Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Paloalan terveystarkastukset

291 views

Published on

Perjantai-meeting 14.9.2018
Arja Uusitalo, ylilääkäri, Työterveyslaitos


Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Paloalan terveystarkastukset

  1. 1. Hyvinvointia työstä
  2. 2. Arja Uusitalo, Dos, LT, Ylilääkäri, TTL 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 2 Paloalan terveystarkastukset
  3. 3. Työkyky 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 3 Työkyvyn muodostuminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana on ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Sen lisäksi työkykyyn vaikuttavat myös työhön kohdistuvat asenteet ja ammattitaito. Ihmisen työkyky on siis monien asioiden summa. TELA
  4. 4. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 4
  5. 5. Palo- ja pelastusala 14.9.2018 AU5
  6. 6. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 6 Stressorit Yksilö SYYTEKIJÄT TILANNE TULOS KOGNITIIVISET INTERAKTIO
  7. 7. Pelastajalla • Oma terveys ja toimintakyky • Suoriutuminen työssä • Muiden, pelastettavien ja työkavereiden, terveys ja omaisuus 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 7
  8. 8. 14.9.2018 8 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi Griffin SC, ym. Inj Prev. 2016 Jun;22(3):181-8. Palomiehet, joilla on matalampi aerobinen kuntotaso (VO2max<43 mL/kg/min) ovat 2.2 x suuremmassa työtapaturmariskissä kuin hyväkuntoiset palomiehet VO2max>48 mL/kg/min. (Poplin ym. 2014)• Työturvallisuuskysymys ! • Työkyky ja toimintakyky kysymys! • Työtehokysymys! 1 MET:n parannus aerobisessa kunnossa vähentää tapaturmariskiä noin 15 % FYYSINEN KUNTOTASO: sis terveys, elintavat ja liikuntatottumukset
  9. 9. Ohjeet palo- ja pelastusalalla • Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 5/2016 Sisäinen turvallisuus • http://www.pelastustoimi.fi/ 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 9
  10. 10. Pelastustoimen tehtävät jaetaan neljään tasoon 1) Vaativiin tehtäviin pystyvät tekemään kaikkia pelastustoimen tehtäviä fyysisen toimintakyvyn ja terveydentilan osalta 2) Savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tehtäviä 3) Perustehtäviin  pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tai savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä 4) Muihin pelastustoimen tehtäviin (johtaminen, valistus, neuvonta, palotarkastus ja näihin rinnastettavat tehtävät) ei tarvitse suojautua paineilmahengityslaitteella 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 10
  11. 11. Vaativat tehtävät • tehtävät, joissa toiminta-aika on todennäköisesti pidentynyt vaikean etenemisen tai tilan laajuuden ja monimutkaisuuden takia, esitietojen ja tiedustelun perusteella toimintaympäristön hahmottaminen on vaikeaa tai mahdotonta ja tehtävän tauottaminen ei ole mahdollista. Vaativia tehtäviä ovat mm. edellä mainitut ehdot täyttävä savusukellus-, kemikaalisukellus tai vesipelastustehtävä sekä paineilmahengityslaitetta edellyttävä sammutustoiminta katolla. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 11
  12. 12. Savusukellustehtävä • toiminta-aika ei todennäköisesti ole pidentynyt ja savusukellusta edellyttävä tila on hahmotettavissa esitietojen ja tiedustelun perusteella. Tällaisia tilanteita ovat mm. huoneistopalot, joissa palo on yhdessä asuinhuoneistossa sekä raivaustehtävät. Näissä tehtävissä toiminnan tauottaminen tai keskeyttäminen on mahdollista nopeasti. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 12
  13. 13. Perustehtävä • paineilmahengityslaitteen käyttö on mahdollista mutta käyttäjä ei joudu välittömään hengenvaaraan, vaikka joutuisi lopettamaan paineilmahengityslaitteen käytön. Tällaisia tehtäviä ovat mm. sammutustehtävät, joissa ei edellytetä savusukellusta kuten liikenneonnettomuustilanteet, ihmisen pelastamistehtävät, ympäristöonnettomuustehtävät ja myrskyonnettomuustehtävät. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 13
  14. 14. Muut tehtävät • paineilmahengityslaitetta ei tarvitse käyttää lainkaan mm. erikoisajoneuvojen kuljettaminen, neuvonta- ja valistustehtävät, palotarkastustehtävät, johtamistehtävät sekä johtamisen tukitehtävät. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 14
