Informaatiomuotoilu
             & muotoilu”
   ”suomalainen

                      Jasso Lamberg
             Lahden Muot...
”Jokainen vakava ihminen
varoo tarkoin
käsittelemästä vakavia
aiheita kirjallisessa
muodossa ja jättämästä
niitä alttiiksi...
✦   Platon kiteyttää napakasti ongelman, joka on kaikessa välillisessä viestinnässä.

✦   Platon vastusti tällä oman aikan...
Mitä on
informaatiomuotoilu?
”Monimutkaisen tiedon välittämistä
selkeästi, tarkasti ja tehokkaasti.”

”Miten me toimimme tiedon kanssa ja
esitämme sitä...
✦   Edellä muutamia esimerkkejä, siitä miten
    informaatiomuotoilua on yritetty määritellä.

✦   Yksiselitteistä määrite...
Designin kaksi ääripäätä


taiteellisuus                  viestintä
 itseilmaisu               ongelmanratkaisu
✦   Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän
    taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuoto...
Informaatiomuotoilu omaksi alakseen 1970-luvulta
✦   Alussa koettiin usein synonyymiksi graafiselle suunnittelulle
    ja l...
✦   Edellä esimerkki ISOTYPE-liikkeen grafiikasta.
    • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education.
✦...
Entäs se ”ero
suomalaiseen
muotoiluun”?
1
Yksilökeskeisyys:
sankarimuotoilija
        vs
     tiimityö
✦   Suomalainen muotoilu yhdistetään     ✦   Informaatiomuotoilussa ei
    usein sankarimuotoilijoihin.             tavoit...
✦   Finlandia-talo on hyvä esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti
    sankarimuotoilijoiden myyttejä pidetään Suomessa yllä....
2
arvaaminen
     vs
testaaminen
✦   Yksi perinteisten designereiden työtavoista on luoda kuvitteellinen
    käyttäjä tai asiakas.

✦   Filosofit saattaisiv...
3
yksilöllinen ilmaisu
          vs
käyttäjäkeskeisyys
✦   Tästä puhuttiin jo aiemmin sankarimuotoilijoiden yhteydessä.

✦   Perinteiset muotoilualat saattavat joskus keskittyä ...
4
Valvonta & palaute
✦   Onko muotoiluprosessi alusta loppuun valvottua?

✦   Vai jääkö työ yksittäisten ihmisten tai pienten erillisten tiimie...
✦   Perinteisessä muotoilussa              ✦   Esimerkiksi jos sanomalehti saa
    palautteen kerääminen ja               ...
Käytännön toteuttaja?
✦   Miten sitten siirrytään helpoimmin perinteisestä yksilöllisestä muotoilusta
    informaatiomuotoiluun?

✦   Michael Ma...
the transformer:
 “Skilled professional
 communicator who
 mediates between the
 expert and the reader.”
– Michael Macdona...
✦   TRANSFORMER ON:
    • “Kokenut viestinnän ammattilainen, joka toimii
      välittäjänä asiantuntijan ja lukijan välill...
transformer

asiantuntijat                                 yleisö



                Mitä pitää        Miten se
          ...
✦   Lähtötilanne on sama. Meillä on        ✦   Ehkä muistatte Platonin ajatuksen
    asiantuntijat tai muut tahot, joiden ...
✦   Kenties lelurobottia parempi vertauskuva informaatiomuotoilulle olisi
    muovailuvaha.

✦   Informaatio on aluksi kas...
Paljon melua tyhjästä?
✦   Informaatiomuotoilu on jo monille arkipäivää, vaikka termi
    ei ehkä olekaan tuttu.

✦   Joku saattaa kysyä, onko tä...
✦   Ennen kaikkea kyse on perspektiivin muutoksesta.

✦   Yksittäisen tekijän on syytä miettiä muun muassa:
    • Haluaako...
✦   Oppilaitosten on syytä miettiä muun muassa:
    • Koulutetaanko yksittäisen alan toteuttajia vaiko laajempia
      kok...
Kiitos

jasso.lamberg@typo.fi
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?

2,027 views

Published on

Lyhyt esittely informaatiomuotoilusta ja sen vertailua perinteisempiin muotoilualoihin kuten graafiseen suunnitteluun.

Esitetty Informaatiomuotoilu 2010 -seminaarissa Lahden Muotoiluinstituutissa 29.4. 2010.

