Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työnmuokkauksen keinot työterveyshuollossa

123 views

Published on

Perjantai-meeting 31.8.2018
Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija ja Sanna Selinheimo, psykologi, Työterveyslaitos

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työnmuokkauksen keinot työterveyshuollossa

  1. 1. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 1
  2. 2. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 2 Rahoittajat: sosiaali-ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos
  3. 3. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 3 • Mattila-Holappa P, Selinheimo S, Valtanen E, Vilén J, Sauni R, Vastamäki J (2018). Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Työterveyslaitos, Helsinki. http://www.julkari.fi/handle/10024/136021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-777-4 • Selinheimo S, Mattila-Holappa P, Valtanen E, Vilén J, Sauni R, Vastamäki J (2018). Työn muokkaus mielenterveyden häiriössä. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Työhön paluun tuki. 17.7.2018 ed. http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/ttk00124: Kustannus Oy Duodecim 2018 Julkaisut aiheesta:
  4. 4. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 4 • Vuonna 2015 Kela maksoi sairauspäivärahakorvauksia yhteensä 15 miljoonasta päivästä. Näistä päivistä joka neljäs johtui mielenterveyden häiriöstä (Kela). • Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä 152 900 henkilöä. Näistä eläkkeistä 42 % johtui mielenterveyden häiriöstä. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista (Kela + työeläkejärjestelmä) noin puolet on eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi. • Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisen sairauden perusteella (ETK). Keitä tämä koskee:
  5. 5. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 5 • Mielenterveyden häiriöt ovat nopeimmin kasvava pitkiä poissaoloja aiheuttava sairausryhmä. • Mielenterveyden häiriöistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet kasvavat erityisesti alle 30- vuotiaiden joukossa. Työhön paluu mielenterveyden häiriön jälkeen on yleinen tapahtuma työpaikoilla. Parhaimmillaan työn muokkaus on varhaisen tuen keino ja ehkäisee sairausloman tarvetta. Mielenterveyden häiriöt työelämässä
  6. 6. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 6 • Laaja kokonaisuus vaikeusasteeltaan ja yleisyydeltään erilaisia sairauksia. • Masennus on yleisin yksittäinen työkyvyttömyyden syy Suomessa. • Ahdistuneisuushäiriöt ovat toinen suhteellisen yleinen sairausryhmä työikäisillä. • Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, mutta se voi johtaa sairastumiseen tai ilmetä yhtä aikaa sairauden kanssa. • Harvinaisempia työkykyyn vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoottiset häiriöt. Mielenterveyden häiriöt
  7. 7. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 7 • kognitiivisissa toiminnoissa (tiedonkäsittelyssä ja ajattelussa), myös ns. masennuksen jäännösoireet (Trivedi & Greer JAD 2014, Airaksinen ym. JAD 2006) • sosiaalisessa toimintakyvyssä • mielialassa ja energiatasossa. • Lääkitys voi joissain tapauksissa vaikuttaa työkyykyyn. • Toipuminen tapahtuu pidemmän ajan kuluessa. • Aina mielenterveyden häiriö ei näy työpaikalla mitenkään. Mielenterveyden häiriöiden vaikutukset työkykyyn voivat näkyä esimerkiksi:
  8. 8. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 8 • Työn muokkauksella tarkoitetaan työn sovittamista työkykyä vastaavaksi. • Tavoitteena on työn jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta. • Työn muokkauksesta on paljon kokemusta ja tutkimusnäyttöä fyysisiin rajoitteisiin liittyen. • Mielenterveyden häiriöihin liittyen laadukasta tutkimusta työn muokkauksesta on vähän (Johansson et al. 2006: muokkaus nopeutti sairauslomalta paluuta). • Isoilla työpaikoilla on omia järjestelmiä (esim. Oulun työkykyjohtamisen hanke, Juvonen-Posti ym. ) • Sairausloman pitkittyminen on riski. Työn muokkaus
  9. 9. Työn muokkaus käytännössä: 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 9 • Pieniä tai suurempia muutoksia työntekijän omassa työssä. • Työn vaihtamista tai tehtävänkuvan muutosta organisaation sisällä. • Työnantajan vaihtamista. • Palkan tai sen osan korvautuminen (määräajaksi) kuntoutusetuudella: osasairauspäiväraha, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeiluun liittyvä rahoitus. Työn muokkaus voi tarkoittaa: Työn muokkaukseen voi liittyä: Työt ovat hyvin erilaisia (esim. työn itsenäisyys, vaikutus muiden työhön, pakkotahtisuus, asiakaspalvelutehtävät) sen suhteen, millaiset muokkauksen keinot ovat mahdollisia. Huomioitavaa: Turvallisuuskriittiset alat, vastuu muiden turvallisuudesta, lasten tai haavoittuvassa asemassa olevien kanssa työskentely.