  15. 15. Terveydentilan tutkiminen ja seuranta • Alalle pyrkivät - alkutarkastus • Tiukempi seula • Alalla olevat pelastajat • Määräaikaistarkastukset • Oireiden tai sairauden vuoksi tehdyt tarkastukset ja arvioinnit tilapäinen tai pysyvä toiminnan rajoite 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 15
  16. 16. Alkutarkastus • ennen koulutukseen osallistumista • suositellaan tehtäväksi keskitetysti alueittain • sisältää esitietohaastattelun, kliinisen lääkärintarkastuksen ja lääkärintarkastuksen yhteydessä tarpeellisiksi katsottavat lisätutkimukset • Lisäksi: päätoimiseen palomiehen virkaan tultaessa tai ennen savusukelluskurssille osallistumista on suositeltavaa tehdä spiroergometriatutkimus. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 16
  17. 17. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 17 AJOKORTIN TERVEYSVAATIMUKSET; NÄKÖ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY (20.12.06), ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti), liite III Tieliikennelaki (267/1981) 73a§ (113/2004), voimaan 01.09.2004 (ilmoitusvelvollisuus) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 STM Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ajoterveysasioissa koskevat soveltamisohjeet 08.12.2006 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys Komission direktiivi 2009/113/EY Ajokorttilaki 386/2011 17 ja 18§ (01.06.2011) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386 Ajokorttiasetus 845/1990 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900845 STM asetus ajoterveydestä 25.11.11 (voimaan 30.11.11) + perustelumuistio 21.11.11 Silmätautien erikoislääkärin todistus http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/stm_stm10/index.html Ajokykyyn vaikuttava Ajokorttiluvan Ajokorttiluvan sairaus, vamma tai vika terveysvaatimukset terveysvaatimukset Ryhmä 1 Ryhmä 2 NÄKÖ Näöntarkkuus * yhteisnäkö vähintään 0.5 * vähintään 0.8/0.1 * vain toista silmää käyttävällä * korjaavat linssit enintään +8 D vähintään 0.5 ja silmien tila jatkunut niin kauan, että on sopeutunut ainoastaan toisen silmän käyttämiseen Näkökenttä * yhteinen vaakasuora näkökenttä vähintään 120° * yhteinen vaakasuora näkökenttä vähintään 160° * vähintään 50° vasemmalle ja oikealle * vähintään 70° vasemmalle ja oikealle * vähintään 20° ylä- ja alasuuntaan * vähintään 30° ylä- ja alasuuntaan * EI: absoluuttisia puutoksia 20° säteellä * EI: absoluuttisia puutoksia 30° säteellä keskipisteestä keskipisteestä Huom! * jos näkökenttäpuutos neurologisesta syystä, neurologian erik.lääk. tutkittava Muuta * jos kaksoiskuvia * EI: merkittävästi heikentynyt kontrastinäkö tai menettänyt näön toisesta silmästä, (Pelli-Robson: logaritmiarvo <1.30) uusi arviointi aikaisintaan 6kk kuluttua + ajokoe * EI: kaksoiskuvia * jos toisen silmän näkökyky heikentynyt * EI: homonyymi/heteronyymi hemianopia tai olennaisesti (0.3 tai alle) quadrantanopia, neglect-ilmiö tai silmien aikaisempi yhteisnäkö menetetty, (kts STM soveltamisohjeet) uusi arviointi aikaisintaan 3 kk kuluttua + ajokoe * jos näkökyvyn heikkeneminen johtavassa silmässä, arvio aikaisintaan 6kk kuluttua Etenevä silmäsairaus * Ajoterveysvaatimusten täyttymistä arvioitava * Ajoterveysvaatimusten täyttymistä arvioitava (mm glaukooma, silmänpohjan ikä- säännöllisesti riittävän usein säännöllisesti riittävän usein rappeuma, diabeettinen retinopatia, retinitis pigmentosa) Suomen silmälääkäriyhdistys
  18. 18. Astma 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 18 Astmaan viittaavia oireita TAI spirometriassa/spiro- ergometriassa astmaepäily Aiemmin todettu astma, joka oireillut ≥7-vuotiaana Ei sovellu alalle koulutettavaksi Astma < 7 v., mutta myöhemmin oireeton. Keuhkolääkärin arvio: metakoliinialtistus ja muut tarvittavat tutkimukset. Ei astmaan sopivia löydöksiä Kohtalaisen voimakas/ voimakas supistumisherkkyys tai muita astmalle diagnostisia löydöksiä Soveltuu alalle koulutettavaksi Spirometriassa astmaan sopiva löydös TAI Spiroergometriassa astmareaktio (FEV1 lasku ≥15%) Valmisteilla oleva suositus, lähetetään julkaistavaksi Uusitalo ym.