Published in: Design
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
2,027
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
27
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

  • • Tietenkin täytyy aloittaa muinaisista kreikkalaisista. Mikä seminaari se sellainen olisi, jota ei aloitettaisi kuivakkaalla historiaviittauksella.

    • Platon kiteyttää napakasti ongelman, joka on kaikessa välillisessä viestinnässä.

    • Platon vastusti tällä kirjoitettua tekstiä, koska uskoi keskusteluun. Pointti pätee tekstin lisäksi kaikkeen muotoiluun.

    • Aina kun tekijä itse ei ole paikalla selittämässä, tarkentamassa, vastaamassa kysymyksiin, niin ihmiset saattavat olla tyhmiä tai pahansuopia ja ymmärtää asiat aivan väärin.

    – Tietenkään suuri filosofi ei ota huomioon, että ehkä vika voisi olla viestijässä.

    • ”Jokainen vakava ihminen varoo tarkoin käsittelemästä vakavia aiheita kirjallisessa muodossa ja jättämästä niitä alttiiksi ihmisten pahansuopuudelle ja ymmärtämättömyydelle. Lyhyesti sanoen: jos siis näemme jotakin kirjoitettua, joko lainsäätäjän kirjoittamia lakeja tai jotakin muuta, meidän on tajuttava, että se ei ole tekijänsä vakavin työ.”
    – Platon (427–347 eaa)
  • • Tietenkin täytyy aloittaa muinaisista kreikkalaisista. Mikä seminaari se sellainen olisi, jota ei aloitettaisi kuivakkaalla historiaviittauksella.

    • Platon kiteyttää napakasti ongelman, joka on kaikessa välillisessä viestinnässä.

    • Platon vastusti tällä kirjoitettua tekstiä, koska uskoi keskusteluun. Pointti pätee tekstin lisäksi kaikkeen muotoiluun.

    • Aina kun tekijä itse ei ole paikalla selittämässä, tarkentamassa, vastaamassa kysymyksiin, niin ihmiset saattavat olla tyhmiä tai pahansuopia ja ymmärtää asiat aivan väärin.

    – Tietenkään suuri filosofi ei ota huomioon, että ehkä vika voisi olla viestijässä.

    • ”Jokainen vakava ihminen varoo tarkoin käsittelemästä vakavia aiheita kirjallisessa muodossa ja jättämästä niitä alttiiksi ihmisten pahansuopuudelle ja ymmärtämättömyydelle. Lyhyesti sanoen: jos siis näemme jotakin kirjoitettua, joko lainsäätäjän kirjoittamia lakeja tai jotakin muuta, meidän on tajuttava, että se ei ole tekijänsä vakavin työ.”
    – Platon (427–347 eaa)
















  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
  • • Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu janan oikeaan laitaan.

    • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja.
    • On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen.

    • Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille:
    – taiteellisuus ja itseilmaisu
    – viestintä ja ongelmanratkaisu

    • Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”
    – eli tavallaan ”taideaine”, jossa
    – ilmaistaan sisäisiä tuntoja
    – ilmaistaa intuitiota
    – kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan
    – tai kurinalaisuuteen
    – tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun










  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education
  • • Tässä esimerkki ISOTYPE-liikkeen grafiikasta.

    • Isotype oli liike, joka pyrki tekemään tiedosta mahdollisimman selkeää.
    – ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education.

    • Liikkeen taustalla oli sosialistisesti virittynyt ajatus siitä, että tasa-arvoa edistetään kertomalla yhteiskunnasta tarkkoja faktoja.

    • Liikkeen alkuperäiset kehittäjät Otto ja Marie Neurath vaikuttivat 1925–1945.

    • Heidän seuraajansa jatkoivat tiedon selkeyttämisprojektia.

    • Isotype muutti muun muassa sen miten isot tietosanakirja-sarjat kertovat asioista.












  • • Suomalainen muotoilu yhdistetään usein vanhoihin sankarimuotoilijoihin_ – Alvar Aalto (arkkitehti, huonekalut)
    – Tapio Wirkkala (astioita, pulloja, seteleitä)
    – Kaj Frank (astiat)
    – Stefan Lindfors (teollinen muotoilija, astiat jne.)
    – Pekka Loiri (julisteita)
    – Kyösti Varis (yritysilmeitä)













  • • Finlandia-talo on hyvä esimerkki siitä, kuinka kovaa sankarimuotoilijoiden myyttejä pidetään Suomessa yllä.