  10. 10. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 10 Työn muokkaus yhteistyössä
  11. 11. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 11 • Työntekijältä • Työterveyshuollolta • Esimieheltä • Myös työkaverit voivat tunnistaa työntekijän tehtävissä suoriutumisen vaikeuden Aloite työn muokkaukseen voi tulla
  12. 12. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 12 • Ei perustu diagnoosiin vaan työn ja terveyden rajapinnassa ilmeneviin haasteisiin työkyvyn kannalta • Työn muokkauksen edellytyksenä on, että tunnistetaan ne työn piirteet, jotka aiheuttavat työntekijässä (sairauden vuoksi) kuormittuneisuutta ja puututaan niihin tekemällä konkreettisia muutoksia työssä. • Työ- ja toimintakyvyn arvio, psykologin ja neuropsykologin tutkimukset antavat tietoa. • Tärkeää että työntekijä itse tunnistaa kuormittavat tilanteet. Työn muokkauksen lähtökohtia
  13. 13. Eri toimijoiden roolit • Työterveyshuolto • Työkuormituksen arviointi, työ(kuormituksen) ja terveyden välisen suhteen hallinta, työkyvyn arvio, prosessin koordinointi • Lähiesimies, HR • Puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen • Käytännön järjestelyt, tiedottaminen työyhteisölle sovitusti • Tuki ja seuranta • Työntekijä • Aktiivisuus, kokemusten kertominen, avun pyytäminen • Työyhteisö • Tuki, puheeksi ottaminen Työn muokkauksesta voidaan sopia työterveysneuvottelussa. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 13
  14. 14. 1431.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi
  15. 15. Työkyky- tai kuntoutustarpeen arvion merkitys • Paitsi työnantajalle ja työn muokkauksen prosessille, myös asiakkaalle arvio on merkityksellinen: • Se voi vaikuttaa hänen työuransa jatkumiseen ja mahdollisesti tuleviin vakuutusoikeudellisiin etuuksiin. • Parhaimmillaan arvio voi myös olla osa kuntouttavaa prosessia • Asiakkaan ymmärrys sairaudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kasvaa • Sen vuoksi arvioinnin tekoon on voitava valmistautua huolellisesti ja siihen on oltava riittävästi aikaa • Moniammatillisuus tukee onnistumista 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 15
  16. 16. Psykologin toteuttama arvio • Psyykkisen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvio • Psyykkisellä työkyvyllä tarkoitetaan työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen (kognitiivisten, emotionaalisten ja sosiaalisten), persoonallisuuden ja terveyden välistä suhdetta. • On tärkeää ymmärtää työkyvyttömyys ja kuntoutuminen prosessina: Henkilö voi esimerkiksi olla sairauteensa tai muuhun elämäntilannetekijään täysin sopeutunut tai vielä reaktiovaiheessa. • Prosessin vaihe vaikuttaa myös sen hetkiseen psyykkiseen työkykyyn ja kuntoutumisen mahdollisuuksiin. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 16
  17. 17. Psykologin toteuttama arvio: sisältö • Kognitiivinen suoriutuminen (ml kognitiivinen taso, erityispiirteet, suoriutumisen mahdollinen heikentyminen ja häiriöalttius), • mieliala, energisyys, työmotivaatio, persoonallisuus (erityisesti reagointi- ja toimintamallit, selviytymiskeinot ja joustavuus), • lisäksi selvitetään mahdolliset erityisvaikeudet Arvion toteuttaminen ja löydösten välittäminen asiakkaalle voi parhaimmillaan lisätä asiakkaan kykyä tarkastella omaa tilannetta ja lisätä toimijuutta sen suhteen. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 17
  18. 18. Työkyvyn arvio: synteesi • Työkyky on tilannesidonnainen ilmiö suhteessa tutkittavan työhön, työyhteisöön ja elämäntilanteeseen Työkyvyn arvion toteuttaminen ja löydösten välittäminen asiakkaalle voi parhaimmillaan toimia työkaluna kuntoutuksessa ja työn muokkauksen prosessissa. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 18
  19. 19. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 19 Yhden henkilön työn muokkaus vaikuttaa muiden työhön. Oikeudemukaisuuden totetutuminen? Kun työn vaativuus muuttuu, palkkakin laskee. Jääkö muutos pysyväksi? Työntekijän omaa motivaatiota ei aina ole. Sairaus itsessään voi vaikuttaa. Resurssit? Esim. tukea antavan henkilön toimenkuva. Työhön paluun oikea-aikaisuus toipumisen kannalta? Vaikeaa jos työsuhdetta ja työterveyshuoltoa ei ole. Työn muokkaus ei ole aina ihan yksinkertaista Muulle työyhteisölle viestiminen ja luottamuksellisuus Hoitotahon, työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö Onnistumisen kokemukset? Useat yritykset? Kuinka paljon haluan kertoa terveydestäni työpaikalla?
