Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Upcoming SlideShare
What to Upload to SlideShare
What to Upload to SlideShare
Loading in …3
×
1 of 31

Kemikaaleille altistuminen uusien (kesto)muovituotteiden valmistuksessa ja SER- ja muovijätteen kierrätyksessä

0

Share

Download to read offline

Perjantai-meeting 8.10.2021
Tiina Santonen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Kemikaaleille altistuminen uusien (kesto)muovituotteiden valmistuksessa ja SER- ja muovijätteen kierrätyksessä

  1. 1. Kemikaaleille altistuminen uusien (kesto)muovituotteiden valmistuksessa ja SER- ja muovijätteen kierrätyksessä Twitter @tiinasantonen Tiina Santonen, LT, ERT, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
  2. 2. Kuvan lähde: Muoviteollisuus ry, www.plastics.fi/muovitieto/muovit/muovien_luokitus/ Kertamuovit voidaan kovettaa muotoonsa vain kerran. Esim. Epoksimuovit, polyuretaanit ja akrylaatit. Näiden muovituotteiden valmistuksessa herkistäviä aineita! Lujitemuoviteollisuudessa styreenialtistuminen työterveydellinen riski.
  3. 3. Lähde: PlasticsEurope; Market data (plasticseurope.org)
  4. 4. Kestomuovituotteiden valmistus • Muoviteollisuus oy:n mukaan muovituotteita valmistavia yrityksiä kaikkiaan oli vuonna 2015 Suomessa 530. Henkilökuntaa niissä oli n. 12 000. • Muovigranulaatit sulatetaan ja muovataan haluttuun muotoon eri menetelmiä käyttäen, esim. ekstruusio, kalenterointi, ruisku- tai rotaatiovalu • Muovihuuruja ja aerosoleja syntyy myös jälkikäsittelyssä, esimerkiksi hitsauksessa, hionnassa ja polttoleikkauksessa • Muovien kierrätys kasvava ala! 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 4
  5. 5. Kestomuovien lämpöhajoamistuotteet • Polymeerien lämpöhajoamisessa muodostuu kaasumaisia yhdisteitä (mm. aldehydit) sekä muoviaerosoleja • Altistuminen mahdollista muovituotteiden valmistuksessa ja työstössä • Hajoamistuotteiden muodostuminen voimakkaampaa korkeissa lämpötiloissa ©TYÖTERVEYSLAITOS
  6. 6. Esimerkkejä lämpöhajoamistuotteista • Polyeteeni (PE): Formaldehydi, asetaldehydi, muurahaishappo, etikkahappo… • Polypropeeni (PP): Formaldehydi, asetaldehydi, muut aldehydit, alkoholit, hapot… • Polystyreeni (PS): Styreeni, etyylibentseeni, aldehydit, alkoholit, hapot… • Polyasetaali (POM): Formaldehydi, asetaldehydi, alkoholit, hapot… • Polyamidi (PA): Kaprolaktaami, aldehydit, ketonit, alkoholit… • Polyvinyylikloridi (PVC): Formaldehydi, asetaldehydi, etikkahappo, kloorivety, ftalaatit, ftaalihappoanhydridi… • Yksittäisten yhdisteiden mitatut pitoisuudet pääsääntöisesti pieniä! ©TYÖTERVEYSLAITOS 6
  7. 7. Esim. PE/PP työstö 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 7 Samaten esim. PS-tuotteiden valmistus ei ole merkittävä styreenialtistumisen aiheuttaja.
