Perjantai-meeting 13.5.2022 Tuomo Leino, Ilmailulääketieteen dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu

1. Korvan ja paranasaalisinusten
barotrauma
Tuomo Leino
LT, Ilmailulääketieteen dosentti
KNK el, AME 1
Maanpuolustuskorkeakoulu

2. Taustaa
 Suomalaisista liikennelentäjistä ja kabiinihenkilökunnasta
85% oli työtehtävissä lennolla kokenut välikorvan
barotrauman. 40% oli ollut viimeisen vuoden aikana
barotrauman takia sairauslomalla (Lindfors OH et al 2021)
 Merkittävät riskitekijät barotrauman taustalla olivat 3
ylhengitystieinfektiota vuodessa (OR=9.02) ja huono
suoritustekniikka Valsalvan manööverissä (OR=7.84)
 Tanskalaisista liikennelentäjistä 50,1 % oli lentänyt
ylähengitystieinfektion aikana viimeisen vuoden kuluessa ja
59.5 % oli käyttänyt degongestantteja
(Boel NM & Klokker M, 2017)
 10 v seurannassa kaikki luvut olivat merkittävästi lisääntyneet
(epätyypilliset työsuhteet ja työterveyshuollon puuttuminen)

3. Barotrauma
- KNK vaurio, joka liittyy tilan paine-eroon ympäristöön nähden
(Boyle:n laki: kaasun volyymi laajenee nousuvaiheessa ja
pienenee laskeutumisvaiheessa)
- Syy voi olla huono välikorvan paineentasaustekniikka
(Valsalvan manööveri); 20-40 % terveilläkin matkustajilla oli
lennon jälkeen alipaine (Stangerup SE 1998)
- Testi ennen lentoa (puoliero, rutina ?)
- Taustasyitä: ylähengitystieinfektio, kitarisa liikakasvu, allergia,
refluksi, tupakointi, tuumori (toispuoleinen ETD), kr infektio,
septum deviaatio, limakalvoturvotus, cilia toimintahäiriö,
raskaus, pehmeän suulaen piilohalkio, iatrogeeninen trauma
(adenotomia arpi, takatamponaatio jälkitila)

4. Paine-erot ilmakehässä ja vedessä
353 mmHg / 6000 metriä (sotilaskoneiden kabiinikorkeus)
596 mmHg / 2000 metriä (liikelentokoneiden kabiinikorkeus)

5. SEA LEVEL
0 ft /QNH
5000 ft /QNH
1000 ft /QNH
2000 ft /QNH
3000 ft /QNH
4000 ft /QNH
6000 ft /QNH
7000 ft /QNH
8000 ft /QNH
9000 ft /QNH
SEA LEVEL
SEA LEVEL
SEA LEVEL
900 / 9000 ft / QNH
Korkein este
MSA
300 / 3000 ft
500 ft
GND
Minimi = MSA + 6500 ft
Minimi = MSA + 6500 ft
"HYVÄ R"
100 / 1000 ft
Highest Obstacle
/MSA+6500ft
~ 35 000ft
Max MACH 0.80
F/A-18C Cockpit Pressurization Schedule
Picture. Low Altitude Training in FIN F/A-18 Syllabus
LAT

6. Välikorva maan pinnalla
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
Tuba euctachii avautuu
haukoteltaessa,
aukiolo 0,1 – 0,9 sekuntia
1. Pehmeä palatina ylös
2. Lateraali liike
(Dickson 1954)
5. Aivohermo
m. levator palatini, m. salpingo-pharyngeus,
m. tensor tympani

7. Kun paine-ero 15 mmHg (deltaH 150 m), lentokoneen
nousussa paine passiivisesti tasaa nenä-nieluun “POP”
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
”Yksisuuntainen venttiili,
rustoinen osa”

8. 4000 ft liuku alas ja välikorvan paineentasausongelma
Aviation Otolaryngology; O.P. Moffitt, J.E.Lett, J.Tonndorf; 1956
KIPU
KORVAN LUKKIUTUMINEN
HUMINA
KONDUKTIIVINEN KUULON
ALENEMA
PREVALENSSI:
Lapset 22 % vs Aikuiset 10 %
Tympanometria alipaine
Lapset 40 % vs Aikuiset 20 %
Stangerup SE 1998

9. Tuba Eustachi fysiologinen toimintavideo
Dennis Poe, Harvard Medcial School
https://www.youtube.com/watch?v=PY_rRCzXERQ

10. Välikorvan barotrauma
- Laskeutumisvaiheessa kipu tärykalvosta, kun paine-
ero 60 mmHg (alipaine imee tk sisäänpäin)
- Limakalvon kapillaarisen dysfunktion takia
välikorvaan voi tulla seröösiä eritettä ja tärykalvolle
verenpurkaumia
- Kun paine-ero 90 mmHg ei Valsalvalla korvaa saa auki
- Usein paranee 10 päivässä ilman parasenteesiä
- Taustasyy pitää hoitaa ennen paluuta ilmailuun
(toistuvissa barotraumoissa KNK konsultaatio,
tubomanometria 30-40-50 mbar ja
alipainekammiotestaus Puolustusvoimien AeMC
Tukholmankatu 8A Helsinki)

