Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työterveyshuollon järjestäminen työsuojelun näkökulmasta

77 views

Published on

Perjantai-meeting 2.11.2018
Riitta Sauni, lääkintäneuvos, STM

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työterveyshuollon järjestäminen työsuojelun näkökulmasta

  1. 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TYÖSUOJELUN NÄKÖKULMASTA TTL pe-meeting 2.11.2018 Riitta Sauni, lääkintöneuvos STM Työ- ja tasa-arvo-osasto
  2. 2. TYÖTURVALLISUUS- JA TYÖTERVEYSHUOLTOLAIT • Työterveyshuoltolain soveltamisala on sidottu työturvallisuuslakiin. • Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee työnantajaa, joka on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. • Työterveyshuoltolainsäädännön perusajatuksena on, että työnantaja käyttää työturvallisuuslain perusvelvoitteiden toteuttamisessa apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta. Yhteiset tavoitteet : Työntekijöiden työkyvyn turvaaminen ja työstä johtuvien terveyshaittojen torjunta
  3. 3. TYÖTERVEYS 2025 3.2.2 Työterveysyhteistyö • Työpaikka ja työterveyshuoltoyksikkö tekevät työterveysyhteistyötä, jonka avulla ne hallitsevat työpaikan riskejä, vahvistavat voimavaroja ja tukevat työntekijöiden työkykyä. • Molemmat seuraavat ja arvioivat yhdessä sovittujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Riitta Sauni2.11.20183
  4. 4. TYÖTERVEYS 2025 • Työterveyshuoltoyksikön ja työpaikan työsuojeluhenkilöstön välinen yhteistyö on osa työterveysyhteistyötä. • Pientyöpaikoilla ei välttämättä ole omaa työsuojeluorganisaatiota. Silloin työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat tukevat työpaikkoja työsuojelun perusasioissa eli työpaikan riskien arvioinnissa ja työsuojelun toimintaohjelman laatimisessa. • Hyvä työterveysyhteistyö tukee kokonaisvaltaisesti työpaikan jatkuvaa kehittämistä, sen vahvuuksia ja aktiivista, oma- aloitteista vaarojen tunnistamista työpaikan terveellisyyden, turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. 4
  5. 5. TYÖTERVEYS 2025 Tavoitetila: • Työpaikka on sitoutunut työterveysyhteistyöhön osana työpaikan strategista johtamista. • Yhteistyössä tehty työterveys- ja turvallisuustoiminta tukevat toisiaan niin, että niiden vaikuttavuus paranee. Indikaattorit: • Työterveyshuolto saa tiedon kaikista sairauspoissaoloista (sisältäen diagnoositiedot). • 90 päivän sääntöön liittyvien työterveysneuvottelujen toteutuminen. • Työterveyshuolto on osallistunut työpaikan riskinarviointiin terveydellisen merkityksen arvioinnin osalta. 2.11.20185 Riitta Sauni
  6. 6. YHTEISTYÖ TYÖTURVALLISUUTTA JA TYÖTERVEYTTÄ KOSKEVAN PUITEDIREKTIIVIN 89/391/ETY VALOSSA 1 artikla Tarkoitus 1. Tämän direktiivin tarkoituksena on toteuttaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi työssä tarpeelliset toimenpiteet. 2.11.20186 LSuo
  7. 7. DIREKTIIVIN 89/391/ETY VALOSSA 5 artikla Yleiset säännökset 1. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa työhön liittyvissä tilanteissa. 2. Vaikka työnantaja ottaa palvelukseensa päteviä ulkopuolisia henkilöitä tai ostaa ulkopuolisia palveluja 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, hän ei vapaudu vastuusta tältä osin. LSuo16.11.2016
  8. 8. DIREKTIIVIN 89/391/ETY VALOSSA 7 artikla Suojelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan järjestäminen 3. Jos mainittuja suojelu- ja ehkäisytoimenpiteitä ei voida järjestää silloin, kun yrityksessä tai laitoksessa ei ole siihen pätevää henkilöstöä, on työnantajan ostettava päteviä ulkopuolisia palveluja tai palkattava päteviä ulkopuolisia henkilöitä. LSuo16.11.2016
