1. Protected on Paper?
Turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutuminen Pohjoismaissa
Mirella Huttunen
Kotimaan vaikuttamistyön
päällikkö, Suomen UNICEF
20.3. 2018
©Lehtikuva/JussiNukari
#ChildrenUprooted
#turvapaikanhakijat
#lapsenoikeudet

2. Protected on paper?
Tutkimusraportin taustaa

3. Tutkimusraportti ”Protected on Paper?”
• Näkökulma: Turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksien toteutuminen
kaikissa Pohjoismaissa vuodesta 2015 tähän hetkeen
• Tavoite: konkreettiset parannusehdotukset turvapaikanhakijalasten
oikeuksien toteuttamiseksi.
• Turvapaikanhakijalapsella tarkoitetaan tutkimuksessa niin
yksintulleita kuin perheidensäkin kanssa tulleita lapsia.
Tutkimuksessa ei haastateltu turvapaikanhakijalapsia.

4. Tutkimusraportti ”Protected on Paper?”
• Tutkimuksen on toteuttanut UNICEFin tutkimuskeskus Office of
Research – Innocenti
• Tutkimuksen kaksi vaihetta: lainsäädännön tarkastelu ja
asiantuntijoiden haastattelut
• Tutkimus ei aseta maita paremmuusjärjestykseen. Tutkimus antaa
kaikille Pohjoismaille yhteiset suositukset sekä maakohtaiset
suositukset.
• Tutkimus nostaa esiin lainsäädäntöön, rakenteisiin ja käytäntöihin
liittyvien ongelmien lisäksi hyviä käytäntöjä kustakin maasta.
Tutkimuksessa tarkastellaan mm. turvapaikka-asioiden koordinaatiota,
turvapaikkaprosessia, koulutusta, terveyttä ja suojelua lapsen
oikeuksien sopimuksen näkökulmasta.

5. Pohjoismaat turvapaikkanäkökulmasta
• Pohjoismailla on pitkä historia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
vastaanottamisesta
• Pohjoismaita pidetään “mallimaina” pakolaisten ja
turvapaikanhakijoiden kohtelussa
Yksintulleet turvapaikanhakijalapset Euroopassa
Vuosi 2008 2010 2012 2014 2015
Ruotsi 1510 2395 3580 7050 35250
Norja 1045 220 495 780 5050
Suomi 705 330 165 195 3014
Tanska 300 410 355 820 2125
Koko EU (28 maata) 11700 10260 12545 230175 88265

6. Pohjoismaat turvapaikkanäkökulmasta
Mitä tapahtui Pohjoismaissa vuonna 2015?
- Islannissa yksintulleita alaikäisiä ”unohdettiin” vastaanottokeskuksiin,
Ruotsissa tehtiin huolimattomasti ikätestejä, jotka osoittautuivat
virheellisiksi ja Suomessa yleistyi käytäntö myöntää vain lyhyitä
oleskelulupia hieman alle 18-vuotiaille. Tämä käytäntö on tulkittu
keinoksi karkottaa heidät Suomesta heti, kun he täysi-ikäistyvät.
→ Yksikään Pohjoismaa ei ole onnistunut varmistamaan
turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumista. Pohjoismailla on
kuitenkin kaikki edellytykset onnistua tässä tehtävässä.

7. Miksi
turvapaikanhakija-
lapsen oikeudet
eivät toteudu?
7

8. 1. Suomessa tärkeysjärjestys on väärä:
Kansainvälistä suojelua hakeva lapsi nähdään
ensisijaisesti turvapaikanhakijana.
Turvapaikanhakijalapsi on kuitenkin
ensisijaisesti lapsi.
Taustasyyt

9. 2. Suomessa ei ymmärretä, että YK:n lapsen
oikeuksien sopimus (LOS) ylittää kansallisen
lainsäädännön.
Taustasyyt

10. 3. Suomessa yksintulleiden
turvapaikanhakijalasten asioista vastaa väärä
viranomainen.
Taustasyyt

11. 4. Vuoden 2015 poikkeuksellisessa tilanteessa
käyttöön otetut turvapaikkakäytäntöjen
lisäkiristykset ovat jääneet pysyviksi.
Taustasyyt

12. ©UNICEF/AshleyGilbertson
Mitä akuutteja
ongelmia?