  8. 8. Kestomuovien lämpöhajoamistuotteet –pääasialliset terveysriskit ja torjunta • Ärsytysoireet mahdollisia, muovilaadusta riippuen myös allergiset hengitystieoireet • esim. PVC tuotteiden valmistuksessa allergisia hengitystieoireita (ftalaattien hajoamisessa syntyvä ftaalihappoanhydridi?)  Huomio huurujen tekniseen hallintaan! • Lämpötilan hallinta; koteloinnit, kohdepoistot ja yleisilmanvaihto; leikkausterien ja työvälineiden puhdistus; muovipinnoitteiden poisto ennen hitsausta 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 8
  9. 9. Työterveyslaitoksen tavoitetasot PE/PP, PS, PVC-muovien työstön epäpuhtauksille www.ttl.fi/tavoitetasot 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 9
  10. 10. Työterveyslaitoksen tavoitetasot kestomuovien lämpöhajoamistuotteille (PE, PP, PS, PVC) • Tavoitteena minimoida ärsytysvaikutukset ja hajuhaitat (erit. PS) sekä vähentää riskiä allergisiin hengitystieoireisiin (erit. PVC) • Indikaattoriaineena muoviaerosoli (IR-menetelmä) ©TYÖTERVEYSLAITOS 10 Muovilaatu Mitattava aine Tavoitetaso (mg/m3) (8h) PE, PP, PS, PVC Hengittyvät hiukkaset 0,2 PE, PP, PS, PVC Muoviaerosoli (IR) 0,1 PS Styreeni 0,1 PVC Kloorivety 0,1 + Tarvittaessa VOC-yhdisteiden laadullinen tarkastelu
  11. 11. Muoviaerosolit, mikro- ja nanomuovit? • Muoviaerosolien tavoitetasot perustuvat ärsytysvaikutuksiin joita havaittu muovityöpaikoilla ja hiirillä muovihuuruille altistuttaessa • Mitataan hengittyvää aerosolia • Voiko näillä muovituotteiden valmistuksessa tai kierrötyksessä altistua pienemmille mikro- tai nanomuoveille? • Miten työperäistä mikro- ja nanomuovialtistumista voidaan mitata? • Mitkä ovat näihin liittyvät terveysriskit? 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 11
  12. 12. Entä muovien lisäaineet? Esimerkiksi pehmitteet? 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 12
  13. 13. Ftalaateista • Tiettyjen ftalaattien (erityisesti DBP, DiBP, BBP, DEHP) on todettu eläinkokeissa aiheuttavan lisääntymismyrkyllisiä vaikutuksia, joiden voidaan katsoa välittyvän niiden antiandrogeenisilla vaikutuksilla. Erityisesti havaittu vaikutuksia kivesten ja ulkoisten sukuelinten kehitykseen. • Ftalaattien käyttöprofiilissa muutoksia; vanhimpien (haitallisiksi osoitettujen) ftalaattien käyttöä EU:ssa rajoitettu (=>näkyy jo väestön taustatasojen laskuna), tilalle uusia, pidempiketjuisia ftalaatteja • Vanhat edelleen kuitenkin relevantteja esim. PVC-muovien kierrätyksessä • Näillä uudemmilla, pidempiketjuisilla ftalaateilla vanhemmille ftalaateille tyypilliset antiandrogeeniset vaikutukset joko vähäisemmät tai niitä ei ole pystytty osoittamaan ollenkaan • Nykyään myös ftalaatteja korvattu muilla pehmitteillä, esim. DINCH (1,2- sykloheksaani dikarboksyylihappo diisononyyliesteri), di-(2-etyyliheksyyli) tereftalaatti (DEHT) 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 13
  14. 14. Ftalaattialtistuminen muoviteollisuudessa • Nimenomaan PVC-muovi • Olemassa oleva tieto: valtaosaltaan vanhoista, Euroopassa jo rajoitetuista ftalaateista ja pääasiassa muualta kuin Euroopasta. Näissä Aasiassa ja USAssa tehdyissä tutkimuksissa havaittu altistumista verrattuna taustapitoisuuksiin • Frery N, Santonen T., Porras S et al., 2020. Biomonitoring of occupational exposure to phthalates: A systematic review. Int J Hyg Env Health 229, 113548