    • Finlandia-talossa kaksi selvää design virhettä
    – konserttisalin akustiikka (Finlandia-talo myöntää tämän verkkosivuillaan)
    – ulkoseinien marmori

    • Monet hyvät designerit ovat valmiita myöntämään virheensä ja pyrkivät korjaamaan niitä. Miten Aalto mahtaisi suhtautua siihen, että hänen tekemiään virheitä ei korjata vaan toistetaan?

    • Eli ajaako designerin myytti varsinaisen designerin yli? Pidetäänkö virheratkaisujakin suojeltavana perintönä?











  • • Yksi perinteisten designereiden työtavoista on luoda kuvitteellinen käyttäjä tai asiakas.
    – Filosofit kutsuisivat tätä intentionaaliseksi käyttäjäksi. Työelämässä tätä kutsutaan ehkä kohdeyleisöksi tms.

    • Informaatiomuotoilijakin saattaa käyttää tällaista kuviteltua henkilöä apuna tiettyyn pisteeseen saakka. Ennemmin tai myöhemmin kuitenkin hän ymmärtää, ettei designering mielikuvitus voi kattaa kaikkea.

    • Täytyy siis etsiä aitoja kohdeyleisöön kuuluvia ihmisiä ja testata asiaa heillä.









  • • Perinteisessä muotoilussa palautteen kuunteleminen kerääminen ja palautteen kuunteleminen saattaa jäädä vähälle huomiolle.
    – Palautekanavan mahdollisuutta ei ehkä edes pohdita. Eikö sitä nähdä lainkaan tarpeellisena?

    • Toisaalta, silloin kun palautetta saadaan, suhtautuminen siihen voi olla ongelmallista.

    • Esimerkiksi ihmiset antavat helpommin negatiivista kuin positiivista palautetta. Jos tuotteesta tulee välittömästi julkaisun jälkeen muutamia kielteisiä palautteita, kuinka paljon siihen tulee uskoa?
    – Esim. sanomalehtien ulkoasu-uudistukset.









  • • No miten sitten siirrytään helpoimmin perinteisestä yksilöllisestä muotoilusta informaatiomuotoiluun.

    • Michael Macdonald-Ross ja Robert Waller ovat esittäneet ratkaisuksi TRANSFORMERIA.

    • Idea tuli jo ISOTYPE-liikkeen Marie Neurathilta ja Macdonald-Ross ja Waller kehittivät sitä eteenpäin.

    • Mikä sitten on TRANSFORMER?




  • • Tällainen?

    • Ei, kyse ei ole tällaisesta lelurobotista.
  • • TRANSFOMERI ON:
    “Kokenut viestinnän ammattilainen, joka toimii välittäjänä asiantuntijan ja lukijan välillä.”

    • The Transformer, Penrose Annual -lehdessä 1976
    • Uudelleen nimellä The Transformer Revisited, Information Design Journal -lehdessä 2000









  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.
  • • Lähtötilanne on sama. Meillä on asiantuntijat tai muut tahot, joiden tietoja pitää välittää yleisölle tai käyttäjille.

    • Nyt perinteisen designerin paikan ottaa transformeri. Tehtävä jakautuu kahteen osaan:
    – Tiedon prosessointi: Mitä pitää kertoa? Tai mitkä osat tiedosta ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee.
    – Esitystapojen valitseminen: Millä keinoilla tieto saadaan välitettyä mahdollisimman tarkkaan.

    • Ehkä muistatte Platonin ajatuksen siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat väärit.

    • Transformer vastaa juuri tähän ongelmaan. Hänen tehtävänsä on olla yksittäisen vastaanottajan puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne kysymykset, joita vastaanottaja haluaisi kysyä asiantuntijalta.

    • Ja kun oma mielikuvitus on käytetty, siirrytään testaamaan tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan.










  • • Kenties lelurobottia parempi vertauskuva informaatiomuotoilulle olisi muovailuvaha.

    • Informaatio on aluksi kasa muovailuvahaa, mutta siitä voidaan tehdä mitä vain. Litteää tai kolmiulotteita.

    • Pääpaino pitää ei kuitenkaan saa olla muovailuprosessissa tai designerin taiteellisessa ilmaisussa vaan siinä miten valmis tuote palvelee käyttäjiä.