11. Alipaine välikorva kontrollissa (tympanometria)

13. Vasemmalla hemotympanium

15. BAROTRAUMA INKAPASITAATION
ENNALTAEHKÄISY
- Vältä lentämistä infektion ja hoitamattoman allergian
yhteydessä (international aeromedical recommendation)
- Lennon aikana aloita aktiivinen Valsalvaus välittömästi
lakseutumisen alkaessa (laskeutumisvaihe 1 min välein)
- Jos tulee kipu korvaan tai otsaonteloon, nosta korkeutta
2000 ft ja uusi Valsalvaus sekä hidasta korkeuden
mootosnopeutta
- Nestetasapaino ja vesi (HOX kuiva kabiini-ilma)
- Yli 3 –vuotiaat laskeutumisvaiheessa esim. Otovent®
nenäilmapallo. Katso matkustajien osalta barotrauma ohjeet
(Duodecim: Lääkärin Käsikirja)

16. Kroonisen barotiitin hoito (ETD)
- Perussyyn hyvä hoito
- Tarvittaessa parasenteesi (eritteen imupoisto
parantaa kuuloa) ja korvaputkitus
- Krooninen aero-otiitti voi olla lentopelon syy
- Toistuvissa barotiiteissa syytä aloittaa
pitkäaikainen nesästeroidi lääkitys vähintään
6 kuukautta
- Tuba Eustachi pallolaajennus (Tisch et al
2013) → rustoon mikrofracturat
- 70 – 80 % oikein valituista potilaista saa apua

17. Balloon dilatation of Eustachin tube
(general or local anesthesia, 12 bar / 2 min)

18. Tärykalvoperforaatio ja
barotrauma
- Liittyy suuriin paine-eroihin (100 - 500 mmHg)
- Välikorvatilan alipaine “imee” reiän tärykalvolle,
insidenssi 4,2 % (King PF 1975)
- Useammin tulee laitesukelluksessa
- 100 mmHg paine-ero voi riittää (cabin 2000m→700m)
- Kipu helpottaa, kun tärykalvo repeää
- Korvasta verensekaista seröösia eritettä
- Knk erikoislääkärin seurantaan, paranee usein ilman
leikkausta (lentokielto niin kauan kun reikä auki)

19. Tärykalvoperforaatio Pars Tensan alueella

20. Korvakäytävän Barotrauma
- Harvinainen, F/A-18 Hornetissa m-CEP venttiilivika
- esim. tiivis silikoni korvatulppa
matkalentokorkeudessa paikalleen
- Ihon barotrauma korvakäytävässä
- Tärykalvon ja tulpan välitilassa oleva alipaine imee
ihoa irti luusta laskeutumisvaiheessa
- Korvakäytävän kipu ja ihon sekä tärykalvon
verenpurkaumat
- Tulpan poisto usein riittää

21. Sisäkorvan Barotrauma
- Laskeutumisvaiheessa alipaine vaurioittaa
simpukan pyöreää tai soikeaa ikkunaa
- Kiertohuimaus, kuulon alenema ja
äänirautakokeet sopivat sisäkorvaperäiseen
syyhyn, oksentelu, ei muita neurologisia oireita
- KNK päivystysleikkauksen arvio
- Unilateraalisen stapedotomian jälkeen
lentokielto 3 kk (tissue seal, ei blood seal)
- Erotusdignostiikka lentäjän sukeltajantauti
tyyppi 2 (altitude DCS eli typen kuplinta)

23. Sinus Barotrauma
 Lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana (Boylen laki)
 myös laskuvarjohyppääjillä vapaapudotuksen aikana
 Frontaali sinus useimmin, kova kipu ja inkapasitaatio
 Suomalaisista liikennelentäjistä ja
kabiinihenkilökunnasta 38 % oli ollut sinus barotrauman
johdosta sairauslomalla viimeisen vuoden aikana
(Lindfors OH et al, AMHP 2021;92(11):857-863)
 Virus ylähengitystieinfektiot, naissukupuoli, allergia, ja
nenäpolyypit usein taustasyynä
 Hematoomat tai nenäverenvuoto voivat liittyä sinus
barotraumaan
 Sphenoidaaliontelon barotrauma aiheuttaa pallomaisen
kivun takaraivolle

27. Sinus Barotrauma hoito
Prednisoloni p.o. (60-40-20 mg 2 viikkoa yhteensä)
Nenä kortikosteroidi 6 kk (tipat selällään pää reunan yli
taakse taivutettuna)
Ei antibiootteja ellei taustasyy bakteeri-infektio
Toistuvissa sinus barotraumoissa aina kartiokeilaCT
 Hematooma häviäminen kuvista voi kestää kuukausia
 Kuvauslöydöksen perusteella harkitaan endoskooppista
nenäkirurgiaa, esim. frontaaliduktuksen pallolaajennus

28. Delayed otic barotrauma
- Välikorvassa 100 % happea yön yli
- (Oxygen otitis)
- Liittyy myös F/A-18 Hornetin OBOGS (happirikastin) ja
PBG (ylipainehengitys) järjestelmiin
- O2 absorboituu (1 ml / 24 h) välikorvan limakalvoilta
seuraavana yönä ja aamulla tärykalvo on
sisäänvetäytynyt alipaineen johdosta (Jones M 1959)
- Toistuvilla Valsalvan toimenpiteillä helpottaa tunnissa
- 83 % suomalaisista F/A-18 hornet lentäjistä oli kokenut
delayed otic barotrauma oireita (hornet korva)
(lääkprkenr Simo Siitonen, väitöskirja Kuopion yliopisto 2000)

29. tuomo.leino@mil.fi