Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työuraeläke työterveyshuollon ja eläkejärjestelmän yhteinen haaste

196 views

Published on

Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 29.9.2017
Jukka Kivekäs, ylilääkäri, työeläkevakuutusyhtiö Varma

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työuraeläke työterveyshuollon ja eläkejärjestelmän yhteinen haaste

  1. 1. Työuraeläke työterveyshuollon ja eläkejärjestelmän yhteinen haaste
  2. 2. Aiheet • Työuraeläkkeen yleiset edellytykset • Millainen työ on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa? • Työn rasittavuuden ja kuluttavuuden arviointi; pääkriteerit • Työn rasittavuuden ja kuluttavuuden arviointi; lisätekijät • Työkyvyn arviointi työuraeläkkeessä • Käytännön ohjeita lausunnon laatimiseksi • Linkkejä Työterveyslaitoksen kanssa järjestetyn seminaarin pohjalta koonneet Maarit Gockel, Seppo Kettunen, Jukka Kivekäs ja Tapio Ropponen 3.10.20172 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Työeläkeyhtiö Varma LKT, vakuutuslääketieteen dosentti Kuntoutuksen ja vakuutus- lääketieteen erityispätevyys @JukkaKivekas Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen tai terveyspalveluyrityksiin
  3. 3. Työuraeläkkeen edellytykset • Alaikäraja aluksi 63 v, nousee eläkeiän myötä • 38 v työhistoria rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä • Työkyky alentunut • Työsuhde jatkuu tai sen päättymisestä on korkeintaan vuosi 3.10.20173 Edellyttää päätoimista ja ympärivuotista työtä Perhevapaat ja tilapäinen työttömyys huomioidaan Työsuhderekisterissä ei ole ammattitietoa tai muutakaan tietoa työn sisällöstä Laissa ei raskaiden ammattien luetteloa, vaan lueteltu 6 raskaan työn piirrettä ja 5 huomioitavaa lisätekijää
  4. 4. Millainen työ on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa? Työ on sisältänyt merkittävissä määrin yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä: 1. Suurta lihasvoimaa edellyttävä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä 2. Hengitys- ja verenkiertoelinten erityisen voimakasta kuormittumista 3. Kuormittavia ja hankalia työasentoja 4. Voimaa tai suurta nopeutta vaativia, toistuvia työliikkeitä tai liikkeitä, jotka vaativat käsien puristusta, kiertoa ja voimaa 5. Erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ 6. Jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka 3.10.20174
  5. 5. Työn arvioinnissa huomiotavat lisätekijät Lisätekijät otetaan huomioon työn rasittavuutta ja kuluttavuutta lisäävänä tekijänä – Poikkeukselliset fysikaaliset tekijät – Kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö – Toistuvaa yötyötä sisältävä tai muuten kuormittava vuorotyö – Toistuvat pitkät työvuorot – Yrittäjillä ympärivuorokautinen sidonnaisuus tuotantoeläimiin 3.10.20175 Arviointi tehdään eri tekijöiden yhteisvaikutus huomioiden Arvioinnissa ei huomioida • ikää, sukupuolta, muita henkilön ominaisuuksia • henkilön omaa kokemusta työn kuormittavuudesta • työpaikan ilmapiiriä yms. • työttömyyden uhkaa
  6. 6. Työn rasittavuudesta saatava tieto 3.10.20176 1. Hakijan oma kertomus työnsä sisällöstä 2. Työterveyslääkärin lausunto, jossa huolellinen työanamneesi 3. Työnantajan kuvaus viimeisen työn sisällöstä
  7. 7. Työn rasittavuuden ja kuormittavuuden arviointi Pääkriteerit
  8. 8. Työn kuormittavuuden arviointi 3.10.20178 1. Suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäaikaisesti kuormittavia työliikkeitä 2. Hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormitusta 3. Kuormittavia ja hankalia työasentoja Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraa- vista tekijöistä