  15. 15. TTL:n tutkimus: Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa • Rahoittaja: TSR; kesto 11/2014 – 03/2016, työpaikkamittaukset tehty 2015 • Tutkittiin: ftalaatit (6 kpl), nonyylifenoli ja resorsinoli • Biomonitorointi (virtsa) ja työhygieeniset mittaukset • Renkaiden, liimahartsien, liimapuun, kaapelien valmistus, PVC-muovituotteiden valmistus ja työstö sekä rakennuspurussa Kirjallisuus: Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa, TSR-loppuraportti, Työterveyslaitos, 2016; Porras et al., Toxicol. Lett. 298 (2018) 125–133; Int. J. Environ. Res. Public Health 17 (2020) 2035; Toxicol. Lett. 332 (2020) 107– 117. 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 15
  16. 16. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa pehmittiminä käytetyille ftalaateille PVC-päällysteisten kaapelien valmistus • Pehmittimenä DPHP, 5 työntekijää samassa tehdashallissa (mm. ekstruudereilla). • Työvuoron jälkeisissä virtsanäytteissä mitattavia pitoisuuksia OH-MPHP:ta (DPHP:n aineenvaihduntatuote), mikä viittaa pienimuotoiseen työperäiseen altistumiseen. Vastaavat vertailuväestön mittaustulokset olivat alle mittausmenetelmän määritysrajan. • Yhden ekstruuderin kohdalta mitattiin myös matalia DPHP:n ilmapitoisuuksia (2 % DNEL-arvosta). 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 16 Workers Reference After- holiday Pre-shift Post-shift Evening Next- morning n 5 5 5 5 5 60 AM a <LOQ 4,1 4,0 2,6 <LOQ GM a <LOQ 3,5 2,7 2,1 <LOQ Min <LOQ <LOQ 1,8 <LOQ <LOQ <LOQ Median a <LOQ 3,9 2,7 2,5 <LOQ 95. percentil e a <LOQ 7,2 7,7 4,7 <LOQ Max 3,5 <LOQ 7,8 7,9 5,2 <LOQ LOQ=määritysraja
  17. 17. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa pehmittiminä käytetyille ftalaateille PVC-muovin valmistus • Pehmittiminä DPHP ja DiNP, 5 työntekijää, PVC-hartsin ja lisäaineiden sekoitusta, granulointia sekä pakkausta. • Työvuoron jälkeisissä virtsanäytteissä mitattavia pitoisuuksia OH-MPHP:ta (DPHP:n aineenvaihduntatuote), vastaavat vertailuväestön tulokset olivat alle määritysrajan. DiNP-altistuminen oli samaa luokkaa kuin vertailuväestöllä (eli ei erotu normaalista tausta-altistumisesta). • Ilmamittausten tulokset ovat kaikki alle mittausmenetelmän määritysrajan  työntekijöiden pienimuotoinen työperäinen DPHP-altistuminen tapahtui todennäköisesti ihokontaktin kautta. 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 17
  18. 18. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa pehmittiminä käytetyille ftalaateille PVC-pinnoitettujen kankaiden/peitteiden valmistus • Pehmittimenä DiNP, 8 työntekijää, mm. pintamassan valmistus, pohjamassan valmistus ja ekstruuderin (suulakepuristin) käyttö. • Yhden työntekijän virtsan cx-MiNP (DiNP:n aineenvaihduntatuote) -pitoisuudet viittasivat työperäiseen altistumiseen, muiden työntekijöiden tulokset olivat samaa tasoa kuin vertailuväestöllä. • Ilmamittausten tulokset ovat kaikki alle mittausmenetelmän määritysrajan  työntekijän pienimuotoinen työperäinen DiNP-altistuminen tapahtui todennäköisesti ihokontaktin kautta. 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 18
  19. 19. Kaikenkaikkiaan työperäinen altistuminen näille aineille ja siihen liittyvä riski vähäinen 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 19 Porras ym. Occupational Exposure of Plastics Workers to Diisononyl Phthalate (DiNP) and Di(2-propylheptyl) Phthalate (DPHP) in Finland Int. J. Environ. Res. Public Health 2020, 17, 203
