Työnantajien näkemyksiä työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista

772 views

Published on

Jan Schugk, ylilääkäri, EK @perjantaimeeting 13.12.2013

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
772
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Työnantajien näkemyksiä työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista

  1. 1. Työnantajien näkemyksiä työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista Työterveyslaitos 13.12.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  2. 2. Työterveyshuollon haasteita nyt ja tulevaisuudessa • Painopiste työkyvyn ylläpitämiseen, palauttamiseen sekä jäljellä olevan työkyvyn arviointiin ja käyttämiseen • Laatu- ja seurantajärjestelmät – Sattumanvaraisuudesta suunnitelmallisuuteen • Vaikuttavuuden osoittaminen – Voivatko panostukset työterveyshuoltoon jopa lisätä sairauspoissaoloja? • Työterveyshuollon rahoitus – THL:n aloite: työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä, rahoitusta kanavoidaan perusterveydenhuoltoon • Suhde perusterveydenhuoltoon ja muuhun terveydenhuoltoon laajemmin – Työterveyshuollon painopiste, sairaanhoidon laajuus?
  3. 3. Terveys 2011: terveys kehittynyt myönteisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012
  4. 4. Terveys 2011: työkyky kohentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012
  5. 5. Työhönsä tyytyväisten osuus korkealla tasolla • Työhönsä tyytyväisten osuus on pysynyt korkeana – 2009: 86 % – 2012: 86 % • Työntekijät kokevat johdon olevan yhä kiinnostuneempi henkilöstön hyvinvoinnista ja valtaosa pitää työpaikan päätöksenteon menettelytapoja oikeudenmukaisina • Työtovereiden välejä piti työpaikallaan hyvinä tai erittäin hyvinä 86 % kaikista työntekijöistä • 74 % vähintään 45-vuotiaista työssäkäyvistä on valmis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen Työterveyslaitos: Työ ja terveys Suomessa 2012
  6. 6. Sairauspoissaolot Pohjoismaissa 1988 - 2011 12,0 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Ruotsi Suomi Tanska Norja 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Pohjoismaiset työnantajakeskusjärjestöt. Tiedot koskevat kaikissa pohjoismaissa keskusjärjestöjen jäsenyritysten koko henkilöstöä. Suomen ja Ruotsin poissaoloprosentit ovat vertailukelpoisia ja ne on laskettu teoreettisesta työajasta, johon sisältyvät myös vuosilomat. Norjassa ja Tanskassa
  7. 7. Työterveyshuollon kustannukset kasvussa Vuonna 2011 työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat yhteensä 684,2 miljoonaa euroa. Korvauksia maksettiin työnantajille 303,1 miljoonaa euroa ( 44,3 %). Lähde: Kelan työterveyshuoltotilasto, 2012 7
  8. 8. Työterveyshuollon keskimääräiset korvaukset työterveyshuollon piirissä olevaa kohti Lähde: Kelan työterveyshuoltotilasto, 2012
  9. 9. Toimivaa työterveysyhteistyötä • Työterveyshuollon sisältö (palvelusopimus) määritellään työpaikan tarpeiden perusteella • Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan työpaikan tarpeista lähtien – työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyönä • Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat sopineet käytännöistä, joilla toteutetaan työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea – Käytännöt dokumentoitu ja kaikkien osapuolten tiedossa – Avoin kommunikaatio ongelmatilanteissa
  10. 10. Perehtyneisyyttä ja palveluhenkeä • Syvä perehtyminen asiakasorganisaatioon • Hyvä ja tasainen työn laatu, laadun seuranta • Erityisosaamisalueet • Laaja osaaminen työterveyshuollon/lääketieteen lisäksi – organisaation toimialaan liittyvä osaaminen – organisaatioiden ja työn kehittäminen – työelämätuntemus, lainsäädäntö, sosiaalivakuutusjärjestelmä • Esiintymis- ja viestintätaidot • Kyky pitää kokonaisuus hallussa ja koordinoida monen toimijan yhteistyötä
