Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Pilvipalvelut 25.4.2016 Jyväskylän kirjasto

246 views

Published on

Luennolla käsitellään pilvipalveluita yleisesti sekä keskitytään erityisesti palveluiden hyödyntämiseen henkilökohtaisessa käytössä. Esimerkkinä Googlen pilvipalveluympäristö. Tavoitteena on antaa selkeä kuva pilvipalveluiden roolista nykyaikaisessa tietotekniikassa.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Pilvipalvelut 25.4.2016 Jyväskylän kirjasto

  1. 1. Pilvipalveluista Luennolla käsitellään pilvipalveluita yleisesti sekä keskitytään erityisesti palveluiden hyödyntämiseen henkilökohtaisessa käytössä. Esimerkkinä Googlen pilvipalveluympäristö. Tavoitteena on antaa selkeä kuva pilvipalveluiden roolista nykyaikaisessa tietotekniikassa.
  2. 2. Sisällys TeknologiastaMäärittelyä Ominaisuuksia
  3. 3. Mihin esitys perustuu? Hill et al. (2013) Guide to Cloud Computing Principles and Practice. Rafaels, R. (2015) Cloud Computing From Beginning to End.
  4. 4. Päivän fokus • Tavoitteena on saada yleiskäsitys pilvipalveluiden tyypeistä eli "missä mennään". • Katsotaan myös palveluiden käytön aiheuttamia muutoksia käyttäjän tietotekniikassa. • Luento sekä muut aiheeseen liittyvät luennot ovat verkossa SlideShare-palvelussa (tvtkoulu).
  5. 5. Pilvi muuttaa käyttötapoja •Google Docs-dokumentin jakaminen vrt. tiedoston lähettäminen sähköpostilla. sovellukset, ajantasainen versio, yhteistyö •Spotify / YouTube vrt. musiikin kuuntelu levyiltä. •Netflix vrt. elokuvat videovuokraamosta.
  6. 6. Määrittelyä Pilvilaskennan määritelmä ja periaatteet, palvelu- ja käyttömallien esittelyä
  7. 7. Huomio (Rafaels 2015) ”Useimmat ihmiset ovat käyttäneet pilvipalveluja tajuamattaan, että asia on näin.”
  8. 8. Määritelmä pilvilaskennalle Toimintojen tekemiseksi tapahtuvaa käyttäjän osittain hallinnoimaa laskentaa, joka tehdään verkossa. Hallinnointiin kuuluvat mm. • tiedonsyöttö • yhteenvetojen tarkastelu • prosessien käynnistys. Tiedonsyöttö, yhteenvedot, prosessit
  9. 9. Esimerkkinä Google Photos • Kuvien lähetys automaattisesti älypuhelimesta (tiedonsyöttö) • Assistentti-toiminto (yhteenvedot) • Albumien luonti (prosessit) Tiedonsyöttö, yhteenvedot, prosessit
  10. 10. ”Virallinen” määritelmä •Pilvilaskenta mahdollistaa jaettujen ja pitkälle muokattavissa olevien laskentaresurssien käytön verkon välityksellä tarpeen vaatiessa (hyödyke). Resursseja voidaan nopeasti ja pienellä vaivalla varata lisää tai vapauttaa käytöstä. •Pilvilaskennan määritelmään liittyvät oleelliset periaatteet, palvelumallit sekä käyttöönottomallit. National Institute of Standards and Technology 2011
  11. 11. Määritelmän lisäykset • Oleellisia periaatteita ovat • itsepalvelu ja palvelun nopea muutoskyky tarpeeseen vastaten • resurssien yhteiskäyttö virtualisoinnin avulla • käyttöasteen mittaukseen perustuva laskutus • nopea laajakaistayhteys • Palvelumalleja ovat SaaS (Software as a Service), PaaS (Platform as a Service) sekä IaaS (Infrastructure as a Service). • Käyttöönottomalleja ovat julkinen, yksityinen, yhteisö ja hybridi. NIST 2011, Rafaels 2015, Hill et al. 2013
  12. 12. Esimerkkejä SaaS: Gmail, Drive, Office365, Facebook, Netflix, Spotify PaaS: Microsoft Azure, Google Web Toolkit IaaS: DigitalOcean, Google Cloud, Amazon Web Services Julkisia pilvipalveluja
  13. 13. Teknologiasta Pilvilaskennan hyödyntämät resurssit, virtualisointi, SPI sekä käyttöönottomallit
  14. 14. Uuttako? (Hill et al. 2013) ” Pilvilaskenta on uusi tuotantomalli tietotekniikalle, joka hyödyntää olemassa olevia IT-resursseja. Pilvi abstrahoi epäoleelliset yksityiskohdat käyttäjältä.”
