Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ikääntyvien asuminen ja yhteisöllisyys Esitykset iAreena2017

973 views

Published on

iAreena 2017 esitykset ja puheenvuorot

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ikääntyvien asuminen ja yhteisöllisyys Esitykset iAreena2017

  1. 1. IAREENA 2017 IKÄÄNTYVIEN YHTEISÖLLISYYS – UTOPIAA VAI HUOMISEN ARKEA? 2.2.2017 #iareena2017
  2. 2. OHJELMA • 9.00 Tervetuloa Päivi Sihvola, viestintäjohtaja, Ilmarinen • 9.10 Elinvoimaa yhteisöllisyydestä – sosiaalinen läsnäolo pitää hengissä Markku T. Hyyppä, neurologi, kirjailija • 10.00 Asuminen ja yhteisöllisyys – Ilmarisen uuden tutkimuksen esittely Nina Rajakoski, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen • 10.30 Tauko 2
  3. 3. Elinvoimaa yhteisöllisyydestä Sosiaalinen läsnäolo pitää hengissä Markku T. Hyyppä 02022017
  4. 4. Poimintoja esiintyjän taustasta - sota-ajan lapsi, s. 1942; - aivo- ja terveystutkijana >50 vuotta Suomessa, Italiassa, Unkarissa USAssa, Englannissa ja Ruotsissa; - lääkäri 1967, LKT 1969, dosentti 1971 (Ty) ja 1980 (Hy), neurologi 1976, unilääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyydet; - yksityisvastaanotto 1973-2000; - professori, ylilääkäri (Tay) 1978-80; - vanhempi tutkija (Kela) 1981-2003; - yritysjohtaja (Remex) 1987-2000; - ylilääkäri (KTL/THL) 2004-2010; - kirjailija 1981- ; - eläkkeellä 2010- ; - asuu Turussa, Tukholmassa ja Sidebyssä/Kristiinankaupungissa
  5. 5. Mistä johtuu, että Suomen ruotsinkielisten terveys on parempi ja kuolleisuus pienempi kuin samalla alueella, jopa samassa talossa asuvilla suomenkielisillä naapureilla? Sideby
  6. 6. Yhteissoittoa ja kuorolaulua kehdosta hautaan Veteraanin iltasoitto ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1998
  7. 7. Hyyppä 1980-1986,1990, 1997, 2002, 2005
  8. 8. Peruskulttuuri Me-henki Sosiaalis-kulttuurinen pääoma Hyvä terveys Pitkä elämä
  9. 9. Museo 1,4 -kertaisesti Konsertti 1,3 -kertaisesti Elokuvat 1,2 -kertaisesti Taidenäyttely 1,1 -kertaisesti Teatteri 1,0 = ei vaikuta Kirkko 1,1 = ei vaikuta Urheilutilaisuus 1,1 = ei vaikuta -------------------------------------------------------------- -= kulttuurifriikki elää pitempään Bygren ym. 1996; Konlaan 2001 Tutkimustulos: Kulttuuritilaisuuksissa vierailevat pysyvät hengissä x-kertaisesti todennäköisemmin kuin sohvaperunat
  10. 10. Kulttuurin kuluttaminen pienentää tehdastyöläisten (miesten) kuoleman vaaraa suomalais-brittiläisessä suuressa väestötutkimuksessa Yksin tai ryhmässä kulttuuria harrastavan kuoleman vaara vähenee kolmanneksen ja vaara kuolla ulkoisista syistä (= tapot, itsemurhat, onnettomuudet) puolittuu. Väänänen ym. 2009
  11. 11. Kulttuuria harrastavat yli 75-vuotiaat säilyvät pitempään hengissä kuin samanikäiset sohvaperunat Opintopiirit, kerhot ja kulttuuritilaisuuksissa vierailut pidensivät elämänlankaa naisilla. Puutarhanhoito, nikkarointi, päivittäinen lukeminen ja kulttuuritilaisuuksissä vierailu pitävät miehiä pitempään hengissä. Agahi 2008; Jacobs ym. 2008
  12. 12. Eloonjäämisluku Vuodet Hyyppä MT, Mäki J, Impivaara O, Aromaa A. Leisure participation predicts survival: a population-based study in Finland. Health Promotion International 2006; 21: 5-12. http://heapro.oxfordjournals.org Yhdessä harrastaminen ja puuhaaminen ovat elämän eliksiiriä.
