Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tuomas Pekkarinen: Massakoulutus talouskasvun ja sosiaalisen liikkuvuuden moottorina

253 views

Published on

Tuomas Pekkarisen puheenvuoro VATT-päivässä 11.10.2017:

- Yhdysvallat on massakoulutuksen edelläkävijä ja luonnollinen benchmar kaikille Euroopan maille, myös Suomelle
- syitä edelläkävijyydelle: työvoiman liikkuvuus, vallankumous, liberalismi
- Suomi tyypillinen eurooppalainen maa, jossa väestön koulutustaso oli II maailmansotaan asti hyvin matala Yhdysvaltoihin verrattuna
- Suomi ei mitenkään eronnut muista Euroopan maista ennen 1970-lukua, esim. hyvin rajoitettu pääsy toisen asteen koulutukseen, yksityiset ja maksulliset oppikoulut
- näkökulma koulutukseen alkoi meillä muuttua 1950-luvulla: kansallinen kilpailukyky, tiedon taso tuotantotekijänä, inhimillinen pääoma vakioituu perusteluksi koulutuksen laajentamiselle
- inhimillisen pääoman mittaaminen vaikeaa, samat ongelmat nyt kuin ennenkin: mittarit ovat epätäydellisiä
- massakoulutuksen tavoitteena myös mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen: miten peruskoulu-uudistus vaikutti?
- väestön koulutustason nousu on Suomessa todennäköisesti nopeuttanut talouskasvua
- massakoulutus on osaltaan ollut muokkaamassa Suomesta pohjoismaisen hyvinvointivaltion

VATT-päivän ohjelman ja kaikki esitykset löytyvät täältä:
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/11-10-koulutus-100-vuotiaan-suomen-muokkaajana

Published in: Education
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Tuomas Pekkarinen: Massakoulutus talouskasvun ja sosiaalisen liikkuvuuden moottorina