  15. 15. Olemassa olevat resurssit? • Web 1.0 -> 2.0, kohti vuorovaikutuksellisuutta (Palvelulähtöinen arkkitehtuuri, SOA) • Virtualisointi - useita järjestelmiä yhdellä fyysisellä laitteella, käytön monipuolinen optimointi. • Autonominen laskenta - tavoitteena järjestelmät, jotka hallitsevat itse itseään ja sopeutuvat myös ennalta arvaamattomiin muutoksiin (IBM 2012). • Laajakaistayhteydet - käyttö mahdollista missä vain, kunhan on nopea verkkoyhteys. Web 2.0, virtualisointi, autonominen laskenta, laajakaista
  16. 16. Vuorovaikutteinen Web 2.0 • Käyttäjien itsepalvelua ja algoritmeihin perustuvaa data-analyysiä (O'Reilly 2005). • Minimaalinen vuorovaikutteinen verkkosovellus käyttää useita tekniikoita kuten mm. HTTP, XHTML, CSS, JavaScript, XML, PHP sekä tietokannat. • HTTP hoitaa kommunikaation asiakkaan ja palvelimen välillä, HTML ja CSS määrittelevät verkkosivun ulkoasun, JavaScript ja PHP sekä tietokannat tekevät sivusta dynaamisen. Itsepalvelua ja ohjelmointitekniikoita
  17. 17. Virtualisoinnin perusteita •Tietokoneelle asennetaan hyperviisori (HV) eli sovellus, joka luo virtuaalikoneita (VK). •HV:n kautta asennetaan VK:t, jotka ovat omia erillisiä järjestelmiään ja kommunikoivat tietokoneen kanssa HV:n välityksellä. •Esimerkiksi Linux-järjestelmiä Windows- ympäristössä (VirtualBox). Hyperviisori hallinnoi virtuaalikoneiden joukkoa
  18. 18. Hardware (CPU | RAM | DISK | LAN) Hyperviisori (Native / Hosted) VK VKVK VK App App App App App App App App App App App App
  19. 19. Virtualisoinnin ominaisuuksia • Useampi VK käytössä samalla fyysisellä koneella. • Jokaisella VK:lla voi olla erilainen käyttöjärjestelmä sekä sovellukset. • Jos yksi VK "menee sekaisin" (ohjelmisto), muut jatkavat toimintaansa ilman ongelmia. • VK voidaan tallentaa kokonaisuudessaan ja siirtää (kloonata) toiselle fyysiselle laitteelle. • Ongelmatilanteessa liikenteen ohjaus muualle. • Tekniset päivitykset. • Resurssien optimikäyttö ja käyttöasteiden tasaaminen. Useita järjestelmiä yhdellä fyysisellä laitteella, varmistus,…
  20. 20. Virtualisointi ja Google? •Googlen palvelut peruskäyttäjälle hyödyntävät virtualisoinnissa kapselointia (lmctfy). •Kapselointi perustuu Linuxin sovelluksia toisistaan erottavaan tekniikkaan (cgroups). •Kapseloidut osat käyttävät jaettua käyttöjärjestelmäresurssia, VK:t käyttävät erillisiä järjestelmäresursseja. Kapselointi vs. virtuaalikoneet
  21. 21. Fyysinen kerros (palvelimet, verkot, hallintajärjestelmä) SPI-malli IaaS (virtuaalipalvelimet; DigitalOcean, Google Cloud) PaaS (kehitysympäristöt; Azure, GWT, GAE) SaaS (sovellukset; Gmail, Docs, Outlook, Office365)
  22. 22. SPI-malli (Rafaels 2015) Sovellukset Data Ajon (run) hallinta Apuohjelmat Käyttöjärjestelmä Fyysinen kerros IaaS Sovellukset Data Ajon (run) hallinta Apuohjelmat Käyttöjärjestelmä Fyysinen kerros PaaS Sovellukset Data Ajon (run) hallinta Apuohjelmat Käyttöjärjestelmä Fyysinen kerros SaaS oikeudet ei oik.