  13. 13. Kolme vuotta pitempään hengissä! Keskinäinen sosiaalinen luottamus Sosiaalinen ja kulttuurinen harrastaminen ja osallistuminen Kansalais- ja kulttuuriaktiivit elävät merkitsevästi pitempään kuin sohvaperunat. Ikä, sukupuoli, terveyskäyttäytyminen, koulutus, sosioekonominen asema, terveys, taudit tai laboratoriolöydös (glukoosi, kolesteroli, verenpaine jne.) eivät selitä eroa. Hyyppä ym. 2007
  14. 14. Lehtikuva/JukkaRitola
  15. 15. Väänänen ym. 2009 Lukeminen on kivaa ja lisää elinvuosia
  16. 16. Aineeton sosiokulttuurinen pääoma Terveet elintavat Väestön ja yksilön terveys Vapaa-ajan harrastustoiminta Me-henki Parempi- osaisuus Miten kulttuuriharrastus vaikuttaa, Hyyppä ym. 2007; Hyyppä 2010; Nieminen ym. 2013 lisää elinvoimia ja pidentää ikää?
  17. 17. Miksi kirjojen lukeminen pitää hengissä? Pidän selityksenä sosiaaliaivoissa syntyvän sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Romaanin lukija kokee olevansa LÄSNÄ.
  18. 18. Miten sosiokulttuurisen pääoman vaikutus muuttuu terveydeksi Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma = osallistuminen ja luottamus Läsnäolon tunne stressittömyys → kivat elämykset tunteet, mieliala Epigeneettiset muutokset aivoissa Suojatekijät, elämäntavat? Psykofysiologinen elintoimintojen säätely Hyvä terveys, elinvoima, pitempi elämä Hyyppä 2010
  19. 19. Ihmissuhteet ja “matkiminen” – sosiaaliaivot ja peilausaivot
  20. 20. Aivot reagoivat salamannopeasti muiden tunteisiin ja ruumiinkieleen Nummenmaa ja Hari 2014
  21. 21. Romaanin lukeminen yhdistää muistin ja sosiaalisuuden aivoverkkoja Berns ym. 2013
  22. 22. Luottamuksen ja läsnäolon aivokemiasta tiedetään jonkin verran Hyyppä 2010
  23. 23. sosiaalisen läsnäolon tunne, joka lisää terveyttä ja elinvoima. Kulttuuriharrastusten pariin pitää hakeutua jo lapsena, jotta kehittyisi
  24. 24. Aivojaan kannattaa kuormittaa kulttuurilla erityisesti porukassa • Vapaa-ajan sosiaalinen ja kulttuurinen harrastusaktiivisuus, kuten tietokoneen käyttö, seurapelit ja -leikit, lukeminen, musiikin kuunteleminen, vapaa-ajan opiskelu ja yhdistystoiminta, säilyttävät henkisen vireyden ja estävät dementiaa. Verghese ym. 2013 ja FINGER –tutkimus 2015 Esimerkiksi kuoro on erinomaista sosiaalisen läsnäolon AIVOJUMPPAA!
  25. 25. Sosiaalisen läsnäolon tunne ja porukkahenki edistävät terveyttä Markut Suomi-Areenassa 2011
  26. 26. Sosiaalisen läsnäolon tunnetta puistossa: Magnoliafest Södermalmilla Tukholmassa
  27. 27. Vanhat ja nuoret yhdessä vihermaalla www.ikäasuminen.fi Ikäinstituutti ja ASUVA-hanke 2016
  28. 28. Kotoperäinen hengissä säilymisen malli: me-henkeä, keskinäistä luottamusta, läsnäoloa ja kulttuuriaktiivisuutta
  29. 29. Turun suosittu Kulttuurikortti
  30. 30. Lisälukemista kulttuurifriikeille löytyy kirjastoista ja kirjakaupoista. Kulttuuri pidentää ikää ilmestyi vuonna 2013, 2. painos 2014 ja on Terveyskirjastossa http://www.terveyskirjasto.fi kaikkien saatavilla.
  31. 31. ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS –TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017
  32. 32. • iAreenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea? • Millaisia toiveita ikääntyneillä on asumisensa suhteen? Miten he suhtautuvat yhteisöllisyyteen? Millaista yhteisöllisyyttä he kaipaavat? Muuan muassa näihin kysymyksiin on haettu vastausta tällä tutkimuksella. • Ikääntyvien asuminen ja asumistarpeet puhuttavat. Uusia asumismuotojakin on kehitelty. Tässä tutkimuksessa on etsitty vastauksia aiheeseen, mitä juuri eläkkeelle jääneet itse haluavat tulevaisuuden asumiseltaan. • Kyseessä on kuudes iAreena ja viides julkistettu iAreena tutkimus. MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS?