  19. 19. Määräaikaistarkastus • Määräaikaistarkastukset suositellaan tehtäviksi • alle 40-vuotiaille pelastustoimintaan osallistuville henkilöille 1 - 3 vuoden välein • 40 - 50 -vuotiaille 1 - 2 vuoden välein ja • yli 50-vuotiaille vuoden välein 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 19
  20. 20. Yksilöllisesti kohdistettuja • ennen paluuta työhön pitkältä sairauslomalta (30, 60 tai 90 päivää) tai muun pitkän poissaolon jälkeen • esimiehen tai omasta aloitteesta • jos epäillään työkyvyn alentuneen • työterveyshuollon aloitteesta vastaanottokäynnin tai muun tarkastuksen yhteydessä • merkittävien henkisesti kuormittaneiden tapahtumien jälkeen (traumaattiset työtilanteet ja elämänmuutokset tai tapahtumat) • jos työntekijän fyysinen tai psyykkinen (myös kognitiivinen) toimintakyky on alentunut • jos henkilön painoindeksissä tapahtuu merkittävä muutos lyhyessä ajassa - muu yksilöllinen tarve 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 20
  21. 21. Sisältö • liikuntaelinten toimintakykyä ja kehonhallintaa: kl. status ja tasapaino • keuhkotoimintaa ja sydänterveyttä: spirometria bronkolyytillä ja EKG • henkistä hyvinvointia • altistusta haitallisille aineille • Altistumispäiväkirja Pelastushenkilöstön terveystarkastuksissa tulee hyödyntää pelastusalalle suunnattuja viimeisimpiä suosituksia terveystarkastusten hyvistä käytännöistä esim. fysioterapeutin tekemät toiminnalliset liikekartoitukset hyödyntäen FireFit-menetelmän suosituksia liikkuvuuden, tasapainon ja ketteryyden lisäämiseksi. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 21
  22. 22. 22 Tarkastus Tarkas- tusväli Sisältö Tulotarkastus Maksimaalinen kliininen kuormituskoe, spiroergometria, spirometria Määräaikaistarkas- tukset: < 40 v Testirata soveltuu hyvin 3 v Spirometria, lepo- EKG, lipidit, veren sokeri, verenpaine, kehon painoindeksi ja/tai rasvaosuus Muut laboratoriotutkimukset tarpeen mukaan 40 – 49 v Testirata soveltuu tavallisesti hyvin 2 v Kuten edellä, lisäksi: 40 v iässä spiroergometria tai kliininen kuormituskoe ja muulloin jos: 1. riskitekijäprofiili* huononee 2. suorituskyky laskee iän edellyttämää nopeammin 3. oireita esiintyy levossa tai rasituksen yhteydessä ≥ 50 v Testirata soveltuu vain huolellisen riskianalyysin kanssa käytettynä 1 v Kuten edellä, lisäksi: Spiroergometria tai kliininen kuormituskoe 5 v välein ja muulloin jos: 1. työ sisältää fyysisesti raskaita tehtäviä 2. riskitekijäprofiili* huononee 3. suorituskyky laskee nopeammin kuin ikä edellyttäisi 4. oireita esiintyy levossa tai rasituksen yhteydessä Sopimuspalokunnat Ei ensimmäistä savusukellustestirataa ilman tuoretta (alle 3 kk) lääkärintarkastusta, jossa on otettu kantaa fyysisen kuormituksen sietokykyyn Yli 40-vuotiaille testirata vain säännöllisen sydän ja verenkiertoelimistön sairauksien riskinarvioinnin* jälkeen 14.9.2018 AU
  23. 23. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 23 Valmisteilla oleva suositus, lähetetään julkaistavaksi Uusitalo ym.