  9. 9. DIREKTIIVIN TRANSPONOINNISTA • Direktiivi velvoittaa työnantajaa: työnantajan on järjestettävä • Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön (lähinnä) kahden eri lain säännöksillä • 7 artikla: työterveyshuoltolaki • muut artiklat: työturvallisuuslaki LSuo16.11.2016
  10. 10. TYÖTURVALLISUUSLAKI 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. LSuo16.11.2016
  11. 11. TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI 4 § Työterveyshuollon järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. LSuo16.11.2016
  12. 12. 12 TYÖPAIKAN VAARATEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN & ARVIOINTI TYÖTURVALLISUUSLAKI Selvitettävä, tunnistettava ja poistettava/arvioitava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä tai työolosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät 1)tapaturmavaara ja muu ter- veyden menettämisen vaara 2)esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet 3)henkilökohtaiset edellytykset 4)työn kuormitustekijät 5)lisääntymisterveys TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein/menetelmin: 1)työpaikan altisteet 2)työn kuormittavuus 3)työyhteisön toimivuus 4)tapaturma- ja väkivaltavaara 5)työstä ja yksilöllisistä ominaisuuksista johtuva erityinen sairastumisvaara
  13. 13. ENSIMMÄINEN JOHTOPÄÄTÖS • Sekä direktiivin että kansallisen lainsäädännön mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi tarpeelliset toimenpiteet • Niin työturvallisuuslain kuin työterveyshuoltolain tarkoittamat toiminnot ovat työnantajan järjestämiä toimintoja LSuo16.11.2016
  14. 14. TOINEN JOHTOPÄÄTÖS • Työnantaja organisoi itse oman toimintansa • Lainsäädäntö sallii sen, että työnantajan järjestämät toiminnot tukevat toisiaan • Työsuojeluviranomainen ei vaadi työnantajaa tekemään asioita kahteen kertaan, kunhan ne on kertaalleen tehty lainsäädännön edellyttämällä tavalla. LSuo16.11.2016
  15. 15. TYÖSUOJELUN VALVONTA: AVIN VASTUUALUEEN TEHTÄVÄT ▪ Valvoa työsuojelua koskevan lainsäädännön noudattamista työpaikoilla ▪ Valvonta kohdennetaan hallinnonalan strategian ja sovitun tulossopimuksen mukaisesti ▪ Tavoite on ehkäistä ja vähentää työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja ▪ Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 2.11.2018
  16. 16. STM:N TYÖSUOJELUVALVONNAN OHJEITA HTTPS://WWW.TYOSUOJELU.FI/TIETOA- MEISTA/JULKAISUT/VALVONTAOHJEET • Valvonta yleisesti (valvontaohje) • Fyysisen väkivallan ja sen uhan valvonta • Kosteus- ja homevaurioiden valvonta • Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun valvonta • Työsuhdeasioiden valvonta • Työsyrjinnän valvonta • Ulkomaisen työvoiman valvonta • Työterveyshuollon järjestämisen valvonta • Psykososiaalisen kuormituksen valvonta • Vakavien työtapaturmien tutkinta • Kemiallisten tekijöiden valvonta • Toimivallan käyttö ja rikosasiasta ilmoittaminen poliisille • Ammattitautien ja muita työperäisiä sairauksia koskevien ilmoitusten käsittely
  17. 17. TYÖPAIKAN TERVEYDELLISTEN OLOSUHTEIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKAN 13.10.2014 Riitta Sauni
  18. 18. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VALVONTA • Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja järjestää työterveyshuoltolaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitetun työterveyshuollon (tth-laki 24 § 2 mom.) • Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto on tehnyt valtakunnallinen valvontaohjeen työterveyshuollon valvontaan
  19. 19. 19 Valvonnalla varmistetaan, että työnantaja on lainsäädännön edellyttämällä tavalla • järjestänyt työterveyshuollon, • toteuttanut työterveyshuollon ja • toiminut yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa.