  20. 20. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa pehmittiminä käytetyille ftalaateille Altistuminen rakennuspurkutyössä • Potentiaalinen altistuminen jo käytöstä poistetuille ftalaateille (esim. BzBP, DBP, DEHP), mm. muovisten lattiamattojen poistamisessa • Yhdellä muovimattoja poistaneella työntekijällä virtsan cx-MEPP (DEHP:in aineenvaihduntatuote) - pitoisuudet olivat työpäivän jälkeisissä näytteissä muita työntekijöitä korkeampia. Muutoin ftalaatti- altistuminen oli niin vähäistä, että sitä ei pystytty erottamaan ympäristöperäisestä tausta- altistumisesta. • Ilmanäytteistä ei löytynyt mitattavia määriä ftalaatteja. Kuva. Rakennusmies poistaa vanhaa muovimattoa. Kuvan henkilö ei ole kumpikaan tutkimushankkeen mittauspäivänä mattoja poistaneista rakennusmiehistä, mutta muuten työkohde, työnkuva ja suojautuminen olivat vastaavat. Valokuva: Simo Porras, Työterveyslaitos, 2015. 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 20
  21. 21. Bisfenolialtistuminen polykarbonaattimuovien valmistuksessa ja käytössä? • Vain vähän julkaistua tietoa* • BPA:n käyttöä rajoitettu sen hormonitoimintaa häiritsevien ja lisääntymismyrkyllisten ominaisuuksien takia • “BPA-free plastics”, esim. PES-muovi, tai sitten BPA korvattu muilla aineilla, esim. BPS, BPF…. 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 21 *Bousoumah R, Leso V, Iavicoli I, Huuskonen P, Viegas S, Porras SP, Santonen T, Frery N, Robert A, Ndaw S. Biomonitoring of occupational exposure to bisphenol A, bisphenol S and bisphenol F: A systematic review. Sci Total Environ. 2021 Aug 20;783:146905
  22. 22. Muovien kierrätys ja altistuminen muovien kierrätyksessä
  23. 23. Kiertotalouden altisteet: haaste • Vanhojen tuotteiden materiaalit voivat sisältää nykyään kiellettyjä vaarallisia kemikaaleja, varsinkin sellaisissa tuotteissa, joiden elinkaari on pitkä • Tällaisia aineita ovat mm. pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) ja erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC, substances of very high concern), jotka voivat vaikuttaa mm. lisääntymisterveyteen tai perimään ja aiheuttaa syöpää • Jätettä käsittelevillä toimijoilla ei usein ole tarkkaa tietoa materiaalin kemiallisesta koostumuksesta johtuen sen: • Hankalasta määritettävyydestä • Vaihtelevasta alkuperästä • Mahdollisesta myöhemmästä saastumisesta haitallisilla aineilla • Orgaanisella aineksella kontaminoitujen muovien (ja muiden materiaalien) käsittelyssä myös mahdollinen altistuminen mikrobeille ja niiden erittämille toksiineille, esim. endotoksiinit 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 24
  24. 24. Vanhoihin muovituotteisiin liittyviä haitallisia yhdisteitä (taulukko julkaisusta Kauppi et al., 2019) 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 25
  25. 25. Kiertotalouden altisteet: • Aiemmin Suomessa esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) kierrätystyössä on mitattu merkittäviä pöly-, lyijy-, nikkeli-, mangaani- ja kobolttipitoisuuksia sekä useita palonestoaineita ja muovien pehmittiminä käytettyjä ftalaatteja (Rosenberg ym. Kemialliset haittatekijät sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksessä - altistuminen ja torjunta. Loppuraportti. TSR- hanke 107060. Työterveyslaitos. 31.3.2010.) • Uutta tietoa vähän ja ajantasainen riskinarvio työperäiseen altistumiseen liittyen puuttuu 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 26