  24. 24. • Fyysisen toimintakyvyn arviointitaajuus • alle 40-vuotiaille voi olla kolme vuotta • 40 - 50 -vuotiaille kaksi vuotta, jos henkilö saavuttaa jokaisessa testissä oman ikäryhmäkohtaisen viitearvon 3. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 24
  25. 25. Fyysisen toimintakyvyn arviointi • Fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan toteuttaa 1) Laitoksen sisäisenä toimintana 2) Työterveyshuollon toimesta 3) Ostopalveluna liikunta-alan palvelujen tuottajilta tai näiden yhdistelminä. • FireFit-testaus ja indeksi • Aerobinen kuntotaso ja lihastestaus 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 25
  26. 26. Miksi? Pelastustyön fyysiset vaatimukset Kohdistuvat: - Hengitys- ja verenkiertoelimistöön - Tuki- ja liikuntaelimiin - Kehon- ja liikkeidenhallintaan 14.9.2018 26 © Työter veyslai tos | Arja Uusital o | www.tt l.fi Savusukelluksessa keho kuluttaa happea 2,4–3,7 L·min-1 tai 31–44 ml/kg·min-1 (kohtalainen –erittäin raskas kuormitus) Erillisissä ensihoidon työtehtävissä ja osittain yksin työskenneltäessä kehon hapenkulutus on 1,9–2,9 L·min-1 tai 25,8–40,3 ml/kg·min-1 (raskas – erittäin raskas kuormitus) - savu-, kaasu- ja kemikaalisukellus (pelastussukellus) - sammutus- ja jälkiraivaus (paineilmalaitetyöskentely) - uhrien ja potilaiden nostaminen ja kantaminen - korkealla / ahtaissa tiloissa työskentely sekä kiipeäminen - työskentely liikkuvassa ajoneuvossa - pelastustehtävät liikenne ym. Onnettomuuksissa
  27. 27. Esimerkkejä pelastustehtävien fyysisestä kuormittavuudesta (TTL 2009) MET % max MET Työtehtävä • 12,5 Paineilmalaitetyöskentely taakkoja kantaen • 12,5 Paineilmalaitetyöskentely: portaissa liikkuminen • 10,8 Paineilmalaitetyöskentely: letkuselvitys • 10,2 Potilaan kantaminen paareilla portaissa • 9,2 Tikkaiden pystyttäminen • 9,1 Sammuttaminen • 8,7 Työskentely palopaikalla (eri työtehtäviä) • 8,7 Paineilmalaitetyöskentely: ryömintä • 8,1 Paineilmalaitetyöskentely: moukarointi • 8,0 Letkun vetäminen maata pitkin • 8,0 Paineilmalaitetyöskentely: kävely ilman taakkoja • 8,0 Letkun vetäminen maata pitkin • 7,6 Hoitovälineiden kantaminen • 7,4 Hoitoelvytys yhtäjaksoisesti • 3,0 Autonkuljetus • 2,5 Kouluttaminen (luennointi) • 1,6 Hallinnolliset tehtävät, toimistotyö 14.9.2018 27 AU Tyypillistä: äkilliset, nopeat, lyhyet, maksimaalisetkin suoritteet Lämmittelyn mahdollisuutta ei ole ?
  28. 28. 14.9.2018 28 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi Maksimaalisen hapenkulutuksen minimiarvo pelastussukelluskelpoisuuden saavuttamiseksi on 3,0 l/min ja 36 ml/kg/min Tarvitaan normaalia enemmän sujuvasti saatavilla olevaa tietoa työntekijöiden fyysisestä kuntotasosta
  29. 29. 14.9.2018 29 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi ACSM 2015 Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä parempaan fyysiseen kuntoon ja parempaan fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, joka on yhteydessä parempaan terveyteen ja vähäisempiin terveysriskeihin
  30. 30. 14.9.2018 30 © Työter veyslai tos | Arja Uusital o | www.tt l.fi Griffin SC, ym. Inj Prev. 2016 Jun;22(3):181-8. Palomiehet, joilla on matalampi aerobinen kuntotaso (VO2max<43 mL/kg/min) ovat 2.2 x suuremmassa työtapaturmariskissä kuin hyväkuntoiset palomiehet VO2max>48 mL/kg/min. (Poplin ym. 2014)• Työturvallisuuskysymys ! • Työkyky ja toimintakyky kysymys! • Työtehokysymys! 1 MET:n parannus aerobisessa kunnossa vähentää tapaturmariskiä noin 15 %
  31. 31. Fyysistä kuntoa ja terveyttä tutkitaan.. 14.9.2018 © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi 31