  33. 33. KYSELYYN VASTASI 680 JA TULOS EDUSTAA HYVIN YKSITYISEN PUOLEN VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄNEITÄ Mikä tutkimus ja kuka vastasi? • Verkkokysely heille, jotka ilmoittivat eläkehakemuksessaan sähköpostiosoitteen – Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneet loka–joulukuussa 2016 – 62–68-vuotiaita, keskimäärin 63,8 vuotta – Sähköpostiosoitteen antaa noin 90 % eläkkeenhakijoista • Kyselyyn vastasi 680 henkilöä • Moneen muuhun verrattuna vastausprosentti oli hyvä eli 50 % • Vastaajat edustavat hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkkeelle jääneitä • Suurin osa vastaajista asuu puolisonsa kanssa omakotitalossa tai kerrostalossa
  34. 34. VANHUUS- VUOSIEN ASUMINEN Vanhuusvuosien asumisratkaisut Muuttoaikeet Hyvän asumisen haavekuva
  35. 35. SUURIN OSA ON POHTINUT, MITEN JA MISSÄ ASUU VANHUUSVUOSINA 65 % On pohtinut miten ja missä asuu tulevina eläke- ja vanhuusvuosina 52 % Nykyisessä asunnossa ei ole liikkumisen esteitä 48 % Haluaisi muuttaa hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä vanhuusvuosiin suunniteltuun asumisratkaisuun
  36. 36. Milloin on muuttamassa? LÄHES JOKA TOINEN AJATTELEE MUUTON OLEVAN AJANKOHTAINEN 10 VUODEN AIKANA 11 15 22 52 0 25 50 75 0–2 vuotta 2–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta 27 % Suunnittelee muuttoa muuhun asuntoon lähivuosina % ”Niin pitkään kuin helposti on mahdollista haluan asua edelleen omassa talossa.”
  37. 37. HARVA ON VALMIS VAIHTAMAAN PAIKKAKUNTAA TAI REMONTOIMAAN VAPAA-AJAN ASUNTOA Vastausjakauma 22 16 30 30 41 35 48 43 35 0 25 50 75 100 Vaihtaisin paikkakuntaa, jos sopiva asumisratkaisu löytyisi nykyisen asuinpaikan ulkopuolelta Minua kiinnostaisi kesäpaikan/ ympärivuotisen vapaa- ajankodin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi Haluaisin remontoida nykyisen asuntoni, jotta voisin elää siinä mahdollisimman pitkään Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä/ EOS Eri mieltä %
  38. 38. MUUTTOSUUNNITELMIIN VAIKUTTAA ENITEN OMA JA PUOLISON TERVEYS Vaikuttaa muuttosuunnitelmiini erittäin paljon tai melko paljon 51 49 48 41 38 38 36 23 22 0 25 50 75 Oma tai puolison terveyden heikkeneminen Lasten, sisarusten ja omaisten läheisyys Puolison toive Eläkkeen myötä pienentyneet tulot Puolison menehtyminen Tarve löytää asunto, jossa vanhuuden vaatimukset huomioitu Ystävät ja harrastukset Pelko siitä, että olisi yksinäinen Uusi projekti tai harrastus eläkevuosille % ”Mikäli asuminen omakotitalossa käy mahdottomaksi, niin jokin senioritalo, jossa paljon eri palveluja, kiinnostaisi. Toki tähän vaikuttaa myös, minkä hintaista asuminen olisi.”