  23. 23. IaaS • Käyttö osittain samanlaista kuin tekstipohjaisella tietokoneella. Hyödyntäminen vaatii ohjelmointitaitoa sekä järjestelmänvalvojan osaamista. • Käyttäjä vastaa käyttöjärjestelmästä, apuohjelmien valinnasta, päivityksistä, sovellusten kehittämisestä ja joistakin tietoturvatekijöistä (mm. tietokannan suojaus). • Etuina pilven skaalautuvuus tarpeen mukaan, pienet aloituskustannukset ja nopea käyttöönotto. Esimerkiksi DigitalOcean. Virtuaalipalvelimen tai –palvelimien vuokrausta
  24. 24. PaaS • Ohjelmointiympäristö tai muu alusta luovaa tekemistä varten. Hyödyntäminen vaatii usein ohjelmointitaitoa sekä tietokoneen hyvää käyttötaitoa. • Käyttäjä hallinnoi sovellusten ominaisuuksia (malli, näkymät, toiminnallisuus; MVC) käyttäen kehitystyön välineitä (kääntäjät, ohjelmakirjastot, apuohjelmat,…). • Etuna suoraan toimivat ja ylläpidetyt kehitystyökalut, ongelmana valmiiden sovellusten siirrettävyys. Esimerkiksi Google Web Toolkit (GWT). Kehitysympäristö avaimet käteen -periaatteella
  25. 25. SaaS • Verkkorajapinta eli selain tai app sovelluksen käyttöön. Hyödyntäminen vaatii tietokoneen peruskäyttötaitoa tai esimerkiksi bisneslogiikan tuntemusta (Zoho CRM). • Käyttäjä tekee valitsemiaan toimintoja sovelluksilla, jotka käsittelevät käyttäjän antamia käskyjä pilvikoneella. • Etuina mm. • Ei tarvitse asentaa järjestelmiä tai sovelluksia • Kaikilla käyttäjillä uusin versio sovelluksista • Yhteiskäyttö ja tiedon jakaminen • Automaattinen synkronointi (varmistus) Pilvipalveluiden käyttäjän valinta
  26. 26. Käyttöönotosta (Rafaels 2015) ”Ensimmäinen askel pilven käyttöönotossa on selvittää, mitä omaan IT-ympäristöön kuuluu.”
  27. 27. Käyttöönottomallit • Yksityinen - järjestelmä rakennetaan itse tai ostetaan vain omaan käyttöön palveluntarjoajalta. • Julkinen - palvelu ostetaan palveluntarjoajalta kuten Google tai Microsoft, joka tarjoaa palvelua myös muille. • Yhteisö - yhteisen asian puolesta työskentelevät toimijat käyttävät pilvipalvelua, jonka omistaa ja jota hallinnoi yksi tai useampi toimijoista. • Hybridi - käytetään julkista ja yksityistä pilveä, toiminta yhdistetään sopivalla teknisellä ratkaisulla. Julkinen, yksityinen, yhteisö ja hybridi
  28. 28. Ominaisuuksia Haasteita, pilviaj sosiaalinen media, organisaatiolle, tietoturvasta, yhteenvetoa
  29. 29. Kontrollin puute (Stallman 2008) ”One reason you should not use web applications to do your computing is that you lose control.”