  9. 9. Sisälsikö työ keskimäärin voimakasta kuormitusta tai hankalia työasentoja • Käsin nostamista, kantamista tai työntämistä yli 20 kg taakkoja vähintään 10 kertaa päivittäin • Käsin nostamista, kantamista tai työntämistä yli 5 kilon taakkoja vähintään 2 kertaa minuutissa vähintään 2 tunnin ajan päivittäin? • Työskentelyä käsi hartiatason yläpuolella vähintään tunnin päivässä • Työskentelyä seisten tai polvillaan etukumarassa asennossa ilman tukea vähintään tunnin päivässä • Työ, jossa joutuu käyttämään tärisevää työkalua vähintään 2 tuntia päivässä • Niskan taipuneita tai kiertyneitä asentoja 9 3.10.2017
  10. 10. Esimerkkejä työn kuormituksesta 10 3.10.2017 Huomioi työn vaatimuksina mm. • Kuormituksen määrä, toistuvuus ja kesto • Taakan paino ja nostoasento • Etukumarat asennot
  11. 11. Ammatit nostojen (>20 kg >10x/päivä) (X) ja käsi hartiatason yläpuolella työskentelyn (>1 h/ päivä) (Y) mukaan miehillä Raskaat nostot vähän paljon Käsihartiatas.yläp. vähänpaljon Solovieva S. © Työterveyslaitos | Pehkonen & Rissanen | www.ttl.fi
  12. 12. Työn kuormittavuuden arviointi 3.10.201712 Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraa- vista tekijöistä 4. Voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa
  13. 13. Sisälsikö työ keskimäärin toistuvasti • Käden suurta puristusvoimaa (vähintään 3 kg kannattelua kättä kohden) eli puristusta, vääntämistä, taakkojen ja työkalun kannattelua vähintään tunnin päivässä? • Käden tai ranteen toistoliikettä vähintään 2 tuntia päivässä tai useita kertoja minuutissa toistuvia käden työliikkeitä vähintään tunti päivässä? 13 3.10.2017 Oliko työssä esimerkiksi toistuvasti ylärajan nostoa yli vaakatason?
  14. 14. Työn kuormittavuuden arviointi 3.10.201714 Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraa- vista tekijöistä 5. Erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ 6. Jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka
  15. 15. Työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus • Kuormitus on prosessi, jossa kuorma vaikuttaa ihmiseen. Työkuormitusta syntyy aina, kun ihminen tekee työtä. • Kuormitustekijät ovat työympäristön, työtehtävän, työprosessin, työn organisoinnin tai työyhteisön ja organisaation toimintatapojen piirteitä ja ominaisuuksia. Käsitteitä
  16. 16. Haitallinen työkuormitus Mitä tarkoitetaan työkuormituksella? • työn määrä, vaikeus tai raskaus • ristiriidat ja konfliktit • epäselvyydet ja muutokset • muut huonolaatuiset työolosuhteet Mikä on haitallista? • jatkuva, pitkittyvä, usein toistuva kuormitus • äärimmäisen voimakkaana myös lyhytkestoinen kuormitus • Sellainen kuormitus, johon ei voida vaikuttaa
  17. 17. Työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormittavuus • Työuraeläkkeessä otetaan huomioon vain työn luonteeseen liittyvät kuormitustekijät. • Työuraeläkkeessä otetaan ensisijaisesti huomioon työn kuormittavuus – ei työntekijän kuormittuneisuus (yksilöllisillä kuormittumisominaisuuksilla ei ole merkitystä) • Työntekijän kuormittuneisuutta arvioidaan terveydentilan perusteella. Työn kuormittavuutta arvioidaan työn ominaisuuksien ja piirteiden avulla. • TIKKA-menetelmä arvioi työn psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta (Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointimenetelmä TIKKA , Ahola ym. 2015)
  18. 18. Erityisen vaativa tai poikkeuksellista henkistä kuormittuneisuutta aiheuttava vuorovaikutteinen työ • Arvioi työn kuormitusta, ei työympäristöä tai hankalaa esimiestä • Mitä työtehtävässä on kuormittavaa tekijästä riippumatta • Työn haasteiden kohtuullisuus, ei liian vaikeaa tai ennakoimatonta • Vastuullisuuden kohtuullisuus, vastaako resursseja? • Vuorovaikutustilanne, herääkö kielteisiä tunteita? • Älä arvioi yksilöä, arvioi työtä, ei työntekijän kokemusta • Kuormitusta lisää myös tilanteet, joihin sisältyy vaikeita moraalisia ja eettisiä arvovalintoja