13. Akuutit ongelmat
1. Lapsen edun harkinta on puutteellista
SUOSITUS: Suomen tulee luoda selkeät laatukriteerit
sille, kuinka lapsen etu harkitaan läpi koko
turvapaikkaprosessin. Lapsen etu on
arvioitava yksilöllisesti aina, kun päätökset koskevat lasta,
myös huoltajien kanssa tullutta lasta.

14. Akuutit ongelmat
2. Turvapaikanhakijalapsi ei saa riittävää
oikeusapua
SUOSITUS: Jokaisen turvapaikkaa hakevan lapsen on
saatava käyttää pakolaisjuridiikkaan perehtynyttä,
asiantuntevaa oikeusapua koko turvapaikkaprosessin
ajan. Oikeusapua antavaa tahoa ei voi rajoittaa

15. Akuutit ongelmat
3. Turvapaikanhakijalapsia otetaan Suomessa
säilöön eli heidät suljetaan vankilaa
muistuttavaan laitokseen
SUOSITUS: Suomen on muutettava heti lasten
säilöönottoa koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä.

16. Akuutit ongelmat
4. Turvapaikkaprosessin aikana kadonneet lapset
5. Iän arviointiin liittyvät ongelmat
6. Edustajajärjestelmään liittyvät ongelmat
7. Yhdenvertaisiin koulutus- ja
opiskelumahdollisuuksiin liittyvät ongelmat

17. Akuutit ongelmat
8. Mielenterveyspalveluihin liittyvät ongelmat
9. Lapsikauppa
10. Rajaviranomaisten, poliisin ja tulkkien osaaminen
11. Käsittelyajat
12. Lasten kuuleminen

18. Hyviä käytäntöjä Suomesta
Pelastakaa lapsen -järjestön lapsiystävälliset tilat
vastaanottokeskuksissa ovat turvanneet lapsen
oikeuden leikkiin ja vapaa-aikaan. Samaan aikaan tilat
ovat antaneet vanhemmille mahdollisuuden viettää aikaa
ja leikkiä lastensa kanssa ja lisänneet yhteisöllisyyttä
vastaanottokeskuksissa.
SUOSITUS: Lapsiystävällisiä tiloja, tai vastaavaa
laadukasta lapsille suunnattua toimintaa, tulisi olla
kaikissa vastaanottokeskuksissa, joissa on lapsia.

19. Hyviä käytäntöjä Suomesta
Jokaiselle yksintulleelle turvapaikanhakijalapselle
tehdään asiakassuunnitelma ja yksityiskohtaisempi
hoito- ja kasvatussuunnitelma, joiden tarkoituksena
on edistää lapsen hyvinvointia. Suunnitelmat tehdään
yhdessä lapsen kanssa.
SUOSITUS: Myös perheidensä kanssa tulleiden
turvapaikanhakijalasten hyvinvointia tulee edistää
suunnitelmallisesti.

20. Jatko
Tutkittua tietoa turvapaikanhakijalasten omista
kokemuksista ja näkemyksistä turvapaikkaprosessiin
liittyen on vähän.
Suomen UNICEF tekee vuoden 2018 aikana
pienimuotoisen tutkimuksen, jonka tavoitteena on saada
kuuluviin turvapaikanhakijalasten ääni.

21. Tahtotila – onko sitä?
Lapsen oikeuksia puolustavan
valtion onnistuminen mitataan siinä,
miten se huolehtii heikoimmistaan.
Loppujen lopuksi kyse on
poliittisesta tahtotilasta: haluaako
Suomi toteuttaa jokaisen lapsen
oikeudet?
21

22. ©UNICEF/AshleyGilbertson
Kiitos
22