Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

TYP Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

126 views

Published on

Perjantai-meeting 20.9.2019
Johannes Hirvelä, kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

TYP Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

  1. 1. TYP Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Johannes Hirvelä, kehittämispäällikkö Helsingin kaupunki
  2. 2. Mikä on TYP? • Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on TE- toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita, jotka tarvitsevat eri palveluiden yhteensovittamista. • Tavoitteena on auttaa asiakasta pääsemään työhön, koulutukseen tai muuhun hänen palvelutarpeensa mukaiseen palveluun sekä edistää yksilöllisesti asiakkaan työkykyisyyttä ja työllistymistä. • TYP kartoittaa asiakkaan palvelutarpeet ja tarjoaa niiden mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja.
  3. 3. Mikä on TYP? • Toimintaa säätelee laki monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014). • Lainsäädännön keskeisinä tavoitteina vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, nostaa työllisyysastetta, pidentää työuria sekä turvata pitkäaikaistyöttömien palvelut kuntien ja valtion yhteistyötä syventämällä • TE-toimisto, kunnat ja Kela osoittavat TYP-toimipisteisiin palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä. Helsingin TYP:ssä työskentelee TE-asiantuntijoita, uraohjaajia, sosiaalialan työntekijöitä, Kelan työkykyneuvojia, psykologeja, opinto-ohjaajia ja työterveyshoitajia. • TYP tarjoaa työnhakijalle palveluja yhden luukun periaatteella. Palvelu on tarjolla jokaisen TE-toimiston alueella ja kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Yhteensä Suomessa toimii 33 erikokoista alueellista TYP-verkostoa. 3
  4. 4. Asiakkaan ohjautuminen TYP:iin • Ohjaus TYP:iin tapahtuu pääosin TE-toimistojen kautta, mutta myös kunta tai KELA voivat ohjata. • Työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää palvelujen yhteensovittamista. • Palvelujen yhteensovittamisen tarve arvioidaan kun: 1) Työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella, 2) täyttänyt 25 vuotta ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; tai 3) alle 25-vuotias ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. 4
  5. 5. Asiakkuuden eteneminen TYP:ssä 5 Lähde: ELY-keskus 2019. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) palvelumuotoilun loppuraportti
  6. 6. Palvelutarpeen selvittäminen: Kartoitusjakso • Ensimmäiseksi työtön arvioi ja kartoittaa yhdessä TE-toimiston, kunnan ja tarvittaessa KELA:n työntekijöiden kanssa palvelutarpeensa työllistymisen edistämiseksi. • Kartoitus tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut ja siinä selvitetään työttömän ammatillinen osaaminen sekä työllistymiseen vaikuttava sosiaalinen tilanne, terveydentila ja työ- ja toimintakyky. • Kartoitusjaksoon sisältyy ohjausta, jonka tavoitteena on motivoida ja sitouttaa työtön työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisiin palveluihin. 6
  7. 7. Palveluiden yhteensovittaminen yksilölliseksi kokonaisuudeksi: Monialainen työllistymissuunnitelma • Kartoitusjakson aikana laaditaan yhdessä monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. • TE-toimiston ja kunnan on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista. • Jos työttömän palvelutarve edellyttää KELA:n tarjoamia kuntoutuspalveluja, KELA osallistuu suunnitelman laatimiseen, seurantaan ja tarkistamiseen. 7
  8. 8. Työllistymisen tuki tai muun pitkäkestoisen ratkaisun löytäminen, esimerkkejä palveluista Kunta: • Terveystarkastus ja terveysneuvonta • Työkykyselvitys • Kuntouttava työtoiminta • Palkkatuettu työ kunnan palveluksessa (ml. velvoitetyöllistäminen) • Lyhyt- ja korttikoulutukset, tutkintoon johtava koulutus, tutkinnon osat • Rekrytoinnin taloudellinen tuki työnantajalle (esim. Helsinki-lisä) TE-toimisto: • Palkkatuki • Omaehtoinen koulutus, ammatillinen työvoimakoulutus • Työkokeilu KELA: • Ammatillinen kuntoutus 8
  9. 9. Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan liittyvät velvollisuudet • Työtön on velvollinen osallistumaan monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin. • Velvollisuuksien laiminlyönti vaikuttaa työttömän oikeuteen saada työttömyysetuutta ja toimeentulotukea. 9
  10. 10. Monialaisen yhteispalvelun päättyminen • Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu päättyy, kun työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteisen arvion mukaan työttömällä ei ole enää monialaisen yhteispalvelun tarvetta. • Helsingin TYP:ssä tavoitteena on, että vuonna 2019 asiakkuuksista 35% (yli 30-vuotiaat) ja 45% (alle 30-vuotiaat) päättyy työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, tutkintoon johtavaan koulutukseen tai eläkeratkaisuun. 10
  11. 11. Monialainen yhteistyö • TYP kokoaa asiakkaan palvelutarpeen edellyttämät palvelut yksilölliseksi kokonaisuudeksi (esim. osaamisen kehittämisen, terveydenhuollon tai ammatillisen kuntoutuksen palvelut). • Asiakkaan hyväksi tehtävän monialaisen verkostotyön koordinointi on vaativaa ja aikaa vievää, mutta se on usein välttämätöntä hänen työllistymisensä edistämiseksi. • Verkostojen hallinta sekä alueen työmarkkinoiden ja palvelutarjonnan tuntemus vaatii asiakkaan omatyöntekijältä paljon asiantuntemusta, lisäksi omaa työtä koskeva yleis- ja erityislainsäädäntö on tunnettava tarkoin 11