  39. 39. NAISET ASUVAT MIEHIÄ USEAMMIN KAUPUNGISSA JA OVAT VALMIIMPIA MUUTTAMAAN • Naisten ja miesten väliset erot – Naiset asuvat miehiä useammin kerrostalossa, kaupunkimaisessa ympäristössä ja yksin – Naiset ovat pohtineet asumisratkaisujaan hieman enemmän ja ovat valmiimpia muuttamaan – Miehet ovat valmiimpia remontoimaan nykyistä asuntoaan ja heidän muuttotoiveisiinsa vaikuttaa naisia enemmän puolison toive • Alueelliset erot – Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat haluavat pysyä nykyisellä paikkakunnalla muita useammin ja kokevat muita useammin, että nykyisessä asunnossa ei ole liikkumisen esteitä – Maaseudulla asuvat ovat muita valmiimpia remontoimaan nykyistä asuntoaan • Asumismuotojen väliset erot – Omakotitaloasujat haluavat remontoida nykyisen asuntonsa – Kerrostaloasujilla ei ole asuinnoissaan liikkumisen esteitä
  40. 40. HYVÄN ASUMISEN HAAVEKUVA ”Esteetön asuminen, modernit asunnot & niihin liittyvät koneet ja laitteet, palvelut lähellä, tarvittavat lisäpalvelut helposti hankittavissa, lapset ja läheiset kohtuuetäisyydellä, arvoiltaan ja ajatusmaailmaltaan yhtenäinen ja häiriötön sosiaalinen ympäristö”
  41. 41. YHTEISÖLLINEN ASUMINEN Kiinnostus yhteisölliseen asumiseen Mitä on valmis tekemään ja jakamaan
  42. 42. JOKA KOLMATTA KIINNOSTAA YHTEISÖLLINEN ASUMINEN ASUMISRATKAISUNA Kiinnostaa yhteisöllinen asuminen asumisen ratkaisuna 35 % Tuntee yhteisöllisen asumisen piirissä asuvan ikääntyneen ihmisen 16 %
  43. 43. VAIN HARVA VOISI AJATELLA ASUVANSA KENEN KANSSA TAHANSA – TÄRKEINTÄ ON ARVOT Minkä kaltaisten ihmisten kanssa voisit ajatella asuvasi ja jakavasi arkea? 44 34 32 31 25 24 12 11 9 5 0 25 50 75 Saman- suuntainen ajattelu- maailma ja arvot Ystävät Yhteinen kiinnos- tuksen kohde Eri- ikäiset Saman- ikäiset Omat lapset Kenen kanssa tahansa Sisarukset Sama sosiaali- luokka Muut suku- laiset % ”Kiva porukka asuisi samassa kerrostalossa järvenrannalla kaupungissa keskustassa.”
  44. 44. YHTEISÖLLISESSÄ ASUMISESSA KIINNOSTAA APU ARKEEN, KOHTUULLINEN HINTA JA SEURA Mikä yhteisöllisessä asumisessa voisi olla kiinnostavaa? 60 56 51 35 28 22 14 0 25 50 75 Turvallisuuden tunne ja mahdollinen apu arjen toimissa Edullinen/ kohtuullinen hinta Seura ja sosiaalisuus Yhteinen harrastus- toiminta ja muu arjen jakaminen Mahdollisuus hankkia porukalla ulkopuolisia palveluja Kiinnostava asumiskohde ja sijainti Kiinnostava uusi konsepti % ”Oma asunto kaupungin keskustassa, mihin on tarvittaessa mahdollisuus saada erilaisia palveluita.” ”Asunto jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös olla muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä.”
  45. 45. MONI ON VALMIS JOPA RUOANLAITTOVUOROIHIN Kuinka paljon olet yhteisöasumisessa valmis jakamaan ja tekemään? 66 45 41 32 29 15 0 25 50 75 Piha- ja puutarha- työt Omakustan- teisten palveluiden esim. hoida hankkiminen Siivous- vuorot yhteisissä tiloissa Kiinteistön- huolto Ruoanlaitto- vuorot Vain yhteinen piha ja esim. varasto sekä niiden huoltaminen % 42 % naisista ja 18 % miehistä on valmis ruoanlaittovuoroihin. 10 % naisista ja 52 % miehistä on valmis kiinteistönhuoltoon.
  46. 46. JOKA TOISTA PK-SEUDULLA ASUVAA NAISTA KIINNOSTAVAT YHTEISÖLLISET ASUMISMUODOT • Naisten ja miesten väliset erot – Naiset ovat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja erityisesti henkilöiden kanssa, joilla on samansuuntaiset arvot – Naiset olisivat valmiimpia siivous- ja ruoanlaittovuoroihin sekä palveluiden hankintaan – Miehet olisivat naisia valmiimpia jakamaan ja tekemään kiinteistönhuoltoon liittyviä asioita • Alueelliset erot – Pk-seudulla asuvat ovat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja he ovat muita valmiimpia asumaan ja jakamaan arkeaan eri-ikäisten kanssa – Maaseudulla yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka viidettä (21 %) • Muita eroja – Kerrostaloissa ja yksin asuvat ovat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja syynä on muita useammin kohtuullinen hinta – Kerrostaloissa ja yksin asuvat ovat muita valmiimpia hankkimaan palveluita
  47. 47. LOPUKSI Johtopäätöksiä Yhteisöllisyys ja rakentaminen
  48. 48. • Ei ole yhtä yhteisöllistä konseptia / yhteisöllisyyden "sisältöä" • Turvallisuuden tunne merkityksellisessä roolissa / merkittävä tekijä • Halu olla sosiaalinen ja "ei-sosiaalinen" tulee taata myös yhteisöllisessä asumisessa • Palveluita halutaan ostaa, ne pitää vain osata hinnoitella oikein ja tarjooman tulee olla riittävän laaja (lisäpalvelut) • ”Ravistelevaa” ajattelua mitä yhteisöllisyys voisi olla JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
  49. 49. YHTEISÖLLISYYS ON KIINNI IHMISISTÄ Rakentamisella luodaan yhteisöllisyyden puitteet, mutta yhteisöllisyys ei ole pelkästään rakentamisesta kiinni, vaan ihmiset luovat yhteisöllisyyden.
