Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Pauli Kettunen: Koulutuspolitiikka ja kansakunnan rakentaminen

383 views

Published on

Pauli Kettusen puheenvuoro VATT-päivässä 11.10.2017:

- koulutuksen menestystarina on tärkeä osa Suomen omakuvaa, vaikka matkalla on ollut valtataisteluita ja ristiriitoja
- Suomessakin oli pitkään vallalla käsitys sosiaalisten hiearkioiden ja opinkäynnin hierarkioiden luonnollisesta yhteenkuuluvuudesta: epäluuloa, kuinka paljon sivistystä alemmat väestöryhmät tarvitsevat tai pystyvät edes omaksumaan?
- koulutuspoliittinen käänne 1950-luvulta lähtien: koulutus aletaan nähdä kansantaloudellisena investointina, inhimillinen pääoma tulee perusteluksi
- suuri luottamus sosiaalisen tasoituksen, talouskasvun, demokratian laajentamisen ja yksilöllisen itsetoteutuksen hyvään kehään
- koulujärjestelmä tärkeänä osana hyvinvointivaltion rakentamista 1960-1980 -luvuilla
- 1990-luvulta lähtien iskusanoja ovat olleet innovaatiot, tuotteistaminen ja koulutusvienti

VATT-päivän ohjelman ja kaikki esitykset löytyvät täältä:
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/11-10-koulutus-100-vuotiaan-suomen-muokkaajana

Published in: Education
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Pauli Kettunen: Koulutuspolitiikka ja kansakunnan rakentaminen