  12. 12. Näkökulmia yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa • Terveydenhuollon ja lääkäreiden merkitys monialaisessa yhteistyössä ja työttömien terveyden edistämisessä on suuri. • Esimerkiksi ammatilliseen kuntoutukseen pääsy riippuu siitä, että työttömän henkilön työkyky on arvioitu heikentyneeksi tarpeeksi kattavasti ja riittävän pitkältä ajalta (B-lausunnot, perustelut kuntoutuksen tarpeelle). • Edellyttää perusterveydenhuollon lääkäriltä riittävää ymmärrystä työttömän yksilöllisestä tilanteesta ja kuntoutusprosessin kulusta. • TYP:n sosiaalialan työntekijöitä ja työterveyshoitajia voi konsultoida ja erilaisia verkostotapaamisia järjestää. • Lääkärin vastaanotolla olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös vuorovaikutuksen laatuun (kiireetön läsnäolo). 12
  13. 13. Näkökulmia yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa: Helsingissä ilmenneitä haasteita • Sairauslomaa ei usein kirjoiteta työttömälle  työkyvyttömyysjaksot tulee tehdä näkyviksi myös työttömällä • B-lausunnon saaminen voi kestää varsin kauan: asiakkaan tilanne mutkistuu tai ei edisty odotusajalla • Asiakkaalle kirjoitettu B-lausunto osoittautuu Kelan näkökulmasta puutteelliseksi • esim. toimintakyvyn arvioimiseksi tehty tilankuvaus riittämätön, ennustetta tai hoitosuunnitelmaa ei ole kuvattu jne. • Biomedikaalinen fokus ei saisi syrjäyttää psykososiaalista näkökulmaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (ICF toimivaksi havaittu viitekehys) • Verkostotyötä ei hyödynnetä tarpeeksi (yhteistyön aloitus tulee yleensä TYPistä, harvoin hoitotaholta). • Kieli ja käsitteistö eivät ole aina yhteisiä 13
  14. 14. Näkökulmia yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa: Helsingissä ilmenneitä haasteita • Ammatillisesta kuntoutuksen tuntemus perusterveydenhuollossa harvoin riittävää. • Tiedollista haastetta lisää suomalaisen kuntoutusjärjestelmän pirstaleisuus ja vaikeaselkoisuus aihepiiriin vihkiytymättömälle • Lääkäreitä vaikea tavoittaa ja lääkärin mahdollisuudet kiinnipitävään työotteeseen suhteessa asiakkaaseen vähäiset. • Terveydenhuollon palveluprosessi toisinaan hidas, aikoja vaikea saada • Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa ei saa helposti. • Tiuhaan vaihtuva henkilökunta, terveydenhuollon organisaatiomuutokset. • Ajanvaraukset lyhyitä, eivät aina riitä vaikeasti selvitettävien kuntoutusasioiden hoitoon • asiakas saattaa myös olla arka kertomaan tilanteestaan 14
  15. 15. Näkökulmia yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa: Helsingissä havaittuja onnistumistekijöitä • TYP:n ja terveydenhuollon tiivis verkostoyhteistyö yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi asiakkaan tilanteesta ja palveluista, joista tämä hyötyy • TYP-asiakkuuden aikana kerättyjen tietojen hyödyntäminen terveydenhuollossa: TYP-terveydenhoitaja voi viedä etukäteistietoa asiakkaasta Pegasokseen tai muuhun potilastietojärjestelmään, lääkärille hyödyllisiä näkökulmia B-lausuntoon. • Selvennetään käsitteistöä, jotta puhutaan samoista asioista • esim. sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, ammatillinen kuntoutus • esim. toimintakyky, työkyky, työkyvyttömyys, osatyökykyisyys, vaikeasti työllistyvä / heikossa työmarkkina-asemassa oleva • TYP-verkoston hyödyntäminen: lääkärit voivat rohkeasti olla yhteydessä TYP:ssä toimiviin Kelan työkykyneuvojiin 15
  16. 16. Näkökulmia yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa: Helsingissä havaittuja onnistumistekijöitä • Varmistetaan, että suunnitelmat TYP:ssä ovat yhteneviä terveydenhuollon suunnitelmien kanssa; voi laatia yhdessä. • Kuntoutusosaamisen varmistaminen perusterveydenhuollossa • Yhteistyön kehittäminen tapauksissa, joissa asiakas ei ole vielä kuntoutettavissa, esimerkiksi jos viitteitä akuutista päihdeongelmasta. • Lääkärien täydennyskoulutukseen voisi sisältyä perehtymistä TYP- ja muuhun monialaiseen työhön sekä siihen, miten asiakkaan toimijuutta vahvistetaan häntä koskevissa asioissa. • Muistetaan, että pelkkä lääkitys ei kuntouta. • Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestämistä koskeva lakimuutos (KKRL 7a7 a §) on parantanut alle 30-vuotiaiden kuntoutusmahdollisuuksia 1.1.2019 alkaen 16
  17. 17. Kirjallisuutta • Saikku, P. 2018. Hallinnan rajoilla - Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233917 • Saikku, P., Rajavaara, M., Seppälä U. 2017. Monialainen yhteistyö paikallisessa työllisyyden hallinnassa: Integroiva kirjallisuuskatsaus. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/229018/Raportteja7.pdf?sequence=1 • Kerätär, R. 2016. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210865.pdf • Kurvinen, A., Jolkkonen, A. Lemponen, V. Ylhäinen, M. 2019. Pitkäaikaistyöttömissä on työvoimapotentiaalia. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-400-6 • Oivo, T., Kerätär, R. 2018. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3997-4 • Lappalainen, K. 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – Painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2452-0/urn_isbn_978-952-61-2452-0.pdf 17
  18. 18. 18 Kiitos!

×