  50. 50. KIITOS!
  51. 51. OHJELMA • 10.45 Yhteisöllinen asuminen, case Jaso Olavi Niemi, hallituksen puheenjohtaja • 11.00 Debatti: Mikä & kuka luo yhteisöllisyyttä? Johanna Korhonen juontaa, keskustelijoina: • Jari Pirhonen, tutkija, Yksin yhteisössä – Tutkimuskohteena tehostettu palveluasuminen -tutkimuksen tekijä • Helena Allahwerdi, Toimivat Seniorit ry:n puheenjohtaja • Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM, eläkkeellä – vanhusten asumisen ja palvelukonseptien asiantuntija • Minna Partanen, Vanhustyön keskusliitto ry, Ystäväpiiri-alueohjaaja, Kuopio • 11.50 Yhteenveto ja päätössanat Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry • 12.00 Lounas Ilmarisen ravintolassa
  52. 52. www.jasoasunnot.com
  53. 53. www.jasoasunnot.com
  54. 54. www.jasoasunnot.com  JASO-YHTEISÖLLISTÄ SENIORIASUMISTA  JASO-AKTIIVISTA ASUKASTOIMINTAA  JASO-ELÄMÄÄ YHDESSÄ
  55. 55. www.jasoasunnot.com Miksi JASO on olemassa? Yhteiskunnalli nen vaikuttaminen Yhteisöllinen mahdollisuus Ikääntyville elämän laatua
  56. 56. www.jasoasunnot.com Jason tarina  Miten Jaso syntyi?  Kokemuksia ja näkemyksiä siitä, millainen asumisvaihtoehto on yhteisöllinen asuminen  Yhteisöllinen asuminen: mitä se edellyttää, miten yhteisöllisyys rakentuu, mitkä ovat sen sudenkuopat
  57. 57. www.jasoasunnot.com Viljon tarina
  58. 58. www.jasoasunnot.com
  59. 59. www.jasoasunnot.com Jason synty • Osaavat eläkeläiset • Eläkeläisjärjestöt • Rekisteröity 4/2012
  60. 60. www.jasoasunnot.com Varttuneiden asuminen • Taajamien keskustat • Aktiivinen ympäristö • Hyvät liikenneyhteydet • Osallisuus, yhteisöllisyys Asuntoja Kauppakeskus Seniorikortteli Kirkko Kirjasto Koulu ja päiväkoti Terveysasema Asuntoja Asuntoja Bussipysäkki
  61. 61. www.jasoasunnot.com Mittasuhteita • Hankekoko: 60-80 asuntoa • Kahtena yksikkönä, yhteistilat väliin yksikerroksisena taloja yhdistämään • Yksinasujan kaksio: 40 m2 • Pariskunnan kaksio: 50 m2 • Pariskunnan kolmio: 65 m2
  62. 62. www.jasoasunnot.com Jason omia yhteisöllisiä asumisoikeustaloja on rakennettu Jyväskylän aluekeskuksiin. Seuraavaksi suuntaudumme lähemmäksi keskustaa. Yhdistyksellä on valmiina 130 asuntoa Muutaman vuoden kuluttua meillä on ehkä 500 asuntoa ja 600 asukasta. Lisäksi tavoittelemme sitä, että yhteisöllinen Jaso-malli voisi tulla käytäntöön myös vuokra- asunnoissa ja omistusasunnoissa, joita muut toimijat senioreille rakentavat.