  30. 30. Data lock-in (ENISA 2009, O’Reilly 2005) •Pilvipalveluiden muotoa määrittävät standardit ovat kehitysvaiheessa. •Siirtyminen toiselle palveluntarjoajalle voi olla hankalaa, sillä moniulotteinen tieto on yhden toimijan ei-standardimuotoisessa järjestelmässä. •Esimerkiksi Google: kalenteri, yhteystiedot, dokumentit, valokuvat, käyttöhistoria,… Ongelmana standardiratkaisujen puute tallennukselle
  31. 31. Sosiaalinen media (Hill et al. 2013) ”Pilvityökalujen avulla ihmiset voivat erittäin nopeasti keskustella yhdessä, tuoda esiin ja edistää ratkaisuja ongelmatilanteisiin.”
  32. 32. Organisaationäkökulma • Pilvi tuo pienille yrityksille ja organisaatioille suuryritystason työkaluja, resursseja sekä tietoturvaratkaisuja (Hill et al. 2013). • Ei tarvetta investoida ennakkoon, käyttöoikeuksien hankinta tarpeen mukaan riittää. Nämä osana liikevaihtoa vrt. "kiinteät" tehotietokoneet. • Toiminnan hallinta kysynnän mukaan onnistuu joustavasti. Pienille organisaatioille isojen resursseja edullisesti
  33. 33. Tietoturvasta (Rafaels 2015) • Pilveä käytettäessä voidaan saavuttaa parempi tietoturva, mm. • Suurilla toimittajilla on palkattuna alaan erikoistunutta henkilöstöä. • Pilvijärjestelmä on yhtenäinen - helpompi suojata kuin erilliset järjestelmät. • Laitteen tuhoutuessa tiedon palautusprosessi on nopea. • Toisaalta kohdataan uusia tietoturvaongelmia: • Pilvijärjestelmän monimutkaisuus tuo enemmän hyökkäysmahdollisuuksia. • Jaettu usean asiakkaan ympäristö saman VK:n hallinnoimana. • Kontrollinen menetys tiettyihin aspekteihin kuten datan ja prosessien hallinta. Lisäksi mm. sisäiset uhkat ja käyttöoikeudet (SLA). Parannuksia ja uusia uhkatekijöitä
  34. 34. Google SaaS tietoturvasta • Google käyttää kertakirjautumisen periaatetta sekä 2- vaiheista vahvistusta. • Google tarjoaa Gmail-turvatarkistuslistan, joka on kattava tietoturvapaketti sisältäen mm. • Salasanan vahvuuden tarkistus • Tilin palautusvaihtoehdot • 2-vaiheisen vahvistuksen käyttöönotto • Sovellukset, joilla oikeus käyttää Gmail-tiliä. • Palvelun käyttö VPN-yhteydellä parantaa tietoturvaa. Kertakirjautuminen, 2-vaiheinen vahvistus ja turvatarkistuslista
  35. 35. Yhteenvetoa
  36. 36. Mitä on pilvilaskenta (Hill et al. 2013)? ”Jos pilvilaskenta pitäisi tiivistää neljällä avainsanalla, valitsisimme sanat verkko, elastisuus, hyödyke ja skaalautuvuus.”
  37. 37. Lisätietoa & Kiitokset Kiitokset luennolle osallistumisesta . tvtkoulu.fi/google Johdantoa Googlen palveluihin tvtkoulu.blogspot.fi Tiedotukset luennoista, materiaaleista yms. SlideShare, käyttäjänimi tvtkoulu Tietotekniikan käyttäjän sanastoa

×