  • • Ennen kaikkea kyse on perspektiivin muutoksesta.

    • Yksittäisen tekijän on kuitenkin syytä kysyä itseltään:
    – Haluaako olla nimenomaan yksittäiseen taitoon erikoistunut (kuvittaja, kirjoittaja jne.)?
    – Vai haluaako pikemminkin erikoistua monialaiseksi informaatiomuotoilijaksi?

    • Yritysten erityisesti olisi syytä miettiä, miten talon työnjako on toteutettu?
    – Sälytetäänkö kaikki muotoilu yksittäisten ihmisten niskaan?
    – Valvotaanko muotoilun lopputulosta?

    • Oppilaitosten on syytä miettiä, kouluttavatko he yksittäisen alan toteuttajia vaiko laajempia kokonaisuuksia hallitsevia transformereita.
    – Koulutetaanko näitä tällä hetkellä? Suurin osa koulujen ohjelmista tuntuu olevan välinekeskeisiä.
    – Koulujen tulee myös miettiä, tarjotaanko laajempaa informaatiomuotoilua osana nykyisiä ohjelmia vai säästetäänkö se jatko-opintoihin.




















  • • Yksittäisen tekijän on kuitenkin syytä kysyä itseltään:
    – Haluaako olla nimenomaan yksittäiseen taitoon erikoistunut (kuvittaja, kirjoittaja jne.)?
    – Vai haluaako pikemminkin erikoistua monialaiseksi informaatiomuotoilijaksi?

    • Yritysten erityisesti olisi syytä miettiä, miten talon työnjako on toteutettu?
    – Sälytetäänkö kaikki muotoilu yksittäisten ihmisten niskaan?
    – Valvotaanko muotoilun lopputulosta?

    • Oppilaitosten on syytä miettiä, kouluttavatko he yksittäisen alan toteuttajia vaiko laajempia kokonaisuuksia hallitsevia transformereita.
    – Koulutetaanko näitä tällä hetkellä? Suurin osa koulujen ohjelmista tuntuu olevan välinekeskeisiä.
    – Koulujen tulee myös miettiä, tarjotaanko laajempaa informaatiomuotoilua osana nykyisiä ohjelmia vai säästetäänkö se jatko-opintoihin.

  • • Yksittäisen tekijän on kuitenkin syytä kysyä itseltään:
    – Haluaako olla nimenomaan yksittäiseen taitoon erikoistunut (kuvittaja, kirjoittaja jne.)?
    – Vai haluaako pikemminkin erikoistua monialaiseksi informaatiomuotoilijaksi?

    • Yritysten erityisesti olisi syytä miettiä, miten talon työnjako on toteutettu?
    – Sälytetäänkö kaikki muotoilu yksittäisten ihmisten niskaan?
    – Valvotaanko muotoilun lopputulosta?

    • Oppilaitosten on syytä miettiä, kouluttavatko he yksittäisen alan toteuttajia vaiko laajempia kokonaisuuksia hallitsevia transformereita.
    – Koulutetaanko näitä tällä hetkellä? Suurin osa koulujen ohjelmista tuntuu olevan välinekeskeisiä.
    – Koulujen tulee myös miettiä, tarjotaanko laajempaa informaatiomuotoilua osana nykyisiä ohjelmia vai säästetäänkö se jatko-opintoihin.

  • Miten informaatiomuotoilu 
eroaa "suomalaisesta muotoilusta"?