  19. 19. Ammatit fyysisen ja henkisen kuormituksen mukaan. Miehet (Solovieva ym. 2012, 2014) 18.1.2017 Kirsi Ahola19
  20. 20. Jatkuvaa varuillaanoloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä työ, jossa korkea tapaturman tai onnettomuuden tai ilmeinen väkivallanuhka • Yksintyöskentely etenkin ilta- ja yöaikaan tiloissa joihin on avoin pääsy • Työpaikan sijainti riskialueilla, väkivalta ja rikosprofiili on korkea • Päihtyneiden tai väkivaltaisten asiakkaiden tai heidän saattajiensa vastaanotto ja käsittely • Lisäksi edellytetään, että työssä on korkean tapaturman tai onnettomuuden riski tai toistuvasti ilmeinen väkivallan uhka • Arvio väkivallan uhan ilmeisyydestä tulee perustua objektiiviseen arvioon eikä työntekijän omaan käsitykseen asiasta 3.10.201720
  21. 21. Työn rasittavuuden ja kuormittavuuden arviointi Lisätekijät
  22. 22. Lisätekijöiden huomioiminen Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävinä tekijöinä otetaan huomion työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät ja kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö. 3.10.201722 © Työterveyslaitos
  23. 23. Lisätekijät: kylmä- ja kuumatyöskentely • Kylmätyötä, jos lämpötila on alle +12ºC. Tuuli ja veto lisäävät haittaa. – Kylmäkuormituksen arviointi: työympäristön ilman ja kappaleiden (pintojen) lämpötilan arviointi, kosteuden ja tuulen vaikutuksen huomioiminen – Esiintyy: elintarviketyössä, ulkona tehtävissä huolto-, korjaus- ja rakennustöissä, sukeltajan, pintapelastajan, palomiehen, sotilaan työssä ja mastotyössä – Tärkeää kuvata myös, miten suuri osa työajasta on kylmätyötä • Kuumatyöskentelyä, jos ilman lämpötila on yli 28ºC. – Kuumatyön arviointi: kuumuus ja lihastyö esiintyvät yhdessä ja/tai suojavaatteen hengittävyys on pieni – Esim. keittiötyössä, valimotyössä, lasinpuhaltajan työssä ja kasvihuonetyössä • Koneellinen tärinä ja melu – Esiintyy usein rakennus- ja koneteollisuudessa – Erityisryhmä: selkärankaan kohdistuva rasitus maanmuokkauksessa tai metsätöissä • Ylipaine – Esiintyy kaivos- ja sukellustöissä 23 3.10.2017
  24. 24. Lisätekijä: suojavarustuksen vaikutus työn rasittavuuteen 24 • Vaatetus, valjaat ja kelluntaliivit/ -puvut aiheuttavat kömpelyyttä ja rasittavat energeettisesti • Henkilökohtaiset suojaimet suojaavat työntekijää kuuman, kylmän, tulen, kipinöiden, liekkien, roiskeiden, kosteuden, kemiallisten, mekaanisten, biologisten, säteilyn ja sähkön vaaroilta mutta lisäävät työn rasittavuutta • Suojavaatetuksen monikerroksisuus, kitka, paino, materiaalin jäykkyys ja hengittämättömyys lisäävät työn rasittavuutta • Rasittavaa suojavarustusta esiintyy esim. rakennus-, ulko-, pelastus-, maatalouden ja metsätalouden töissä 3.10.2017
  25. 25. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävinä tekijöinä otetaan huomion toistuvaa yötyötä sisältävä tai muuten kuormittava vuorotyö ja toistuvat pitkät työvuorot 3.10.201725 Lisätekijöiden huomioiminen
  26. 26. Lisätekijä: Vuorotyö ja pitkät työvuorot 3.10.201726 • Työn kuormittavuutta arvioitaessa lisätekijänä otetaan huomioon "toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot." Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perustelut: • yötyötä sisältävä vuorotyö (yötyötä usein, esim. 25% vuoroista) • myös muu kuin yötyötä sisältävä vuorotyö, jos vuorotyö on kuormittavaa - otettava huomioon esim. työpäivien, kokonaistyöajan ja ylitöiden määrä sekä työ- ja lepoaikojen rytmitys ja työvuorojen kiertosuunta. • toistuvat pitkät työvuorot (>10 tuntia).