  63. 63. www.jasoasunnot.com Yhdistyksellä on tällä hetkellä toiminnanjohtaja ja yksi asukastoiminnan ohjaaja Asukaspalveluun liittyvät asiat hoidetaan omien työntekijöiden kautta. Työntekijöiden palkkaa varten yhdistys perii asukaspalvelumaksua. Rakentaminen, talojen ylläpito ja taloustehtävät hoidetaan ostopalveluina
  64. 64. www.jasoasunnot.com Viihtyisät, riittävät yhteistilat • Olohuone • Kahvittelupaikka • Hyvinvointihuone • Kuntosali • Talosauna Kalustus!
  65. 65. www.jasoasunnot.com Toiminta luodaan yhdessä • Asukkaat yhdistyksen jäseniä – osallisuus aidosti mahdollista • Toiminnanohjaajan rooli Yhteisiä tapaamisia ja vaikuttamista jo rakentamisen aikana Yhteiset tuumaustuokiot ja keskinäisen avun ilmapiiri
  66. 66. www.jasoasunnot.com Yhteisöllisyys • Perhe • Naapurusto • Kyläyhteisö, asuinalue • Etsivä vanhuustyö • Naapuriapu
  67. 67. www.jasoasunnot.com
  68. 68. www.jasoasunnot.com
  69. 69. www.jasoasunnot.com
  70. 70. www.jasoasunnot.com
  71. 71. www.jasoasunnot.com Asukkailla erilaiset ja muuttuvat palvelutarpeet Toimintamallin avulla ehkäistään yksinäisyyttä, ylläpidetään toimintakykyä, siirretään ja vähennetään palvelutarpeen syntyä Kun apua tarvitaan, sitä hankitaan tarpeen ja asukkaan oman valinnan mukaisesti, toiminnanohjaajan tukea saatavissa Ympäristö mahdollistaa avun tuonnin kotiin
  72. 72. www.jasoasunnot.com Tulevaisuuden HAASTEITA MAHDOLLISUUKSIA Erilaisuuden tuomat jännitteet Yhteisöllisyyden rakoileminen Klikkiytyminen Tietoisuus, ennakoiminen, Olemme uudisraivaajia, emme tiedä Jatkuva kehittäminen ja virheistä oppiminen Asukastyytyväisyyden ylläpito Sisäinen viestintä Positiivinen ja yhteisöllinen ongelmanratkaisu Toimintakyvyn ylläpito Vertaistuki, palvelujen saatavuus Muistisairaudet Ennakoivan kotisairaanhoidon mahdollistaminen Asumisen toimintatekniset haasteet Esteettömyys, tekninen turvallisuus, teknisten ratkaisujen lisääminen
  73. 73. www.jasoasunnot.com Malliasukas ? ? • Iloinen Positiivinen - Asukkaiden ikäjakauma - Asukkaiden sukupuolijakauma • Asukkaiden valinta • Asukkaiden valmennus • Oleellista erilaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen
  74. 74. www.jasoasunnot.com 0 10 20 30 40 50 55-60 61-65 66-70 71-75 76-80 81-85 86-90 Huhtasuon Ilona, pariskunnat, yksinelävät naiset ja miehet pariskunnat yks.naisia yks.miehiä
  75. 75. www.jasoasunnot.com ”Raskas viikko on ohi ja Maran kuntoutus Keskussairaalassa on ollut tosi tehokasta ja tulosta tuottavaa 😊 Minustakin on pidetty huolta: Riitu käynyt säännöllisesti juttelemassa, Paavo kolannut ja hiekottanut parkkipaikan, jotta en kaatuisi Polon alle ja Topi tullut avaamaan minulle katkarapupurkin... Nyt illalla sairaalasta palattuani, ihanat "tytöt" opettivat minua Jippoa pelaamaan! Oli niin hauska päätös koko viikolle - nauru parasta terapiaa! Kiitos on vain yksi sana, mutta sanon sen lämmöllä teille kaikille ystäville❤❤❤”
  76. 76. www.jasoasunnot.com Parasta tässä talossa Kun joku on huonossa kunnossa muutaman päivän ja alkaa kuntoutua, löytyy ihminen, joka vie ulos lenkille. (Anja ja Marja-Liisa).
  77. 77. www.jasoasunnot.com Tarkoitus on aikaansaada esimerkillisiä asumisratkaisuja Toimintaa ja sen tuloksia dokumentoidaan ja tiedotetaan järjestelmällisesti ja luodaan edellytyksiä myös tutkimustoiminnalle Osallistutaan asumispolitiikkaa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevaan keskusteluun
  78. 78. KIITOS!

×