    1. 1. Informaatiomuotoilu & muotoilu” ”suomalainen Jasso Lamberg Lahden Muotoiluinstituutti 29.4. 2010 (Sisältää myös puhutut osuudet tiivistettynä omilla välilehdillään.)
    2. 2. ”Jokainen vakava ihminen varoo tarkoin käsittelemästä vakavia aiheita kirjallisessa muodossa ja jättämästä niitä alttiiksi ihmisten pahansuopuudelle ja ymmärtämättömyydelle.” – Platon (427–347 eaa)
    3. 3. ✦ Platon kiteyttää napakasti ongelman, joka on kaikessa välillisessä viestinnässä. ✦ Platon vastusti tällä oman aikansa uusmediaa eli kirjoitettua tekstiä. ✦ Sama pätee tekstin lisäksi kaikkeen muotoiluun. ✦ Aina kun tekijä itse ei ole paikalla selittämässä, tarkentamassa, vastaamassa kysymyksiin, niin ihmiset saattavat olla ”tyhmiä tai pahansuopia” ja ymmärtää asiat väärin. • (Suuren filosofin näkökulmasta viestinnän epäonnistumisen syy ei tietenkään voi olla tekstin tuottajassa.)
    4. 4. Mitä on informaatiomuotoilu?
    5. 5. ”Monimutkaisen tiedon välittämistä selkeästi, tarkasti ja tehokkaasti.” ”Miten me toimimme tiedon kanssa ja esitämme sitä.” ”Viestin sisällön ja esitysympäristön määrittelyä, suunnittelua ja muotoilua, niin että ennaltamääritetyt käyttäjän tarpeet täytetään.”
    6. 6. ✦ Edellä muutamia esimerkkejä, siitä miten informaatiomuotoilua on yritetty määritellä. ✦ Yksiselitteistä määritelmää ei ole. ✦ Usein informaatiomuotoilua yritetään määritellä korostamalla sen monialaista luonnetta. Että se on kollektiivinen prosessi tai tuotos, jonka tekemiseen yleensä osallistuu joukko eri alojen ammattilaisia. • ”Kirjoittajien, esteetikkojen, tutkijoiden, systematisoijien, keksijöiden, ja universalistien yhteinen tuotos.”
    7. 7. Designin kaksi ääripäätä taiteellisuus viestintä itseilmaisu ongelmanratkaisu
    8. 8. ✦ Esitän tänään että perinteinen suomalainen muotoilu kuuluu enemmän taiteelliseen päätyyn kun taas informaatiomuotoilu asteikon toiseen laitaan. • Tietenkin tämä on raju yksinkertaistus. Asia vaihtelee eri muotoilualojen välillä. • Perinteisetkin muotoilualat sisältävät informaatiomuotoilun piirteitä ja työtapoja. On mahdotonta erottaa informaatiomuotoilua täysin erilliseksi alakseen. ✦ Mikä tahansa muotoiluala sisältää erilaisia ihmisiä. Ihmiset voidaan sijoittaa kahden ääripään välille: a) taiteellisuus ja itseilmaisu, b) viestintä ja ongelmanratkaisu ✦ Monissa paikoissa – sekä Suomessa että maailmalla – kuitenkin esim. graafisen suunnittelun opetus kuuluu Karen Schriverin sanoin ”romanttiseen perinteeseen”, eli se on tavallaan ”taideaine”, jossa • ilmaistaan sisäisiä tuntoja ja intuitiota • kiinnitetään vähemmän huomiota visuaaliseen retoriikkaan, kurinalaisuuteen tai ulkomaailman ongelmanratkaisuun
    9. 9. Informaatiomuotoilu omaksi alakseen 1970-luvulta ✦ Alussa koettiin usein synonyymiksi graafiselle suunnittelulle ja liittyi usein juuri tiedon visualisointiin. ✦ Taustalla vaikutti mm. ISOTYPE-liikkeen perintö. ✦ Nykyään informaatiomuotoilu nähdään laajana monitieteellisenä alana, joka ei rajoitu vain visuaaliseen suunnitteluun. ✦ Usein hyödynnettäviä aloja: • visualisointi • retoriikka • narratologia • semiotiikka / semantiikka • informaatioarkkitehtuuri • käytettävyystutkimukset • psykologia (jne.)
