (yhteiskunnalliset liikkeet, poliittiset ryhmät, ala/vastakulttuurit).
    • Uskonnollinen yhteisö: keskeistä yhteinen maailmankatsomus, jaettu usko.
    • Mediayhteisö: yhdistävänä tekijänä itse media?
  • 7. ERI MEDIAT YHTEISÖJEN PALVELUKSESSA
    • Radio: Paikalliset yhteisöradiot, opiskelijaradiot, feministiset radiot, etnisten vähemmistöjen radiot, uskonnolliset radiot jne. Koko kanava tai tietty ohjelmapaikka.
    • Televisio: Yhteisö-tv usein paikallisilla kaapelikanavilla, mutta myös valtakunnallisia ja satelliittikanavia. Netti-tv uutena ilmiönä. Digi-tv:n potentiaali?
    • Printti: Kaupunginosalehdet, kansalaisjärjestölehdet.
    • Verkko: Paikalliset verkkoyhteisöt ja -julkaisut, aatteellisten yhteisöjen ja intressiyhteisöjen julkaisut, netti-tv, globaalit, hajaantuneet ”mediayhteisöt” (blogaajat, YouTube).
  • 8. MEDIA YHTEISÖN MUKAAN Yhteisön paikka- sidonnaisuus Median paikkasidonnaisuus Kaupungin- osalehti Paikallinen yhteisöradio Kansalais- järjestö- lehti Kaupunginosa- yhteisö netissä Paikallinen kaapeli-tv- kanava Paikallinen netti-tv/radio PIENI (globaali) SUURI (paikallinen/ alueellinen) Globaalit mediayhteisöt (sosiaalinen media) Kansallinen nettiradio SUURI (paikallinen/ alueellinen) Uskonnollinen tv/radiokanava
  • 9. YHTEISÖMEDIAN LÄHIKÄSITTEITÄ
    • Kolmannen sektorin media (third media sector)
    • Osallistuva media (participatory media)
    • Vaihtoehtomedia (alternative media)
    • Radikaali media (radical media)
    • Ruohonjuurimedia (grassroots media)
    • Kansalaismedia (citizen media/journalism)
    • Yhteistä: osallistuvia, ei-kaupallisia, ei-professionaaleja.
    • Entäpä kansalaisjournalismi? – valtamedian ammattitoimittajien tekemää, mutta kansalaislähtöistä (civic/public journalism)
  • 10. KÄSITTEELLISTÄ SEKAMELSKAA? free radio lokalradio närradio radio comunitaria community television public access television citizen radio yhteisöradio community radio alternative radio open channels non-commercial local radio lähiradio community channels Yhteisötelevisio associative radio avoin kaupunkitelevisio radio popular
  • 11. YHTEISÖMEDIA EUROOPASSA
    • EU:ssa yli 3000 yhteisöradiota ja joitakin satoja yhteisötelevisioita.
    • Länsi-Euroopassa runsaasti, Itä-Euroopassa, Baltiassa ei.
    • Asema vaihtelee maasta maahan:
      • Oikeudellinen asema: tunnustaminen kansallisessa lainsäädännössä
      • Radio- ja televisiotaajuuksien sääntely, lupakäytäntö.
      • Julkinen tuki.
    • 27.9.2008 Euroopan parlamentin päätöslauselma toimenpiteistä, joilla tuetaan vaihtoehtoisia tiedotusvälineitä Euroopassa ”moniarvoisen mediaympäristön ja kulttuurisen monimuotoisuuden takaamiseksi”.
  • 12. YHTEISÖMEDIA SUOMESSA
    • Lainsäädäntö ei tunnusta yhteisömediaa.
    • 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen 6 voittoa tavoittelematonta paikallista radiota, toiminnan aktiivisuus ja yhteisön osallistumisen aste vaihtelee.
    • Yhteisö-tv lähes olematon ilmiö.
    • Radio- ja televisiotoiminta liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa.
    • Ei erillistä yhteisöradiolupaa, toimitaan paikallisradioluvilla.
    • Samat Teosto- ja Gramex-maksut kuin kaupallisilla.
    • Ei säännöllisiä tukia, projektirahoitus korostuu.
    • Suomessa ei ole nähty yhteisömedialla suurta mediapoliittista merkitystä.
    • Lehdillä ollut parempi asema: opetusministeriön kulttuuri- ja mielipidelehtituki.
  • 13. ESIMERKKEJÄ SUOMESTA
    • Paikalliset yhteisöradiot:
      • Radio Robin Hood
      • Helsingin lähiradio
      • Radio Inari
      • Radio Pro, Tornio
      • Radio Moreeni
    • M2HZ - Avoin kaupunkitelevisio (pääkaupunkiseudun kaapeli-tv:ssä Dina-kanavalla ja netissä).
    • Paikallinen netti-tv (suunnitteilla): Saaristo-tv -> Kanalen.fi
    • Kaupunginosalehdet, esim.:
      • Koroinen (Tku)
      • Kortepohjalainen ( Jkl )
    • Kaupunginosayhteisöt verkossa: Mansemedia
  • 14. YHTEISÖMEDIA VS. KANSALAIS- JOURNALISMI
    • Osallistuva demokratiateoria:
    • Osallistuminen itsessään voimauttavaa.
    • Äänten moninaisuus tärkeää.
    • Myös poleemiset ja provokatiiviset puheenvuorot ja emotionaaliset purkaukset ovat sallittuja, ei vain ”sivistynyt keskustelu”.
    • Vältetään näennäistä konsensusta ja sulkeumaa.
    • Media voimauttajana, mobilisoijana, osallistumisen kanavana.
    • Konstukrionistinen/feministinen demokratiateoria:
    • Tunnistetaan ja tunnustetaan, että yhteiskunnassa on useita eroja: eri identiteettejä, intressejä.
    • Julkisuuden moninaisuus: useat eri julkiset sfäärit.
    • Dialogia erojen yli ennemmin kuin yhteiseen tahtoon pyrkimistä.
    • Eroja ja diversiteettiä ei saa tukahduttaa konsensuksen varjolla.
    • Deliberatiivinen demokratiateoria:
    • Sivistyneen dialogin ja poliittisen harkinnan kautta yksimielisyyteen.
    • Kaikkien, joita asia koskettaa, pitäisi voida osallistua keskusteluun.
    • ” Parhaat ideat voittavat”.
    • Tavoitteena konsensus.
    • Journalistit kansalaisten osallistajina, julkisen keskustelun orkestroijina, deliberaation mahdollistajina.
  • 15. TEOREETTISIA NÄKÖKULMIA DEMOKRATIA- TEORIAT SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA YHTEISÖ- MEDIA Sosiokulttuurinen innostaminen, empowerment identiteetit, merkitykset JULKISUUS- TEORIAT osallistuva julkisuus, feministinen näkemys LIIKE- TUTKIMUS Osallistuva demokratia, suora demokratia KULTTUURIN-TUTKIMUS mobilisoi- tuminen etnisyys, gender-teoriat