  20. 20. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 20 • Edellyttää työn kognitiivisten, sosiaalisten ja emotionaalisten kuormitustekijöiden tunnistamista • Vaikuttaako mielenterveyden häiriö spesifisti tiettyyn suoriutumisen osa-alueeseen vs kokonaisvaltainen kuormittuminen • Usein on mahdollista tunnistaa tilanteet, jotka laukaisevat sairauden oireet • Suoriutuminen palautuu portaittain Työn muokkaus
  21. 21. Case: terveydenhuollon työvuoro: useita potilaita, monenlaisia tehtäviä ja osatehtäviä 3.9.2018 © Työterveyslaitos | Aivotyö toimivaksi ™ | www.ttl.fi 21 LASTI-PO- LASTI-PO- LASTI-PO- LASTI-PO- LASTI-PO- LASTI-PO- LASTI-PO- TYÖVUORO ALKAA TYÖVUORO PÄÄTTYY PO- •Valmistautuminen •Tutustuminen tietoihin TI- •Toimenpide •Avustaminen •Ohjaaminen LAS •Sanelu •Kirjaaminen •Jatkotoimenpiteet TEHTÄVIÄ JA OSATEHTÄVIÄ HOITOTYÖSSÄ Kalakoski V, Käpykangas Sari, Valtonen T, Selinheimo S, Koivisto T, Paajanen T, Louhimo R, (2018). Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työtervetslaitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/13 6179, URN:ISBN:978-952-261-810-8
  22. 22. Työvuoro on useiden toisiinsa limittyvien tehtävien ja osatehtävien hoitamista PO- •Valmistautuminen •Tutustuminen tietoihin TI- •Toimenpide •Avustaminen •Ohjaaminen LAS •Sanelu •Kirjaaminen •Jatkotoimenpiteet 3.9.2018 © Työterveyslaitos | Aivotyö toimivaksi ™ | www.ttl.fi 22 PO- •Valmistautuminen •Tutustuminen tietoihin TI- •Toimenpide •Avustaminen •Ohjaaminen LAS •Sanelu •Kirjaaminen •Jatkotoimenpiteet PO- •Valmistautuminen •Tutustuminen tietoihin TI- •Toimenpide •Avustaminen •Ohjaaminen LAS •Sanelu •Kirjaaminen •Jatkotoimenpiteet Potilaan tarvitsemat toimenpiteet ja käynnin sekä etukäteen ja jälkikäteen hoidettavien tehtävien vaatima aika vaihtelee. Lisäksi on tehtäviä joille ei ole varattu ”vastaanottoaikaa” Tietotulvaa / Tehtävätulva Häiriöitä (keskeytyksiä, kuva- äänihäly) (Potilaan ja hoitohenkilökunnan näkökulma)
  23. 23. Yhteistyötä epälineaaristen toisiinsa limittyvien osatehtävien hoitamisessa 3.9.2018 © Työterveyslaitos | Aivotyö toimivaksi ™ | www.ttl.fi 23 PO- TI- LAS PO- TI- LAS PO- TI- LAS PO- TI- LAS PO- TI- LASPO- TI- LAS LAS LAS LAS LAS LAS PO-TI- TI- LAS PO- TI- TI- LAS LAS Muu hoito- ja tutkimushenkilökunta Konsultoiva lääkäri Lääkäri Hoitaja KESKEISIÄ HAVAINTOJA / ONGELMIA • Potilaan tilanteen hoitaminen sirpaloituu ja pitkittyy työvuoron aikana ja sen yli • Tutkimustulokset eivät ole valmiit, konsultointia ei ole saatavissa, lääkäri ei ole tavoitettavissa, jatkohoitopaikka ei heti löydy • Hoitoprosessin sirpaloituminen synnyttää työtä • Potilaan tilanteeseen joudutaan palaamaan useita kertoja -> tehtävänvaihtokustannus
  24. 24. Mitä case-esimerkki tarkoittaa työn muokkauksen kannalta? • Keskeytymis- ja jatkamisviive osa työtä • Tehtävät kuormitavat yksilön tiedonkäsittelyä multimodaalisesti 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 24 • Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat kykyihin siirtyä tehtävien välillä • Mihin työn piirteisiin voidaan vaikuttaa, jotta kuormitusta olisi vähemmän?