  1. 1. Massakoulutus talouskasvun ja sosiaalisen liikkuvuuden moottorina Tuomas Pekkarinen October 11, 2017
  2. 2. Esityksen rakenne • Koulutus tuotantotekijänä • Koulutustason kehitys Suomessa • Koulutus ja talouskasvu • Koulutuspolitiikka ja sosiaalinen liikkuvuus
  3. 3. Suomi 100 ja koulutus • 1900-luku: "Human capital century", "the American century" (Goldin & Katz, 2008) • Yhdysvallat massakoulutuksen edelläkävijänä • Julkisen toisen asteen koulutuksen yleistyminen 1900-luvun alussa • Osavaltioyliopistojen leviäminen 1900-luvulla • Syitä Yhdysvaltojen roolille edelleäkävijä • Työvoiman liikkuvuus • Vallankumous ja liberalismi • Yhdysvallat benchmarkina
  4. 4. Suomi 100 ja koulutus • Rajoitettu pääsy toisen asteen koulutukseen 1900-luvun alkupuolen Euroopassa • Akateeminen toisen asteen koulutus eliiteille: gymnasium, lycee, grammar school • Rajalliset koulutusmahdollisuudet muille • Suomi ei poikennut muusta Euroopasta ennen 1970-lukua • Rinnakkaiskoulujärjestelmä • Yksityiset ja maksulliset oppikoulut • Matala keskimääräinen koulutustaso
  5. 5. Koulutusvuodet syntymävuoden mukaan, miehet
  6. 6. Koulutusvuodet syntymävuoden mukaan, naiset
  7. 7. Suomi 100 ja koulutus • Näkökulma koulutukseen alkoi muuttua 1950-luvulla • Massojen matala koulututaso ja sosiaaliset ongelmat • Kansallinen kilpailukyky • Olavi Niitamon väitöskirja 1958: tiedon taso tuotantotekijänä • Inhimillinen pääoma vakioituu koulutusekspansion vakioperusteluksi • Suuret koulu-uudistukset • Peruskoulu-uudistus 1968 • Keskiasteen uudistus 1978 • Korkeakoululaitoksen ekspansio
  8. 8. Koulutus ja talouskasvu • Koulutus ja taloudellisen kasvun teoria • Koulutus yhtenä tuotantotekijänä • Koulutus innovaatioiden tuottajana • Teoriat tuottavat erilaisia implikaatitoita koulutuksen ja talouskasvun suhteesta • Empiirinen näyttö sekavaa • Inhimillisen pääoman mittaamisen ongelma
  9. 9. Koulutus ja talouskasvu • Hanushek ja Wößmann (2015): oppimista mittaavat testitulokset koulutuksen laadun mittarina • Yhteenkootut testitulokset eri maista vuosilta 1963-2003 • Selitetään talouskasvua koulutuksen tasolla ja laadulla • Suomen PISA-menestys 2000-2009 • Suomi benchmarkkina
  10. 10. Talouskasvu ja testituloksetJournal of Economic Literature, Vol. XLVI (September 2008)640 Figure 7. Added-Variable Plot of Growth and Test Scores Notes: Added-variable plot of a regression of the average annual rate of growth (in percent) of real GDP per capita in 1960–2000 on the initial level of real GDP per capita in 1960, average test scores on international student achievement tests, and average years of schooling in 1960. Author calculations; see table 2, column 2. Conditionalgrowth Conditional test score 4 2 0 2 4 1.5 1 0.5 0 0.5 1 coef 1.980, se 0.217, t 9.12
  11. 11. Talouskasvu ja koulutustaso Figure 7. Added-Variable Plot of Growth and Test Scores Notes: Added-variable plot of a regression of the average annual rate of growth (in percent) of real GDP per capita in 1960–2000 on the initial level of real GDP per capita in 1960, average test scores on international student achievement tests, and average years of schooling in 1960. Author calculations; see table 2, column 2. Figure 8. Added-Variable Plot of Growth and Years of Schooling with Test Score Controls Notes: Added-variable plot of a regression of the average annual rate of growth (in percent) of real GDP per capita in 1960–2000 on the initial level of real GDP per capita in 1960, average test scores on international student achievement tests, and average years of schooling in 1960. Author calculations; see table 2, column 2. ROM Conditionalgrowth Conditional years of schooling 2 1 0 1 2 4 2 0 2 4 coef 0.026, se 0.078, t 0.34
  12. 12. Kasvu vuoteen 2090, jos kaikki olisivat kuin Suomi
  13. 13. Koulutus ja talouskasvu • Hanushekin ja Wöessmanin tulokset ja Suomen talouskasvu • Viihdearvoa vai kausaalisuutta? • Mikroaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa selvästi, että koulutus lisää tuloja yksilötasolla (Uusitalo, 1999) • Ei vahvaa näyttöä koulutuksen signaaliarvosta • Yhteiskunnalliset vs. yksityiset tuotot
  14. 14. Koulutus ja sosiaalinen liikkuvuus • Massakoulutuksen tavoitteena oli myös mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen • Moderni inhimillisen pääoman tuotannon teoria • "Mother of all market failures" • Peruskoulu-uudistuksen mahdollisuuksien tasaajana • Miten peruskoulu-uudistus vaikutti: • sosiaaliseen liikkuvuuteen? • osaamisen jakaumaan?
  15. 15. Great Gatsby CurveFigure 1 The Great Gatsby Curve: More Inequality is Associated with Less Mobility across the Generations Source: Corak (2013) and OECD. Notes: Income inequality is measured as the Gini coefficient, using disposable household income for about 1985 as provided by the OECD. Intergenerational economic mobility is measured as the elasticity between paternal earnings and a son’s adult earnings, using data on a cohort of children born, roughly Generationalearningselasticity(lessmobility→) .1 .2 .3 .4 .5 20 25 30 35 Income inequality (more inequality →) Sweden Germany France Italy United Kingdom United States Japan New Zealand Australia Canada Norway Denmark Finland
  16. 16. Peruskoulu-uudistus Figure 1 Finnish school systems before and after the comprehensive school reform University University ↑ ↑ 18 17 16 Upper secondary school Vocational school Upper secondary school Vocational school ↑ ↑ ↑ ↑ 15 14 13 Civic school ↑ 12 11 General secondary school ↑ 10 9 8 7 Primary school Comprehensive school Age Before reform After reform
  17. 17. Koulutus ja sosiaalinen liikkuvuus • Tutkimukset Sari Pekkala-Kerrin ja Roope Uusitalon kanssa • Peruskoulu-uudistuksen alueellinen toteuttamissuunnitelma • Uudistuksen vaikutukset: • Lisäsi sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta • Nosti matalan koulutustalon perheiden varusmiesten testituloksia • Ei näyttöä tehokkuustappioista
  18. 18. Uudistuksen vaikutus tuloliikkuvuuteen
  19. 19. Uudistuksen vaikutus testituloksiin
  20. 20. Lopuksi • Yhdysvaltojen esikuva: koulutusta massoille • Suomi siirtyi massakoulutukseen 2. maailmansodan jälkeen • Väestön koulutustason nousu on luultavasti nopeuttanut talouskasvua • Suomi on jotenkin onnistunut yhdistämään korkean laadun ja tasa-arvon peruskoulutuksessa • Massakoulutus on osaltaan ollut muokkaamassa Suomesta pohjoismaisen hyvinvointivaltion
  21. 21. Constitution of Indiana, 1816 "it shall be the duty of the general assembly as soon as circumstances permit, to provide by law for a general system of education, ascending in regular graduation from township schools to a state university, wherein tuition shall be gratis and equally open to all"
  22. 22. Niitamo, 1958 "Ryhdyttäessä suunnittelemaan "tiedon tason" osoittajaa ... mielekäs ja mielenkiintoinen on Leo Törnqvistin lähtökohta: elossa olevien henkilöiden suorittamien koulututkintojen lukumäärä. Se on jo huomattavasti välittömämpi lähtökohta tiedon tason muutosten selitykselle kuin esim. Haavelmon esittämä koulujen ja kirjastojen yms. määrä"
  23. 23. Oppikoulukomitean mietintö, 1932 "Täytynee katsoa, että yhteiskunnalliset näkökohdat, jotka ensisijassa on otettava huomioon oppikoulun uudistamista toteutettaessa, puhuvat yhtenäiskoulun puolesta. Yhtenäiskoulu tyydyttää paremmin kuin rinnakkaiskoulu sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden että Suomen yhteiskunnan erikoisen rakenteen asettamat vaatimukset. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii, että kaikki yhteiskunnan jäsenet asemaan ja taloudellisiin toimeentulomahdollisuuksiin katsomatta ovat pohjakoulutukseen nähden samassa asemassa."
  24. 24. Begåvad men fattig

×