  11. 11. Sairaanhoito • Fokusoinnin ongelma – palvellaanko kaikkia yhtälailla vai priorisoidaanko tapaukset, joissa työkyky on uhattuna? • Miten rajata palvelun laajuus oikein? – laadukasta ja asiallista toimintaa, mutta ei ”ylihoitoa”, turhaa luksusta tai varmuuden maksimointia – kroonisten sairauksien (esim. II tyypin diabetes) hoito, missä onnistuu parhaiten? • Työnjako työterveyslääkärien, -hoitajien ja muiden työterveyshuollon ammattilaisten välillä – Case manager –lähestymistapa vaativiin tapauksiin • Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus – hoitamista vai hoitelua? – miten hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan?
  12. 12. Sairauspoissaolojen hallinta • Lyhyet sairauspoissaolot – merkitys työnantajalle vaihtelee riippuen toimialasta ja työn laadusta – vaihtoehtojen hakeminen täydelle työkyvyttömyydelle, vuoropuhelu työpaikan kanssa, kyky haastaa valmiit näkemykset – seurantajärjestelmät paljon/toistuvasti poissaolevien tunnistamiseksi – puheeksiottomekanismit, vastuuhenkilöt työpaikalla ja tth:ssa • Pitkät sairauspoissaolot – ajantasaiset ja kattavat seurantajärjestelmät – töihin paluun valmistelu, osatyökykyisyyden arviointi – vaihtoehtojen hakeminen jonotuksesta tai osatyökykyisyydestä johtuville poissaoloille
  13. 13. Työkyvyttömyyseläkkeiden hallinta • Työpaikan koko vaikuttaa sen intresseihin • Työkyvyttömyyseläkeriskien hallinta – – – – – – tunnistaminen riittävän tutkimuksen ja hoidon järjestäminen jäljellä olevan työkyvyn arviointi vaihtoehtoiset työtehtävät, uudelleensijoittaminen oikea-aikainen ja vaikuttava kuntoutus vastuuhenkilöt • Aikaa kannattaa ja pitää varata runsaasti yksittäiseen tapaukseen silloin kun pysyvän työkyvyttömyyden riski on suuri • Tiivis yhteistyö eläkevakuutusyhtiöiden kanssa
  14. 14. Mittarit ja raportointi • Suorite- ja kustannusraportit • mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää • Työhyvinvointiraportit • • • • • • sairauspoissaolot vastaanotolla käyntisyyt työkyvyttömyyseläkkeet terveystarkastusten tulokset, riskiprofiili kyselyiden tulokset Työkykyriskitapaukset • hoito- ja kuntoutusprosessien toteutuminen • Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuus • ennalta yhdessä sovitut mittarit vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
  15. 15. Työterveyshuollon johtaminen yhdessä • Kumppanuuspohjainen toiminta • Yhteinen ohjausryhmä • Yrityksen johdolle viestiminen > selkeät viestit/ehdotukset • lukuja argumenttien tueksi • Tiedottaminen henkilöstölle • • viestintäosaaminen parhaat keinot tavoittamiseen (intranet, sähköposti, henkilöstölehdet, ilmoitustaulut...) • Muutosten viestiminen • • huomioitavia: toimintayksiköt, henkilöstöhallinto, työsuojelu, luottamusmiehet jne. työpaikan on viestittävä aktiivisesti tiedossa olevia muutoksia työterveyshuoltoon
  16. 16. Työterveyshuollon palvelusopimus • Asiakasorganisaation tarpeiden mukaan räätälöity – pohjautuu organisaation, siellä tehtävien töiden ja niihin liittyvien vaarojen ja terveys- sekä työkykyriskien tuntemiseen • Tarpeeksi yksityiskohtainen mutta samalla joustava – puitesopimus, palvelusopimus, liitteet – riittävän tarkka kuvaus siitä, mitä sisältää, mitä ei • Huomioitava asiakasorganisaation vaatimukset sopimuksen puitteiden osalta – yhteinen työpaikka, kuka tekee, kuka maksaa? – työterveyshuollon palveluntuottajaverkoston hallinta jos toimintaa paikkakunnilla, joilla palveluntuottajalla ei ole omaa toimintaa
  17. 17. Palveluiden hinnoittelu ja laskutus • Selkeä ja tavoitteita tukeva hinnoittelu – läpinäkyvyys – kannustimet niin yksittäisten työterveysammattilaisten kuin palveluntuottajan osalta – vaihtoehdot suoritepohjaiselle hinnoittelulle – yleis/perusmaksun taso? Palvelumaksut? • Kustannustehokkuus – perusteltu tutkimus ja hoito, optimaalinen ja ripeä diagnoosiin pääsy – asiakkaiden/potilaiden ajankäyttö > sairauspoissaolot ovat usein kallein osa hoitoa • Alihankinnan ja kauttalaskutuksen hallinta

×