  26. 26. Tietoaukot • Kaiken kaikkiaan kierrätettävien materiaalien mahdollisesti aiheuttamat työterveysriskit toistaiseksi huonosti tunnettuja • Tietoa puuttuu erityisesti terveydelle haitallisille aineille altistumisen luonteesta ja suuruudesta materiaalien kierrätystyössä • Uutta tietoa tarvitaan etenkin liittyen: • Haitallisten aineiden tunnistamiseen • Aineiden terveys- ja ympäristöriskien hallintaan • Näihin liittyvien lainsäädännöllisten ja muiden ohjauskeinojen kehittämiseen
  27. 27. Tutkimusprojekti: Työperäinen haitta- ainealtistuminen kiertotaloudessa (HAKiTa) • Toteutusaika 1.2.2021–31.1.2023 • Päärahoittaja Työsuojelurahasto • Lisäksi Työterveyslaitos ja tutkimuskohteina toimivien yritysten pieni omarahoitusosuus • Tavoite: Terveydelle vaarallisille aineille altistumisen ja mahdollisten terveysriskien tutkiminen kiertotalouteen liittyvillä työpaikoilla • SER-, tekstiili- ja rakennuspurkujätteen kierrätystyö • Menetelmät: työhygieeniset mittaukset ja työntekijöiden biomonitorointi veri- ja virtsanäytteistä, toksikologinen riskinarviointi • Tutkittavat altisteet: Useat metallit, ftalaatit, palonestoaineet (bromatut ja organofosfaattipalonestoaineet), homesienet, bakteerit ja niiden tuottamat myko- ja endotoksiinit, lisäksi pöly 12.4.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 28
  28. 28. HAKiTa: Tutkimustavoitteet ja -kysymykset 12.4.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 29 Tavoite Kysymys Selvitämme työntekijöiden kemiallisille ja biologisille haittatekijöille altistumista kiertotalouteen liittyvillä työpaikoilla Mille aineille ja minkälaisille pitoisuuksille työntekijät altistuvat työhygieenisten ja biomonitorointimittausten perusteella? Nostaako altistuminen elimistön haitta-ainepitoisuuksia ylitse muun väestön tai muiden työtekijäryhmien haitta- ainepitoisuuksien? Selvitämme, aiheuttavatko havaitut altisteet terveysriskejä vai ovatko riskit hallinnassa Ovatko altisteiden mitatut pitoisuudet alhaisempia vai korkeampia kuin terveydelle haitallisiksi arvioidut pitoisuudet? Aiheutuuko altistumisesta terveysriskiä työntekijöille? Jos havaitsemme riskejä, laadimme suositukset ja ohjeet niiden hallitsemiseksi Minkälaisilla toimenpiteillä mahdollisia terveysriskejä voidaan hallita? Mihin työtehtäviin toimenpiteet pitää kohdentaa?
  29. 29. HBM4EU E-waste -study • HAKiTa-hanke linkkautuu yhteis-eurooppalaiseen HBM4EU- hankkeeseen jonka yhteydessä selvitetään työntekijöiden altistumista erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysprosesseissa kahdeksassa eri maassa 11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 30 Activity Description of the activity Sorting Sorting e-waste from household and industrial waste streams (by hand or semi-automated) Dismantling Split casings from electronic components such as circuit boards and batteries (often by hand) Shredding and pre- processing E.g. on a belt by electrostatic, density, magnetism, colour separation, etc Metal processing Melting metals for re-use as feed-stock Polymer processing Polymer processing to a granulated material for re-use as feed-stock • Tuloksia sekä HAKiTa-hankkeesta että HBM4EU-hankkeesta odotettavissa v. 2022
  30. 30. ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos KIITOS! Kiitokset esityksen valmistelussa auttaneille: Simo Porras, Piia Taxell ja Selma Mahiout Työterveyslaitokselta

×