  32. 32. © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi Kardiorespiratorisen suorituskyvyn mittaus - Firefitmalli Kliininen rasituskoe Spiroergometria Submaksimaaliset ergometritestit Kävelytestit Levossa tehtävät testit Kustannukset kohtuulliset Voi jonkin verran yli- tai aliarvioida todellista hapenottokykyä Tarkkuus tyydyttävä Toistettavuus kohtalaisen hyvä Ennustearvosta näyttöä Saatavuus hyvä Sopii työkykyarvioihin Kustannukset kohtalaiset Gold standard – menetelmä Toistettavuus hyvä Ennustearvosta näyttöä Saatavuus rajoitettu Sopii työkykyarvioihin eritystilanteissa, jos työstä annettu tarkat suorituskykyvaatimukset, epäillään keuhkoperäistä suorituskyvyn rajoittumista tai muiden testien tulokset ovat ristiriitaisia tai epäloogisia Kustannukset edulliset Saatavuus hyvä Sopii määräaikaistarkastu ksiin ja kuntoutukseen, jos testaus on hyvin ohjeistettu eikä käytetä virhemarginaalin ollessa suuri. Toistettavuus tyydyttävä Edullinen Toistettavuus tyydyttävä Näyttö ennustearvosta niukka Saatavuus hyvä Soveltuu liikuntaan motivoitaessa tai kuntoutuksen/hoidon seurannassa Soveltuu vain tarkasti ohjeistettuna määräaikaistarkastuksiin Ei sovellu suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa 6 minuutin kävelytesti suht. hyvä seulontatesti Hyvin edullinen Toistettavuus epävarma Näyttö ennustearvosta niukka Saatavuus hyvä Soveltuu isojen ryhmien liikunta- motivointihankkeisiin Ei sovellu työterveyshuollon terveystarkastuksiin eikä suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa 14.9.2018 32
  33. 33. © Työterveyslaitos | Arja Uusitalo | www.ttl.fi Kardiorespiratorisen suorituskyvyn mittaus Kliininen rasituskoe Spiroergometria Submaksimaaliset ergometritestit Kävelytestit Levossa tehtävät testit Kustannukset kohtuulliset Voi jonkin verran yli- tai aliarvioida todellista hapenottokykyä Tarkkuus tyydyttävä Toistettavuus kohtalaisen hyvä Ennustearvosta näyttöä Saatavuus hyvä Sopii työkykyarvioihin Kustannukset kohtalaiset Gold standard – menetelmä Toistettavuus hyvä Ennustearvosta näyttöä Saatavuus rajoitettu Sopii työkykyarvioihin eritystilanteissa, jos työstä annettu tarkat suorituskykyvaatimukset, epäillään keuhkoperäistä suorituskyvyn rajoittumista tai muiden testien tulokset ovat ristiriitaisia tai epäloogisia Ei kliininen tutkimus! Koulutustarve jatkuva! – Luotettavuus? Virhemarginaali kasvaa iän, sairauksien, yli- tai alipainoisuuden ja lääkitysten myötä Ennustearvo huonompi kuin kliinisillä tutkimuksilla Ei suositella riskipotilaille Ei sovellu suorituskyvyn arviointimenetelmäk si yksilöllisissä työkykyarvioissa Edullinen Toistettavuus tyydyttävä Näyttö ennustearvosta niukka Saatavuus hyvä Soveltuu liikuntaan motivoitaessa tai kuntoutuksen/hoidon seurannassa Soveltuu vain tarkasti ohjeistettuna määräaikaistarkastuksiin Ei sovellu suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa 6 minuutin kävelytesti suht. hyvä seulontatesti Hyvin edullinen Toistettavuus epävarma Näyttö ennustearvosta niukka Saatavuus hyvä Soveltuu isojen ryhmien liikunta- motivointihankkeisiin Ei sovellu työterveyshuollon terveystarkastuksiin eikä suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa 14.9.2018 33
  34. 34. Yhteenveto? • säätelee laki, ministeriön asetukset ja ohjeistus • tulossa uusi e-kirja työterveysyhteistyöstä palo- ja pelastusalalla • tarvitaan riittävän tarkat ohjeet ja käytäntöjen yhtenäistämistä • HUONO FYYSINEN JA HENKINEN KUNTO JA SAIRAUS ON SUURI RISKI FYYSISESTI JA HENKISESTI KUORMITTAVASSA TYÖSSÄ – siksi on oltava tarkkana • TAPATURMAT • SYDÄNTAPAHTUMAT • ALISUORIUTUMINEN TYÖSSÄ • SAIRASTUMINEN – TYÖN VAATIVUUS LIIAN SUURI AEROBISEEN KUNTOTASOON NÄHDEN 14.9.2018 34 © Työter veyslai tos | Arja Uusital o | www.tt l.fi

×