  25. 25. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 25 • Työaikaan liittyvässä muokkauksessa toisessa ääripäässä ovat kaikkia hyödyttävät joustot työajoissa, toisessa maksimaaliset joustot tilanteessa, jossa työntekijän työkyky on selkeästi alentunut. • Koko organisaation keskittymistä vaativa työaika samaan aikaan vs vain tiettyjä työvuoroja yksilölle • Työaikaan liittyvää työn muokkausta voidaan toteuttaa: • lyhentämällä kokonaistyöaikaa • lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin • työvuoroihin liittyvillä uudelleenjärjestelyillä • etätyöjärjestelyillä ja työajan joustoilla. Työajan muokkausmahdollisuudet
  26. 26. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 26 • työkokeilu • työhönvalmennus • työparin tuki tai tukihenkilö • tehtävänkuvan muutos / tehtävien vähentäminen • työn jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin esimiehen tai työkaverin avulla • mahdollisuus harjoitella sosiaalisia tilanteita vaikka oireita esiintyisikin • ylimääräiset tauot, mahdollisuus käyttää rentoutusmenetelmiä • musiikin kuuntelu kuulokkeista • lemmikkieläin työpaikalla? Työn muokkauksen keinoja:
  27. 27. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 27 Työskentelin sähköalan huoltotyössä Neuvotteluihin osallistuivat: • esimieheni, • henkilöstöpäällikkö • työsuojelu-valtuuutettu • työterveyslääkäri • työterveyshoitaja • työkaverini Sairausloma, työkokeilu, ei ensin onnistunut, työhönvalmennus, lyhennetty tyoaika, parityöskentely Väsymys, jatkuva tarkastaminen, huoli vapaa- ajalla Hakeuduin työterveys- huoltoon ja kerroin etten selviä työstäni Paluu normaaliin työaikaan, parityöskentely, ei päivystystä Case: sähköasentaja
  28. 28. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 28 • Yksilön tilannetta tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa tilanne, jossa työ on osaltaan vaikuttanut sairauden puhkeamiseen, esimerkiksi liiallisen kuormituksen ja uupumisen kautta. Tarvitaan yksilön tilanteen ratkaisun lisäksi laajempia toimia työpaikalla. • Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys psykososiaalisista kuormitustekijöistä tuo lisätietoa. Laajempi joukko voi olla riskissä
  29. 29. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 29 • Mitä ajatuksia heräsi? • Missä asioissa näkyy, että meidän työpaikallamme hyväksytään työkyvyn vaihtelu? • Millaisia merkkejä on siitä, että työkyvyn vaihtelua ei hyväksytä? • Omalla työpaikalla • Asiakasorganisaatiossa • Minkälaiset työn muokkauksen keinot olisivat omassa työssäsi mahdollisia? • Miten olisit itse valmis tukemaan työkaverin työn muokkausta? Yhteisesti pohdittavaksi:
  30. 30. 31.8.2018 © Työterveyslaitos | Pauliina Mattila-Holappa ja Sanna Selinheimo | www.ttl.fi 30
  31. 31. tyoterveyslaitos@tyoterveys @fioh Kiitos! Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi pauliina.matttila-holappa@ttl.fi sanna.selinheimo@ttl.fi

×