    10. 10. ✦ Edellä esimerkki ISOTYPE-liikkeen grafiikasta. • ISOTYPE = International System of TYpographic Picture Education. ✦ Pyrki tekemään välitämään tietoa mahdollisimman selkeästi. • Kuvakieli koettiin tehokkaaksi ja kansainväliseksi. • Käyttivät usein myös teksteissä yksinkertaistettua kieltä (Basic English). ✦ Liikkeen taustalla oli sosialistisesti virittynyt ajatus siitä, että tasa-arvoa edistetään kertomalla yhteiskunnasta tarkkoja faktoja. ✦ Liikkeen alkuperäiset kehittäjät Otto ja Marie Neurath vaikuttivat 1925–1945. ✦ Neurathit kokivat aikanaan mm. että kuuluisa Bauhaus-koulu keskittyi liiaksi ulkoiseen näyttävyyteen viestinnän kustannuksella. • Isotypen seuraajat kenties kokivat saman pätevän yleisesti graafiseen suunniteluun ja siksi halusivat erkaantua siitä.
    11. 11. Entäs se ”ero suomalaiseen muotoiluun”?
    12. 12. 1 Yksilökeskeisyys: sankarimuotoilija vs tiimityö
    13. 13. ✦ Suomalainen muotoilu yhdistetään ✦ Informaatiomuotoilussa ei usein sankarimuotoilijoihin. tavoitella kunniaa yhdelle tekijälle. Esimerkiksi: • Vastaanottaja/lukija/kokija on • Alvar Aalto huomion keskipisteessä. • Tapio Wirkkala • Parhaan tuloksen saavuttaminen • Kaj Frank saattaa vaatia tiivistä yhteistyötä isoltakin • Stefan Lindfors tekijätiimiltä. Egot tai • Pekka Loiri taiteellisuus eivät saa tulla • Kyösti Varis työnteon tielle. ✦ Sankarimuotoilija on yksittäinen nero, joka saa myyttisen ulottuvuuden. • Hyvä design on osoitus sankarin neroudesta, taiteellisuudesta. • Tietysti osaksi tämä on myös markkinointia. Sankarimuotoilija toimii myös brändinä.
    14. 14. ✦ Finlandia-talo on hyvä esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti sankarimuotoilijoiden myyttejä pidetään Suomessa yllä. ✦ Finlandia-talossa kaksi selkeää design virhettä: 1. konserttisalin akustiikka (Finlandia-talo myöntää tämän verkkosivuillaan) 2. ulkoseinien marmori ✦ Monet hyvät designerit ovat valmiita myöntämään virheensä ja pyrkivät korjaamaan niitä. ✦ Miten Aalto mahtaisi suhtautua siihen, että hänen tekemiään virheitä ei korjata vaan pikemminkin ylläpidetään? ✦ Eli sankarimuotoilijan myytti tuntuu ajavan hyvän designin yli. Virheratkaisujakin pidetään suojeltavana perintönä.
    15. 15. 2 arvaaminen vs testaaminen
    16. 16. ✦ Yksi perinteisten designereiden työtavoista on luoda kuvitteellinen käyttäjä tai asiakas. ✦ Filosofit saattaisivat kutsua tätä intentionaaliseksi käyttäjäksi. Työelämässä tätä kutsutaan ehkä kohdeyleisöksi tms. ✦ Informaatiomuotoilijakin saattaa käyttää tällaista kuviteltua henkilöä apuna tiettyyn pisteeseen saakka. Ennemmin tai myöhemmin kuitenkin hän ymmärtää, ettei designerin mielikuvitus voi kattaa kaikkea. ✦ Täytyy siis etsiä aitoja kohdeyleisöön kuuluvia ihmisiä ja testata asiaa heillä. • Mielikuvat kohderyhmistä korvataan aidolla tutkimuksella.
    17. 17. 3 yksilöllinen ilmaisu vs käyttäjäkeskeisyys
    18. 18. ✦ Tästä puhuttiin jo aiemmin sankarimuotoilijoiden yhteydessä. ✦ Perinteiset muotoilualat saattavat joskus keskittyä designerin itseilmaisuun. • Tämä tietysti vaihtelee riippuen muotoilualasta. – Teollisen muotoilun on hankala unohtaa käyttäjää kokonaan. (vaikkapa ergonomian vuoksi) – Kun taas graafisessa suunnittelussa käyttäjän unohtaminen voi käydä helposti. Graafikko saattaa tehdä tyylikkään julisteen, mutta muistetaanko tarkistaa onko se myös tehokasta viestintää? Yleensä riittää se, että työn tilaaja on tyytyväinen. ✦ Informaatiomuotoilu lähtee vastaanottajan tai käyttäjän tarpeista. • Itseilmaisun rooli minimoidaan.
    19. 19. 4 Valvonta & palaute