  27. 27. 1. Työajan pituus - pitkät työviikot (>48t) - työvuorojen pituus 2. Vuorotyö - aikaiset aamuvuorot - iltavuorot - yövuorot - työvuorojen kiertosuunta 3. Peräkkäiset työpäivät - peräkkäisten työpäivien lukumäärä - pitkät yövuororupeamat 4. Palautuminen - työvuorojen keskimääräinen väli - lyhyet työvuorovälit - yövuorojen jälkeinen vapaa 8.Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin - vuorotoiveiden määrä - vuorotoiveiden toteutuminen 5. Vapaapäivät? - vuosiloma - vapaat viikonloput - yksittäiset vapaapäivät 6. Työaikojen vaihtelevuus - työvuorojen alkamis- ja loppumisaikojen vaihteluvuus - vuoron pituuden vaihteluvuus 7. Työaikojen ennustettavuus? - vuorolistojen toteutuminen TYÖAIKOJEN KUORMITTAVUUDEN ARVIOINTI
  28. 28. Vuorotyön kuormittavuuden raja-arvot TIKKA, Työterveyslaitos 3.10.201728
  29. 29. Työkyvyn arviointi työuraeläkkeessä 3.10.201729 • Työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi ja mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet pysyvästi • Työkyvyn alenema on pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi vaadittava työkyvyn alenema • Ei edellytä sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä
  30. 30. Käytännön vinkkejä lausunnon laatimiseen Valmistaudu huolella • Tutustu lausunnon ohjeistukseen • Hakija voi pyytää omalta eläkevakuuttajaltaan työsuhderekisterin • Varmista, että hakijan työura on ylipäätään 38 v • Työterveyshoitajan tekemä ensimmäinen haastattelu voi helpottaa lausunnon laatimista Lausunnon laatiminen • Pääpaino pitää olla työanamneesissa, työn rasittavuutta ja kuluttavuutta kuvaavien tietojen kirjaamisessa • Tarkenna potilaan kuvausta (ko. piirteen kesto, toistuvuus, voimakkuus…) • Muista myös keskeiset terveydentilatiedot 3.10.201730
  31. 31. Linkkejä 3.10.201731 • Työntekijän eläkelaki, § 53 ja § 102 • http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395 • Lakiesityksen perustelut. s. 50-54 • http://stm.fi/documents/1271139/1424531/Luonnos+hallituksen+esit ykseksi_perustelut+190515.pdf/2028f6f0-beb5-426d-8065- c281068ec55d • ETK:n soveltamisohje • https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp- publishing/vepa/folder.faces?folder_id=201060&navigation_history=20 0001&scroll=0
  32. 32. 3.10.201732 "Työterveyslääkärin lausunnossa hakijan kertomasta subjektiivisesta kokemuksesta tulee objektiivinen totuus."

×