  20. 20. VALVOTTAVAT SÄÄNNÖKSET • Työterveyshuoltolaki (1383/2001) o luku 2, 4 - 10 a § työnantajan velvollisuudet ja o luku 3, 11 - 13 § työterveyshuollon yleisperiaatteet, toteuttaminen ja sisältö. • Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) • Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). • Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) • Laki laivaväen lääkärintarkastuksista (1171/2010) 20
  21. 21. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VALVONTA • Työsuojeluvalvontaa tehdään viranomaisen suunnitelmien perusteella (viranomaisaloitteinen valvonta) tai asiakkaan aloitteesta (asiakasaloitteinen valvonta). • Työterveyshuollon järjestämisen valvonta on pääosin viranomaisaloitteista. • Valvonta kohdistetaan työnantajan velvollisuuteen järjestää ja toteuttaa lakisääteinen työterveyshuolto. • Työsuojeluviranomainen ei valvo työterveyshuollon palveluntarjoajaa. 21
  22. 22. MITÄ VALVONNASSA KÄSITELLÄÄN? • Valvonnassa käsitellään työnantajan velvollisuuksia liittyen ➢työterveyshuoltosopimukseen, ➢työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen, ➢työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, ➢terveystarkastuksiin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä ➢työterveysyhteistyöhön. 22
  23. 23. ONKO TTH JÄRJESTETTY KAIKILLE TYÖNTEKIJÖILLE? • Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki ne työntekijät, joita myös työturvallisuuslaki koskee (TtervHL 2 §). • Soveltamisalaan kuuluvat siten myös mm. vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät, osa-aikaiset työntekijät, lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, työharjoittelijat sekä ase- tai siviilipalvelusta suorittavat. • Työnantajan on myös tietyissä työterveyshuoltolain 2 §:ssä mainituissa tapauksissa järjestettävä työterveyshuollon palvelut irtisanotulle työntekijälle. 23
  24. 24. ONKO TYÖKYVYN TUKI JÄRJESTETTY? • Työnantajan järjestettäväksi säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu myös hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti, että työterveysyhteistyössä on sovittu toimintakäytäntö työkyvyn ylläpitämiseksi (työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöt). • Työnantajan on seurattava työntekijöidensä työkykyä ja työkyvyn vaarantuessa annettava varhaista tukea yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on palauttaa työntekijän työkyky ja ehkäistä työkyvyttömyys. 24
  25. 25. MITKÄ DOKUMENTIT PITÄÄ OLLA? • Tarkastuksella pyydetään nähtäväksi sopimus työterveyshuollon järjestämisestä, työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. • Työsuojelutarkastajalla on tarvittaessa mahdollisuus saada nähtäväksi myös työterveyshuoltolain 18 §:ssä määritelty työterveyslääkärin tekemä lausunto erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtyjen terveystarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista. • Työterveyshuollossa tulee korostua työkykyä ja terveyttä ylläpitävä ennalta ehkäisevä toiminta. Tarkastaja varmistaa, että työterveyshuoltosopimus on olemassa, ajan tasalla ja kaikkien työntekijöiden nähtävillä. 25
  26. 26. ETÄPALVELUT JA VALVONTA • Työterveyshuollon palvelut voidaan joissain määrin toteuttaa etäpalveluna. • Etäpalveluilla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian avulla toteutettuja palveluita tilanteissa, joissa työterveyshuollon ammattilainen ja työntekijä, työnantaja tai yrittäjä sijaitsevat eri paikoissa ja vaihtavat tietoja teksti-, ääni- tai kuvatiedostoina tai videovälitteisen internetyhteyden avulla. • Työterveyshuollon neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeen siitä, miten ja millä kriteereillä ehkäiseviä etäpalveluja työterveyshuollossa voidaan antaa. • Etäpalvelun järjestämisestä tulee sopia kirjallisesti ja suostumus etäpalveluun tulee kirjata työterveyshuollon asiakirjoihin. 26