    20. 20. ✦ Onko muotoiluprosessi alusta loppuun valvottua? ✦ Vai jääkö työ yksittäisten ihmisten tai pienten erillisten tiimien tehtäväksi, ilman laajempaa koordinointia. ✦ Itsellä kokemuksia esim. sanomalehtien tekemisen “hallitusta kaaoksesta”. Periaatteessa toimituspäälliköt, -sihteerit tms. ovat asemassa, jossa voisi hallita koko lehteä. • Usein kuitenkin työ tehdään joko yksin tai parin kolmen ihmisen ryhmässä. Johto kommentoi vasta töiden valmistuttua tai kenties vasta lehden julkaisemisen jälkeen. • Erikoistilanteissa (suuronnettomuudet ja -tapahtumat jne.) kokonaisuuksia valvotaan ylhäältä paremmin. Arjessa lopputulos on tilkkutäkkimäisempi. • Monissa lehdissä kokonainen osasto (vaikkapa kulttuuri tai urheilu) on yhden tai kahden ihmisen tekemä vailla ylhäältä tulevaa valvontaa. ✦ Odottaako “valvova” porras, että luovat ratkaisut kumpuavat yksilöistä spontaanisti? Vai varataanko resursseja aitoon yhteistyöhön, jolloin luovat ratkaisut voivat syntyä tiimityönä ja kokonaisuudet ovat kenties hallitumpia?
    21. 21. ✦ Perinteisessä muotoilussa ✦ Esimerkiksi jos sanomalehti saa palautteen kerääminen ja välittömästi ulkoasu-uudistuksen kuunteleminen saattaa jäädä vähälle jälkeen 10–20 negatiivista huomiolle. palautetta, tuleeko siihen reagoida • Palautekanavan mahdollisuutta ei saman tien? ehkä edes pohdita. Eikö sitä nähdä • Kuinka paljon nämä palautteen lainkaan tarpeellisena? antajat edustavat lehden lukijoita jos lukijoita yhteensä on 25 000? 200 000? 1 000 000? ✦ Toisaalta, silloin kun palautetta saadaan, suhtautuminen siihen voi • Kertooko palaute oikeasti olla ongelmallista. huonosta designista vaiko vain ulkoasun muuttumisen aiheuttamasta ohimenevästä ✦ Ihmiset antavat helpommin kulttuurishokista? negatiivista kuin positiivista palautetta. Jos tuotteesta tulee välittömästi julkaisun jälkeen muutamia kielteisiä palautteita, kuinka paljon siihen tulee uskoa?
    22. 22. Käytännön toteuttaja?
    23. 23. ✦ Miten sitten siirrytään helpoimmin perinteisestä yksilöllisestä muotoilusta informaatiomuotoiluun? ✦ Michael Macdonald-Ross ja Robert Waller ovat esittäneet ratkaisuksi TRANSFORMERIA. ✦ Idea tuli jo ISOTYPE-liikkeen Marie Neurathilta ja Macdonald-Ross ja Waller kehittivät sitä eteenpäin. ✦ Mikä sitten on transformer?
    24. 24. the transformer: “Skilled professional communicator who mediates between the expert and the reader.” – Michael Macdonald-Ross & Robert Waller 1976/2000
    25. 25. ✦ TRANSFORMER ON: • “Kokenut viestinnän ammattilainen, joka toimii välittäjänä asiantuntijan ja lukijan välillä.” ✦ Alkuperäinen teksti puhuu asiantuntijasta ja lukijasta, mutta yhtä hyvin voidaan puhua lähettäjästä ja vastaanottajasta, tai tilaajasta ja asiakkaasta jne. ✦ Julkaistu alunperin: • Macdonald, M. & Waller, R. (1976) e transformer. Penrose Annual, vol. 69, no. 1. ✦ Julkaistu uudelleen vuonna 2000, koska aihe ei ollut vanhentunut: • Macdonald-Ross, M. & Waller, R. (2000) e transformer revisited. Information Design Journal, vol. 9, no. 2, pp. 177–193. • saatavilla verkossa: http://www.robwaller.org/transformer.pdf
    26. 26. transformer asiantuntijat yleisö Mitä pitää Miten se kertoa? kerrotaan? toteuttaja- tiimi