  1. 1. Koulutuspolitiikka ja kansakunnan rakentaminen Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Koulutus 100-vuotiaan Suomen muokkaajana VATT-päivä 11.10.2017
  2. 2. 2
  3. 3. 33 Kasvatuksen ja koulutuksen menestystarina  puutteen ja köyhyyden voittaminen  eriarvoisuuden tasoittuminen  yksilön elämänhallinnan vahvistuminen  kansakunnan voiman kasvaminen  pitkä jatkuvuus kirkollisen kansanopetuksen varhaisvaiheista PISA-kisan kärkisijaan …  … tai lyhyen ajanjakson nopea muutos 1900-luvun jälkipuolella  sopivat vastaukset yhteiskunnan, talouselämän ja työelämän tarpeisiin kussakin vaiheessa  yhteinen kansallinen projekti
  4. 4. 4 Kasvatuksen ja koulutuksen ristiriitojen historia  menestystarinasta osa suomalaista omakuvaa  takana kuitenkin poliittisia ja pedagogisia ristiriitoja, kompromisseja, toiminnan tarkoittamattomia seurauksia  valtarakenteiden ylläpitämistä ja uudelleen muovaamista  uusia luokitteluja, portaikkoja, valikointimekanismeja  tietojen, taitojen, sääntöjen ja uskomusten oppimista paljolti muuten kuin tavoitteellisella kasvatuksella ja organisoidulla koulutuksella
  5. 5. Sivistyksen voima  kansakunnan rakentaminen: kansan sivistäminen ja sivistyneistön kansallistaminen (J. V. Snellman)  sosiaaliset alistussuhteet ylittävä yksilöllinen kansalaisuus  kansakoulun ja kansakoulunopettajien merkitys  kansanliikkeet sivistysliikkeinä  sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen  yksilöllinen sosiaalinen nousu  sivistyneistön ja kansan vuorovaikutus – mutta ei yhteensulautuminen 5
  6. 6. Sivistykset jaot  pitkään käsitykset sosiaalisten hierarkioiden ja opinkäynnin hierarkioiden luonnollisesta yhteenkuuluvuudesta  missä määrin ja millaista tietoa eri väestöryhmät tarvitsevat ja kykenevät omaksumaan  henkisen ja ruumiillisen työn jako  rinnakkaiskoulujärjestelmä, oppikoulu tienä työväestön ja viljelijäväestön yläpuolelle  ”ylioppilastulva” huolenaiheena  yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen jako  alempien yhteiskuntaluokkien ja syrjäseutujen ”lahjakkuusreservit” 6
  7. 7. Oppikoulun (peruskoulun yläasteen) ja lukion aloittaneiden sekä ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet 11-, 16- ja 19-vuotiaiden ikäluokista. Risto Rinne: Koulutetun eliitin erottautuminen. Teoksessa Pauli Kettunen & Hannu Simola (toim.) Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. SKS, Helsinki 2012, 374. 7
  8. 8. 8
  9. 9. Rakennemuutos  maaseutuvaltainen Suomi 1950-luvulle, sitten nopea elinkeinorakenteen muutos ja kaupungistuminen  suuret ikäluokat aikuisuuteen enimmäkseen kansakoulupohjalta  Suomeen muodostumassa ”oma neekeriongelmansa, jonka olennaisimman osan muodostaa maaseudulta asutuskeskuksiin siirtyvä puutteellisesti koulutettu nuoriso” (Olavi Niitamo & Kaarlo Multimäki 1964) 9
  10. 10. Koulutuspoliittinen käänne  vaihtelevat käsitykset rakennemuutoksen luonteesta, seurauksista ja vaatimuksista  laajalti käsitys ongelmia tunnistavan ja ennakoivan suunnittelutiedon tarpeesta  tiedon tason alhaisuus sosiaalisena ja taloudellisena ongelmana  koulutus kansantaloudellisena investointina  ”human capital” OECD:n ja Pohjoismaiden kautta koulutuspolitiikan perusteluihin 1960-luvun alussa  luottamus sosiaalisen tasoituksen, talouskasvun, demokratian laajentamisen ja yksilöllisen itsetoteutuksen hyvään kehään  ”kokonaisvaltaisuus” ja ”pitkä tähtäys” 10
  11. 11. Koulutusjärjestelmä  koulutuspolitiikka yhteiskuntapolitiikan osa-alueena  koulutusjärjestelmä osana hyvinvointivaltion rakentamista 1960- 1980-luvuilla  korkeakouluverkon laajentaminen  peruskoulu-uudistus ja opettajankoulutuksen uudistus  keskiasteen uudistus  päivähoito ja varhaiskasvatus  aikuiskoulutuksen uudistukset  koulutusjärjestelmä yksilön elämänkulun jaksottajaksi päiväkodista ikäihmisten yliopistoon 11
  12. 12. 12 ”Tiedon ja osaamisen Suomi”  ei vain hyvinvointivaltion laajenemisvaiheen …  … vaan myös sen jälkeisten käänteiden tulosta  miten globalisaatiota ja Euroopan integraatiota käsitelty kansallisina haasteina  Suomen tekeminen kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi globaalissa talouskilpailussa  ylikansalliset ajatusmallit, jälleen OECD:n merkitys  demokratisoinnin ja tasa-arvon korostuksesta kilpailun, valinnanvapauden ja erinomaisuuden painotuksiin  ”kansallinen innovaatiojärjestelmä”  koulutuksen tuotteistaminen, koulutusvienti
  13. 13. 14 Yksilölle asetettavien vaatimusten jännitteet  sitoutuminen ja joustaminen  suunnitelmallisuus ja innovatiivisuus  joukkuepeli ja yksilösuoritus  lämmin yhteisöllisyys ja kylmä markkinakilpailu  valitsemisen vapaus ja valitsemisen pakko  elinikäisen oppimisen mahdollisuus ja välttämättömyys
  14. 14. 15 Luottamus koulutukseen kansallisen konsensuksen ydinaineksena  monet vanhat ja uudet ristiriidat  lisätäänkö yksilöllistä valinnanvapautta …  … tasoittamalla oppimisen sosiaalisten ja yksilöllisten edellytysten eroja …  … vai eriyttämällä kasvatusta ja koulutusta oppilaiden yksilöllisten kykyjen ja taipumusten ja vanhempien tahdon mukaan?  julkinen koulutusjärjestelmä säilyttänyt asemansa Suomessa  koulutus kansallisen konsensuksen ydinainesta  vastaus useisiin erilaisiin kysymyksiin  keino, joka pyhittää tarkoituksen

×