  27. 27. • Sekä työturvallisuuslaki että työterveyshuoltolaki käsittelevät työolojen vaaratekijöiden selvittämistä ja arviointia. • Työnantajan vastuulla on vaarojen selvittäminen ja arviointi (TTurvL 10 §). • Työterveyshuolto laatii työpaikkaselvityksen ja arvioi vaarojen ja riskitekijöiden terveydellisen merkityksen (TtervHL 12 §) hyödyntäen työnantajan omaa riskinarviointia (VnA 708/2013 6 §). 27 TYÖPAIKKASELVITYS
  28. 28. RISKINARVIOINTI ON TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUS • Työturvallisuuslain 10 §:n mukaisesti työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. • Mikäli työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. • Työterveyshuolto on työpaikoille luonteva asiantuntija lakisääteisen asemansa perusteella. 28
  29. 29. VELVOITTEET TYÖNANTAJALLE • Kehotus annetaan, jos säännösten vastaisesta olotilasta johtuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. • Toimintaohje annetaan vähäisen tai yksittäisen puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamiseksi. • Kehotuksessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa työnantajan on saatettava olotila säännösten mukaiseksi 29
  30. 30. Asioita, joista voidaan antaa kehotus ovat esimerkiksi: • työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa • työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä • työpaikkaselvitystä ei ole tehty tai se ei ole ajan tasalla työpaikalla, jossa on erityinen terveydellinen riski 30
  31. 31. Toimintaohje tulee yllä mainittujen epäkohtien osalta kysymykseen silloin, kun lainvastainen olotila arvioidaan vähäiseksi. Lisäksi toimintaohje annetaan yleensä esimerkiksi, jos: • työpaikkaselvitystä ei ole tehty • työpaikkaselvitys ei ole ajan tasalla • työterveyshuoltosopimus ja/tai työterveyshuollon työpaikkaselvitys ei ole työntekijöiden nähtävillä • työterveyshuollon toimintasuunnitelma puuttuu • työnantaja ei ole ilmoittanut yli kuukauden sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon • työnantaja ei ole järjestänyt työntekijän työssä selviytymisen seurantaa ja edistämistä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita käyttäen • työnantaja ei ole selvittänyt työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä, jotta työterveyshuolto voi laatia työkyvyn arviointia ja työssäjatkamisen mahdollisuuksia koskevan lausunnon (ns. 90 päivän lausunto)31
  32. 32. Tps velvoitteita yhteensä Yhteensä noin 18 730 velvoitetta koskien työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, joista • 18021 toimintaohjetta • 672 kehotusta • 18 velvoittavaa päätöstä Kehotuksia 2.11.201832 VELVOITTEITA TYÖNANTAJILLE TYÖTERVEYS- HUOLLON TYÖPAIKKASELVITYSTEN LAIMIN- LYÖNNEISTÄ.TIEDOT VERASTA AJALTA 1.1.2011 - 5.4.2017 0 100 200 300 400 500 600 700 tth tps terv.tark.(MAT) tth järjestäminen 672 250 52 Riitta Sauni
  33. 33. TYÖPAIKKASELVITYKSET 2014-2018 • Käyty 101 389 valvontakohteessa • 13%:ssa tps ei ollut kattavasti tehty • Reilussa 13%:ssa se ei ollut ajan tasalla • 9%:ssa psykososiaalisten tekijöiden arviointi ei ollut osana tps:tä 33
  34. 34. LAKISÄÄTEISTEN TERVEYSTARKASTUSTEN TOTEUTUMINEN, TYÖSUOJELUVALVONNAN NÄKÖKULMA Toimiala Tarkastuksia, joissa selvitetty, onko terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehty Korjattavaa (annettu toimintaohje tai kehotus) Yhteensä v. 2011-2017 23 303 5,7% Rakentaminen 2781 13% Majoitus- ja ravitsemus 1924 7,5% Hallinto- ja tukipalvelut 1242 9% (vuokratyö 22%) Riitta Sauni
  35. 35. 15.1.2014 LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELU- YHTEISTOIMINNASTA 44/2006 • Jos lääkäri perustellusti epäilee ammattitautilaissa (1343/1988) tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä tehtävä salassapitosäännösten estämättä asiasta ilmoitus aluehallintovirastolle. (22.12.2009/1564) => AMMATTITAUTI-ILMOITUS
  36. 36. AMMATTITAUTIEN KOHTAAMINEN AVI- JA TVK- AINEISTOISSA 2008-2010 2.11.2018 Riitta Sauni36
  37. 37. Lisätietoja: Riitta Sauni Sähköposti: etunimi.sukunimi@stm.fi Sosiaali ja terveysministeriö KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!

×