    27. 27. ✦ Lähtötilanne on sama. Meillä on ✦ Ehkä muistatte Platonin ajatuksen asiantuntijat tai muut tahot, joiden siitä, miten yleisö voi olla tyhmää tietoja pitää välittää yleisölle tai tai pahanilkistä ja ymmärtää asiat käyttäjille. väärit. • Transformer vastaa juuri tähän ✦ Nyt perinteisen designerin paikan ongelmaan. Hänen tehtävänsä on ottaa transformer. Tehtävän voi olla yksittäisen vastaanottajan karkeasti jakaa kahteen osaan: puolella. Hänen tulee pyrkiä työvaiheessa kysymään kaikki ne • Tiedon prosessointi: Mitä pitää kysymykset, joita vastaanottaja kertoa? Tai mitkä osat tiedosta haluaisi kysyä asiantuntijalta. ovat merkittäviä? Mitä tietoa käyttäjä tarvitsee. • Esitystapojen valitseminen: Millä ✦ Ja kun oma mielikuvitus on keinoilla tieto saadaan välitettyä käytetty, siirrytään testaamaan mahdollisimman tarkkaan. tuotetta aidoilla ihmisillä ennen kuin se julkaistaan. ✦ Transformeri ei välttämättä itse tee varsinaista designia tai tuotetta. Sitä varten on tiimi spesialisteja.
    28. 28. ✦ Kenties lelurobottia parempi vertauskuva informaatiomuotoilulle olisi muovailuvaha. ✦ Informaatio on aluksi kasa muovailuvahaa, mutta siitä voidaan tehdä mitä vain. Litteää tai kolmiulotteista. ✦ Pääpaino pitää ei kuitenkaan saa olla muovailuprosessissa tai designerin taiteellisessa ilmaisussa vaan siinä miten valmis tuote palvelee käyttäjiä.
    29. 29. Paljon melua tyhjästä?
    30. 30. ✦ Informaatiomuotoilu on jo monille arkipäivää, vaikka termi ei ehkä olekaan tuttu. ✦ Joku saattaa kysyä, onko tässä nyt sitten mitään uutta? Onko kyse vain vanhan termin korvaamisesta uudella? ✦ Informaatiomuotoilua voi joko pitää kokonaan uutena alana tai pelkästään terveellisenä ravistelijana.
    31. 31. ✦ Ennen kaikkea kyse on perspektiivin muutoksesta. ✦ Yksittäisen tekijän on syytä miettiä muun muassa: • Haluaako olla yksittäiseen taitoon erikoistunut (kuvittaja, graafikko, kirjoittaja jne.)? – Spesialistiksi haluavan on syytä todella omistautua taidolleen. Chuck Jonesin sanoin: ”Pitää saada 10 000 huonoa piirrosta ulos itsestään ennen kuin voi alkaa oikeasti piirtämään.“ • Vai haluaako pikemminkin erikoistua transformeriksi, infon prosessoijaksi? – Silloin 10 000 piirrokseen kuluva aika on syytä käyttää viisaammin. ✦ Yritysten on syytä miettiä muun muassa: • Miten talon työnjako on toteutettu? • Tehdäänkö aitoa tiimityötä vai hajoaako iso porukka 2–3 hengen ryhmiksi, jotka terroristisolujen tapaan eivät tiedä mitä toiset solut tekevät. • Onko koko muotoiluprosessi ylhäältä valvottu? Onko yleiskuva hallussa? • Sälytetäänkö kaikki muotoilu ja vastuu yksittäisten ihmisten niskaan? Odotetaanko yksittäisten ihmisten nousevan sankarimuotoilijoiksi? • Tehdäänkö testaamista tarpeeksi? Entä palautekanavat?
    32. 32. ✦ Oppilaitosten on syytä miettiä muun muassa: • Koulutetaanko yksittäisen alan toteuttajia vaiko laajempia kokonaisuuksia hallitsevia transformereita. • Koulutetaanko näitä tällä hetkellä? Suurin osa koulujen ohjelmista tuntuu olevan välinekeskeisiä. – Työelämässä on kuitenkin jo pitkään tarvittu transformerin kaltaisia ihmisiä. (esim. kustannustoimittajat) • Kannustetaanko opiskelijoita toimimaan viestinnän parhaaksi ja tiimityöhön? Vai painotetaanko opiskelijoiden välistä kilpailua, jossa jokainen pyrkii olemaan mahdollisimman kova sankarimuotoilija? • Yritetäänkö informaatiomuotoilu upottaa olemassoleviin ohjelmiin vai tarvitseeko se omansa? • Sopiiko laajempi informaatiomuotoilun koulutus osaksi perusopintoja vai säästetäänkö se jatko-opintoihin. (maisteri tai ylempi amk)
    33. 33. Kiitos jasso.lamberg@typo.fi

    ×